Jaaliaiheiset linkit

"Kiiminki vastustaa edelleen Viherrengas Järvenpää Oy:n Vasikkasuon kompostointilaitosta. Kunnanhallitus totesi maanantaina, ettei suunniteltu toiminta sovellu Jäälin noin 4 600 asukkaan taajaman läheisyyteen eikä ongelmia voida poistaa siirtämällä käsittelyaluetta muutama sata metriä kauemmaksi. Kunnanhallitus huomauttaa, että Jääli laajentuu tulevaisuudessa. Niinpä kompostoinnille olisi katsottava kokonaan uusi paikka. Kiimingissä on huoli, että Oulun Taskilaa kiusaavat hajut aiotaan tuoda jääliläisten murheeksi. Kiimingin kanta meni korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa lupa-asia on käsiteltävänä. Jätesuunnitelmia käsiteltiin myös Haukiputaan kunnanhallituksessa, sillä Haukipudas aikoo laatia Alakyläntien varteen uuden osayleiskaavan."

"Jäälin K-market uudistettiin Kiimingin Jäälissä toimiva K-market on uudistettu. Samalla kaupan valikoimaa on kasvatettu. Uutuutena kaupassa toimii nyt myös salaattibaari. "Erityisesti leipä- ja kahvileipävalikoimille on uudistuksen myötä saatu lisätilaa ja siten valikoimia on pystytty lisäämään", kertoo K-marketin kauppias Paavo Ruusu. K-market Jääli kuuluu yli 400 ruokakauppaa käsittävään K-market ketjuun. Kaleva "

"Kiimingin keskusta repesi erimielisyyksiin 150-vuotiaan Kiimingin kunnallispolitiikassa kuohuu. Kiimingin keskustapuolueen rivit rakoilevat. Keskustan valtuustoryhmään valitut Kari Tiri ja Kari Hildén ovat muodostaneet valtuustoryhmä Jääli nimeä kantavan kahden miehen ryhmittymän. Keskustan kunnallisjärjestöä miehet informoivat asiasta alkuviikolla. Keskustapuolueesta miehet eivät ole kuitenkaan eronneet. Kari Tirin mukaan oman ryhmän perustamisen syynä on keskustan valtuustoryhmän vitkuttelu luottamuspaikkojen jakamisessa sekä vastahakoisuus kuntaliitosesiselvitystyön tekemiseen Oulun kanssa. Tirin mukaan viimeksi mainittu oli suurin syy myös sille, että keskusta oli Kiimingissä selvä häviäjä viime kunnallisvaaleissa. Keskusta menetti Kiimingissä viisi valtuustopaikkaa. Anja Harju "

"Keskustakaksikko perusti oman valtuustoryhmän Kiimingissä Kiiminkiläiset keskustavaikuttajat Kari Tiri ja Kari Hildén ovat irtautuneet puolueensa valtuustoryhmästä ja perustaneet oman valtuustoryhmä Jäälin. Itse puolueesta miehet eivät ole eronneet. Kari Tirin mukaan syy oman valtuustoryhmän perustamiseen löytyy keskustaryhmän "saamattomuudesta". "Nyt on 2,5 kuukautta vatvottu luottamuspaikkoja eikä mitään ole saatu aikaiseksi. Sama saamattomuus keskustaa on vaivannut muutoinkin. Vaalit hävisimme, koska keskusta ei ollut valmis kuntaliitosesiselvityksen tekemiseen Oulun kanssa. Nyt on selkeä uusiutumisen paikka", Tiri sanoo. Vaalien jälkeen Kari Tiri teki heti marraskuun valtuustossa esityksen esiselvitystyön aloittamisesta. Tirin esitys voitti saatuaan taakseen 18 valtuutettua. 17 valtuutettua oli esiselvityksen tekemistä vastaan, jotka olivat kaikki keskustalaisia. Keskustalaisista Tirin lisäksi esiselvitystä kannattivat vain varavaltuutettuina paikalla olleet Martti Leskelä ja Aila Postareff-Jurvelin, joka uudessa valtuustossa istuu kokoomuksen edustajana. "Tein esiselvityksestä esityksen, vaikka edellisenä päivänä sain kirjeen, jossa sanottiin, että saan hyvän luottamuspaikan, jos pysyn ruodussa", Tiri hämmästelee. Tiri nousemassa valtuuston johtoon Keskusta sai viime syksyn kunnallisvaaleissa Kiimingin valtuustoon 15 paikkaa. Keskusta oli selvä vaalien häviäjä, sillä paikkamäärä tippui edellisestä valtuustokaudesta viidellä. Keskustan valtuustoryhmään jää 13 edustajaa Tirin ja Hildénin eron jälkeen. "Keskustalla on ollut kaksi kautta ylivoimainen enemmistö, kun sillä on ollut 35 valtuustopaikasta 20. Nyt keskusta jää selvään vähemmistöön, kun lasketaan yhteen muut valtuustoryhmät eli vasemmisto, demarit, kokoomus, perussuomalaiset, vihreät ja valtuustoryhmä Jääli. Meitä muita on yhteensä 22, kun keskustalaisia on vain 13", Kari Tiri laskee. Tirin mukaan keskustan valtuustoryhmää l

"Kuka alakaa ketäki vai alakaako kukkaa kettää? Muutaman lähiviikon sisällä pitäisi kirkastua, millä mallilla Oulun seudun kunnissa jatkossa mennään; kuka alkaa ketäkin vai alkaako kukaan ketään. Vielä hetki sitten kuviot näyttivät aika innottomilta ja epämääräisiltä, mutta nyt tuntuu olevan pientä vipinää ilmassa. Kuinka nopeasti se sitten johtaa tosi toimiin, onkin jo toinen juttu. Oulun alkuperäinen ajatus kihlata kerralla koko seutu, ei kuitenkaan toteudu, ei ainakaan vielä. Ei näytä toteutuvan myöskään lievempi versio suurtaloudesta, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueesta vaikuttaa tulevan totta korkeintaan muutamissa Oulun eteläpuolen kunnissa. Tavallisen kuntalaisen näkökulmasta siitä olisi tulossa torso jo siitä syystä, että päivähoito ollaan pulauttamassa kuvioista pois. Se, jos mikä olisi järkevää hoitaa kuntarajoja kunnioittamatta. Samaan aikaan Oulu on hieronut lähempää tuttavuutta kahden yksittäisen kunnan, Haukiputaan ja Yli-Iin kanssa. Kaupungin omat velkaantumiskäyrät näyttävät kuitenkin niin uhkaavilta, että sen into ottaa vastuulleen köyhiä kosijoita on jonkin verran hiipunut. Sitä paitsi ainakin Haukiputaalla puntit sinkkuna pysymisen ja Ouluun liittymisen välillä tuntuvat olevan vähintäänkin fifty-sixty. Toisaalta muualta voi pian olla tunkua oven taakse siitäkin edestä. Kiiminki esiintyi viikko sitten seudun puhemiehenä ja toi peliin uuden avauksen. Se esitti, epävirallisesti tosin, selvityksen tekemistä useamman kunnan liitoksesta kerralla. Käytännössä tämän typistetyn uuden Oulun voisivat muodostaa Oulu, Kiiminki, Haukipudas, Yli-Ii ja Oulunsalo. Muhoksellakin on herätty. Oulussa ajatusta ei pidetty mahdottomana, mutta kyseisten kuntien olisi ensin itse ilmaistava halukkuutensa ja lähestyttävä asiassa virallisesti. Vasta sen jälkeen Oulu voi ottaa asiaan kantaa: tosin aluksi vain siihen, tehdäänkö sitä selvitystä vai ei. Valtionhal

"Pohjoisen K-kauppoihin neljä ykkössijaa K-kauppiasliiton mestarimyyjäkoulutus on Suomen suurin ammatillinen aikuiskoulutus. Vuosittain järjestettävään koulutukseen osallistuu yli 15 000 opiskelijaa K-ryhmän kaupoista. Mestaruudet ratkottiin viime lauantaina yhdentoista eri ketjun joukkuelinjoilla sekä kahdessatoista yksilöfinaalissa. Yksilösarjojen pohjoissuomalaiset: Elintarvike: 1. Helena Ollila, K-supermarket Superetu, Oulu. Kodintarvike: 2. Eira Sirniö, K-citymarket Raksila, Oulu. Koti ja sisustus: 1. Mia Karppinen, K-citymarket Raksila, Oulu. Kenkä: 2. Kirsi Jaako, K-kenkä Oulu; 3. Maarit Kairala, Andiamo Oulu. Rauta: 2. Pauli Hyvärinen, Ojan Rauta, Raahe. Joukkuekilpailuiden pohjoissuomalaiset: K-citymarket: 1. K-citymarket Kaakkuri Oulu. K-supermarket: 3. K-supermarket Superetu, Oulu. K-market: 1. K-market Jääli; Kiiminki; 2. K-market Ateria, Kiiminki. K-extra: 2. K-extra Pelkosenniemi. Musta Pörssi: 3. Musta Pörssi Kemi. Rautia: 2. Ojan Rauta, Raahe. "

"Oululaiset vahvalla rintamalla Mestarimyyjä-finaaleihin Oululaisilla on vahva edustus ensi viikonloppuna käytävissä Mestarimyyjäkoulutuksen finaaleissa Tampeeella. Kolmen parhaan joukkoon ovat tiensä raivanneet elintarvikelinjan Helena Ollila K-supermarket SuperEdusta, kodintarvikelinjan Eira Sirniö sekä kenkälinjan Mia Karppinen Raksilan Citymarketista. Kenkälinjalla mukana ovat myös Kirsi Jaako K-kengästä ja Maarit Kairala Andiamosta. Yksilöfinalistien lisäksi oululaiset ovat mukana joukkuekilpailuissa. SuperEtu kilpailee K-supermarket-sarjassa joukkueella Riikka Liedes, Mervi Holappa, Jaana Timonen ja Ritva Kontturi. Joukkue sijoittui viime vuonna toiseksi. Kaakkurin Citymarket lähtee puolustamaan viime vuoden voittoaan Esko Junttilan, Asko Salmelan, Heli Heikkisen, Sanna Lohen ja Tiina Miettusen muodostaman joukkueen voimin. Kaakkurin tiimillä on mestaruuden lisäksi hopeatila toissa vuodelta. Oululaisten kauppojen lisäksi K-market Ateria Kiimingistä ja K-market Jääli kisailevat joukkuemestaruudesta K-market-sarjassa. Jo viidettä kertaa finaalissa kisailevan K-market Aterian joukkueeseen kuuluvat Karoliina Hälli, Marjo Luomanen ja Johanna Pakkala. K-market Jäälin joukkueen jäsenillä Hanna Holopaisella, Pertti Mikkosella ja Olli Koivistolla on yhteensä liki 40 vuotta rautaista kokemusta alalta. K-kauppiasliiton Mestarimyyjäkoulutus on Suomen suurin ammatillinen aikuiskoulutus. Vuosittain järjestettävään koulutukseen osallistuu yli 15 000 opiskelijaa K-ryhmästä. Koulutuksessa syvennytään alan ajankohtaisiin asioihin. Pyhäinpäivänä K-kauppojen väki kilpailee mestaruuksista yhdentoista eri ketjun joukkuelinjoilla sekä kahdessatoista yksilöfinaalissa. Finaaliin päästäkseen osallistujien on pitänyt menestyä etäopiskeluvaiheessa sekä yksilölinjoilla lähiopiskelusta koostuvissa semifinaaleissa. Jokaisen linjan kolme parasta taistelevat Mestarimyyjä-tittelistä. "

"Jääli haluaa erikoisliikkeitä Kiiminkiin kuuluvan Jäälin palveluita halutaan parantaa. Kiimingin kehityspäällikkö Irma-Liisa Lesonen kertoo toimitilojen puutteen estäneen erikoisliikeyrittäjien sijoittumisen Jääliin, vaikka halua olisi ollut. "Tällä hetkellä siellä on yksi ostoskeskus, jonka tilat ovat riittämättömät. Paikka on koko ajan täynnä", Lesonen harmittelee. Jäälissä toimii kaksi päivittäistavarakauppaa, joiden lisäksi löytyvät muun muassa kukka-, kenkä- ja vaatekaupat. Kunta on tiedostanut tilapulan kaupallisten palvelujen kehittämis- ja sijoittamissuunnitelmassaan, jossa puidaan eri vaihtoehtoja uusien yritysen sijoittumismahdollisuuksille. Kuluttajien käyttämät eurot kun menevät erikoisyrityspalveluiden osalta Ouluun. "Havittelemme uutta ostoskeskustyyppistä asetelmaa. Parhaillaan mietimme sen paikkaa." Kiimingissä on 12 000 asukasta, joista yli puolet asuu Jäälissä. Valtaosa käy työssä Oulussa, joten esimerkiksi optikko-, kello- ja kultaliikepalvelut on haettu isosta naapurikaupungista. Lesonen kuitenkin muistuttaa, että Jääli saa piakkoin optikkopalvelut. "Kuusamontien perusparannus mahdollistaa palveluiden parantamisen. Myös Välikylän erilaisia mahdollisuuksia punnitaan", Lesonen arvioi. Peruspalveluista Jäälistä löytyvät muun muassa kirjasto, apteekki ja neuvola- ja hammaslääkäripalveluja. Päivähoitotilanne suhteellisen hyvä Jäälin päivähoitotilanne paranee olennaisesti Honkimaan 85-paikkaisen päiväkodin valmistumisen myötä. Jäälissä on kuusi päiväkotia ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia. Näiden lisäksi Jäälistä löytyy perhepäivähoitajia. "Tällä hetkellä päiväkotijonossa on kymmenkunta lasta", päivähoidon esimies Marita Korva kertoo. Kaikkiaan Jäälissä on 370 päivähoitoikäistä. Myös koulutilat paranevat Laivakankaan peruskoulun valmistuessa. Rakennustyöt alkavat tänä syksynä ja valmista pitäisi olla vuoden 2007 syksyllä. Kiimingin hall

"Kiiminkiin rakennetaan Ideapark julkaistu 04.08.2008 klo 14:41, päivitetty 01.11.2008 klo 03:02 Kiiminkiin rakennetaan Ideapark-liikekeskus. Kiimingin Yrityspuistoon on varattu hanketta varten yli 30 hehtaarin maa-alue. Tavoitteena on avata Ideapark Kiiminki vuonna 2010. Kiimingin hankkeen laajuus on noin 100 000 neliötä ja se käsittää 200 liikettä, 30 ruokaravintolaa ja kahvilaa sekä 1,2 kilometriä sisätiloihin rakennettuja ostoskatuja. Hankkeen toteuttaa Masku Kiinteistöt Oy, joka avasi vastaavan konseptin mukaisen liikekaupungin Lempäälässä syksyllä 2006. Uusi liikekeskus sijaitsee yhdeksän kilometriä Oulun kaupungin keskustasta Kuusamon suuntaan. Hankkeen rakentamisvaiheen arvioidaan työllistävän useita satoja ja itse liikekaupunki avautuessaan yli 1 000 henkilöä. Esisopimus Ideapark -hankkeen toteuttamisesta, kauppakirja maa-alueen kaupasta ja kunnan tekemä investointipäätös kunnallistekniikan toteuttamista varten hyväksyttiin maanantaina Kiimingin kunnanvaltuustossa. YLE Uutiset"

"Kuntaliitos koskettaa nyt joka kolmatta suomalaista julkaistu 14.10.2009 klo 06:31, päivitetty 15.10.2009 klo 08:03 Kartta Oulun ja Lahden ympäristön kuntaliittoselvityksistä. Oulun ja Lahden ympäristössä on vireillä kuntaliittoselvityksiä. Kuntaliitosselvityksiä on vireillä runsaasti. Niiden piirissä on 1,5 miljoonaa suomalaista. Esimerkiksi Pohjois-Suomen pääkaupungin Oulun ympärille muovataan mittavaa kuntaliitosta. Kuuden kunnan liitto synnyttäisi lähes kahdensadan tuhannen asukkaan Suur-Oulun. Oulusta tulisi lähes kahden sadan tuhannen asukkaan suurkunta. Suuri Suomen mitassa. Viime toukokuussa valtiovarainministeriö päätti Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien pyynnöstä selvityttää niiden yhdistämisen. Kuntafuusion selvittäjäksi tuli kuntien toivomuksesta Arto Koski. Koski on ollut viime vuosien johtava kuntaliitoskätilö. Hän veti esimerkiksi Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisen. Haukiputaalla liitostahtoa ilmassa Tiistai-iltana selvitysmies Koski kokosi Haukiputaan teollisuusalueen auditorioon toistasataa kuntalaista kuulemaan ja kuultavaksi liitossuunnitelmista. Koski näytti tilastoja nousseista veroäyreistä, kuntien veloista ja väestön ikääntymisen aiheuttamasta huoltotaakasta. Koski varoi tuputtamasta liitosta. -Sen verran laskin, että liitoksen jälkeen velkataakka olisi 1 700 euroa per kuntalainen, kertoi Koski kuulijoille. Tämä on porkkanaa muille kuin oululaisille. Nyt velkaa on vähiten Oulussa 1 200 euroa asukasta kohti. Velkaisin on Kiiminki, lainaa 3 300 euroa per asukas. Oulun taso on reilusti alle maan kuntien keskiarvon, Kiimingin tuplasti yli. Fuusio lisäisi nykyoululaisten velkataakkaa, ympäryskuntalaisten velka pienenisi. - Minusta ainoa järkevä keino on se että nämä rajat täältä alueelta poistetaan ja kaikki alueen voimavarat keskitetään, kiteytti auditorion etuosassa Erkki Röntynen Haukiputaalta. Tahtoa liittoon on ilmassa, mutta

"Pohjois-Pohjanmaalta löytyi 17 tangotaituria julkaistu 04.04. klo 14:23, päivitetty 04.04. klo 14:42 Iris Poukkanen Muun muassas Iris Poukkanen selvitti tiensä jatkoon. Kuva: YLE Tangomarkkinoiden ensimmäisen karsinnan selvitti 150 laulajaa. Laulajien esitykset ovat nähtävissä ja äänestettävissä nyt netissä. Oulun karsinnoista selvisi jatkoon 17 laulajaa. Jenni Haapakorva Oulu Mirja Seppänen Oulu Pekka Määttä, Oulu Sanna-Kaisa Inget, Oulu Satu Pajala Oulu Tommi Kostekivi Oulu Outi Riikola Oulunsalo Iris Poukkanen Hailuoto Katja Höyhtyä Jääli Sari Kopola Haapajärvi Ari Hiltula Kiiminki Mikko Tapio Lumijoki Anne-Mari Ranta Muhos Kari Ahola Raahe Tuuli Kivelä Pattijoki Markus Kinnunen Revonlahti Virpi Rahikkala Tavastkenkä YLE Oulu "

"Jääli satsaa urheilualueisiin julkaistu 07.02. klo 16:08 Kiimingin kunnantalo. Kiimingin Jääliin suunnitellaan uutta urheilualuetta. Alue pitää sisällään urheilukentän lähialueineen, harjoituskentän ja tenniskentät. Alueelle tulee myös jääkiekkorata ja hiihtomaa. Kiimingin Jääliin suunnitellaan uutta urheilualuetta. Kunnanhallitus esittää, että Laivakankaalle rakennettava alue pitää sisällään urheilukentän lähialueineen, harjoituskentän, tenniskentät ja alueen liikennejärjestelyt. Lisäksi alueelle tulee jääkiekkorata ja hiihtomaa sekä varaus yksityiselle jalkapallohallille. Urheilualue kaksivuotinen toteutus alkaa ensi vuonna. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä reilut 1,6 miljoonaa euroa. Laivakankaalle suunniteltu urheilualue korvaa nykyisen urheilualueen. Jäälin nykyisen urheilukentän paikalle suunnitellaan liikerakentamista. YLE Oulu "

Katja Höyhtyän promovideo Ylen Satumaa -sivustolla

"Oulun lähikunnissa isot tuloerot Harpin säde Oulusta selittää pitkälle lähiseudun asukkaiden tulotasoa. Mitä kauemmaksi kaupungista mennään, sitä niukemmaksi käy elanto. Oulun lähikuntien jotkut alueet ajavat kaupungin ohi. Pohjoistuuli puhaltaa Oulun lähialueiden postinumeroalueiden tulotilastoissa. Kiimingin Jääli otti niukan ykköstilan ennen Haukiputaan Kiviniemeä vuoden 1999 tuloissa. Sen asema on vakaa: vuoden 1990 tilastoissa se oli toinen, mutta oli noussut jo vuoden 1996 tilastoissa ykköseksi. Myös toisena tilastoissa olevan Kiviniemen ja kolmantena olevan Kempeleen Honkasen suunta on sama. Sen sijaan Haukiputaan ja Kiimingin keskukset ovat hieman menettäneet asemiaan. Alueen 28 postinumeroalueesta ne ovat pudonneet vuosikymmenen alun kymmenen parhaan joukosta muutaman pykälän alaspäin. Suurimpia pudotuksia on saanut kokea Muhoksen Jokirinne, joka on joutunut keskivälin alapuolelle kymmenen vuoden takaiselta kahdeksannelta sijaltaan. Suurimpia nousijoita ovat Haukiputaan Kello ja Limingan Tupos uusine suurine asuinalueineen. Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Oulun yliopiston maantieteen laitoksen aluetietorekisteristä. Myös heikoimpien alueiden tiedot ovat hyvin pysyviä. Niinpä hännähuippuna oleva Ylikiimingin keskusta oli vuonna 1996 samalla sijalla ja vuonna 1990 sijalla 25. Häntäpäässä olevat Ylikiiminki, Arkala, Temmes, Kylmälänkylä ja Hailuoto ovat pieniä Oulusta aika kaukana olevia alueita. Professori Jarmo Rusanen Oulun yliopston maantieteen laitokselta sanoo, että eri alueiden väliset sijoitukset ovat varsin pysyviä Oulun seudulla. Muutokset ovat olleet vuosikymmenen aikana pieniä. Selvityksessä yhtenä alueena mukana ollut Oulu sijoittuu tuloissa kuudenneksi. Sen asema on hieman heikentynyt. Vuonna 1990 se oli kolmas ja vuosikymmenen puolivälissä viides. Jos Oulu jaetaan postinumeroalueisiin, nousevat Kuivasjärvi reiluine 25 000 euron keskituloineen, Värttö-Maikkula, Mäntylä ja Iinatti

"Lapsiperheen peruspalvelut löytyvät Jäälistä Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Jukka Leinonen Jukka Leinonen Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Kiimingin Jäälissä asuvalle Riika Kaupille tieto verotilastojen ykkösalueesta oli yllätys. "Täällä asuu tavallisia nuoria ihmisiä, jotka käyvät töissä", sanoo perheineen runsas vuosi sitten Jääliin muuttanut Kauppi. Jääli ole missään tapauksessa Kaupin mielestä nukkumalähiö. Sieltä saa peruspalvelut hyvin. Lapsille on paljon tekemistä. Kirjasto on hyvä, ja apteekki on tärkeä pienten lasten äidille. Kaupit ostavat kerran tai pari viikossa isot ruokakassit marketeista ja muu ruoka haetaan Jäälistä. Lastenlääkärillä käydään Oulussa. Insinööripariskunnasta Riika on töissä laatupäällikkönä Kotivaralla Oulussa ja mies Heikki työskentelee IFS-Finlandissa Oulun teknologiakylässä. Päivähoitoon on ruuhkaa. "Minulla oli tuuri. Reilun vuoden ikäinen Pinja ja nelivuotias Inka pääsevät vuodenvaihteessa päivähoitoon. Aluksi kirpaisi, kun he eivät päässeet samaan paikkaan, mutta he ovat kuitenkin ihan lähellä toisiaan, joten vienti ja haku ei ole suuri ongelma." Perheelle kotiutuminen Jääliin on ollut helppoa. "Lapset

"Vuokra-asuntojonot lyhenivät Vuokra-asuntojen saanti on helpottunut lisääntyneen asuntorakentamisen ja matalan korkotason myötä. Tilanne on johtanut myös vuokrien nousun pysähtymiseen. Vapailta markkinoilta vuokra-asuntoja löytyy jonottamatta ja kaupungin vuokrajonotkin ovat lyhentyneet. Eniten tarjolla on kolmioita ja isompia asuntoja, mutta yksiöistä on edelleen pulaa. Yksiöille ja kaksioille on kysyntää, mutta suurempia asuntoja on tyhjillään. Yrittäjä Harri Määttä Takuuvälityksestänäkee yhdeksi syyksi alhaiset asuntolainojen korot ja Oulun kasvun hiipumisen. Myös valtakunnallisesta YH-yhtymästä kerrotaan, että Oulussa kysytyimpiä vuokra-asuntoja ovat pienet yksiöt. Sen sijaan kaksioita ja etenkin kolmioita on tarjolla ilman jonottamista. Määtän mukaan tilanne on johtanut siihen, että vuokrien nouseminen on pysähtynyt, jopa kääntynyt laskuun. Lähikunnat vetävät Oulun kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Sivakan listoilla on parantuneesta tilanteesta huolimatta edelleen enemmän hakijoita kuin tyhjiä asuntoja. "Tilanne on muuttunut sillä tavalla, että täysin asunnottomia on vähemmän kuin aikaisemmin. Nyt on niitä, jotka haluavat vaihtaa asuinaluetta tai talotyyppiä saunattomasta saunalliseen", valaisee palvelupäällikkö Maritta Schavikin. Schavikin arvelee, että matalan korkotason seurauksena myös kaupungin vuokra-asunnoista muutetaan yhä useammin omistusasuntoon. Ouluun on viime vuosina rakennettu runsaasti, mutta irtisanottujen vuokra-asuntojen lähtöosoitteet viittaavat myös kaupungista pois. "Ympäristökunnat, eli Liminka, Tyrnävä ja Kiimingin Jääli vetävät asukkaita." Schavikinin mielestä asuntotilanne Oulussa on nykyisin sen verran hyvä, että katto pään päälle löytyy ennemmin tai myöhemmin. "Asiansa hoitanut henkilö saa tänä päivänä vuokra-asunnon Oulussa." Riihi-säätiöstä kerrotaan, että asuntotilanne elää päivittäin. Hakijoita on runsaasti, mutta toisaalta myös as

"Neljä kaistaa Ylikiimingintielle asti Kuusamontien uusien tiesuunnitelmaluonnosten mukaan tie voitaisiin rakennetaan nelikaistaisena Kalakaverin ohi Ylikiimingintien uuteen risteykseen saakka. Aikaisemman suunnitelman mukaan tie olisi nelikaistainen vain Kalakaveriin saakka, jonka jälkeen saisi riittää tavallinen kaksikaistainen kulkuväylä. Meno- ja tulokaistojen välistä löytyisi viherkaista ja kaiteet. Nyt valmistuneet suunnitelmaluonnokset on laadittu siten, että urakkalaskenta voidaan tehdä nelikaistavaihtoehdon mukaan. "Mutta jos rahat eivät riitä, pitää toteuttaa halvempia vaihtoehtoja", Oulun tiepiirin hankevastaava Vesa Matturi sanoo. Yksi vaihtoehto on nelikaistainen tie, jossa tulo- ja menokaistat erotetaan kaiteella, mutta välissä ei ole viherkaistaa. Alkuperäisessä suunnitelmassa ollut kaksikaistainen osa voisi jäädä pullonkaulaksi ennen kuin tietä parannetaan joskus Korvenkylästä Kiiminkiin päin. Tiesuunnitelmaa tarkasteltu pätkittäin Iso hanke koostuu useista tiesuunnitelmista. Aikaisempia suunnitelmia on muokattu siten, että niillä voidaan pyytää varsinaisen rakennussuunnittelun sisältävä urakkatarjous. Nyt on muutossuunniteltavana Korvenkylän alueen ratkaisut. Nelikaistaisuuteen on Oulun kaupungin puolella varauduttu myös asemakaavassa. Suunnitelman tarkennetut kevytliikennejärjestelyt perustuvat nyt laadittavana olevaan alueen maankäytön tavoitesuunnitelmaan. Uudella tiellä saa porhaltaa vain 80 kilometriä tunnissa ja Ylikiimingintien liikennevalojen alueella vain kuuttakymppiä. Tätä kovemmat nopeudet vaatisivat enemmän suoja-alueita ja meluesteitä. Uuteen Ylikiimingintien liittymään tulevat liikennevalot, muutoin tiellä liikennöintiä helpottavat eritasoliittymät. Tiepiiri kilpailuttaa vaihtoehtoisia rakentamisurakoita tänä keväänä, ja kaivinkoneet käynnistyvät ensi syksynä. Työt kestävät kaksi vuotta. Rakentaminen alkaa kaupungin puoleisesta päästä, koska sen suunnit

"Pohjoisen nuoria mukaan ammattitaidon MM-kilpailuihin Ammattitaidon MM-kilpailuihin Kanadaan lähtevät Suomea edustamaan kirvesmies Ville Huusko (Oulu), konepajatekniikan joukkue Mika Junttila (Jääli), Sami Myllynen (Kello) ja Antti Autio (Oulu) sekä lähihoitajapari Jaana Pakanen (Ii) ja Tiina Ahola (Oulu). Muita pohjoissuomalaisia kilpailijoita ovat putkiasentaja Pasi Tahkola Kemistä ja CAD-suunnittelija Alexander Juustovaara Torniosta. Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut järjestetään Kanadan Calgaryssa 1.-7.9.2009. Järjestyksessään 40. MM-kilpailuun osallistuu noin 900 alle 23-vuotiasta kilpailijaa 47 eri maasta. Maailmanmestaruudet ratkotaan 43 lajissa. Suomen 45-henkinen ammattitaitomaajoukkue lähetetään kisamatkalle Helsingistä 28. elokuuta. Viikonvaihteessa pidettiin viimeinen maajoukkueleiri, joka huipentui opetusministerin tapaamiseen säätytalolla. Kolmipäiväisen kilpailun aikana kilpailijat työskentelevät tarkkuutta, nopeutta ja ongelmanratkaisukykyä vaativien tehtävien kanssa. Kisoihin odotetaan 150 000 katsojaa. "