Group items tagged

"Lapsiperheen peruspalvelut löytyvät Jäälistä Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Jukka Leinonen Jukka Leinonen Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Kiimingin Jäälissä asuvalle Riika Kaupille tieto verotilastojen ykkösalueesta oli yllätys. "Täällä asuu tavallisia nuoria ihmisiä, jotka käyvät töissä", sanoo perheineen runsas vuosi sitten Jääliin muuttanut Kauppi. Jääli ole missään tapauksessa Kaupin mielestä nukkumalähiö. Sieltä saa peruspalvelut hyvin. Lapsille on paljon tekemistä. Kirjasto on hyvä, ja apteekki on tärkeä pienten lasten äidille. Kaupit ostavat kerran tai pari viikossa isot ruokakassit marketeista ja muu ruoka haetaan Jäälistä. Lastenlääkärillä käydään Oulussa. Insinööripariskunnasta Riika on töissä laatupäällikkönä Kotivaralla Oulussa ja mies Heikki työskentelee IFS-Finlandissa Oulun teknologiakylässä. Päivähoitoon on ruuhkaa. "Minulla oli tuuri. Reilun vuoden ikäinen Pinja ja nelivuotias Inka pääsevät vuodenvaihteessa päivähoitoon. Aluksi kirpaisi, kun he eivät päässeet samaan paikkaan, mutta he ovat kuitenkin ihan lähellä toisiaan, joten vienti ja haku ei ole suuri ongelma." Perheelle kotiutuminen Jääliin on ollut helppoa. "Lapset

"Oulun lähikunnissa isot tuloerot Harpin säde Oulusta selittää pitkälle lähiseudun asukkaiden tulotasoa. Mitä kauemmaksi kaupungista mennään, sitä niukemmaksi käy elanto. Oulun lähikuntien jotkut alueet ajavat kaupungin ohi. Pohjoistuuli puhaltaa Oulun lähialueiden postinumeroalueiden tulotilastoissa. Kiimingin Jääli otti niukan ykköstilan ennen Haukiputaan Kiviniemeä vuoden 1999 tuloissa. Sen asema on vakaa: vuoden 1990 tilastoissa se oli toinen, mutta oli noussut jo vuoden 1996 tilastoissa ykköseksi. Myös toisena tilastoissa olevan Kiviniemen ja kolmantena olevan Kempeleen Honkasen suunta on sama. Sen sijaan Haukiputaan ja Kiimingin keskukset ovat hieman menettäneet asemiaan. Alueen 28 postinumeroalueesta ne ovat pudonneet vuosikymmenen alun kymmenen parhaan joukosta muutaman pykälän alaspäin. Suurimpia pudotuksia on saanut kokea Muhoksen Jokirinne, joka on joutunut keskivälin alapuolelle kymmenen vuoden takaiselta kahdeksannelta sijaltaan. Suurimpia nousijoita ovat Haukiputaan Kello ja Limingan Tupos uusine suurine asuinalueineen. Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Oulun yliopiston maantieteen laitoksen aluetietorekisteristä. Myös heikoimpien alueiden tiedot ovat hyvin pysyviä. Niinpä hännähuippuna oleva Ylikiimingin keskusta oli vuonna 1996 samalla sijalla ja vuonna 1990 sijalla 25. Häntäpäässä olevat Ylikiiminki, Arkala, Temmes, Kylmälänkylä ja Hailuoto ovat pieniä Oulusta aika kaukana olevia alueita. Professori Jarmo Rusanen Oulun yliopston maantieteen laitokselta sanoo, että eri alueiden väliset sijoitukset ovat varsin pysyviä Oulun seudulla. Muutokset ovat olleet vuosikymmenen aikana pieniä. Selvityksessä yhtenä alueena mukana ollut Oulu sijoittuu tuloissa kuudenneksi. Sen asema on hieman heikentynyt. Vuonna 1990 se oli kolmas ja vuosikymmenen puolivälissä viides. Jos Oulu jaetaan postinumeroalueisiin, nousevat Kuivasjärvi reiluine 25 000 euron keskituloineen, Värttö-Maikkula, Mäntylä ja Iinatti

Kiimingin ensi vuoden käyttömenot kasvavat seitsemän prosenttia. Vaikka se ylittää selvästi inflaation, ei kunnanjohtaja Eino Iisakka pidä talousarvioesitystä löysänä. "Kun patoutuneet paineet palveluissa ja jatkuvasti kasvava väkiluku otetaan huomioon, talousarvioesitys on tiukahko." Hallintokuntien esityksiä on pitänyt karsia runsaasti. Kireys on luonnehtinut Kiimingin talousarviota jo aikaisempina vuosina. "Menemme hitaasti eteenpäin", sanoo kunnanjohtaja. Kiimingin kunnanhallitus hyväksyi valtuustolle menevän talousarvioesityksen maanantaina. Ainoa suuri talonrakennusinvestointi on Laivakankaan päiväkoti, johon ei ole saatu valtionapupäätöstä. Jos apuja ei saada, on talousarviossa varauduttu rakentamaan se kokonaan kunnan kustannuksella. Jatkossa kolkuttelevat kuntaa isot kouluinvestoinnit, kuten yläasteen muutostyöt vuodelle 2004 ja Jäälin uusi koulu vuodelle 2006. Myös kuntalaisia paljon puhuttaneet liikuntatilat saavat vielä odottaa vuoroaan. Sen rakentamiseen palataan kunnanjohtajan mukaan ensi vuonna. Ensi vuonna kunta rakentaa yrityspuiston kunnallistekniikkaa. Kun tiet, vesijohdot ja viemärit on rakennettu, alkaa kunta markkinoida yritystontteja, jotta kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvaisi. Yritysmarkkinointiin ei ole määrärahaa, vaan se hoidetaan elinkeinojen normaaleista määrärahoista. Kunnan yritystilojen rakentamiseen ei ole myöskään määrärahaa, vaan siihen palataan tapauksittain, jos tarvetta ilmaantuu. Ensi vuonna kunta siisti ympäristöä ja parantaa muutenkin taajamakuvaa. Kiiminki liittyy vuonna 2003 viimeisenä Oulun ympäristökuntana myös kaupungin jätehuoltoon.

"KIIMINKI Kiimingin taajama-alueen ruokotonta yleisilmettä siistitään hoidetumman näköiseksi. Kunnan keskusta on tarkoituksena karsia risukoista, jotta asukkaat viihtyisivät paremmin ja ohikulkijat huomaisivat taajaman tarjoamat palvelut Kuusamontielle. "Toimenpiteiden taustalla on maiseman- ja metsänhoidolliset syyt", maaseutuasiamies Ensio Tirkkonen kertoo. Meneillään olevan ensimmäisen vaiheen hoitotöissä siistitään valtatie 20:n eli Kuusamontien risteykset ja siltaväylät Haukiputaantien paikkeelta Yli-Iintien risteykseen. Valtatien risteysalueet riisutaan kokonaan puista, jotta liikenteen kannalta tärkeä näkyvyys paranisi. Lisäksi risteysten maisemallisuutta kohennetaan. Idea kunnan kaava-alueilla tehtäviin toimenpiteisiin lähti maaseutulautakunnasta, ja kunta antoi asiasta toimeksiannon metsänhoitoyhdistykselle. "Meillä on resurssit hoitaa kaikki työvaiheet", sanoo metsätalousinsinööri Timo Mikkola metsänhoitoyhdistyksestä. Hän pitää perkaustehtävää myös Kiimingin imagon kohottamisena. "Kunnan julkisivu saadaan näin hoidettua." Kustannukset kuriin puunmyynnillä Tirkkonen kertoo, että kiiminkiläisiltä on tullut "julkisivutalkoista" pääasiassa myönteistä palautetta. Parhaillaan Kiimingin metsänhoitoyhdistykselle työskentelee puolenkymmentä yrittäjämetsuria, jotka ennakkoraivaavat alikasvosta ja tekevät taimikonhoitotöitä kirkonkylän tienoilla. Kirkonkylän jo hoidetun liittymän paikkeelta siirrytään nyt Kiiminkijoen rantamaisemia kohti. Varsinaiset hakkuutyöt ja ainespuun talteenotto toteutetaan monitoimikoneella, viidenkymmenen motin päivävauhtia. Kuusamontien varteen onkin kerätty parrunaiheita, massapuuta ja muutamia jykevämpiä tukkeja. "Näyttää, että motolla saa aikaiseksi hyvää jälkeä", Tirkkonen kehuu. Taloudellisesti hyödynnettävää ainespuuta toimitetaan sahoille, parrunaiheet veistolaitokselle ja massapuu paperitehtaille. Talteen kerätty energiapuu ajetaan kunnan haket

"Koulut sinnittelevät Kiimingin kasvussa Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Kaleva / arkisto Kaleva / arkisto Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Kiiminki Ylikylän koululla vihittiin maanantaina käyttöön yhteensä 450 neliömetrin laajennusosa. Sen suojissa on uusi liikuntasali sosiaalitiloineen ja kaksi uutta luokkatilaa. Mutta tuskin on miljoona euroa maksanut laajennus valmistunut, kun Kiimingissä jo kerätään puhtia toisten koulujen laajentamiseksi. Mittavien investointien takana on kunnan väestömäärän kasvu. "Tilat käyvät vähiksi", sivistystoimenjohtaja Markku Väisänen kiteyttää. Ylikylä on hyvä esimerkki Kiimingin muuttovirrasta. Kylän kouluun on tänä vuonna tullut jo kymmenen oppilasta lisää. "Se on ollut yli kymmenen prosentin kasvu ", rehtori Pasi Mäkikyrö tarkentaa. Ylikylän koulun nykyisistä 80 oppilaasta moni on muuttanut kylälle Oulusta. Toisaalta joukossa on myös paluumuuttajien lapsia, niin Ruotsista kuin muualta Suomesta Ylikylään palanneita, Mäkikyrö kertoo. Jos Kiimingin kunnan laatima väestöennuste pitää kutinsa, muuttovirta Ylikylään heikkenee, mutta ei lopu. Vuonna 2008 Ylikylän koulua käy arvion mukaan 99 lasta. Ylikylän koulu juhli uusien tilojen vihkiäisissä myös 50 vuoden täyttymistä. Kylän henki on aina ollut koulumyönteinen, juhlassa todettiin. Kiiminki on toiminut määrätietoisesti kehittäessään Ylikylän koulua, alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen kiitteli vihkiäisissä. "Merkille pantavaa kunnan roolissa on, että se satsasi uusiin koulutiloihin ilman valtionapua reilu miljoona euroa tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta." Korhonen lisäsi, että kunnalla on edessään uusia haast