Group items tagged

"Kuntaliitos koskettaa nyt joka kolmatta suomalaista julkaistu 14.10.2009 klo 06:31, päivitetty 15.10.2009 klo 08:03 Kartta Oulun ja Lahden ympäristön kuntaliittoselvityksistä. Oulun ja Lahden ympäristössä on vireillä kuntaliittoselvityksiä. Kuntaliitosselvityksiä on vireillä runsaasti. Niiden piirissä on 1,5 miljoonaa suomalaista. Esimerkiksi Pohjois-Suomen pääkaupungin Oulun ympärille muovataan mittavaa kuntaliitosta. Kuuden kunnan liitto synnyttäisi lähes kahdensadan tuhannen asukkaan Suur-Oulun. Oulusta tulisi lähes kahden sadan tuhannen asukkaan suurkunta. Suuri Suomen mitassa. Viime toukokuussa valtiovarainministeriö päätti Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien pyynnöstä selvityttää niiden yhdistämisen. Kuntafuusion selvittäjäksi tuli kuntien toivomuksesta Arto Koski. Koski on ollut viime vuosien johtava kuntaliitoskätilö. Hän veti esimerkiksi Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisen. Haukiputaalla liitostahtoa ilmassa Tiistai-iltana selvitysmies Koski kokosi Haukiputaan teollisuusalueen auditorioon toistasataa kuntalaista kuulemaan ja kuultavaksi liitossuunnitelmista. Koski näytti tilastoja nousseista veroäyreistä, kuntien veloista ja väestön ikääntymisen aiheuttamasta huoltotaakasta. Koski varoi tuputtamasta liitosta. -Sen verran laskin, että liitoksen jälkeen velkataakka olisi 1 700 euroa per kuntalainen, kertoi Koski kuulijoille. Tämä on porkkanaa muille kuin oululaisille. Nyt velkaa on vähiten Oulussa 1 200 euroa asukasta kohti. Velkaisin on Kiiminki, lainaa 3 300 euroa per asukas. Oulun taso on reilusti alle maan kuntien keskiarvon, Kiimingin tuplasti yli. Fuusio lisäisi nykyoululaisten velkataakkaa, ympäryskuntalaisten velka pienenisi. - Minusta ainoa järkevä keino on se että nämä rajat täältä alueelta poistetaan ja kaikki alueen voimavarat keskitetään, kiteytti auditorion etuosassa Erkki Röntynen Haukiputaalta. Tahtoa liittoon on ilmassa, mutta

"Oulun seudun yhteisvaltuusto pohjusti kuntalaiskuulemisia julkaistu 09.10.2009 klo 06:44, päivitetty 09.10.2009 klo 10:54 Oulun yhteisvaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa kuulemaan tietoja monikuntaliitosselvityksestä. Kuuden kunnan päättäjät kokoontuivat Oulunsalo-talolle kuulemaan pohjatietoja monikuntaliitoksesta. Kuva: YLE/ Timo Sipola Oulun seudun monikuntaliitosselvityksen yhteydessä järjestettiin eilen ensimmäistä kertaa kuuden kunnan yhteisvaltuusto. Oulunsalo-talossa oli koolla Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin valtuutettuja ja johtavia virkamiehiä. Kuuden kunnan valtuutettujen yhteisellä kokouksella haluttiin informoida varsinaisen päätöksen mahdollisesta kuntaliitoksesta tekeviä poliitikkoja ja samalla pohjustaa ensi viikolla alkavia kuntalaiskuulemisia. Yksi kokouksessa puheenvuoron käyttäneistä valtuutetuista oli kiiminkiläinen Keskusta Jääli -ryhmän Kari Hilden, jonka mukaan monikuntaliitosselvitys herättää monia kysymyksiä. -Meillähän on olemassa nämä kuusi kuntaa ja jokaisella on oma hallintomalli. Miten niitä pystytään yhteensovittamaan mm. tämän tilaaja-tuottajamallin pohjalta, kysyy Hilden. Kari Hilden pohtii myös miten liitoksen yhteydessä käy työntekijöiden ja pystytäänkö antamaan mielekkäitä tehtäviä kaikille johtaville viranhaltijoille. Kiiminkiläisen Keskusta Jääli -ryhmän Kari Hildenin toivoo kuitenkin, että tulevaisuudessa syntyy yhtenäinen uusi Oulu. "

"Puhtaalta pöydältä uutta rakentamaan Rantapohja 9.12.2009 Kiiminki Kiiminki tasapainottaa talouttaan ensi vuonna. Investoinnit suunnataan kouluihin, päiväkoteihin ja yhdyskuntarakentamiseen. Ensi vuosi on Kiimingissä talouden tasapainottamisen aikaa. Kun pöytä on saatu puhtaaksi, voidaan taloutta ja elämää päästään rakentamaan entistä terveemmältä pohjalta. - Tämän vuoden lopussa meidän pitäisi päästä kokonaan eroon kaikista vanhoista alijäämistä. Ensi vuodelle tavoitellaan lähes nollatasoa. Vaikka pöytä saadaan puhtaaksi, ei silti aleta elää leveästi, kunnanjohtaja Jukka Weisell luonnehtii. Ensi vuodelle tavoiteltu nollataso tarkoittaa talousarvioluvuissa 9 000 euron ylijäämää. Tämänhetkisen arvion mukaan Kiimingin kunta tekee tänä vuonna noin 8,2 miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen. Tulokseen vaikuttaa merkittävästi Kiimingin Veden yhtiöittäminen. Ilman vesiyhtiön osuutta operatiivinen tulos olisi todennäköisesti miinuksella. Kiimingissä on hyväksytty pitkä lista talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Väestönkasvuksi on arvioitu Tilastokeskuksen ennusteita myötäillen kaksi prosenttia. Kasvavan kunnan toimintamenot tulevat pienenemään 3,4 prosentilla ensi vuonna. Weisellin mukaan se on poikkeuksellinen ja haastava luku. Ensi vuoden aikana vuosikate pyritään saamaan vastaamaan poistoja. Viime vuosina vuosikate on laahannut poistojen perässä, ja tulevina vuosina poistot halutaan ylitettävän selvästi reippaammin. - Siten pystymme paremmin vastaamaan investointitarpeisiin, Weisell kiteyttää. Juha Virranniemi Lue laajemmin torstain 10.12. Rantapohjasta."

"Kiiminkiläiset eväät selvitysmiehelle Rantapohja 20.10.2009 Kiiminki Kuuden kunnan yhteinen kuntajakoselvitys jatkui keskiviikkona Kiimingissä kuntalaisten kuulemistilaisuudella. Kiimingissä jännitettiin, olisiko osallistujia enemmän kuin edellisenä päivänä Haukiputaalla. Kiiminki veti pitemmän korren. Läsnä oli 150 kuulijaa, ja heistä 22 käytti kaikkiaan 31 puheenvuoroa. Puheenvuorot kirjattiin ylös, ja osallistujilta kerättiin myös kirjallista palautetta palautekorteilla. Arto Koski kertoi, että kysymyksiä ja kommentteja voi nyt lähettää myös kuntajakoselvityksen verkkosivujen kautta osoitteessa www.ouka.fi/kuntajakoselvitys. Selvitys hyvässä vauhdissa Arto Koski on tyytyväinen työskentelyyn, jota on nyt kestänyt noin kaksi kuukautta. Muhoslainen Tuula Salminen kysyi, käytetäänkö selvitystyön pohjana muita vastaavankaltaisia alueella jo toteutettuja selvityksiä. Koski vastasi, että kaikki valmis aineisto otetaan käyttöön. Turhaa työtä ei tehdä. Kiiminkiläinen Pentti Nykänen kommentoi, että kun Kiiminki sijoittuu kartalla keskelle selvityksessä mukana olevia kuntia, niin eikö uuden kaupungin nimeksi samalla voisi laittaa Kiimingin kaupunki. Kiiminkiläinen Pekka Broström huolehti siitä, miten lähidemokratia saataisiin toteutettua uudessa kaupungissa. Koski kommentoi, että se on erittäin keskeinen kysymys selvitystyössä. Suuren yleisön kommentteja kaivataan siihenkin asiaan. Antti Rautio Kiimingistä kysyi, onko raha tai sen puute ainoa käyttövoima liitoshankkeelle. Hänen mielestään selvityksestä on jäänyt joitain sopivia kuntia pois, ja joku sopimatonkin on mukana. Arto Koski kommentoi, että kuntatalous on monesti selvitysten taustalla oleva iso tekijä. - Suomessa ei ole juuri yhtään kuntaa, joka ei tällä hetkellä pohtisi, miten kuntatalous kestää, Koski sanoi. Seurakunta liittyy samalla Kiimingin seurakunnan kirkkoherra Pauli Niemelä muistutti läsnäolijoita siitä, että kunt

"Pohjoisen nuoria mukaan ammattitaidon MM-kilpailuihin Ammattitaidon MM-kilpailuihin Kanadaan lähtevät Suomea edustamaan kirvesmies Ville Huusko (Oulu), konepajatekniikan joukkue Mika Junttila (Jääli), Sami Myllynen (Kello) ja Antti Autio (Oulu) sekä lähihoitajapari Jaana Pakanen (Ii) ja Tiina Ahola (Oulu). Muita pohjoissuomalaisia kilpailijoita ovat putkiasentaja Pasi Tahkola Kemistä ja CAD-suunnittelija Alexander Juustovaara Torniosta. Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut järjestetään Kanadan Calgaryssa 1.-7.9.2009. Järjestyksessään 40. MM-kilpailuun osallistuu noin 900 alle 23-vuotiasta kilpailijaa 47 eri maasta. Maailmanmestaruudet ratkotaan 43 lajissa. Suomen 45-henkinen ammattitaitomaajoukkue lähetetään kisamatkalle Helsingistä 28. elokuuta. Viikonvaihteessa pidettiin viimeinen maajoukkueleiri, joka huipentui opetusministerin tapaamiseen säätytalolla. Kolmipäiväisen kilpailun aikana kilpailijat työskentelevät tarkkuutta, nopeutta ja ongelmanratkaisukykyä vaativien tehtävien kanssa. Kisoihin odotetaan 150 000 katsojaa. "

"Kiimingillä jätti-investoinnit Oulun vuosisadan investoinnit kalpenevat Kiimingin ensi vuoden rakentamisen varjoon, jos kunnan käyttämää 11,4 miljoonaa verrataan kaupungin väkilukuun. Ensi vuonna möyrähtävät kaivinkoneet käyntiin parikymmentä vuotta esillä olleen 13 miljoonan Laivakankaan koulun ja liikuntahallin tontilla. Eivätkä investoinnit lopu tähän. Vuonna 2007 ovat myös luvassa 11 miljoonan investoinnit, joita toki kasvattaa Laivakankaan loppuosa. Kiimingin iäisyyshanke Koitelikin saa vauhtia ensi vuonna. Seudulliseen matkailukeskuksen kehittämiseen on varattu 1,3 miljoonaa. Kunnanhallitus esitti talousarvion valtuustolle maanantaina. Talousarviossa näkyy valtuuston pari viikkoa sitten tekemä kouluverkkopäätös, jonka osana sivukylien koulujen remonteissa säästetään. Niinpä aikaisempaan investointisuunnitelmaan ensi vuodelle sisältyneen Kiiminkijoen koulun laajennusta on turha etsiä investointilistalta. Pakettiin liittyvä kuutosluokkalaisten siirto voi alkaa vasta sen jälkeen, kun Laivakankaan koulu on valmistunut. Uudella mallilla toimiva Honkimaan päiväkoti aloittaa ensi vuonna toimintansa. Päiväkodin hoito on kilpailutettu, ja sen ruokahuollon, siivouksen ja kiinteistönhuollon kilpailutus on kesken. Yksityistämistä jatketaan työterveydenhuoltoon ja laboratoriotoimintaan. Vanhusten siivouspalvelussa tulee käyttöön palveluseteli. Ensi vuonna lisätään myös vanhustenhuollon avopainotteisuutta. Vähän kevyempiäkin asioita sisältyy kunnan ensi vuoden talousarvioesitykseen. Kunta ostaa ensi vuonna kahdeksan pienoisveistosta akateemikko Oskari Jauhiaisen Haravatyttö-työstä kulttuuripalkinnoksi tai huomionosoitukseksi. Vuosikate nousee ensi vuonna kauhurajan yläpuolelle, mutta alijäämää kertyy kaksi miljoonaa. Kunnalla ei ole vanhoja kattamattomia alijäämiä, mutta ei varauksiakaan. Isot investoinnit tulevat ja velka kasvaa. Kunnanjohtaja Eino Iisakka myöntää, että talous on tiukoilla, mutt

"Kiiminki kirii joukkoon Rantapohja 20.11.2008 Paras-hankkeen vaikutukset pulpahtelevat päivänvaloon. Tuorein esimerkki on Kiiminki, jonka kunnanvaltuusto päätti puoluerajat rikkovan äänestyksen jälkeen aloittaa selvitystyön kuntaliitoksesta Oulun kanssa. Kunnanhallitus oli viikkoa aikaisemmin äänestänyt kunta- ja palvelurakenneselvityksen aloittamista vastaan, mutta nyt kunnanvaltuustossa yhden äänen erolla tehdyn päätöksen mukaan selvitystyö aloitetaan. Jos asiat etenevät suunnitellusti, päätetään keväällä Haukiputaalla, Kiimingissä ja Yli-Iissä Oulu-liitoksesta. Erityisesti Kiimingin kohdalla nopeuden perustelut voivat löytyä valtion maksamista porkkanarahoista, mutta onko nopeus aina hyvästä? Oulu-liitosta suunnittelevat kunnat voisivat kerätä oppia aivan läheltä, Ylikiimingistä. Ylikiimingin ja Oulun sataprosenttinen liitos ei vain ehdi olla voimassa kauaa, kun muut kunnat tekevät jo päätöksensä uusien valtuutettujen voimin. Selvitystöiden esittelyssä monet asiakohdat liittyvät niihin seikkoihin, mitä mahdollisesti liittyvissä kunnissa menetetään ja mitä saadaan pidettyä ennallaan. On syytä myös miettiä, mitä hyvää Oulu-liitokset toisivat tullessaan. Ehkä ihmismieli silti toimii siten, että asiaa on turvallisinta lähestyä pahimman kautta - näin tulee vähemmän epämiellyttäviä yllätyksiä. Rantapohjan vaalien alla Haukiputaan ehdokasvaltuutetuille tekemässä kyselyssä moni kommentoi, että päätökset on tehtävä järki-, ei tunnepohjalta. Kolikolla on silti puolensa. Maaseudun rauhassa punaisessa tuvassa vanhempi pariskunta asuu tunteella ja sinnillä, itse elämästään määräten. Palveluasuntoon kirkonkylälle palvelujen läheisyyteen siirtyminen olisi ehkä järkiratkaisu, mutta samalla loittonee oman elämän hallinta. Jos ylivoimaisia ongelmia ei ole, kummassa paikassa pariskunta olisi onnellisimmillaan? Juha Virranniemi"

"Sukari valoi uskoa Kiimingin Ideaparkiin Lempäälässä kunta päätti keskiviikkona vetäytyä Ideaparkin uimahalli- ja kylpyläkuvioista, koska rakennustyö ei ole edennyt sovitusti, eikä rahoituksesta ole toimitettu riittäviä selvityksiä. Lempäälän esimerkikki ei pelota Kiimingissä, jossa uskoa hankkeeseen riittää. Torstaina Ideaparkin isä, liikemies Toivo Sukari lennähti Kiiminkiin päivittämään hankkeen tilannetta ja aikatauluja. Esimerkiksi rahoituksesta ei tullut uutta tietoa, mutta Kiimingin elinkeinojohtaja Jyrki Kemppainen ei usko sen olevan mikään ongelma. Kiimingin Ideaparkia viedään edelleen eteenpäin entisessä laajuudessaan. Kiimingin kunta ja Masku Kiinteistöt kuitenkin toivovat, että Ideaparkia puntaroitaisiin ennen kaikkea matkailullisena hankkeena. "Se ei ole pelkkä liikekeskus", huomauttaa Kemppainen. Tapaamisen jälkeen todettiin, että hanketta viedään eteenpäin Oulun seudun seutuhallituksen käynnistämien kaupallisten ja liikenteellisten selvitysten aikataulun mukaan."Ideaparkin vaatima asemakaavamuutos ja rakentamisen käynnistäminen odottavat seudullisen kaupallisen selvityksen valmistumista helmikuulla 2010", sanoo Kemppainen. Ympäristökeskuksen ja kunnan välillä on edelleen selvä ristiriita siitä, milloin selvitykset ja kaavakäsittelyt ovat siinä vaiheessa, että rakentamiseen päästään kiinni. Ympäristökeskuksen mukaan kaava ei missään nimessä ole selvä vielä ensi kesään mennessä. Kemppaisen mukaan asia ei ole noin yksioikoinen, sillä hänen mielestään ympäristökeskuksessakin on erilaisia näkemyksiä asiasta. Hankkeesta on esisopimus Kiimingin kunnan ja Masku Kiinteistöt Oy:n kanssa. Alueen kunnallistekniset työt on aloitettu tänä kesänä. Ideapark on suunniteltu noin 30 hehtaarin alueelle Valtatie 20:n varteen, Kiimingin Yrityspuistoon noin yhdeksän kilometrin päähän Oulun keskustasta. Vuosittaiseksi kävijämääräksi tavoitellaan noin seitsemää miljoonaa ja liik

Lehtosen ura jatkuu Frölundassa Maajoukkuepuolustaja Mikko Lehtonen vahvistaa tulevalla kaudella Ruotsin Elitserienin Frölundaa. Lehtosen, 31, tilanne ratkesi varhain torstaiyönä Suomen aikaa. Lehtosella oli mahdollisuus neuvotella NHL-sopimuksesta heinäkuun 15. päivään saakka, mutta jääliläinen ei saanut NHL-seuroilta toivomaansa yksisuuntaista sopimustarjousta. Näin Frölunda-kontrahti -- joka oli solmittu jo aiemmin -- sinetöityi. Viime kaudella Lehtonen edusti Elitserienin Timrå IK:ta. Myös Timrå olisi halunnut pitää puolustajan, joka oli useiden eurooppalaisten huippuseurojen kiikarissa. Kevään MM-kisojen jälkeen näytti varmalta, että Lehtonen jatkaa uraansa NHL:ssä. Eräs New York Islandersin organisaation avainhenkilö ehti jo luvata Lehtoselle yhden suunnan sopimuksen, ellei tämän yhden kauden palkkapyyntö nouse miljoonaan dollariin. Lopulta Islanders näytti kuitenkin punaista valoa Lehtoselle, joka on yksi parhaista NHL:n ulkopuolella pelaavista yleispuolustajista. Kaudella 2006-2007 Lehtonen pelasi 15 NHL-ottelua Nashvillen riveissä. Kärpissä Lehtonen ehti voittaa kolme Suomen mestaruutta. Lisäksi tilillä on kaksi Suomen paidassa pelattua MM-turnausta. Kimmo Siira

"Mies, joka lensi postimerkkiin Ehkä otin, ehkä en.Valkoiset kirjaimet seisovat ytimekkäästi mustan paidan rintamuksessa. Me, suomalaiset, tunnemme tämän paidan kantajan. Paitaan kirjailtu sanonta on vain yksi hänen kuuluisista letkautuksistaan, jotka kiertävät kansanperintönä jo sukupolvelta toiselle. Yleensä pohjaväri on keltainen, se on lööpin väri. Niissä on juotu ja sekoiltu, rakastettu ja erottu, vangittu ja vapautettu, naurettu ja itketty. Naurun ja itkun pitkä välimatka on käsittämättömän lyhyt. Yksi nauraa näille lööpeille, toinen itkee. Eli saisiko olla lisää alkoholia? Kenties jotain sekoilua? Haluaisitteko vielä lisää keltaista väriä tähän juttuun? Ei kiitos. Palataan mieluummin 1980-luvulle. Sinne, mistä kaikki todella alkoi. On nimittäin syytä muistaa, mikä tämän kaiken takana on. Sieltä löytyy mäkihypyn suurin legenda. Urheilunero, joka pääsi Björn Dählien ohella ainoana pohjoismaisten hiihtolajien edustajana arvostetun ranskalaisen L´Equipe-urheilulehden viime vuosisadan sadan parhaan urheilijan listalle. Puhutaanko siis mäkihypystä? Tänä iltana keikalla: Matti Nykänen. Lokakuinen lauantai-ilta on musta kuin salmiakkitehtaan seinä. Kenties juuri siksi kansa on pakkautunut mölisemään sisälle ravintolaan. Jääliläisen ravintolan takahuone on keittiö. Uunit hohkaavat lämpöä ja kokit pyyhkivät hikeä kiireensä keskellä. Matti Nykänen, 46, nostaa punaisen urheilukassinsa pöydän päälle. "Tästä on olympialaiset aika kaukana", hän hymähtää ja vilkuilee ympärilleen. Totta, Calgaryn olympialaiset ovat yli 21 vuoden ja reilun 7 000 kilometrin päässä. Calgaryssa vuonna 1988 Nykänen sementoi paikkansa maailman kaikkien aikojen hyppääjänä. Vastaavaa ylivoimaa ei ole sen jälkeen nähty. Nykänen tuli, näki ja voitti kaikki kolme kultamitalia. Neljä vuotta aikaisemmin Sarajevon kisoissa Nykänen sai suurmäessä kultaa ja normaalimäessä hopeaa. Jos joukkuem

"Jätevedestä maanparannusainetta Taskilan jätevedenpuhdistamoon tulee noin 150 000 asukkaan asumajätevedet, pienen ja keskisuuren teollisuuden jätevedet sekä sekaviemäröintialueiden hulevedet. Kemira käsittelee lietteen rikkihappohapotuksesta ja vetyperoksidihapotuksesta koostuvalla kemicond- menetelmällä. Osa menee suoraan pelloille lannoitteeksi, osa kompostoidaan ja myydään multatuotteena viherrakentamiseen ja maanparannusaineeksi. Kompostoinnin hoitaa Viherrengas Vittakankaalla Haukiputaan puolella lähellä Jääliä. Koko maassa jätevesilietettä käytetään lannoitteena alle miljoona kuutiota. Karjanlietelantaa käytetään 20 miljoonaa kuutiota."

"Kiimingin liitosilta oli yleisömenestys Kuntaliitosselvitys kiinnosti kiiminkiläisiä. Oulun seudun suurta kuuden kunnan liitosta pohtiva kansalaisilta Kiimingin Jäälin Laivakankaan koululla oli yleisömenestys. Osanottajalistaan kirjoitti nimensä 146 henkilöä, eikä siinä vielä kaikki, sillä osaa nimilista ei edes tavoittanut. Haukiputaallakin oli päästy edellisenä iltana yli 120 hengen. Miten käy tänään Muhoksella? Nimi listassa on sikäli tärkeä, että valtio maksaa euron osallistujaa kohti kahvitusrahaa. Jääliläinen Antti Rautio kysyi, onko kuntaliitoksen ainoa käyttövoima rahan puute? Pentti Nykänen Kiimingistä kyseli, miten on kuntien valtionosuuksien kanssa. Kuntajakoselvittäjä Arto Koski totesi, että valtionosuudet menevät täysin päikseen vuoteen 2017 saakka, mutta kuka osaa sanoa, miten osuuksia jaetaan 2018 alkaen. Koski lupasi selvitystyön jatkossa laskelmia tästäkin jaosta. Varsinainen yhdistymisavustus olisi kuusi miljoonaa euroa. "Tulevaisuudessa porkkanan sijaan on tarjolla pikemminkin keppiä", Koski arvioi valtion tulevia suunnitelmia. Kiimingin kirkkoherra Pauli Niemelä toi iltaan seurakunnallisen näkemyksen, sillä hän huomautti kuntaliitoksen merkitsevän myös seurakuntien yhdistymisiä. "Jos se olisi ollut tiedossa, monessa kunnassa olisi painettu varmasti aikoinaan toista nappulaa." Niemelän mukaan liitos merkitsisi Oulun seudulle noin 200 000 asukkaan jättiseurakuntaan, kun Oulussa ollaan neljää seurakuntaa ajamassa yhteen. Kansanedustaja, kirkkovaltuutettu Lyly Rajala Oulusta oikoi Niemelän puheita, että Oulussa yksi suurseurakunta on vain yksi mahdollisuus. Rajala toisti Kiimingissä tilaisuuden puheenjohtajan Marjo Korhosen aikahuomautuksista huolimatta samoja kuntaliitosjorinoita Siikalatvan suunnasta kuin edellisenä iltana Haukiputaalla. Maakuntavaltuuston puheenjohtajan ominaisuudessa Rajala aikoo kiertää kaikki kunnat. Aikaa puheenvuorolle oli Kiimingissä kuten muissakin kunniss

"Kiiminki täynnä homerakennuksia Seurakunnan leirikeskus Suvela purettiin vakavan homevaurion takia.Kiimingin Honkimaalla on päiväkoti räjäytetty kokonaan maan tasalle ihan hiljattain lokakuun aikana. Syynä ovat tietenkin homeen aiheuttamat ongelmat sisäilmalle. Sekä päiväkodin lapset että henkilökunta saivat oireita. Päiväkodista löytyi sädesientä ja hometta. Talon korjauksista tehtiin kustannusarvio ja todettiin, että se olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi. Remontin jälkeenkään ei olisi ollut takeita sisäilman puhtaudesta. Nyt kunta suunnittelee, että paikalle rakennetaan kokonaan uusi yksityinen päiväkoti. Kesällä Kiimingistä purettiin seurakunnan leirikeskus Suvela vakavan homevaurion takia, ja paraikaa tontille rakennetaan uutta noin 1,9 miljoonaa euroa maksavaa pytinkiä. Sisäilmaongelmia, kosteusvaurioita tai hometta on havaittu ja osin korjattu Kiimingin yläasteella, Hannuksen, Ylikylän, Alakylän ja Huttukylän pienissä kouluissa, Kiiminkijoen koulussa, Jäälin koulussa, kunnanvirastolla, Jäälin Tuokkosen päiväkodissa, lukiolla sekä terveyskeskuksessa. Jäljelle ei jää monta tervettä julkista rakennusta. "Ei niitä käytännöllisesti katsoen ole missään muuallakaan. Tässä on tullut 20 vuoden aikana oltua homekoulussa kantapäästä lähtien. Valtakunnallisten tutkimusten mukaan noin 70 prosenttia kaikista valtakunnan rakennuksista kärsii jonkinlaisista vesi-, kosteus- ja sitä kautta homevaurioista--myös yksityisten ihmisten kodit. Ei se yksistään Kiimingin ongelma ole", puolustautuu Kiimingin kunnan tilapalvelupäällikkö Hannu Kuusela. Antti Ervasti "

Taskilan hajut muuttivat Jääliin Taskilan hajuhaitat ovat siirtyneet Jääliin. Hieman helpotusta Taskilan asukkaille toi uusi lietettä möyhivä aumauskone kesällä 2008. Jätevesilietteen kompostointi siirtyi Oulun Taskilasta itään, ja samalla siirtyivät hajuhaitat ja niistä tehdyt valitukset. Haju häiritsee nyt etenkin Jäälissä, sillä kompostin aumausalue sijaitsee Vittakankaalla, Haukiputaan ja Kiimingin rajalla. "Ensimmäisellä kerralla haju oli erittäin voimakas", muistelee viime kesää Jäälissä asuva Arto Aalto. Aallon mukaan hajuja aistii, kun tuuli käy Vittakankaan suunnalta. Aalto valitti hajuhaitoista Oulun Vedelle, eikä hän ole ainoa asiasta yhteyttä ottanut jääliläinen. "Viisi valitusta on tullut, se ei ole paljon", laskee Oulun veden johtaja Jouni Lähdemäki. "Kun juuri kesällä saimme valitusten jälkeen tämän nykyisen menetelmän käyttöön, sen käyntiin saaminen ja seuranta ovat vieneet tämän kesän." Yhteismädättämö harkinnassa Ympäristölupa kompostoinnille Vittakankaalla on voimassa vuoden 2012 elokuuhun saakka. "Vuoden 2011 puolella joutuu Viherrengas uusimaan luvan. Kemira vastaa kemikaloinnista ja hajuttomuuden aikaansaamisesta ja kenttätoiminnasta Viherrengas Järvenpää", Lähdemäki lisää. Kompostiaumojen hajuhaittojen vähentämiseksi on kokeiltu muun muassa aumojen lämpötilan rajoittamista, hajunpoistokemikaaleja ja kompostin kääntelyyn suunniteltua aumankääntelykonetta. Vuosi sitten liikelaitosten lautakunnassa oli esillä myös mädättämön eli biokaasutuslaitoksen suunnittelu. Lähdemäen mukaan mädättämö on edelleen varteenotettava vaihtoehto. "Tämä liittyy laajempaan kuvioon, jossa tutkimme Oulun Jätehuollon kanssa mahdollisuutta yhteismädättämöön", Lähdemäki kertoo. Mädättämössä käsiteltäisiin jätevesilietteen lisäksi biojäte. Selvitystyötä ei ole vielä aloitettu. "Mitään erityistä kiirettä emme näe mäd

"Kuka alakaa ketäki vai alakaako kukkaa kettää? Muutaman lähiviikon sisällä pitäisi kirkastua, millä mallilla Oulun seudun kunnissa jatkossa mennään; kuka alkaa ketäkin vai alkaako kukaan ketään. Vielä hetki sitten kuviot näyttivät aika innottomilta ja epämääräisiltä, mutta nyt tuntuu olevan pientä vipinää ilmassa. Kuinka nopeasti se sitten johtaa tosi toimiin, onkin jo toinen juttu. Oulun alkuperäinen ajatus kihlata kerralla koko seutu, ei kuitenkaan toteudu, ei ainakaan vielä. Ei näytä toteutuvan myöskään lievempi versio suurtaloudesta, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueesta vaikuttaa tulevan totta korkeintaan muutamissa Oulun eteläpuolen kunnissa. Tavallisen kuntalaisen näkökulmasta siitä olisi tulossa torso jo siitä syystä, että päivähoito ollaan pulauttamassa kuvioista pois. Se, jos mikä olisi järkevää hoitaa kuntarajoja kunnioittamatta. Samaan aikaan Oulu on hieronut lähempää tuttavuutta kahden yksittäisen kunnan, Haukiputaan ja Yli-Iin kanssa. Kaupungin omat velkaantumiskäyrät näyttävät kuitenkin niin uhkaavilta, että sen into ottaa vastuulleen köyhiä kosijoita on jonkin verran hiipunut. Sitä paitsi ainakin Haukiputaalla puntit sinkkuna pysymisen ja Ouluun liittymisen välillä tuntuvat olevan vähintäänkin fifty-sixty. Toisaalta muualta voi pian olla tunkua oven taakse siitäkin edestä. Kiiminki esiintyi viikko sitten seudun puhemiehenä ja toi peliin uuden avauksen. Se esitti, epävirallisesti tosin, selvityksen tekemistä useamman kunnan liitoksesta kerralla. Käytännössä tämän typistetyn uuden Oulun voisivat muodostaa Oulu, Kiiminki, Haukipudas, Yli-Ii ja Oulunsalo. Muhoksellakin on herätty. Oulussa ajatusta ei pidetty mahdottomana, mutta kyseisten kuntien olisi ensin itse ilmaistava halukkuutensa ja lähestyttävä asiassa virallisesti. Vasta sen jälkeen Oulu voi ottaa asiaan kantaa: tosin aluksi vain siihen, tehdäänkö sitä selvitystä vai ei. Valtionhal

"Keskustakaksikko perusti oman valtuustoryhmän Kiimingissä Kiiminkiläiset keskustavaikuttajat Kari Tiri ja Kari Hildén ovat irtautuneet puolueensa valtuustoryhmästä ja perustaneet oman valtuustoryhmä Jäälin. Itse puolueesta miehet eivät ole eronneet. Kari Tirin mukaan syy oman valtuustoryhmän perustamiseen löytyy keskustaryhmän "saamattomuudesta". "Nyt on 2,5 kuukautta vatvottu luottamuspaikkoja eikä mitään ole saatu aikaiseksi. Sama saamattomuus keskustaa on vaivannut muutoinkin. Vaalit hävisimme, koska keskusta ei ollut valmis kuntaliitosesiselvityksen tekemiseen Oulun kanssa. Nyt on selkeä uusiutumisen paikka", Tiri sanoo. Vaalien jälkeen Kari Tiri teki heti marraskuun valtuustossa esityksen esiselvitystyön aloittamisesta. Tirin esitys voitti saatuaan taakseen 18 valtuutettua. 17 valtuutettua oli esiselvityksen tekemistä vastaan, jotka olivat kaikki keskustalaisia. Keskustalaisista Tirin lisäksi esiselvitystä kannattivat vain varavaltuutettuina paikalla olleet Martti Leskelä ja Aila Postareff-Jurvelin, joka uudessa valtuustossa istuu kokoomuksen edustajana. "Tein esiselvityksestä esityksen, vaikka edellisenä päivänä sain kirjeen, jossa sanottiin, että saan hyvän luottamuspaikan, jos pysyn ruodussa", Tiri hämmästelee. Tiri nousemassa valtuuston johtoon Keskusta sai viime syksyn kunnallisvaaleissa Kiimingin valtuustoon 15 paikkaa. Keskusta oli selvä vaalien häviäjä, sillä paikkamäärä tippui edellisestä valtuustokaudesta viidellä. Keskustan valtuustoryhmään jää 13 edustajaa Tirin ja Hildénin eron jälkeen. "Keskustalla on ollut kaksi kautta ylivoimainen enemmistö, kun sillä on ollut 35 valtuustopaikasta 20. Nyt keskusta jää selvään vähemmistöön, kun lasketaan yhteen muut valtuustoryhmät eli vasemmisto, demarit, kokoomus, perussuomalaiset, vihreät ja valtuustoryhmä Jääli. Meitä muita on yhteensä 22, kun keskustalaisia on vain 13", Kari Tiri laskee. Tirin mukaan keskustan valtuustoryhmää l

"Kiimingin keskusta repesi erimielisyyksiin 150-vuotiaan Kiimingin kunnallispolitiikassa kuohuu. Kiimingin keskustapuolueen rivit rakoilevat. Keskustan valtuustoryhmään valitut Kari Tiri ja Kari Hildén ovat muodostaneet valtuustoryhmä Jääli nimeä kantavan kahden miehen ryhmittymän. Keskustan kunnallisjärjestöä miehet informoivat asiasta alkuviikolla. Keskustapuolueesta miehet eivät ole kuitenkaan eronneet. Kari Tirin mukaan oman ryhmän perustamisen syynä on keskustan valtuustoryhmän vitkuttelu luottamuspaikkojen jakamisessa sekä vastahakoisuus kuntaliitosesiselvitystyön tekemiseen Oulun kanssa. Tirin mukaan viimeksi mainittu oli suurin syy myös sille, että keskusta oli Kiimingissä selvä häviäjä viime kunnallisvaaleissa. Keskusta menetti Kiimingissä viisi valtuustopaikkaa. Anja Harju "

"Kuntaliitoskuulemiset alkavat Haukiputaalta Seudun kuuden kunnan kuntajakoselvityksen tekijät jalkautuvat kuulemaan asukkaiden mielipiteitä tiistaista alkaen. Esimmäinen tilaisuus järjestetään Haukiputaalla Ukonkaivoksen teollisuusalueen auditoriossa 18.30 alkaen. Tilaisuus kestää kaksi tuntia. Kahvia on luvassa kello 18 alkaen. Keskiviikkona on vuorossa Kiiminki, jossa samalla aikataululla järjestetään tilaisuus Laivakankaan koululla Jäälissä. Torstaina kuntalaisia kuullaan Muhoksella Koivu ja tähti -kulttuuritalolla. Tilaisuuksissa kuntajakoselvittäjä Arto Koski tarjoaa kaksi lyhyttä tietoiskua itse selvityksestä ja kuntien näkymistä 2020-luvulla. Kuulemisen tärkein osa on keskustelujakso, miten kuntalaiset näkevät oman kuntansa tulevaisuuden."

"Kiimingin tontit haussa Kiimingin kunta tarjoaa omakotirakentajien haettavaksi 14 tonttia Jäälin Laivakankaan ja kirkonkylän Hakomäen alueilta. Molemmilla alueilla kunnallistekniikka on valmiiksi rakennettu. Hakomäellä on mahdollisuus kytkeä talo kaukolämpöön. Hakuaikaa tonteilla on huhtikuun loppuun saakka. "

"Liikemies Toivo Sukari aikoo rakennuttaa suunnitteilla olevan Ideaparkin kylkeen yksi yhteen -kopion uponneesta Titanic-laivasta. Laivan kopion kustannusarvio olisi noin 30 miljoonaa euroa. Asiasta kertoo tiistaina ilmestynyt Forum24 -lehti. "Se lisäisi entisestään Kiimingin Ideaparkin matkailullista vetovoimaa", perustelee Toivo Sukari lehdessä hurjia suunnitelmiaan. Sukari uskoo Titanic-kopion vetävän matkailijoita eri puolilta maailmaa laivan tunnettavuuden vuoksi. Hänen mukaansa laivan kopion rakentaminen voisi lähteä liikkeellä heti alkuvaiheessa. Titanic upposi Pohjois-Atlantilla vuonna 1912, laivan mukana hukkui noin 1 500 matkustajaa. Titanic-laivan suurin pituus oli 267,8, leveys 28,9 ja suurin syväys 10,5 metriä. Kaavakiemurat viivästyttävät aloittamista Toivo Sukari arvelee, että Kiimingin Ideaparkin rakentaminen alkaa 2-3 kuukauden kuluttua. Esteenä ovat vielä keskeneräiset kaava-asiat. Sukari kertoo varautuneensa siihen, että kaava-asiat mahdollisine valituksineen viivästyttävät rakentamisen aloituskohtaa vielä vuodella. "Se vielä menettilisi, mutta kahden vuoden viivästys olisi jo huono vaihtoehto", pohtii Toivo Sukari Forum24 -lehdessä. Ideaparkin rakentaminen kestää noin 2,5 vuotta."