Group items tagged

"On tehokkaampiakin keinoja kuin nimilistat Jääliläiset yrittäjät ovat keränneet nimilistoja nuorison hillitsemiseksi. Kananmunien heittelyä ja paikkojen särkemistä ei tietenkään tarvitse sietää, mutta kummallista on, etteivät yrittäjät käyttäneet jo valmiiksi tarjolla olevaa keinoa ongelman selvittämisessä. Kuntaan kun on perustettu tätä asiaa varten oma työryhmä, jossa mukana ovat nuorisotoimi, seurakunta, yrittäjät, poliisi, alueen koulujen rehtorit ja ostokeskuksen alueen kiinteistön omistajat. Tulossa on myös erityinen vanhempainilta asiasta. Jos nimilistalla on ollut tarkoitus vauhdittaa asioita, vaikutus on luultavasti täysin päinvastainen. Ostoskeskusten rauhattomuus ja nuorten käyttäytyminen on yhtälö, joka on ollut ratkaisematta siitä saakka kun ostoskeskukset ylipäänsä rakennettiin. Jääli ei ole mikään poikkeus. Oulussakin riittää "vilkasliikenteisiä" ostareita sen pahemmin hakematta: Kaakkuri, Kaijonharju, Kaukovainio... jos nyt aluksi ihan vaan K-kirjaimessa pysytään. Ongelma on nähtävästi yleismaailmallinen, koska kekseliäs Englannin poliisi(?) on kehittänyt laitteen, jolla ostareiden nurkilla notkuva nuoriso saadaan kätevästi kaikkoamaan. Vekotin päästelee korkeita ääniä, joita aikuinen ei kuule, mutta 12-22 -vuotias alkaa tuntea olonsa niin epämukavasti, että mieluummin häipyy paikalta. Samaan päädytään kuulemma myös klassisella musiikilla. Läheskään kaikkia ostareiden järjestyshäiriöitä ei tosin voi panna nuorison tiliin, vaan asialla ovat aikuiset ihmiset, vaikkei jäljestä aina uskoisi. Pitäisikö heille kehitellä oma piipaaepilaattori, vai riittääkö, jos tervataan penkit. Ai niin, eihän niitä penkkejä enää ole missään. Sinänsä nuorten kokoontumisessa ei ole mitään pahaa, sehän on ollut luonnollinen asia maailman sivu. Suurin osa nuorista kokoontuu siivosti ja ainakin kohtuullisen hyvässä järjestyksessä, eikä heitä tarvitse häätää mihinkää

"Neljä kaistaa Ylikiimingintielle asti Kuusamontien uusien tiesuunnitelmaluonnosten mukaan tie voitaisiin rakennetaan nelikaistaisena Kalakaverin ohi Ylikiimingintien uuteen risteykseen saakka. Aikaisemman suunnitelman mukaan tie olisi nelikaistainen vain Kalakaveriin saakka, jonka jälkeen saisi riittää tavallinen kaksikaistainen kulkuväylä. Meno- ja tulokaistojen välistä löytyisi viherkaista ja kaiteet. Nyt valmistuneet suunnitelmaluonnokset on laadittu siten, että urakkalaskenta voidaan tehdä nelikaistavaihtoehdon mukaan. "Mutta jos rahat eivät riitä, pitää toteuttaa halvempia vaihtoehtoja", Oulun tiepiirin hankevastaava Vesa Matturi sanoo. Yksi vaihtoehto on nelikaistainen tie, jossa tulo- ja menokaistat erotetaan kaiteella, mutta välissä ei ole viherkaistaa. Alkuperäisessä suunnitelmassa ollut kaksikaistainen osa voisi jäädä pullonkaulaksi ennen kuin tietä parannetaan joskus Korvenkylästä Kiiminkiin päin. Tiesuunnitelmaa tarkasteltu pätkittäin Iso hanke koostuu useista tiesuunnitelmista. Aikaisempia suunnitelmia on muokattu siten, että niillä voidaan pyytää varsinaisen rakennussuunnittelun sisältävä urakkatarjous. Nyt on muutossuunniteltavana Korvenkylän alueen ratkaisut. Nelikaistaisuuteen on Oulun kaupungin puolella varauduttu myös asemakaavassa. Suunnitelman tarkennetut kevytliikennejärjestelyt perustuvat nyt laadittavana olevaan alueen maankäytön tavoitesuunnitelmaan. Uudella tiellä saa porhaltaa vain 80 kilometriä tunnissa ja Ylikiimingintien liikennevalojen alueella vain kuuttakymppiä. Tätä kovemmat nopeudet vaatisivat enemmän suoja-alueita ja meluesteitä. Uuteen Ylikiimingintien liittymään tulevat liikennevalot, muutoin tiellä liikennöintiä helpottavat eritasoliittymät. Tiepiiri kilpailuttaa vaihtoehtoisia rakentamisurakoita tänä keväänä, ja kaivinkoneet käynnistyvät ensi syksynä. Työt kestävät kaksi vuotta. Rakentaminen alkaa kaupungin puoleisesta päästä, koska sen suunnit

"Vuokra-asuntojonot lyhenivät Vuokra-asuntojen saanti on helpottunut lisääntyneen asuntorakentamisen ja matalan korkotason myötä. Tilanne on johtanut myös vuokrien nousun pysähtymiseen. Vapailta markkinoilta vuokra-asuntoja löytyy jonottamatta ja kaupungin vuokrajonotkin ovat lyhentyneet. Eniten tarjolla on kolmioita ja isompia asuntoja, mutta yksiöistä on edelleen pulaa. Yksiöille ja kaksioille on kysyntää, mutta suurempia asuntoja on tyhjillään. Yrittäjä Harri Määttä Takuuvälityksestänäkee yhdeksi syyksi alhaiset asuntolainojen korot ja Oulun kasvun hiipumisen. Myös valtakunnallisesta YH-yhtymästä kerrotaan, että Oulussa kysytyimpiä vuokra-asuntoja ovat pienet yksiöt. Sen sijaan kaksioita ja etenkin kolmioita on tarjolla ilman jonottamista. Määtän mukaan tilanne on johtanut siihen, että vuokrien nouseminen on pysähtynyt, jopa kääntynyt laskuun. Lähikunnat vetävät Oulun kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Sivakan listoilla on parantuneesta tilanteesta huolimatta edelleen enemmän hakijoita kuin tyhjiä asuntoja. "Tilanne on muuttunut sillä tavalla, että täysin asunnottomia on vähemmän kuin aikaisemmin. Nyt on niitä, jotka haluavat vaihtaa asuinaluetta tai talotyyppiä saunattomasta saunalliseen", valaisee palvelupäällikkö Maritta Schavikin. Schavikin arvelee, että matalan korkotason seurauksena myös kaupungin vuokra-asunnoista muutetaan yhä useammin omistusasuntoon. Ouluun on viime vuosina rakennettu runsaasti, mutta irtisanottujen vuokra-asuntojen lähtöosoitteet viittaavat myös kaupungista pois. "Ympäristökunnat, eli Liminka, Tyrnävä ja Kiimingin Jääli vetävät asukkaita." Schavikinin mielestä asuntotilanne Oulussa on nykyisin sen verran hyvä, että katto pään päälle löytyy ennemmin tai myöhemmin. "Asiansa hoitanut henkilö saa tänä päivänä vuokra-asunnon Oulussa." Riihi-säätiöstä kerrotaan, että asuntotilanne elää päivittäin. Hakijoita on runsaasti, mutta toisaalta myös as

"Lapsiperheen peruspalvelut löytyvät Jäälistä Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Jukka Leinonen Jukka Leinonen Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Kiimingin Jäälissä asuvalle Riika Kaupille tieto verotilastojen ykkösalueesta oli yllätys. "Täällä asuu tavallisia nuoria ihmisiä, jotka käyvät töissä", sanoo perheineen runsas vuosi sitten Jääliin muuttanut Kauppi. Jääli ole missään tapauksessa Kaupin mielestä nukkumalähiö. Sieltä saa peruspalvelut hyvin. Lapsille on paljon tekemistä. Kirjasto on hyvä, ja apteekki on tärkeä pienten lasten äidille. Kaupit ostavat kerran tai pari viikossa isot ruokakassit marketeista ja muu ruoka haetaan Jäälistä. Lastenlääkärillä käydään Oulussa. Insinööripariskunnasta Riika on töissä laatupäällikkönä Kotivaralla Oulussa ja mies Heikki työskentelee IFS-Finlandissa Oulun teknologiakylässä. Päivähoitoon on ruuhkaa. "Minulla oli tuuri. Reilun vuoden ikäinen Pinja ja nelivuotias Inka pääsevät vuodenvaihteessa päivähoitoon. Aluksi kirpaisi, kun he eivät päässeet samaan paikkaan, mutta he ovat kuitenkin ihan lähellä toisiaan, joten vienti ja haku ei ole suuri ongelma." Perheelle kotiutuminen Jääliin on ollut helppoa. "Lapset

"Oulun lähikunnissa isot tuloerot Harpin säde Oulusta selittää pitkälle lähiseudun asukkaiden tulotasoa. Mitä kauemmaksi kaupungista mennään, sitä niukemmaksi käy elanto. Oulun lähikuntien jotkut alueet ajavat kaupungin ohi. Pohjoistuuli puhaltaa Oulun lähialueiden postinumeroalueiden tulotilastoissa. Kiimingin Jääli otti niukan ykköstilan ennen Haukiputaan Kiviniemeä vuoden 1999 tuloissa. Sen asema on vakaa: vuoden 1990 tilastoissa se oli toinen, mutta oli noussut jo vuoden 1996 tilastoissa ykköseksi. Myös toisena tilastoissa olevan Kiviniemen ja kolmantena olevan Kempeleen Honkasen suunta on sama. Sen sijaan Haukiputaan ja Kiimingin keskukset ovat hieman menettäneet asemiaan. Alueen 28 postinumeroalueesta ne ovat pudonneet vuosikymmenen alun kymmenen parhaan joukosta muutaman pykälän alaspäin. Suurimpia pudotuksia on saanut kokea Muhoksen Jokirinne, joka on joutunut keskivälin alapuolelle kymmenen vuoden takaiselta kahdeksannelta sijaltaan. Suurimpia nousijoita ovat Haukiputaan Kello ja Limingan Tupos uusine suurine asuinalueineen. Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Oulun yliopiston maantieteen laitoksen aluetietorekisteristä. Myös heikoimpien alueiden tiedot ovat hyvin pysyviä. Niinpä hännähuippuna oleva Ylikiimingin keskusta oli vuonna 1996 samalla sijalla ja vuonna 1990 sijalla 25. Häntäpäässä olevat Ylikiiminki, Arkala, Temmes, Kylmälänkylä ja Hailuoto ovat pieniä Oulusta aika kaukana olevia alueita. Professori Jarmo Rusanen Oulun yliopston maantieteen laitokselta sanoo, että eri alueiden väliset sijoitukset ovat varsin pysyviä Oulun seudulla. Muutokset ovat olleet vuosikymmenen aikana pieniä. Selvityksessä yhtenä alueena mukana ollut Oulu sijoittuu tuloissa kuudenneksi. Sen asema on hieman heikentynyt. Vuonna 1990 se oli kolmas ja vuosikymmenen puolivälissä viides. Jos Oulu jaetaan postinumeroalueisiin, nousevat Kuivasjärvi reiluine 25 000 euron keskituloineen, Värttö-Maikkula, Mäntylä ja Iinatti

"Kiiminki vastustaa edelleen Viherrengas Järvenpää Oy:n Vasikkasuon kompostointilaitosta. Kunnanhallitus totesi maanantaina, ettei suunniteltu toiminta sovellu Jäälin noin 4 600 asukkaan taajaman läheisyyteen eikä ongelmia voida poistaa siirtämällä käsittelyaluetta muutama sata metriä kauemmaksi. Kunnanhallitus huomauttaa, että Jääli laajentuu tulevaisuudessa. Niinpä kompostoinnille olisi katsottava kokonaan uusi paikka. Kiimingissä on huoli, että Oulun Taskilaa kiusaavat hajut aiotaan tuoda jääliläisten murheeksi. Kiimingin kanta meni korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa lupa-asia on käsiteltävänä. Jätesuunnitelmia käsiteltiin myös Haukiputaan kunnanhallituksessa, sillä Haukipudas aikoo laatia Alakyläntien varteen uuden osayleiskaavan."

"Apurahoja jaettiin lastentautien tutkimukseen Stiftelsen Alma och K.A. Snellman Säätiö jakoi tiistaina 117 800 euroa apurahoja 29 tutkijalle Pohjois-Suomen lastentautien tutkimukseen. Suurimmat yksittäiset apurahan saajat ovat: dos Petri Kulmala, Kiiminki, Soluvälitteinen immuunivasteen säätely lasten akuuteissa ja kroonisissa sairauksissa, 20 000 euroa sekä LT Timo Saarela, Oulu, Hoitotutkimukset vastasyntyneen pitkäaikaissairauksien ehkäisemiseksi, 15 000, molemmat varttuneen tutkijan projektiapurahoja. Jaettavat apurahat kattavat yhteensä noin kuuden vuoden tutkijatyömäärän. Apurahojen tukema tutkimustyö kohdistuu muun muassa lastenpsykiatrisiin, sosiaalipediatrisiin ja kliinisiin lastentautialan tutkimuksiin. Apurahojen saajat vuonna 2008 Väitöskirjatutkimukset: Ttm Tuula Arkkola, Tupos, Raskaana olevien naisten ja 1-2 vuotiaiden lasten ruokavaliotyyppien (dietary patterns) yhteydet beetasoluautoimmuniteetin kehittymiseen lapsella, 2 600 euroa. LL Miika Arvonen, Oulu, Suolen limakalvon immunologisen aktivaation merkitys lastenreumassa, 2 600. FM Helena Haapsamo, Oulu, Varhaisten kommunikaatio-vuorovaikutustaitojen tukeminen ja seuranta, 2 600. LL Annukka Hannula, Oulu, Virtsateiden rakenneanomaliat ja niiden kuvantaminen virtsatieinfektion sairastaneilla lapsille 2 600. FM Susanna Hamari, Oulu, Immuunivastetta säätelevän FOXP3-proteiinin merkitys tyypin 1 diabeteksessa, 3 900. PsM, KM Marika Harila, Oulu, Leukemiasta selvinneiden nuorten elämänlaatu, kuntoutus ja kuntoutuksen vaikuttavuus, 1 300. LL Sanna Häkli, Liminka, Lapsuusiän perinnölliset kuuloviat Pohjois-Suomessa, 2 600. LK Tuomo Kokkonen, Oulu, Fas-Ligandi limakalvon lymfaattisessa kudoksessa ja imusolmukkeissa. Merkitys immunologisena säätelymekanismina ja maitoyliherkkyyden diagnostiikassa, 2 600. TtL R-L Kortesluoma, Oulu, Lapsi kipunsa tulkkina. Children as interpreters of their pain, 2 600. LL Tiia Kujala, Oulu, Pienten lasten toistuvien välikorvatulehdus

"Maple Cross palaa kiertueellaan juurilleen Jääliläinen Maple Cross lähtee uuden Heimo-levynsä siivittämänä keikkailemaan. Kiertueella Maple Cross soittaa ensimmäistä kertaa yli 15 vuoteen yhtyeen kotipaikassaan. Kiertue kattaa 15 paikkakuntaa ja lisää on tulossa. Suomen vanhimpiin thrash/speed metal -yhtyeisiin lukeutuva Maple Cross julkaisi tammikuun 31. päivä järjestyksessään kolmannen pitkäsoittonsa. Uusi albumi on sumeilematta teemalevy ja se kantaa nimeä Heimo. Levyn teema pohjautuu syvään ja tosipohjaiseen tarinaan toisen maailmansodan tapahtumista, jotka bändi on kuvannut yhden päähenkilön näkökulmasta. Musiikillisesti levy on ehtaa Maple Crossia vauhdikkaan soiton ja kirpeiden riffien sävyttämänä. Levyn keskeinen tarina on hautunut bändin sanoittaja/vokalisti Marco R.J.:n mielessä jo kymmenisen vuotta, mutta vasta nyt idea oli mahdollista toteuttaa toimivasti. "

"Jopa maaliitosta esitetään hätiin Punaisenladonkankaalla Jos ei muu auta, Oulun pitää esittää Haukiputaan Punaisenladonkankaan liittämistä kaupungin maihin ja estää näin jätekeskussuunnitelmien toteutuminen. Tätä mieltä on kaupunginvaltuutettu Risto Kalliorinne (vas.). "Virhehän tässä on Oulun päättäjilläkin aikoinaan tullut tehtyä, mutta vielä ei ole liian myöhäistä korjata sitä." Suoralta kädeltä ei Kalliorinnekään ole maaliitoksia esittämässä. "Ensin pitää lyödä Haukiputaan kanssa päät yhteen ja miettiä, onko tässä vielä jotain tehtävissä kauhean virheen estämiseksi." Jos ratkaisua ei löydy, pitää tarttua järeämpiin keinoihin. Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara vakuuttaa neuvotteluhaluja olevan, mutta maaliitos olisi yllättävä veto. "On niitä fiksumpiakin keinoja käytettävissä. Pateniemen kaappaus kaihertaa vieläkin haukiputaalaisten mielessä." Koko soppa on Vallivaaran mukaan oululaisten syytä. "Hehän jätekeskusaluetta aikoinaan Punaisenladonkankaalle ajoivat. Toisaalta kun esitimme maakuntakaavaan kehätietä Kellosta Kuusamontielle, joka olisi palvelut mahdollista tulevaa asutusta, oululaiset pyyhkäisivät sen suunnitelmista pois." Risto Kalliorinne myöntää oululaispäättäjien virheet ja toteaa, ettei kaupungissa ole ennenkään osattu tehdä riittävän kauaskantoisia ratkaisuja: Kemiran tehdas sijoitettiin aikoinaan kaupungin ulkopuolelle, mutta nyt se on kaupungin keskellä. Samoin kävi Ruskon kaatopaikan kanssa. Kalliorinne jättää tänään asiasta valtuustokyselyn, joka todennäköisesti ehtii vielä tämän kuun valtuustoon. Siinä hän tivaa, onko Oulun kaupunki käyttänyt kaikki vaikutusmahdollisuutensa, jotta Punaisenladonkankaalle saataisiin sen sijainnille ja arvolle paremmin soveltuvaa käyttöä. Kalliorinteen mielestä Oulu on nyt samanlaisessa tilanteessa kuin Helsinki Sipoon kanssa. Molemmissa tapauksissa kaupunki on kasvanut tai kasvamassa kiinni rajoih

"Syöpätutkimukselle järjestöiltä 3,4 miljoonaa euroa Syöpäjärjestöt tukevat suomalaista syöpätutkimusta vuonna 2006 yhteensä lähes 3,4 miljoonalla eurolla. Syöpäsäätiön 200 000 euron suurstipendi meni FT, prof. Jussi Taipaleelle ja hänen tutkimusryhmälleen kasvunsäätely ja syöpää koskevaan tutkimukseen. Hellin ja Gösta Westerholmin rahaston 200 000 euron suurstipendin sai LT, prof. Tapio Visakorpi ja tutkimusryhmä eturauhassyövän mekanismien selvittämiseen liittyvään työhön. Pohjoissuomalaiset apurahan saajat: FM Sanna-Maria Karppinen (Oulu) väitöskirjatyö: Perinnölliseen rintasyöpään liittyvät geenimuutokset. FM Katri Pylkäs (Jääli), väitöskirjatyö: Perinnölliseen rintasyöpäalttiuteen liittyvät geneettiset muutokset FM Katrin Rapakko (Oulu) väitöskirjatyö: Geenimuutokset perinnöllisessä rinta- ja munasarjasyövässä Pohjois-Suomen alueella LKT, prof. Taina Pihlajaniemi (Oulunsalo) ja tutkimusryhmä: Konservoituneiden kollageenien merkitys syövän ja normaalikudoksen välisessä vuorovaikutuksessa ja tuumoreiden kasvussa HLT, prof. Tuula Salo (Oulu) ja tutkimusryhmä: Matriksin metalloproteaasien suojelevat ja tuhoavat roolit kielisyövissä LKT, prof. Taina Turpeenniemi-Hujanen (Oulu) ja tutkimusryhmä: Gelatinaasien ja niiden kudosinhibiittoreiden ennusteellinen merkitys syövässä."

"Pohjoisen K-kauppoihin neljä ykkössijaa K-kauppiasliiton mestarimyyjäkoulutus on Suomen suurin ammatillinen aikuiskoulutus. Vuosittain järjestettävään koulutukseen osallistuu yli 15 000 opiskelijaa K-ryhmän kaupoista. Mestaruudet ratkottiin viime lauantaina yhdentoista eri ketjun joukkuelinjoilla sekä kahdessatoista yksilöfinaalissa. Yksilösarjojen pohjoissuomalaiset: Elintarvike: 1. Helena Ollila, K-supermarket Superetu, Oulu. Kodintarvike: 2. Eira Sirniö, K-citymarket Raksila, Oulu. Koti ja sisustus: 1. Mia Karppinen, K-citymarket Raksila, Oulu. Kenkä: 2. Kirsi Jaako, K-kenkä Oulu; 3. Maarit Kairala, Andiamo Oulu. Rauta: 2. Pauli Hyvärinen, Ojan Rauta, Raahe. Joukkuekilpailuiden pohjoissuomalaiset: K-citymarket: 1. K-citymarket Kaakkuri Oulu. K-supermarket: 3. K-supermarket Superetu, Oulu. K-market: 1. K-market Jääli; Kiiminki; 2. K-market Ateria, Kiiminki. K-extra: 2. K-extra Pelkosenniemi. Musta Pörssi: 3. Musta Pörssi Kemi. Rautia: 2. Ojan Rauta, Raahe. "

"Oululaiset vahvalla rintamalla Mestarimyyjä-finaaleihin Oululaisilla on vahva edustus ensi viikonloppuna käytävissä Mestarimyyjäkoulutuksen finaaleissa Tampeeella. Kolmen parhaan joukkoon ovat tiensä raivanneet elintarvikelinjan Helena Ollila K-supermarket SuperEdusta, kodintarvikelinjan Eira Sirniö sekä kenkälinjan Mia Karppinen Raksilan Citymarketista. Kenkälinjalla mukana ovat myös Kirsi Jaako K-kengästä ja Maarit Kairala Andiamosta. Yksilöfinalistien lisäksi oululaiset ovat mukana joukkuekilpailuissa. SuperEtu kilpailee K-supermarket-sarjassa joukkueella Riikka Liedes, Mervi Holappa, Jaana Timonen ja Ritva Kontturi. Joukkue sijoittui viime vuonna toiseksi. Kaakkurin Citymarket lähtee puolustamaan viime vuoden voittoaan Esko Junttilan, Asko Salmelan, Heli Heikkisen, Sanna Lohen ja Tiina Miettusen muodostaman joukkueen voimin. Kaakkurin tiimillä on mestaruuden lisäksi hopeatila toissa vuodelta. Oululaisten kauppojen lisäksi K-market Ateria Kiimingistä ja K-market Jääli kisailevat joukkuemestaruudesta K-market-sarjassa. Jo viidettä kertaa finaalissa kisailevan K-market Aterian joukkueeseen kuuluvat Karoliina Hälli, Marjo Luomanen ja Johanna Pakkala. K-market Jäälin joukkueen jäsenillä Hanna Holopaisella, Pertti Mikkosella ja Olli Koivistolla on yhteensä liki 40 vuotta rautaista kokemusta alalta. K-kauppiasliiton Mestarimyyjäkoulutus on Suomen suurin ammatillinen aikuiskoulutus. Vuosittain järjestettävään koulutukseen osallistuu yli 15 000 opiskelijaa K-ryhmästä. Koulutuksessa syvennytään alan ajankohtaisiin asioihin. Pyhäinpäivänä K-kauppojen väki kilpailee mestaruuksista yhdentoista eri ketjun joukkuelinjoilla sekä kahdessatoista yksilöfinaalissa. Finaaliin päästäkseen osallistujien on pitänyt menestyä etäopiskeluvaiheessa sekä yksilölinjoilla lähiopiskelusta koostuvissa semifinaaleissa. Jokaisen linjan kolme parasta taistelevat Mestarimyyjä-tittelistä. "

"Jääli haluaa erikoisliikkeitä Kiiminkiin kuuluvan Jäälin palveluita halutaan parantaa. Kiimingin kehityspäällikkö Irma-Liisa Lesonen kertoo toimitilojen puutteen estäneen erikoisliikeyrittäjien sijoittumisen Jääliin, vaikka halua olisi ollut. "Tällä hetkellä siellä on yksi ostoskeskus, jonka tilat ovat riittämättömät. Paikka on koko ajan täynnä", Lesonen harmittelee. Jäälissä toimii kaksi päivittäistavarakauppaa, joiden lisäksi löytyvät muun muassa kukka-, kenkä- ja vaatekaupat. Kunta on tiedostanut tilapulan kaupallisten palvelujen kehittämis- ja sijoittamissuunnitelmassaan, jossa puidaan eri vaihtoehtoja uusien yritysen sijoittumismahdollisuuksille. Kuluttajien käyttämät eurot kun menevät erikoisyrityspalveluiden osalta Ouluun. "Havittelemme uutta ostoskeskustyyppistä asetelmaa. Parhaillaan mietimme sen paikkaa." Kiimingissä on 12 000 asukasta, joista yli puolet asuu Jäälissä. Valtaosa käy työssä Oulussa, joten esimerkiksi optikko-, kello- ja kultaliikepalvelut on haettu isosta naapurikaupungista. Lesonen kuitenkin muistuttaa, että Jääli saa piakkoin optikkopalvelut. "Kuusamontien perusparannus mahdollistaa palveluiden parantamisen. Myös Välikylän erilaisia mahdollisuuksia punnitaan", Lesonen arvioi. Peruspalveluista Jäälistä löytyvät muun muassa kirjasto, apteekki ja neuvola- ja hammaslääkäripalveluja. Päivähoitotilanne suhteellisen hyvä Jäälin päivähoitotilanne paranee olennaisesti Honkimaan 85-paikkaisen päiväkodin valmistumisen myötä. Jäälissä on kuusi päiväkotia ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia. Näiden lisäksi Jäälistä löytyy perhepäivähoitajia. "Tällä hetkellä päiväkotijonossa on kymmenkunta lasta", päivähoidon esimies Marita Korva kertoo. Kaikkiaan Jäälissä on 370 päivähoitoikäistä. Myös koulutilat paranevat Laivakankaan peruskoulun valmistuessa. Rakennustyöt alkavat tänä syksynä ja valmista pitäisi olla vuoden 2007 syksyllä. Kiimingin hall

"Sukari valoi uskoa Kiimingin Ideaparkiin Lempäälässä kunta päätti keskiviikkona vetäytyä Ideaparkin uimahalli- ja kylpyläkuvioista, koska rakennustyö ei ole edennyt sovitusti, eikä rahoituksesta ole toimitettu riittäviä selvityksiä. Lempäälän esimerkikki ei pelota Kiimingissä, jossa uskoa hankkeeseen riittää. Torstaina Ideaparkin isä, liikemies Toivo Sukari lennähti Kiiminkiin päivittämään hankkeen tilannetta ja aikatauluja. Esimerkiksi rahoituksesta ei tullut uutta tietoa, mutta Kiimingin elinkeinojohtaja Jyrki Kemppainen ei usko sen olevan mikään ongelma. Kiimingin Ideaparkia viedään edelleen eteenpäin entisessä laajuudessaan. Kiimingin kunta ja Masku Kiinteistöt kuitenkin toivovat, että Ideaparkia puntaroitaisiin ennen kaikkea matkailullisena hankkeena. "Se ei ole pelkkä liikekeskus", huomauttaa Kemppainen. Tapaamisen jälkeen todettiin, että hanketta viedään eteenpäin Oulun seudun seutuhallituksen käynnistämien kaupallisten ja liikenteellisten selvitysten aikataulun mukaan."Ideaparkin vaatima asemakaavamuutos ja rakentamisen käynnistäminen odottavat seudullisen kaupallisen selvityksen valmistumista helmikuulla 2010", sanoo Kemppainen. Ympäristökeskuksen ja kunnan välillä on edelleen selvä ristiriita siitä, milloin selvitykset ja kaavakäsittelyt ovat siinä vaiheessa, että rakentamiseen päästään kiinni. Ympäristökeskuksen mukaan kaava ei missään nimessä ole selvä vielä ensi kesään mennessä. Kemppaisen mukaan asia ei ole noin yksioikoinen, sillä hänen mielestään ympäristökeskuksessakin on erilaisia näkemyksiä asiasta. Hankkeesta on esisopimus Kiimingin kunnan ja Masku Kiinteistöt Oy:n kanssa. Alueen kunnallistekniset työt on aloitettu tänä kesänä. Ideapark on suunniteltu noin 30 hehtaarin alueelle Valtatie 20:n varteen, Kiimingin Yrityspuistoon noin yhdeksän kilometrin päähän Oulun keskustasta. Vuosittaiseksi kävijämääräksi tavoitellaan noin seitsemää miljoonaa ja liik

Lehtosen ura jatkuu Frölundassa Maajoukkuepuolustaja Mikko Lehtonen vahvistaa tulevalla kaudella Ruotsin Elitserienin Frölundaa. Lehtosen, 31, tilanne ratkesi varhain torstaiyönä Suomen aikaa. Lehtosella oli mahdollisuus neuvotella NHL-sopimuksesta heinäkuun 15. päivään saakka, mutta jääliläinen ei saanut NHL-seuroilta toivomaansa yksisuuntaista sopimustarjousta. Näin Frölunda-kontrahti -- joka oli solmittu jo aiemmin -- sinetöityi. Viime kaudella Lehtonen edusti Elitserienin Timrå IK:ta. Myös Timrå olisi halunnut pitää puolustajan, joka oli useiden eurooppalaisten huippuseurojen kiikarissa. Kevään MM-kisojen jälkeen näytti varmalta, että Lehtonen jatkaa uraansa NHL:ssä. Eräs New York Islandersin organisaation avainhenkilö ehti jo luvata Lehtoselle yhden suunnan sopimuksen, ellei tämän yhden kauden palkkapyyntö nouse miljoonaan dollariin. Lopulta Islanders näytti kuitenkin punaista valoa Lehtoselle, joka on yksi parhaista NHL:n ulkopuolella pelaavista yleispuolustajista. Kaudella 2006-2007 Lehtonen pelasi 15 NHL-ottelua Nashvillen riveissä. Kärpissä Lehtonen ehti voittaa kolme Suomen mestaruutta. Lisäksi tilillä on kaksi Suomen paidassa pelattua MM-turnausta. Kimmo Siira

"Jäälissä mahdollisesti susihavainto Jäälin koulussa Kiimingissä jaettiin viime perjantaina oppilaiden vanhemmille varoituskirje alueella liikkuvista isokokoisista elämisiä. Jäälin koulun rehtori Markku Väisänen kertoo, että kyseessä voi mahdollisesti olla jopa susi. Väisänen on ilmoittanut oppilaiden havainnosta Haukiputaan poliisille. Oppilaat kertoivat näkemästään viime viikon keskiviikkona Väisäselle, joka kävi tarkastamassa lasten havainnon. Väisäsen mukaan isokokoisen eläimen jälkiä oli keskellä asutusta, rivitalojen pihalla, pyörätiellä ja läheisellä metsäpolulla. "En ole eläinasiantuntija, mutta sanoisin, että kyseessä oli ison koiran tai mahdollisesti jopa suden jäljet. Otin myös valokuvan tuoreehkoista jäljistä." Väisänen oli asian tiimoilta yhteydessä myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen. "Sanoivat, että susi ei ole poissuljettu mahdollisuus", Väisänen kertoo. Väisänen ei halua pelotella Jäälissä asuvia, mutta kehottaa vanhempia katsomaan, etteivät lapset kulje toistaiseksi yksin pimeillä oiko- ja metsäpoluilla. Mahdollisista havainnoista voi ilmoittaa Haukiputaan poliisille. Elina Ursin "

Sopiiko tykki pihan koristeeksi? Vanha ilmatorjuntatykki Kuusamontien vieressä Kiimingissä. Ouluntietä Kiimingin Jäälissä ajelleet ovat kiinnittäneet huomiota tien varressa olevaan tykkiin, jonka suu osoittaa uhmakkaasti Oulun suuntaan. Tykki on Kiinteistö Oy Välirinteen pihalla, jossa sijaitsevat muun muassa autokorjaamo ja katsastusasema. Mikä on tykin tarkoitus, kiinteistön omistaja Olli Kuivamäki? Ostin sen keräilijältä viime kesänä markkinointimielessä. Tykin tarkoituksena on kääntää päitä tänne suuntaan ja houkutella ihmisiä paikalle. Lapset tykkäävät leikkiä tykillä, joka on muuten työkunnossa, mutta tehty tietenkin ampumakelvottomaksi. Millainen tykki on kyseessä, ja pysyykö se kunnossa näin ulkosäilytyksessä? Se on Bofors 40 -ilmatorjuntakanuuna, jollaisia oli käytössä muun muassa talvisodassa. Tämä tykki on tietääkseni vuodelta 1940. Tykki on tehty ulkokäyttöön, ja pidämme sitä kyllä kunnossa. Kaikissa kääntönivelissä ja kehissä on täydet rasvat, ja tykin optiset laitteet ovat tallessa. Onko tykki mielestäsi sopiva somiste ja markkinointikikka? Se on historiallinen vehje, jollaiset aina kiinnostavat ihmisiä. Tarkoitus on ollut herättää huomiota, ja sen tehtävän tykki on täyttänyt hyvin. Kiinteistöissä toimivat yrittäjätkin ovat olleet uudesta koristeesta vain mielissään. Miksi Kiimingin puolella sijaitseva tykki on suunnattu Ouluun päin? Emme ole sotaisia, vaan sopuisia. Ihan leikkimielellä se on hankittu. Tykki on muuten myytävänä, sillä haaveilen hankkivani tien varteen seuraavaksi veturin.

"Mies, joka lensi postimerkkiin Ehkä otin, ehkä en.Valkoiset kirjaimet seisovat ytimekkäästi mustan paidan rintamuksessa. Me, suomalaiset, tunnemme tämän paidan kantajan. Paitaan kirjailtu sanonta on vain yksi hänen kuuluisista letkautuksistaan, jotka kiertävät kansanperintönä jo sukupolvelta toiselle. Yleensä pohjaväri on keltainen, se on lööpin väri. Niissä on juotu ja sekoiltu, rakastettu ja erottu, vangittu ja vapautettu, naurettu ja itketty. Naurun ja itkun pitkä välimatka on käsittämättömän lyhyt. Yksi nauraa näille lööpeille, toinen itkee. Eli saisiko olla lisää alkoholia? Kenties jotain sekoilua? Haluaisitteko vielä lisää keltaista väriä tähän juttuun? Ei kiitos. Palataan mieluummin 1980-luvulle. Sinne, mistä kaikki todella alkoi. On nimittäin syytä muistaa, mikä tämän kaiken takana on. Sieltä löytyy mäkihypyn suurin legenda. Urheilunero, joka pääsi Björn Dählien ohella ainoana pohjoismaisten hiihtolajien edustajana arvostetun ranskalaisen L´Equipe-urheilulehden viime vuosisadan sadan parhaan urheilijan listalle. Puhutaanko siis mäkihypystä? Tänä iltana keikalla: Matti Nykänen. Lokakuinen lauantai-ilta on musta kuin salmiakkitehtaan seinä. Kenties juuri siksi kansa on pakkautunut mölisemään sisälle ravintolaan. Jääliläisen ravintolan takahuone on keittiö. Uunit hohkaavat lämpöä ja kokit pyyhkivät hikeä kiireensä keskellä. Matti Nykänen, 46, nostaa punaisen urheilukassinsa pöydän päälle. "Tästä on olympialaiset aika kaukana", hän hymähtää ja vilkuilee ympärilleen. Totta, Calgaryn olympialaiset ovat yli 21 vuoden ja reilun 7 000 kilometrin päässä. Calgaryssa vuonna 1988 Nykänen sementoi paikkansa maailman kaikkien aikojen hyppääjänä. Vastaavaa ylivoimaa ei ole sen jälkeen nähty. Nykänen tuli, näki ja voitti kaikki kolme kultamitalia. Neljä vuotta aikaisemmin Sarajevon kisoissa Nykänen sai suurmäessä kultaa ja normaalimäessä hopeaa. Jos joukkuem

"Jätevedestä maanparannusainetta Taskilan jätevedenpuhdistamoon tulee noin 150 000 asukkaan asumajätevedet, pienen ja keskisuuren teollisuuden jätevedet sekä sekaviemäröintialueiden hulevedet. Kemira käsittelee lietteen rikkihappohapotuksesta ja vetyperoksidihapotuksesta koostuvalla kemicond- menetelmällä. Osa menee suoraan pelloille lannoitteeksi, osa kompostoidaan ja myydään multatuotteena viherrakentamiseen ja maanparannusaineeksi. Kompostoinnin hoitaa Viherrengas Vittakankaalla Haukiputaan puolella lähellä Jääliä. Koko maassa jätevesilietettä käytetään lannoitteena alle miljoona kuutiota. Karjanlietelantaa käytetään 20 miljoonaa kuutiota."

"Olympiakylän oloneuvos Eteisessä on kuin yhdeksäsluokkalaisten kollien kotibileissä. Miten tästä kasasta löytää omat tennarinsa? Muutenkin näyttää siltä, ettei äiti ole kotona. "Täällä ei ole kaappitilaa, ja kuukauden reissulla kaikilla on hirveästi tavaraa", pahoittelee Teemu Kattilakoski, kotioloissa kuulemma hyvinkin siisti mies. Muovimatoilla peitetyillä lattioilla lainehtii kassia, pussia, nyssäkkää ja vaatekasaa. "Ensin sitä yrittää pitää paikat siistinä, mutta näin siinä aina käy. Joukossa on aina joku sottapytty." Ollaan osoitteessa 1090 Legacy Way, Whistlerin olympiakylässä, kahdeksan kilometriä valtatie 99:aa keskustasta Vancouverin suuntaan. Rivitalossa, jonka jokaisen viiden asunnon ulko-oven päällä roikkuu iso siniristilippu. Kolmikerroksisista asunnoista ensimmäisessä, siinä, jossa majailee 11 suomalaisen mieshiihdon ja yhdistetyn mitalitoivoa. "Mutta rottia ei ole, eikä päivä paista ovista", Kattilakoski höröttää. Perusasiat ovat siis kunnossa. Kaikkea, mitä rahalla saa Neljä vuotta sitten Kaleva kävi Italian Pragelatossa katsomassa, miten Teemu Kattilakoski valmistautui Torinon olympialaisten 50 kilometrin kilpailuun asumalla irvokkaan mökinrähjän keittokomerossa. Kesäasuttavassa murjussa veti niin että sukat pyörivät jaloissa - luonnollisesti, koska ovi oli täynnä reikiä - ja siivoojien tuomisina oli rotanmyrkkyä. Vilustunut Jäälin mies niiskutti kuninkuusmatkalta maaliin sijalla 43. Nyt moitteen aiheet ovat kovin erilaiset. "Huone on vähän pieni", Kattilakoski viittoo ympärilleen. Viereisessä sängyssä kämppäkaveri Ville Nousiainen potee hotellikuolemaa lökäverkkareissaan, läppäri mahan päällä ja tukka vielä enemmän pystyssä kuin tavallisesti. "Ja nettiyhteys surkea." Mutta onneksi liki 3 000 asukkaan olympiakylästä löytyy nettikahviloita, mehubaareja, kuntosali, liikuntahalli ja pelihalli, sprintteripoikien mukaan oikein hyvä. Valtavassa ravintolar