Group items tagged

"Syöpätutkimukselle järjestöiltä 3,4 miljoonaa euroa Syöpäjärjestöt tukevat suomalaista syöpätutkimusta vuonna 2006 yhteensä lähes 3,4 miljoonalla eurolla. Syöpäsäätiön 200 000 euron suurstipendi meni FT, prof. Jussi Taipaleelle ja hänen tutkimusryhmälleen kasvunsäätely ja syöpää koskevaan tutkimukseen. Hellin ja Gösta Westerholmin rahaston 200 000 euron suurstipendin sai LT, prof. Tapio Visakorpi ja tutkimusryhmä eturauhassyövän mekanismien selvittämiseen liittyvään työhön. Pohjoissuomalaiset apurahan saajat: FM Sanna-Maria Karppinen (Oulu) väitöskirjatyö: Perinnölliseen rintasyöpään liittyvät geenimuutokset. FM Katri Pylkäs (Jääli), väitöskirjatyö: Perinnölliseen rintasyöpäalttiuteen liittyvät geneettiset muutokset FM Katrin Rapakko (Oulu) väitöskirjatyö: Geenimuutokset perinnöllisessä rinta- ja munasarjasyövässä Pohjois-Suomen alueella LKT, prof. Taina Pihlajaniemi (Oulunsalo) ja tutkimusryhmä: Konservoituneiden kollageenien merkitys syövän ja normaalikudoksen välisessä vuorovaikutuksessa ja tuumoreiden kasvussa HLT, prof. Tuula Salo (Oulu) ja tutkimusryhmä: Matriksin metalloproteaasien suojelevat ja tuhoavat roolit kielisyövissä LKT, prof. Taina Turpeenniemi-Hujanen (Oulu) ja tutkimusryhmä: Gelatinaasien ja niiden kudosinhibiittoreiden ennusteellinen merkitys syövässä."

"Kotka:Kotkauutiset 8.5.2006 Maakotkasivuilla käynyt ennätysmäärä Maakotkasivuilla tehtiin tällä viikolla ennätys, kun keskiviikkona sivuilla vieraili 11 924 kävijää. Torstai-iltaan mennessä tämän kevään kokonaiskävijämäärä oli yli 19 000. Sivuston yksi ylläpitäjä, jääliläinen Pasi Jäntti arveli 20 000 rajan rikkoutuvan puoleen yöhön mennessä. Pohjois-Pohjanmaalla on kolmeen maakotkanpesään sijoitettu nettikamerat, joita voi seurata osoitteessa http://www.panoraama.com/live/maakotka/. Ensimmäisellä pesällä kotka hautoo kahta munaa, joiden kuoriutumisen laskettu aika on 4. toukokuuta. Kakkospesällekin odotetaan lintua. Siihen lintu on yleensä asettunut paria kolmea viikkoa ykköstä myöhemmin. Kolmonen jäänee ilman asukasta. Jäntille on tullut parikymmentä palautetta sähköpostilla ja puheluita Saksasta saakka. Torstaina soitti ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden toimittaja. Ervasti Antti "

"Kiiminkiin rakennetaan Ideapark julkaistu 04.08.2008 klo 14:41, päivitetty 01.11.2008 klo 03:02 Kiiminkiin rakennetaan Ideapark-liikekeskus. Kiimingin Yrityspuistoon on varattu hanketta varten yli 30 hehtaarin maa-alue. Tavoitteena on avata Ideapark Kiiminki vuonna 2010. Kiimingin hankkeen laajuus on noin 100 000 neliötä ja se käsittää 200 liikettä, 30 ruokaravintolaa ja kahvilaa sekä 1,2 kilometriä sisätiloihin rakennettuja ostoskatuja. Hankkeen toteuttaa Masku Kiinteistöt Oy, joka avasi vastaavan konseptin mukaisen liikekaupungin Lempäälässä syksyllä 2006. Uusi liikekeskus sijaitsee yhdeksän kilometriä Oulun kaupungin keskustasta Kuusamon suuntaan. Hankkeen rakentamisvaiheen arvioidaan työllistävän useita satoja ja itse liikekaupunki avautuessaan yli 1 000 henkilöä. Esisopimus Ideapark -hankkeen toteuttamisesta, kauppakirja maa-alueen kaupasta ja kunnan tekemä investointipäätös kunnallistekniikan toteuttamista varten hyväksyttiin maanantaina Kiimingin kunnanvaltuustossa. YLE Uutiset"

Lehtosen ura jatkuu Frölundassa Maajoukkuepuolustaja Mikko Lehtonen vahvistaa tulevalla kaudella Ruotsin Elitserienin Frölundaa. Lehtosen, 31, tilanne ratkesi varhain torstaiyönä Suomen aikaa. Lehtosella oli mahdollisuus neuvotella NHL-sopimuksesta heinäkuun 15. päivään saakka, mutta jääliläinen ei saanut NHL-seuroilta toivomaansa yksisuuntaista sopimustarjousta. Näin Frölunda-kontrahti -- joka oli solmittu jo aiemmin -- sinetöityi. Viime kaudella Lehtonen edusti Elitserienin Timrå IK:ta. Myös Timrå olisi halunnut pitää puolustajan, joka oli useiden eurooppalaisten huippuseurojen kiikarissa. Kevään MM-kisojen jälkeen näytti varmalta, että Lehtonen jatkaa uraansa NHL:ssä. Eräs New York Islandersin organisaation avainhenkilö ehti jo luvata Lehtoselle yhden suunnan sopimuksen, ellei tämän yhden kauden palkkapyyntö nouse miljoonaan dollariin. Lopulta Islanders näytti kuitenkin punaista valoa Lehtoselle, joka on yksi parhaista NHL:n ulkopuolella pelaavista yleispuolustajista. Kaudella 2006-2007 Lehtonen pelasi 15 NHL-ottelua Nashvillen riveissä. Kärpissä Lehtonen ehti voittaa kolme Suomen mestaruutta. Lisäksi tilillä on kaksi Suomen paidassa pelattua MM-turnausta. Kimmo Siira

Taskilan hajut muuttivat Jääliin Taskilan hajuhaitat ovat siirtyneet Jääliin. Hieman helpotusta Taskilan asukkaille toi uusi lietettä möyhivä aumauskone kesällä 2008. Jätevesilietteen kompostointi siirtyi Oulun Taskilasta itään, ja samalla siirtyivät hajuhaitat ja niistä tehdyt valitukset. Haju häiritsee nyt etenkin Jäälissä, sillä kompostin aumausalue sijaitsee Vittakankaalla, Haukiputaan ja Kiimingin rajalla. "Ensimmäisellä kerralla haju oli erittäin voimakas", muistelee viime kesää Jäälissä asuva Arto Aalto. Aallon mukaan hajuja aistii, kun tuuli käy Vittakankaan suunnalta. Aalto valitti hajuhaitoista Oulun Vedelle, eikä hän ole ainoa asiasta yhteyttä ottanut jääliläinen. "Viisi valitusta on tullut, se ei ole paljon", laskee Oulun veden johtaja Jouni Lähdemäki. "Kun juuri kesällä saimme valitusten jälkeen tämän nykyisen menetelmän käyttöön, sen käyntiin saaminen ja seuranta ovat vieneet tämän kesän." Yhteismädättämö harkinnassa Ympäristölupa kompostoinnille Vittakankaalla on voimassa vuoden 2012 elokuuhun saakka. "Vuoden 2011 puolella joutuu Viherrengas uusimaan luvan. Kemira vastaa kemikaloinnista ja hajuttomuuden aikaansaamisesta ja kenttätoiminnasta Viherrengas Järvenpää", Lähdemäki lisää. Kompostiaumojen hajuhaittojen vähentämiseksi on kokeiltu muun muassa aumojen lämpötilan rajoittamista, hajunpoistokemikaaleja ja kompostin kääntelyyn suunniteltua aumankääntelykonetta. Vuosi sitten liikelaitosten lautakunnassa oli esillä myös mädättämön eli biokaasutuslaitoksen suunnittelu. Lähdemäen mukaan mädättämö on edelleen varteenotettava vaihtoehto. "Tämä liittyy laajempaan kuvioon, jossa tutkimme Oulun Jätehuollon kanssa mahdollisuutta yhteismädättämöön", Lähdemäki kertoo. Mädättämössä käsiteltäisiin jätevesilietteen lisäksi biojäte. Selvitystyötä ei ole vielä aloitettu. "Mitään erityistä kiirettä emme näe mäd

"Emilia ja Joona esittelevät uunituoretta liikenneaapista Aapinen on tosi hyvä, koska siinä kerrotaan liikenteen vaaroista, toteavat Jäälin koulun kakkosluokkalaiset Emilia Takalo ja Joona Tolonen. Jäälin koulun ala-asteen oppilaat ovat saaneet oman liikenneaapisen "Meikä liikenteessä", jonka lapset ottivat heti ahkeraan käyttöön. Liikenneaapisen avulla liikennekasvatus halutaan tuoda osaksi lasten koulupäivää. "Perusopetus on oikeastaan ainut tapa tavoittaa kaikki ikäluokan lapset. Siksi liikennekasvatus on erittäin tärkeä asia perusopetuksessa. Sen pohjalta lähdimme tähän liikenneaapistyöhön", selvittää Jäälin koulun rehtori Juha Aho. Liikenneaapisen toteutti lukuvuoden 2006-2007 aikana Jäälin koulun opettajista koottu työryhmä Oulun alueen Liikenneturvan ja Jäälin koulun koti-koulutoimikunnan kanssa. Liikenneturvalle liikenneaapinen oli mahdollisuus saada kosketus kouluyhteisöön. "Tilastoista näkee, että alle viisitoistavuotiaiden kuolemat tapahtuvat valitettavasti useimmiten liikenteessä. Jokainen kuolema on turha, joten jos liikenneaapisen avulla niitä pystytään vähentämään, rahalliset satsaukset eivät ole menneet hukkaan", Liikenneturvan Oulun alueen aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi kertoo. Liikenneaapisen rinnalle tulee vuodelle 2008 valmistuva liikenneaiheinen lukuvuosikalenteri sekä koulun kotisivuille rakennettava liikennekasvatuksen verkkomateriaali, joka on vinkkimateriaalina Opetushallituksen liikenneviikolla 10.-14.9.2007. "Opetushallitus on ottanut kiitollisena vastaan liikenneaapisemme. Liikenneaapinen linkitetään suoraan opetushallituksen sivuille, joten se on käytettävissä kaikissa Suomen perusopetuksen kouluissa", Aho toteaa. Jäälin koulun liikenneaapinen sisältää Jäälin ja Välikylän alueen kartat sekä valokuvia koulumatkan vaaranpaikoista. "Aapisessa Jäälin liikenneympäristö tuodaan lapsille tutuksi. Lapsille kerrotaan, miten eri liikennetilanteissa olisi hyvä toimia",

"Viimeisen tapin takaa Teemu Kattilakoski on rehkinyt tiukan puolituntisen liikuntalääketieteellisen klinikan testimatolla hapenottotestissä. Elimistö käy yhä kovilla kierroksilla, kun mies rojahtaa kahvilan tuoliin. Ensimmäinen hörppäys lämmintä cappuccinoa tekee tehtävänsä. "Pukkaa tuota perhanan jälkihikeä", Kattilakoski sanoo ja pyyhkii otsaansa hihaan. Testin tulos oli hyvä, parempi kuin kertaakaan aikaisemmin: 88,5 millimoolia/litra. Kehon rasvaprosenttikin (4,1%) kertoo, että Kattilakoski on viettänyt kesän aivan jossain muualla kuin uimarannalla. "Liikkeellä on oltu", mies toteaa. "Hyviähän nuo lukemat ovat, mutta eivät ne mitään itseisarvoja ole. Pelkällä hapenottokyvyllä ei vielä kovaa hiihdetä, mutta edellytykset siihen ovat olemassa." Ja kovaa jääliläinen aikoo ensi talven lumilla mennä, kovempaa kuin koskaan aikaisemmin. Tarkoitus on astua pari askelta lähemmäs maailman kärkeä. Viime talvena Kattilakoski otti kärkeä kiinni pitkän harppauksen. MM-kisojen 50 kilometrillä hän oli kahdeksas, ja mitali jäi härnäämään alle minuutin päähän. "MM-kisoissa näin konkreettisesti sen, kuinka lähellä kärki on. Viidelläkympillä ero on vain sekunti kilometriä kohden." Kahvikupin ääressä istuvasta Kattilakoskesta huokuu luja päättäväisyys. Alavieskan Virin hiihtäjä on aikaisemminkin puhunut haaveistaan hiihtää maailman huipulla, mutta nyt puheesta on tippunut turha kainostelu pois. "Kärki on otettavissa kiinni - ja se otetaan kiinni", Kattilakoski lataa. Kolme vuotta armonaikaa Monet kolhut ja takapakit kokenut 25-vuotias Kattilakoski tietää, että suuret puheet pulla suussa eivät riitä. Mies joutuu pyyhkimään hikeä ja jälkihikeä vielä useamman kerran, ennen kuin Maamme-laulu kajahtaa ilmoille. Maamme-laulua Kattilakoskella on tarkoitus kuunnella Torinon olympialaisissa talvella 2006. Seuraavan kolmen vuoden aikana mies on valmis rutistamaan itsestään irti kaiken mahdolli

Kiimingin ensi vuoden käyttömenot kasvavat seitsemän prosenttia. Vaikka se ylittää selvästi inflaation, ei kunnanjohtaja Eino Iisakka pidä talousarvioesitystä löysänä. "Kun patoutuneet paineet palveluissa ja jatkuvasti kasvava väkiluku otetaan huomioon, talousarvioesitys on tiukahko." Hallintokuntien esityksiä on pitänyt karsia runsaasti. Kireys on luonnehtinut Kiimingin talousarviota jo aikaisempina vuosina. "Menemme hitaasti eteenpäin", sanoo kunnanjohtaja. Kiimingin kunnanhallitus hyväksyi valtuustolle menevän talousarvioesityksen maanantaina. Ainoa suuri talonrakennusinvestointi on Laivakankaan päiväkoti, johon ei ole saatu valtionapupäätöstä. Jos apuja ei saada, on talousarviossa varauduttu rakentamaan se kokonaan kunnan kustannuksella. Jatkossa kolkuttelevat kuntaa isot kouluinvestoinnit, kuten yläasteen muutostyöt vuodelle 2004 ja Jäälin uusi koulu vuodelle 2006. Myös kuntalaisia paljon puhuttaneet liikuntatilat saavat vielä odottaa vuoroaan. Sen rakentamiseen palataan kunnanjohtajan mukaan ensi vuonna. Ensi vuonna kunta rakentaa yrityspuiston kunnallistekniikkaa. Kun tiet, vesijohdot ja viemärit on rakennettu, alkaa kunta markkinoida yritystontteja, jotta kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvaisi. Yritysmarkkinointiin ei ole määrärahaa, vaan se hoidetaan elinkeinojen normaaleista määrärahoista. Kunnan yritystilojen rakentamiseen ei ole myöskään määrärahaa, vaan siihen palataan tapauksittain, jos tarvetta ilmaantuu. Ensi vuonna kunta siisti ympäristöä ja parantaa muutenkin taajamakuvaa. Kiiminki liittyy vuonna 2003 viimeisenä Oulun ympäristökuntana myös kaupungin jätehuoltoon.

"Koulut sinnittelevät Kiimingin kasvussa Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Kaleva / arkisto Kaleva / arkisto Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Kiiminki Ylikylän koululla vihittiin maanantaina käyttöön yhteensä 450 neliömetrin laajennusosa. Sen suojissa on uusi liikuntasali sosiaalitiloineen ja kaksi uutta luokkatilaa. Mutta tuskin on miljoona euroa maksanut laajennus valmistunut, kun Kiimingissä jo kerätään puhtia toisten koulujen laajentamiseksi. Mittavien investointien takana on kunnan väestömäärän kasvu. "Tilat käyvät vähiksi", sivistystoimenjohtaja Markku Väisänen kiteyttää. Ylikylä on hyvä esimerkki Kiimingin muuttovirrasta. Kylän kouluun on tänä vuonna tullut jo kymmenen oppilasta lisää. "Se on ollut yli kymmenen prosentin kasvu ", rehtori Pasi Mäkikyrö tarkentaa. Ylikylän koulun nykyisistä 80 oppilaasta moni on muuttanut kylälle Oulusta. Toisaalta joukossa on myös paluumuuttajien lapsia, niin Ruotsista kuin muualta Suomesta Ylikylään palanneita, Mäkikyrö kertoo. Jos Kiimingin kunnan laatima väestöennuste pitää kutinsa, muuttovirta Ylikylään heikkenee, mutta ei lopu. Vuonna 2008 Ylikylän koulua käy arvion mukaan 99 lasta. Ylikylän koulu juhli uusien tilojen vihkiäisissä myös 50 vuoden täyttymistä. Kylän henki on aina ollut koulumyönteinen, juhlassa todettiin. Kiiminki on toiminut määrätietoisesti kehittäessään Ylikylän koulua, alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen kiitteli vihkiäisissä. "Merkille pantavaa kunnan roolissa on, että se satsasi uusiin koulutiloihin ilman valtionapua reilu miljoona euroa tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta." Korhonen lisäsi, että kunnalla on edessään uusia haast

"Neljä kaistaa Ylikiimingintielle asti Kuusamontien uusien tiesuunnitelmaluonnosten mukaan tie voitaisiin rakennetaan nelikaistaisena Kalakaverin ohi Ylikiimingintien uuteen risteykseen saakka. Aikaisemman suunnitelman mukaan tie olisi nelikaistainen vain Kalakaveriin saakka, jonka jälkeen saisi riittää tavallinen kaksikaistainen kulkuväylä. Meno- ja tulokaistojen välistä löytyisi viherkaista ja kaiteet. Nyt valmistuneet suunnitelmaluonnokset on laadittu siten, että urakkalaskenta voidaan tehdä nelikaistavaihtoehdon mukaan. "Mutta jos rahat eivät riitä, pitää toteuttaa halvempia vaihtoehtoja", Oulun tiepiirin hankevastaava Vesa Matturi sanoo. Yksi vaihtoehto on nelikaistainen tie, jossa tulo- ja menokaistat erotetaan kaiteella, mutta välissä ei ole viherkaistaa. Alkuperäisessä suunnitelmassa ollut kaksikaistainen osa voisi jäädä pullonkaulaksi ennen kuin tietä parannetaan joskus Korvenkylästä Kiiminkiin päin. Tiesuunnitelmaa tarkasteltu pätkittäin Iso hanke koostuu useista tiesuunnitelmista. Aikaisempia suunnitelmia on muokattu siten, että niillä voidaan pyytää varsinaisen rakennussuunnittelun sisältävä urakkatarjous. Nyt on muutossuunniteltavana Korvenkylän alueen ratkaisut. Nelikaistaisuuteen on Oulun kaupungin puolella varauduttu myös asemakaavassa. Suunnitelman tarkennetut kevytliikennejärjestelyt perustuvat nyt laadittavana olevaan alueen maankäytön tavoitesuunnitelmaan. Uudella tiellä saa porhaltaa vain 80 kilometriä tunnissa ja Ylikiimingintien liikennevalojen alueella vain kuuttakymppiä. Tätä kovemmat nopeudet vaatisivat enemmän suoja-alueita ja meluesteitä. Uuteen Ylikiimingintien liittymään tulevat liikennevalot, muutoin tiellä liikennöintiä helpottavat eritasoliittymät. Tiepiiri kilpailuttaa vaihtoehtoisia rakentamisurakoita tänä keväänä, ja kaivinkoneet käynnistyvät ensi syksynä. Työt kestävät kaksi vuotta. Rakentaminen alkaa kaupungin puoleisesta päästä, koska sen suunnit

"Pohjoisen K-kauppoihin neljä ykkössijaa K-kauppiasliiton mestarimyyjäkoulutus on Suomen suurin ammatillinen aikuiskoulutus. Vuosittain järjestettävään koulutukseen osallistuu yli 15 000 opiskelijaa K-ryhmän kaupoista. Mestaruudet ratkottiin viime lauantaina yhdentoista eri ketjun joukkuelinjoilla sekä kahdessatoista yksilöfinaalissa. Yksilösarjojen pohjoissuomalaiset: Elintarvike: 1. Helena Ollila, K-supermarket Superetu, Oulu. Kodintarvike: 2. Eira Sirniö, K-citymarket Raksila, Oulu. Koti ja sisustus: 1. Mia Karppinen, K-citymarket Raksila, Oulu. Kenkä: 2. Kirsi Jaako, K-kenkä Oulu; 3. Maarit Kairala, Andiamo Oulu. Rauta: 2. Pauli Hyvärinen, Ojan Rauta, Raahe. Joukkuekilpailuiden pohjoissuomalaiset: K-citymarket: 1. K-citymarket Kaakkuri Oulu. K-supermarket: 3. K-supermarket Superetu, Oulu. K-market: 1. K-market Jääli; Kiiminki; 2. K-market Ateria, Kiiminki. K-extra: 2. K-extra Pelkosenniemi. Musta Pörssi: 3. Musta Pörssi Kemi. Rautia: 2. Ojan Rauta, Raahe. "

"Oululaiset vahvalla rintamalla Mestarimyyjä-finaaleihin Oululaisilla on vahva edustus ensi viikonloppuna käytävissä Mestarimyyjäkoulutuksen finaaleissa Tampeeella. Kolmen parhaan joukkoon ovat tiensä raivanneet elintarvikelinjan Helena Ollila K-supermarket SuperEdusta, kodintarvikelinjan Eira Sirniö sekä kenkälinjan Mia Karppinen Raksilan Citymarketista. Kenkälinjalla mukana ovat myös Kirsi Jaako K-kengästä ja Maarit Kairala Andiamosta. Yksilöfinalistien lisäksi oululaiset ovat mukana joukkuekilpailuissa. SuperEtu kilpailee K-supermarket-sarjassa joukkueella Riikka Liedes, Mervi Holappa, Jaana Timonen ja Ritva Kontturi. Joukkue sijoittui viime vuonna toiseksi. Kaakkurin Citymarket lähtee puolustamaan viime vuoden voittoaan Esko Junttilan, Asko Salmelan, Heli Heikkisen, Sanna Lohen ja Tiina Miettusen muodostaman joukkueen voimin. Kaakkurin tiimillä on mestaruuden lisäksi hopeatila toissa vuodelta. Oululaisten kauppojen lisäksi K-market Ateria Kiimingistä ja K-market Jääli kisailevat joukkuemestaruudesta K-market-sarjassa. Jo viidettä kertaa finaalissa kisailevan K-market Aterian joukkueeseen kuuluvat Karoliina Hälli, Marjo Luomanen ja Johanna Pakkala. K-market Jäälin joukkueen jäsenillä Hanna Holopaisella, Pertti Mikkosella ja Olli Koivistolla on yhteensä liki 40 vuotta rautaista kokemusta alalta. K-kauppiasliiton Mestarimyyjäkoulutus on Suomen suurin ammatillinen aikuiskoulutus. Vuosittain järjestettävään koulutukseen osallistuu yli 15 000 opiskelijaa K-ryhmästä. Koulutuksessa syvennytään alan ajankohtaisiin asioihin. Pyhäinpäivänä K-kauppojen väki kilpailee mestaruuksista yhdentoista eri ketjun joukkuelinjoilla sekä kahdessatoista yksilöfinaalissa. Finaaliin päästäkseen osallistujien on pitänyt menestyä etäopiskeluvaiheessa sekä yksilölinjoilla lähiopiskelusta koostuvissa semifinaaleissa. Jokaisen linjan kolme parasta taistelevat Mestarimyyjä-tittelistä. "

"Maakotka-kameralle palautetta Amerikasta asti Kansainvälinen palaute maakotkanettikamerasta lisääntyy kovaa vauhtia, kertoo sivujen ylläpidosta vastaava jääliläinen Pasi Jäntti. Häneen on otettu sähköpostilla yhteyttä muun muassa Kanadan Vancouverista ja Yhdysvaltain Kaliforniasta sekä Saksasta. Projektipäällikkö Stephanie Hutton Amerikan intiaanien oikeusjärjestöstä Narfista (The Native American Rights Fund) tervehti hiljattain kotkasivuja. Kirjeessään Hutton iloitsee suomalaisten ja intiaanien erityissuhteesta luontoon. Kaleva "

"Suuresta sunnuntaista tuli fiasko Sunnuntain piti olla Teemu Kattilakosken suuri päivä. Sellaista siitä ei kuitenkaan tullut. "Ei tullut mitalia, tuli fiasko", jääliläinen kiteytti. 43:s sija on kaukana mitalista. Kattilakoski oli valtavan kokoisen ryhmän mukana hyvin rapiat 30 kilometriä, mutta loppukierroksille mies ei pystynyt lisäämään vauhtiaan. Alavieskan Virin mies on ollut viimeisen viikon aikana osittain sairaana ja antibioottikuurilla. Hiihtäjä ei silti halunnut selitellä epäonnistumistaan sairastelun avulla. "Tuskin tätä voi antibioottikuurin piikkiin laittaa. Ovathan monet muutkin joutuneet niitä syömään. Kokonaisuudessaan tämä viikko meni kaikin osin plörinäksi." Kattilakoski oli vielä aamulla toiveikas, kun verryttely sujui paremmin kuin koko viikon aikana. "30 kilometriä tuntui ihan kivalta, mutta kyllä minä tiesin aika nopeasti, että en pysty kamppailemaan kärkisijoista. Viimeisen kymmenen kilometrin aikana tuli seinä täysin vastaan, kun energiavarastot loppuivat. Olisiko sairaus vaikuttanut sitten tankkauksen epäonnistumiseen", mies tuumasi. Massalähtö osoitti jälleen heikkoutensa. Reilun 50 hiihtäjän kärkiryhmä pysyi kasassa viimeisille kierroksille asti ja loppukirissä oli mukana kymmenkunta hiihtäjää. Voittajaksi seuloutui isäntämaan Giorgio di Centa. Venäjän Jevgeni Dementiev otti hopeaa ja Itävallasta takaisin kisapaikalle palannut Mikhail Botwinov pronssia. Olli Ohtonen sinnitteli maaliin asti sijalla 52. Kuumesairas Ville Nousiainen ei pystynyt luistelemaan kuin 10 kilometrin verran. Nykyhiihto on erikoistujalle julmaa. Puhdasverisenä luistelijana Kattilakoskelle on arvokisoissa tarjolla vain yksi henkilökohtainen matka. Olympialaisissa se oli 50 kilometriä, ensi vuoden MM-kisoissa Sapporossa sen sijaan 15 kilometriä. "Nyt ei jaksa ajatella ensi vuotta, vaikka ura jatkuukin vielä. Näiden lumien pitää ensin sulaa pois. Kun on monta vuotta satsannut tähän yhteen kisaan, on

"Kiimingin kuntaliitosselvityksestä keskustelutilaisuus Kiimingin kuntaliitosselvityksestä järjesetetään avoin keskustelutilaisuus keskiviikkona. Paikalla on kiiminkiläisiä luottamushenkilöitä ja valtuutettuja eri poliittisista puolueista. Jäälin ala-asteella pidettävässä tilaisuudessa alustavat muun muassa Kiimingin kunnanvaltuutettu Sirpa Kansanaho aiheesta "Kuntaliitosselvitys valtuustoaloitteena" sekä Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton PARAS-hankkeen projektipäällikkö aiheena "Maakunnan kannanotto". Keskusteluilta järjestetään keskiviikkona 29. maaliskuuta Jäälin ala-asteella kello 18. Tilaisuuden järjestää Kiimingin sos.dem. Työväenryhditys ry."

"Jäälissä riidellään biolämpövoimalasta Kiimingin kunnan päätös rakentaa biolämpövoimala Jäälin Laivakankaalle on saanut alueen asukkaat järjestäytymään. Laivakankaalaiset vastustavat suunnitelmaa, sillä voimalaitos aiotaan sijoittaa Laivankankaalle pian rakennettavan koulun kylkeen. Rakennusten väliin jää parikymmentä metriä. "Käytännössä lämpövoimala rakennetaan uuden koulun pihalle", sanoo laivakankaalaisten puhemies Tuomo Tourula. Uuden suuremman lämpövoimalan tarve on Kiimingissä tiedetty jo pitkään. Vanha lämpövoimala on Jäälin koulun yhteydessä, mutta se on liian pieni kasvavan asutuksen tarpeisiin. Tourulan mukaan laivakankaan asukkaat kokevat jääneensä uutispimentoon. "Olemme olleet kuin ruususen unessa. Olisi kai pitänyt seurata lehtiä, mutta jotenkin väsyimme, kun voimala oli menossa milloin mihinkin." Tourulan mukaan asukkailla ei myöskään ole ollut käsitystä tulevan lämpövoimalan suuruudesta. "Olemme kuvitelleet, että uusi voimala on yhtä pieni kuin vanha voimala, mutta uuden voimalan alueelle on tulossa kymmenen metriä korkeita rakennuksia ja öljysäiliöitä. Ei sellainen sovi koulunpihalle sijoitettavaksi." Tourula korostaa Laivankankaan ympäristöarvoja. Alueella on uimaranta ja viehättävä mäntykangas. Alue on alunperin kaavoitettu asuin- ja virkistyskäyttöön, mutta lämpövoimalan sijoittamiseksi on tehty asemakaavan muutos. Kiimingin kunnan kaavoitusarkkitehdin Hilkka Lempiäisen mukaan lämpövoimalan sijoituspaikkaa on harkittu hyvin tarkkaan. "Kaikkia vaihtoehtoja on harkittu. Sopivan sijainnin löytäminen on aina hankalaa, aina tulee sanottavaa." Kunta tutki seitsemän eri sijoituspaikkaa, joista loppusuoralle pääsi neljä. Kunta pyysi myös Oulun seudun ympäristöviraston lausunnon. Virasto suositteli jäähallin läheisyyteen sijoitettavaa vaihtoehtoa. Kunta päätyi kuitenkin eri vaihtoehtoon eli Laivakankaan koulun alueeseen. Ympäristövirasto totesi lausunnossa

"Oulun superviikonloppua edeltävä Kiimingin torstai oli toivoa täynnä, kun koulun peruskiven muurausta ja päiväkodin avajaisia juhlittiin Kiimingissä samana päivänä. Kunnan historian suurin rakennustyö, Jäälin Laivakankaan koulu lupaa helpotusta ainakin hetkeksi kasvavan kunnan pullisteleville kouluille. Jääliläisten ja välikyläläisten yläastelaisten ei tarvitse enää ensi lukuvuoden jälkeen matkustaa kampsuineen vastavirtaan kirkonkylälle. Honkimaan päiväkoti taas lyhentää päivähoitopaikkajonoja. "Kiimingissä on jatkossa kaksi järkevän kokoista yläastetta, vaikkakin molemmat ovat yhä noin 500 oppilaan suurkouluja. Mutta ilman Laivakangasta yläasteesta tulisi mammuttikoulu", Kiimingin sivistystoimenjohtaja Markku Väisänen sanoo. Nyt kirkonkylällä pänttää oppia päähänsä ahtaissa tiloissa 600 koululaista. Kun uusi koulu valmistuu, jää Jääliin edelleen alakoulu, mutta kaikki alueen viitos- ja kuutosluokkalaiset menevät Laivankankaan kouluun. Sen sijaan paljon arvostelua aiheuttanut kaikkien viitos-kuutosluokkalaisten kuljetus kirkonkylälle ja Laivakankaalle on ainakin toistaiseksi jäissä valtuuston päätöksen mukaisesti. Tämän vuoden alusta ovensa avanneen Honkimaan päiväkodin viralliset avajaiset oli sopivasti tällätty Kiimingin supertorstaille. Lähes uunituoreessa päiväkodissa on vuorokauden ympäri auki oleva vuorohoitopaikka, johon sopii kerrallaan 12 lasta. Lisäksi päiväkodista löytyy ostosopimukseen perustuva yksityinen päiväkoti, jossa on 70 lasta. Mikään viisastenkivi Kiimingin päivähoitopulaan uusi päiväkoti ei ole. Uudet tilat lisäävät vain vajaalla kymmenellä prosentilla kunnan päivähoitopaikkoja. Päiväkodinjohtaja Rauni Karjalainen pitää tärkeänä, että vuorohoito on keskitetty. "Nyt lasten satunnaista hoitoa voidaan kehittää. Siinä on ensisijaisen tärkeää vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan yhteistyö", hän sanoo. Alue- ja kuntaministeri Hanne