Group items tagged

"Koulut sinnittelevät Kiimingin kasvussa Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Kaleva / arkisto Kaleva / arkisto Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Kiiminki Ylikylän koululla vihittiin maanantaina käyttöön yhteensä 450 neliömetrin laajennusosa. Sen suojissa on uusi liikuntasali sosiaalitiloineen ja kaksi uutta luokkatilaa. Mutta tuskin on miljoona euroa maksanut laajennus valmistunut, kun Kiimingissä jo kerätään puhtia toisten koulujen laajentamiseksi. Mittavien investointien takana on kunnan väestömäärän kasvu. "Tilat käyvät vähiksi", sivistystoimenjohtaja Markku Väisänen kiteyttää. Ylikylä on hyvä esimerkki Kiimingin muuttovirrasta. Kylän kouluun on tänä vuonna tullut jo kymmenen oppilasta lisää. "Se on ollut yli kymmenen prosentin kasvu ", rehtori Pasi Mäkikyrö tarkentaa. Ylikylän koulun nykyisistä 80 oppilaasta moni on muuttanut kylälle Oulusta. Toisaalta joukossa on myös paluumuuttajien lapsia, niin Ruotsista kuin muualta Suomesta Ylikylään palanneita, Mäkikyrö kertoo. Jos Kiimingin kunnan laatima väestöennuste pitää kutinsa, muuttovirta Ylikylään heikkenee, mutta ei lopu. Vuonna 2008 Ylikylän koulua käy arvion mukaan 99 lasta. Ylikylän koulu juhli uusien tilojen vihkiäisissä myös 50 vuoden täyttymistä. Kylän henki on aina ollut koulumyönteinen, juhlassa todettiin. Kiiminki on toiminut määrätietoisesti kehittäessään Ylikylän koulua, alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen kiitteli vihkiäisissä. "Merkille pantavaa kunnan roolissa on, että se satsasi uusiin koulutiloihin ilman valtionapua reilu miljoona euroa tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta." Korhonen lisäsi, että kunnalla on edessään uusia haast

""Joosef näyttää Richard Gereltä" Pasi Jäntti kuvailee vanhaa poppelipuuta lämpimän ja miellyttävän tuntuiseksi. Viimeistelyn jälkeen veistokset pintakäsitellään, ja niiden vaatteet maalataan arvolleen sopiviksi. Kuva: Janica Karasti "Marian ilme on muuttunut monta kertaa. Huulilla täytyy olla juuri tietynlainen ystävällinen hymy", jääliläinen puunveistäjä Pasi Jäntti sanoo ja uurtaa huulten kaarta hieman syvemmäksi. Jäntti viimeistelee Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen veistoksia Oulun tuomiokapitulin sisäpihalle, Ojakatu 1:een, pystytettävään seimiasetelmaan. Luonnollisen kokoiset hahmot on veistetty Oulun kaupungintalon pihaa aikoinaan koristaneesta laakeripoppelista. Noin satavuotiasta puuvanhusta Jäntti kutsuu tuttavallisemmin Mammaksi. "Tässä poppelissa on mystistä vetovoimaa. Sitä on pakko saada koskettaa." Kosketuksia veistokset ovatkin saaneet osakseen, sillä Jäntin mukaan ihmiset käyvät halailemassa niitä päivittäin. "Eräs vierailija sanoi Joosefin näyttävän ihan Richard Gereltä. Piti heti alkaa muuttaa silmiä ja poskia, muutenhan naiset olisivat olleet ihan polvillaan", Jäntti veistelee. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli tahtoo jouluseimellä tuoda jouluperinteen näkyvämmäksi ja luoda paikan, jossa kuka tahansa voi hiljentyä joulukiireiden ja ostosten lomassa. "Ajatuksena on saada Oulun jouluperinne kokonaiseksi ympyräksi. Tiernapojat ovat jo vahvasti mukana, mutta Betlehem on vielä puuttunut", kasvatussihteeri Pekka Asikainen Oulun hiippakunnan tuomiokapitulista sanoo. Seimen luona järjestetään adventin aikana viikoittaisia hartaushetkiä ja joulujuhlia. Siellä voi myös hiljentyä ja sytyttää rukouskynttilän. Seimirakennelman suunnittelevat ja toteuttavat oululaiset arkkitehdit Raila ja Tapio Rönkönharju sekä Kontio-hirsitalotehdas. Projektissa ovat mukana myös Oulun tuomiokirkkoseurakunta, seurakuntayhtymä, kaupunginteatteri ja Oulun liikekeskus ry. Jäntti tahtoo tuoda veis

"Apurahoja jaettiin lastentautien tutkimukseen Stiftelsen Alma och K.A. Snellman Säätiö jakoi tiistaina 117 800 euroa apurahoja 29 tutkijalle Pohjois-Suomen lastentautien tutkimukseen. Suurimmat yksittäiset apurahan saajat ovat: dos Petri Kulmala, Kiiminki, Soluvälitteinen immuunivasteen säätely lasten akuuteissa ja kroonisissa sairauksissa, 20 000 euroa sekä LT Timo Saarela, Oulu, Hoitotutkimukset vastasyntyneen pitkäaikaissairauksien ehkäisemiseksi, 15 000, molemmat varttuneen tutkijan projektiapurahoja. Jaettavat apurahat kattavat yhteensä noin kuuden vuoden tutkijatyömäärän. Apurahojen tukema tutkimustyö kohdistuu muun muassa lastenpsykiatrisiin, sosiaalipediatrisiin ja kliinisiin lastentautialan tutkimuksiin. Apurahojen saajat vuonna 2008 Väitöskirjatutkimukset: Ttm Tuula Arkkola, Tupos, Raskaana olevien naisten ja 1-2 vuotiaiden lasten ruokavaliotyyppien (dietary patterns) yhteydet beetasoluautoimmuniteetin kehittymiseen lapsella, 2 600 euroa. LL Miika Arvonen, Oulu, Suolen limakalvon immunologisen aktivaation merkitys lastenreumassa, 2 600. FM Helena Haapsamo, Oulu, Varhaisten kommunikaatio-vuorovaikutustaitojen tukeminen ja seuranta, 2 600. LL Annukka Hannula, Oulu, Virtsateiden rakenneanomaliat ja niiden kuvantaminen virtsatieinfektion sairastaneilla lapsille 2 600. FM Susanna Hamari, Oulu, Immuunivastetta säätelevän FOXP3-proteiinin merkitys tyypin 1 diabeteksessa, 3 900. PsM, KM Marika Harila, Oulu, Leukemiasta selvinneiden nuorten elämänlaatu, kuntoutus ja kuntoutuksen vaikuttavuus, 1 300. LL Sanna Häkli, Liminka, Lapsuusiän perinnölliset kuuloviat Pohjois-Suomessa, 2 600. LK Tuomo Kokkonen, Oulu, Fas-Ligandi limakalvon lymfaattisessa kudoksessa ja imusolmukkeissa. Merkitys immunologisena säätelymekanismina ja maitoyliherkkyyden diagnostiikassa, 2 600. TtL R-L Kortesluoma, Oulu, Lapsi kipunsa tulkkina. Children as interpreters of their pain, 2 600. LL Tiia Kujala, Oulu, Pienten lasten toistuvien välikorvatulehdus

"On tehokkaampiakin keinoja kuin nimilistat Jääliläiset yrittäjät ovat keränneet nimilistoja nuorison hillitsemiseksi. Kananmunien heittelyä ja paikkojen särkemistä ei tietenkään tarvitse sietää, mutta kummallista on, etteivät yrittäjät käyttäneet jo valmiiksi tarjolla olevaa keinoa ongelman selvittämisessä. Kuntaan kun on perustettu tätä asiaa varten oma työryhmä, jossa mukana ovat nuorisotoimi, seurakunta, yrittäjät, poliisi, alueen koulujen rehtorit ja ostokeskuksen alueen kiinteistön omistajat. Tulossa on myös erityinen vanhempainilta asiasta. Jos nimilistalla on ollut tarkoitus vauhdittaa asioita, vaikutus on luultavasti täysin päinvastainen. Ostoskeskusten rauhattomuus ja nuorten käyttäytyminen on yhtälö, joka on ollut ratkaisematta siitä saakka kun ostoskeskukset ylipäänsä rakennettiin. Jääli ei ole mikään poikkeus. Oulussakin riittää "vilkasliikenteisiä" ostareita sen pahemmin hakematta: Kaakkuri, Kaijonharju, Kaukovainio... jos nyt aluksi ihan vaan K-kirjaimessa pysytään. Ongelma on nähtävästi yleismaailmallinen, koska kekseliäs Englannin poliisi(?) on kehittänyt laitteen, jolla ostareiden nurkilla notkuva nuoriso saadaan kätevästi kaikkoamaan. Vekotin päästelee korkeita ääniä, joita aikuinen ei kuule, mutta 12-22 -vuotias alkaa tuntea olonsa niin epämukavasti, että mieluummin häipyy paikalta. Samaan päädytään kuulemma myös klassisella musiikilla. Läheskään kaikkia ostareiden järjestyshäiriöitä ei tosin voi panna nuorison tiliin, vaan asialla ovat aikuiset ihmiset, vaikkei jäljestä aina uskoisi. Pitäisikö heille kehitellä oma piipaaepilaattori, vai riittääkö, jos tervataan penkit. Ai niin, eihän niitä penkkejä enää ole missään. Sinänsä nuorten kokoontumisessa ei ole mitään pahaa, sehän on ollut luonnollinen asia maailman sivu. Suurin osa nuorista kokoontuu siivosti ja ainakin kohtuullisen hyvässä järjestyksessä, eikä heitä tarvitse häätää mihinkää

"Olympiakylän oloneuvos Eteisessä on kuin yhdeksäsluokkalaisten kollien kotibileissä. Miten tästä kasasta löytää omat tennarinsa? Muutenkin näyttää siltä, ettei äiti ole kotona. "Täällä ei ole kaappitilaa, ja kuukauden reissulla kaikilla on hirveästi tavaraa", pahoittelee Teemu Kattilakoski, kotioloissa kuulemma hyvinkin siisti mies. Muovimatoilla peitetyillä lattioilla lainehtii kassia, pussia, nyssäkkää ja vaatekasaa. "Ensin sitä yrittää pitää paikat siistinä, mutta näin siinä aina käy. Joukossa on aina joku sottapytty." Ollaan osoitteessa 1090 Legacy Way, Whistlerin olympiakylässä, kahdeksan kilometriä valtatie 99:aa keskustasta Vancouverin suuntaan. Rivitalossa, jonka jokaisen viiden asunnon ulko-oven päällä roikkuu iso siniristilippu. Kolmikerroksisista asunnoista ensimmäisessä, siinä, jossa majailee 11 suomalaisen mieshiihdon ja yhdistetyn mitalitoivoa. "Mutta rottia ei ole, eikä päivä paista ovista", Kattilakoski höröttää. Perusasiat ovat siis kunnossa. Kaikkea, mitä rahalla saa Neljä vuotta sitten Kaleva kävi Italian Pragelatossa katsomassa, miten Teemu Kattilakoski valmistautui Torinon olympialaisten 50 kilometrin kilpailuun asumalla irvokkaan mökinrähjän keittokomerossa. Kesäasuttavassa murjussa veti niin että sukat pyörivät jaloissa - luonnollisesti, koska ovi oli täynnä reikiä - ja siivoojien tuomisina oli rotanmyrkkyä. Vilustunut Jäälin mies niiskutti kuninkuusmatkalta maaliin sijalla 43. Nyt moitteen aiheet ovat kovin erilaiset. "Huone on vähän pieni", Kattilakoski viittoo ympärilleen. Viereisessä sängyssä kämppäkaveri Ville Nousiainen potee hotellikuolemaa lökäverkkareissaan, läppäri mahan päällä ja tukka vielä enemmän pystyssä kuin tavallisesti. "Ja nettiyhteys surkea." Mutta onneksi liki 3 000 asukkaan olympiakylästä löytyy nettikahviloita, mehubaareja, kuntosali, liikuntahalli ja pelihalli, sprintteripoikien mukaan oikein hyvä. Valtavassa ravintolar

"Teinitähteyden autuus, outous ja ruma julmuus Janne Niinimaa oli 1990-luvun alun teinisensaatio. Jääliläinen nostettiin C-junioreista suoraan Kärppien edustusjoukkueeseen. Jääkiekkoilija Janne Niinimaa muistaa murrosikänsä elävästi. Finnien sijasta jääliläinen murehti pelejään. Niinimaa oli maankuulu lapsitähti, jolta laji-ihmiset odottivat ihmeitä joka ottelussa. "Stressasin pelejä valtavasti. Oli pelkoja ja unettomia öitäkin", Niinimaa myöntää. Nyt, 32-vuotiaana, Niinimaa on maailmanmestari, 800 NHL-ottelun veteraani ja miljonääri. Pelaaja vastasi hänelle asetettuihin odotuksiin - toisin kuin suuri osa urheilun lapsitähdistä. Niinimaata vuoden vanhempi tennispelaaja Jennifer Capriati oli 1990-luvun tunnetuimpia lapsitähtiä. Capriati voitti olympiakullan Barcelonassa 1992, mutta periamerikkalaisen pintakiillon alla piilotteli ahdistunut nuori nainen. Hämmentyneisyyttä kuvaa, että miljoonien taalojen mainossopimukset solminut urheilutähti jäi kiinni näpistelystä. "Kun peli loppui, maltoin tuskin odottaa, että pääsen kentältä pois. Olin henkisesti loppu. En ollut tyytyväinen itseeni, tennikseeni, elämääni, valmentajiini, ystäviini", Capriati kuvaili elämänsä synkintä jaksoa. Lopulta Capriati sai asiansa järjestykseen ja kypsyi kolminkertaiseksi grand slam -turnausvoittajaksi. Tarina olisi voinut saada myös toisenlaisen lopun. Vain luupää kestää höykytyksen Liikuntapedagogiikan professori Jarmo Liukkonen on perehtynyt teinitähteyden autuuteen ja julmuuteen. Moni Niinimaata ja Capriatia lahjakkaampi urheilija uupuu matkalla huipulle. "Siperia opettaa ja luupäät jäävät jäljelle", kiteyttää Liukkonen, joka

"Jäälin K-market uudistettiin Kiimingin Jäälissä toimiva K-market on uudistettu. Samalla kaupan valikoimaa on kasvatettu. Uutuutena kaupassa toimii nyt myös salaattibaari. "Erityisesti leipä- ja kahvileipävalikoimille on uudistuksen myötä saatu lisätilaa ja siten valikoimia on pystytty lisäämään", kertoo K-marketin kauppias Paavo Ruusu. K-market Jääli kuuluu yli 400 ruokakauppaa käsittävään K-market ketjuun. Kaleva "

"Big Air kisattiin Jäälissä Kiimingin kunnan nyt jo toisen kerran tasamaalla Jäälissä järjestämä Big Air on ilmeinen vetonaula. 18 huimapäätä kisasi torstaina illansuussa Tarhanmäellä sekä suksilla että laudoilla. Juniorit kaarsivat kukkulan kylkeä alas rattikelkalla. Nuorisoa kannusti paikalla noin 130-päinen ihailijaporukka. Kolmonen eli 360 asteen ympäripyörähdys ja takaa suksesta kiinni, siis "tail grab" tai "kolmonen krossissa" eli ympäri mennään sukset ristissä, siinä vain joitakin lempijuttuja, joilla teinipojat lämmittelivät kisan alla. Ville Hulkko haaveili puolen kierroksen pyörähdyksestä sivuttain, siis "sivuvoltti satasesta". Toinen kiva juttu olisi "korkki seiska", siis pyörien kahdesti sivuttain ympäri, kaavaili tulevaisuutta Ville Happonen: "Kun vinossa pyörii 700 astetta." Mäki asetti hypyille tietyt rajat. Sitä oli kasattu torneineen osittain poikien avustuksella viikon verran, kertoi liikuntaneuvoja Ari Siekkinen. Lumet oli raavittu ympäriltä. "Vähän liian lyhyt lähtö", totesi Ville Hulkko. Hän potki tiukasti vauhtia ennen back flippiä, volttia takaperin. "Vähän jännitti tornissa miten käy." "Hyvä mäki mutta huonot vauhdit", kilpailija Matias Liedes arvioi. Vuosi sitten mäki olikin korkeampi mutta "sketsi", vähän hätänen. "Turvallisuus riippuu siitä, kuinka iso reikä on päässä", Liedes kommentoi selkäpanssari päällä: "Pysyy elossa." "Ei mennyt ollenkaan hyvin, ei pompannutkaan", kommentoi voltin jälkeen nurinniskoin päätynyt Aleksi Aalto. Paikalla hypittiin omalla vastuulla. SPR:n ensiapuryhmä oli tosin valmiina viltteineen mihin tahansa järkytykseen. "Ei viime vuonnakaan sattunut yhtään mitään. Nuoret osaavat tehdä temppunsa ja kaatua", siunaili Sirkka Ikonen sydän silti syrjällään. Markus Schröder on hypännyt kolme vuotta. Käsi oli kipsissä, kun peukalon nivelsiteet särkyivät hiihtolomalla kaatuessa. Kisaan piti silti päästä. "Joka kerta mahan pohjasta

Oulun kaupunginvaltuusto päätyi kannattamaan monikuntaliitosta äänin 63-2. Yli-Iin, Oulun, Oulunsalon, Kiimingin ja Haukiputaan kunnanvaltuustot ovat äänestäneet monikuntaliitoksen puolesta. Muhoksen kunnanvaltuusto sen sijaan päätti jäädä kuntaliitoksen ulkopuolelle. Muhoksella valtuusto päätti jäädä kuntaliitoksen ulkopuolelle äänin 20-15. Valtuusto halusi tietää ensin muiden kuntien ratkaisut. Kokous kesti lähes kuusi tuntia, josta kuntaliitosasiasta keskusteltiin noin kolmen tunnin ajan. Valtuusto päätyi kunnanhallituksen esittämän liitoksen hylkäämisen kannalle. Oulussa ainoat tyhjät Yli-Iin kunnanvaltuusto ehätti ensimmäisenä päättämään kokouksessaan lähtevänsä mukaan Oulun seudun monikuntaliitokseen. Kaikki kunnan 21 valtuutettua olivat yksimielisesti yhdistymisen kannalla. Oulussa valtuusto hyväksyi monen puheenvuoron ja pitkän keskustelun jälkeen uuden Oulun synnyn äänin 63-2. Tyhjää äänestivät Juha Tapio (vas.) ja Paavo Vasala (kesk). Päätös ei syntynyt yksimielisesti vaikka useassa puheenvuorossa sitä toivottiin. Äänestykseen asian vei perussuomalaisten Olli Immonen saman puolueen Ville Vähämäen kannattamana. Immonen oli "joidenkin" kuntaliitosten takana, mutta kertoi haluavansa kansanäänestyksen. Immosen mukaan riittävä määrä ei-ääniä olisi tehnyt kansanäänestyksen mahdolliseksi. Oulunsalo niukasti liittymisen kannalle Myös Oulunsalo päätti vajaan kahden tunnin käsittelyn jälkeen liittyä uuteen Ouluun. Valtuusto päätyi liittymisen kannalle niukasti äänin 18-17. Paikalla olivat kaikki valtuuston 35 varsinaista jäsentä. Kokouksessa käytettiin yli 20 puheenvuoroa puolesta ja vastaan. Kalevan ennakkomittauksessa 18 oli liitoksen puolesta, 10 vastaan ja seitsemän ei kertonut kantaansa. Ennakkoarvioista poiketen epävarmat menivät vastustajien puolelle. Hylkäävää päätöstä esittänyt Suvi Helanen (kesk.) myönsi olevansa hyvin pettynyt päätökseen. Hän k

"Vuokra-asuntojonot lyhenivät Vuokra-asuntojen saanti on helpottunut lisääntyneen asuntorakentamisen ja matalan korkotason myötä. Tilanne on johtanut myös vuokrien nousun pysähtymiseen. Vapailta markkinoilta vuokra-asuntoja löytyy jonottamatta ja kaupungin vuokrajonotkin ovat lyhentyneet. Eniten tarjolla on kolmioita ja isompia asuntoja, mutta yksiöistä on edelleen pulaa. Yksiöille ja kaksioille on kysyntää, mutta suurempia asuntoja on tyhjillään. Yrittäjä Harri Määttä Takuuvälityksestänäkee yhdeksi syyksi alhaiset asuntolainojen korot ja Oulun kasvun hiipumisen. Myös valtakunnallisesta YH-yhtymästä kerrotaan, että Oulussa kysytyimpiä vuokra-asuntoja ovat pienet yksiöt. Sen sijaan kaksioita ja etenkin kolmioita on tarjolla ilman jonottamista. Määtän mukaan tilanne on johtanut siihen, että vuokrien nouseminen on pysähtynyt, jopa kääntynyt laskuun. Lähikunnat vetävät Oulun kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Sivakan listoilla on parantuneesta tilanteesta huolimatta edelleen enemmän hakijoita kuin tyhjiä asuntoja. "Tilanne on muuttunut sillä tavalla, että täysin asunnottomia on vähemmän kuin aikaisemmin. Nyt on niitä, jotka haluavat vaihtaa asuinaluetta tai talotyyppiä saunattomasta saunalliseen", valaisee palvelupäällikkö Maritta Schavikin. Schavikin arvelee, että matalan korkotason seurauksena myös kaupungin vuokra-asunnoista muutetaan yhä useammin omistusasuntoon. Ouluun on viime vuosina rakennettu runsaasti, mutta irtisanottujen vuokra-asuntojen lähtöosoitteet viittaavat myös kaupungista pois. "Ympäristökunnat, eli Liminka, Tyrnävä ja Kiimingin Jääli vetävät asukkaita." Schavikinin mielestä asuntotilanne Oulussa on nykyisin sen verran hyvä, että katto pään päälle löytyy ennemmin tai myöhemmin. "Asiansa hoitanut henkilö saa tänä päivänä vuokra-asunnon Oulussa." Riihi-säätiöstä kerrotaan, että asuntotilanne elää päivittäin. Hakijoita on runsaasti, mutta toisaalta myös as

"Lapsiperheen peruspalvelut löytyvät Jäälistä Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Jukka Leinonen Jukka Leinonen Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Kiimingin Jäälissä asuvalle Riika Kaupille tieto verotilastojen ykkösalueesta oli yllätys. "Täällä asuu tavallisia nuoria ihmisiä, jotka käyvät töissä", sanoo perheineen runsas vuosi sitten Jääliin muuttanut Kauppi. Jääli ole missään tapauksessa Kaupin mielestä nukkumalähiö. Sieltä saa peruspalvelut hyvin. Lapsille on paljon tekemistä. Kirjasto on hyvä, ja apteekki on tärkeä pienten lasten äidille. Kaupit ostavat kerran tai pari viikossa isot ruokakassit marketeista ja muu ruoka haetaan Jäälistä. Lastenlääkärillä käydään Oulussa. Insinööripariskunnasta Riika on töissä laatupäällikkönä Kotivaralla Oulussa ja mies Heikki työskentelee IFS-Finlandissa Oulun teknologiakylässä. Päivähoitoon on ruuhkaa. "Minulla oli tuuri. Reilun vuoden ikäinen Pinja ja nelivuotias Inka pääsevät vuodenvaihteessa päivähoitoon. Aluksi kirpaisi, kun he eivät päässeet samaan paikkaan, mutta he ovat kuitenkin ihan lähellä toisiaan, joten vienti ja haku ei ole suuri ongelma." Perheelle kotiutuminen Jääliin on ollut helppoa. "Lapset

"Oulun lähikunnissa isot tuloerot Harpin säde Oulusta selittää pitkälle lähiseudun asukkaiden tulotasoa. Mitä kauemmaksi kaupungista mennään, sitä niukemmaksi käy elanto. Oulun lähikuntien jotkut alueet ajavat kaupungin ohi. Pohjoistuuli puhaltaa Oulun lähialueiden postinumeroalueiden tulotilastoissa. Kiimingin Jääli otti niukan ykköstilan ennen Haukiputaan Kiviniemeä vuoden 1999 tuloissa. Sen asema on vakaa: vuoden 1990 tilastoissa se oli toinen, mutta oli noussut jo vuoden 1996 tilastoissa ykköseksi. Myös toisena tilastoissa olevan Kiviniemen ja kolmantena olevan Kempeleen Honkasen suunta on sama. Sen sijaan Haukiputaan ja Kiimingin keskukset ovat hieman menettäneet asemiaan. Alueen 28 postinumeroalueesta ne ovat pudonneet vuosikymmenen alun kymmenen parhaan joukosta muutaman pykälän alaspäin. Suurimpia pudotuksia on saanut kokea Muhoksen Jokirinne, joka on joutunut keskivälin alapuolelle kymmenen vuoden takaiselta kahdeksannelta sijaltaan. Suurimpia nousijoita ovat Haukiputaan Kello ja Limingan Tupos uusine suurine asuinalueineen. Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Oulun yliopiston maantieteen laitoksen aluetietorekisteristä. Myös heikoimpien alueiden tiedot ovat hyvin pysyviä. Niinpä hännähuippuna oleva Ylikiimingin keskusta oli vuonna 1996 samalla sijalla ja vuonna 1990 sijalla 25. Häntäpäässä olevat Ylikiiminki, Arkala, Temmes, Kylmälänkylä ja Hailuoto ovat pieniä Oulusta aika kaukana olevia alueita. Professori Jarmo Rusanen Oulun yliopston maantieteen laitokselta sanoo, että eri alueiden väliset sijoitukset ovat varsin pysyviä Oulun seudulla. Muutokset ovat olleet vuosikymmenen aikana pieniä. Selvityksessä yhtenä alueena mukana ollut Oulu sijoittuu tuloissa kuudenneksi. Sen asema on hieman heikentynyt. Vuonna 1990 se oli kolmas ja vuosikymmenen puolivälissä viides. Jos Oulu jaetaan postinumeroalueisiin, nousevat Kuivasjärvi reiluine 25 000 euron keskituloineen, Värttö-Maikkula, Mäntylä ja Iinatti

"Maakotka-kameralle palautetta Amerikasta asti Kansainvälinen palaute maakotkanettikamerasta lisääntyy kovaa vauhtia, kertoo sivujen ylläpidosta vastaava jääliläinen Pasi Jäntti. Häneen on otettu sähköpostilla yhteyttä muun muassa Kanadan Vancouverista ja Yhdysvaltain Kaliforniasta sekä Saksasta. Projektipäällikkö Stephanie Hutton Amerikan intiaanien oikeusjärjestöstä Narfista (The Native American Rights Fund) tervehti hiljattain kotkasivuja. Kirjeessään Hutton iloitsee suomalaisten ja intiaanien erityissuhteesta luontoon. Kaleva "

"Neljä kaistaa Ylikiimingintielle asti Kuusamontien uusien tiesuunnitelmaluonnosten mukaan tie voitaisiin rakennetaan nelikaistaisena Kalakaverin ohi Ylikiimingintien uuteen risteykseen saakka. Aikaisemman suunnitelman mukaan tie olisi nelikaistainen vain Kalakaveriin saakka, jonka jälkeen saisi riittää tavallinen kaksikaistainen kulkuväylä. Meno- ja tulokaistojen välistä löytyisi viherkaista ja kaiteet. Nyt valmistuneet suunnitelmaluonnokset on laadittu siten, että urakkalaskenta voidaan tehdä nelikaistavaihtoehdon mukaan. "Mutta jos rahat eivät riitä, pitää toteuttaa halvempia vaihtoehtoja", Oulun tiepiirin hankevastaava Vesa Matturi sanoo. Yksi vaihtoehto on nelikaistainen tie, jossa tulo- ja menokaistat erotetaan kaiteella, mutta välissä ei ole viherkaistaa. Alkuperäisessä suunnitelmassa ollut kaksikaistainen osa voisi jäädä pullonkaulaksi ennen kuin tietä parannetaan joskus Korvenkylästä Kiiminkiin päin. Tiesuunnitelmaa tarkasteltu pätkittäin Iso hanke koostuu useista tiesuunnitelmista. Aikaisempia suunnitelmia on muokattu siten, että niillä voidaan pyytää varsinaisen rakennussuunnittelun sisältävä urakkatarjous. Nyt on muutossuunniteltavana Korvenkylän alueen ratkaisut. Nelikaistaisuuteen on Oulun kaupungin puolella varauduttu myös asemakaavassa. Suunnitelman tarkennetut kevytliikennejärjestelyt perustuvat nyt laadittavana olevaan alueen maankäytön tavoitesuunnitelmaan. Uudella tiellä saa porhaltaa vain 80 kilometriä tunnissa ja Ylikiimingintien liikennevalojen alueella vain kuuttakymppiä. Tätä kovemmat nopeudet vaatisivat enemmän suoja-alueita ja meluesteitä. Uuteen Ylikiimingintien liittymään tulevat liikennevalot, muutoin tiellä liikennöintiä helpottavat eritasoliittymät. Tiepiiri kilpailuttaa vaihtoehtoisia rakentamisurakoita tänä keväänä, ja kaivinkoneet käynnistyvät ensi syksynä. Työt kestävät kaksi vuotta. Rakentaminen alkaa kaupungin puoleisesta päästä, koska sen suunnit

"Kiiminki vastustaa edelleen Viherrengas Järvenpää Oy:n Vasikkasuon kompostointilaitosta. Kunnanhallitus totesi maanantaina, ettei suunniteltu toiminta sovellu Jäälin noin 4 600 asukkaan taajaman läheisyyteen eikä ongelmia voida poistaa siirtämällä käsittelyaluetta muutama sata metriä kauemmaksi. Kunnanhallitus huomauttaa, että Jääli laajentuu tulevaisuudessa. Niinpä kompostoinnille olisi katsottava kokonaan uusi paikka. Kiimingissä on huoli, että Oulun Taskilaa kiusaavat hajut aiotaan tuoda jääliläisten murheeksi. Kiimingin kanta meni korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa lupa-asia on käsiteltävänä. Jätesuunnitelmia käsiteltiin myös Haukiputaan kunnanhallituksessa, sillä Haukipudas aikoo laatia Alakyläntien varteen uuden osayleiskaavan."

"Maple Cross palaa kiertueellaan juurilleen Jääliläinen Maple Cross lähtee uuden Heimo-levynsä siivittämänä keikkailemaan. Kiertueella Maple Cross soittaa ensimmäistä kertaa yli 15 vuoteen yhtyeen kotipaikassaan. Kiertue kattaa 15 paikkakuntaa ja lisää on tulossa. Suomen vanhimpiin thrash/speed metal -yhtyeisiin lukeutuva Maple Cross julkaisi tammikuun 31. päivä järjestyksessään kolmannen pitkäsoittonsa. Uusi albumi on sumeilematta teemalevy ja se kantaa nimeä Heimo. Levyn teema pohjautuu syvään ja tosipohjaiseen tarinaan toisen maailmansodan tapahtumista, jotka bändi on kuvannut yhden päähenkilön näkökulmasta. Musiikillisesti levy on ehtaa Maple Crossia vauhdikkaan soiton ja kirpeiden riffien sävyttämänä. Levyn keskeinen tarina on hautunut bändin sanoittaja/vokalisti Marco R.J.:n mielessä jo kymmenisen vuotta, mutta vasta nyt idea oli mahdollista toteuttaa toimivasti. "

"Jopa maaliitosta esitetään hätiin Punaisenladonkankaalla Jos ei muu auta, Oulun pitää esittää Haukiputaan Punaisenladonkankaan liittämistä kaupungin maihin ja estää näin jätekeskussuunnitelmien toteutuminen. Tätä mieltä on kaupunginvaltuutettu Risto Kalliorinne (vas.). "Virhehän tässä on Oulun päättäjilläkin aikoinaan tullut tehtyä, mutta vielä ei ole liian myöhäistä korjata sitä." Suoralta kädeltä ei Kalliorinnekään ole maaliitoksia esittämässä. "Ensin pitää lyödä Haukiputaan kanssa päät yhteen ja miettiä, onko tässä vielä jotain tehtävissä kauhean virheen estämiseksi." Jos ratkaisua ei löydy, pitää tarttua järeämpiin keinoihin. Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara vakuuttaa neuvotteluhaluja olevan, mutta maaliitos olisi yllättävä veto. "On niitä fiksumpiakin keinoja käytettävissä. Pateniemen kaappaus kaihertaa vieläkin haukiputaalaisten mielessä." Koko soppa on Vallivaaran mukaan oululaisten syytä. "Hehän jätekeskusaluetta aikoinaan Punaisenladonkankaalle ajoivat. Toisaalta kun esitimme maakuntakaavaan kehätietä Kellosta Kuusamontielle, joka olisi palvelut mahdollista tulevaa asutusta, oululaiset pyyhkäisivät sen suunnitelmista pois." Risto Kalliorinne myöntää oululaispäättäjien virheet ja toteaa, ettei kaupungissa ole ennenkään osattu tehdä riittävän kauaskantoisia ratkaisuja: Kemiran tehdas sijoitettiin aikoinaan kaupungin ulkopuolelle, mutta nyt se on kaupungin keskellä. Samoin kävi Ruskon kaatopaikan kanssa. Kalliorinne jättää tänään asiasta valtuustokyselyn, joka todennäköisesti ehtii vielä tämän kuun valtuustoon. Siinä hän tivaa, onko Oulun kaupunki käyttänyt kaikki vaikutusmahdollisuutensa, jotta Punaisenladonkankaalle saataisiin sen sijainnille ja arvolle paremmin soveltuvaa käyttöä. Kalliorinteen mielestä Oulu on nyt samanlaisessa tilanteessa kuin Helsinki Sipoon kanssa. Molemmissa tapauksissa kaupunki on kasvanut tai kasvamassa kiinni rajoih

"Syöpätutkimukselle järjestöiltä 3,4 miljoonaa euroa Syöpäjärjestöt tukevat suomalaista syöpätutkimusta vuonna 2006 yhteensä lähes 3,4 miljoonalla eurolla. Syöpäsäätiön 200 000 euron suurstipendi meni FT, prof. Jussi Taipaleelle ja hänen tutkimusryhmälleen kasvunsäätely ja syöpää koskevaan tutkimukseen. Hellin ja Gösta Westerholmin rahaston 200 000 euron suurstipendin sai LT, prof. Tapio Visakorpi ja tutkimusryhmä eturauhassyövän mekanismien selvittämiseen liittyvään työhön. Pohjoissuomalaiset apurahan saajat: FM Sanna-Maria Karppinen (Oulu) väitöskirjatyö: Perinnölliseen rintasyöpään liittyvät geenimuutokset. FM Katri Pylkäs (Jääli), väitöskirjatyö: Perinnölliseen rintasyöpäalttiuteen liittyvät geneettiset muutokset FM Katrin Rapakko (Oulu) väitöskirjatyö: Geenimuutokset perinnöllisessä rinta- ja munasarjasyövässä Pohjois-Suomen alueella LKT, prof. Taina Pihlajaniemi (Oulunsalo) ja tutkimusryhmä: Konservoituneiden kollageenien merkitys syövän ja normaalikudoksen välisessä vuorovaikutuksessa ja tuumoreiden kasvussa HLT, prof. Tuula Salo (Oulu) ja tutkimusryhmä: Matriksin metalloproteaasien suojelevat ja tuhoavat roolit kielisyövissä LKT, prof. Taina Turpeenniemi-Hujanen (Oulu) ja tutkimusryhmä: Gelatinaasien ja niiden kudosinhibiittoreiden ennusteellinen merkitys syövässä."

"Pohjoisen K-kauppoihin neljä ykkössijaa K-kauppiasliiton mestarimyyjäkoulutus on Suomen suurin ammatillinen aikuiskoulutus. Vuosittain järjestettävään koulutukseen osallistuu yli 15 000 opiskelijaa K-ryhmän kaupoista. Mestaruudet ratkottiin viime lauantaina yhdentoista eri ketjun joukkuelinjoilla sekä kahdessatoista yksilöfinaalissa. Yksilösarjojen pohjoissuomalaiset: Elintarvike: 1. Helena Ollila, K-supermarket Superetu, Oulu. Kodintarvike: 2. Eira Sirniö, K-citymarket Raksila, Oulu. Koti ja sisustus: 1. Mia Karppinen, K-citymarket Raksila, Oulu. Kenkä: 2. Kirsi Jaako, K-kenkä Oulu; 3. Maarit Kairala, Andiamo Oulu. Rauta: 2. Pauli Hyvärinen, Ojan Rauta, Raahe. Joukkuekilpailuiden pohjoissuomalaiset: K-citymarket: 1. K-citymarket Kaakkuri Oulu. K-supermarket: 3. K-supermarket Superetu, Oulu. K-market: 1. K-market Jääli; Kiiminki; 2. K-market Ateria, Kiiminki. K-extra: 2. K-extra Pelkosenniemi. Musta Pörssi: 3. Musta Pörssi Kemi. Rautia: 2. Ojan Rauta, Raahe. "

"Oululaiset vahvalla rintamalla Mestarimyyjä-finaaleihin Oululaisilla on vahva edustus ensi viikonloppuna käytävissä Mestarimyyjäkoulutuksen finaaleissa Tampeeella. Kolmen parhaan joukkoon ovat tiensä raivanneet elintarvikelinjan Helena Ollila K-supermarket SuperEdusta, kodintarvikelinjan Eira Sirniö sekä kenkälinjan Mia Karppinen Raksilan Citymarketista. Kenkälinjalla mukana ovat myös Kirsi Jaako K-kengästä ja Maarit Kairala Andiamosta. Yksilöfinalistien lisäksi oululaiset ovat mukana joukkuekilpailuissa. SuperEtu kilpailee K-supermarket-sarjassa joukkueella Riikka Liedes, Mervi Holappa, Jaana Timonen ja Ritva Kontturi. Joukkue sijoittui viime vuonna toiseksi. Kaakkurin Citymarket lähtee puolustamaan viime vuoden voittoaan Esko Junttilan, Asko Salmelan, Heli Heikkisen, Sanna Lohen ja Tiina Miettusen muodostaman joukkueen voimin. Kaakkurin tiimillä on mestaruuden lisäksi hopeatila toissa vuodelta. Oululaisten kauppojen lisäksi K-market Ateria Kiimingistä ja K-market Jääli kisailevat joukkuemestaruudesta K-market-sarjassa. Jo viidettä kertaa finaalissa kisailevan K-market Aterian joukkueeseen kuuluvat Karoliina Hälli, Marjo Luomanen ja Johanna Pakkala. K-market Jäälin joukkueen jäsenillä Hanna Holopaisella, Pertti Mikkosella ja Olli Koivistolla on yhteensä liki 40 vuotta rautaista kokemusta alalta. K-kauppiasliiton Mestarimyyjäkoulutus on Suomen suurin ammatillinen aikuiskoulutus. Vuosittain järjestettävään koulutukseen osallistuu yli 15 000 opiskelijaa K-ryhmästä. Koulutuksessa syvennytään alan ajankohtaisiin asioihin. Pyhäinpäivänä K-kauppojen väki kilpailee mestaruuksista yhdentoista eri ketjun joukkuelinjoilla sekä kahdessatoista yksilöfinaalissa. Finaaliin päästäkseen osallistujien on pitänyt menestyä etäopiskeluvaiheessa sekä yksilölinjoilla lähiopiskelusta koostuvissa semifinaaleissa. Jokaisen linjan kolme parasta taistelevat Mestarimyyjä-tittelistä. "