Group items tagged

"Keskustakaksikko perusti oman valtuustoryhmän Kiimingissä Kiiminkiläiset keskustavaikuttajat Kari Tiri ja Kari Hildén ovat irtautuneet puolueensa valtuustoryhmästä ja perustaneet oman valtuustoryhmä Jäälin. Itse puolueesta miehet eivät ole eronneet. Kari Tirin mukaan syy oman valtuustoryhmän perustamiseen löytyy keskustaryhmän "saamattomuudesta". "Nyt on 2,5 kuukautta vatvottu luottamuspaikkoja eikä mitään ole saatu aikaiseksi. Sama saamattomuus keskustaa on vaivannut muutoinkin. Vaalit hävisimme, koska keskusta ei ollut valmis kuntaliitosesiselvityksen tekemiseen Oulun kanssa. Nyt on selkeä uusiutumisen paikka", Tiri sanoo. Vaalien jälkeen Kari Tiri teki heti marraskuun valtuustossa esityksen esiselvitystyön aloittamisesta. Tirin esitys voitti saatuaan taakseen 18 valtuutettua. 17 valtuutettua oli esiselvityksen tekemistä vastaan, jotka olivat kaikki keskustalaisia. Keskustalaisista Tirin lisäksi esiselvitystä kannattivat vain varavaltuutettuina paikalla olleet Martti Leskelä ja Aila Postareff-Jurvelin, joka uudessa valtuustossa istuu kokoomuksen edustajana. "Tein esiselvityksestä esityksen, vaikka edellisenä päivänä sain kirjeen, jossa sanottiin, että saan hyvän luottamuspaikan, jos pysyn ruodussa", Tiri hämmästelee. Tiri nousemassa valtuuston johtoon Keskusta sai viime syksyn kunnallisvaaleissa Kiimingin valtuustoon 15 paikkaa. Keskusta oli selvä vaalien häviäjä, sillä paikkamäärä tippui edellisestä valtuustokaudesta viidellä. Keskustan valtuustoryhmään jää 13 edustajaa Tirin ja Hildénin eron jälkeen. "Keskustalla on ollut kaksi kautta ylivoimainen enemmistö, kun sillä on ollut 35 valtuustopaikasta 20. Nyt keskusta jää selvään vähemmistöön, kun lasketaan yhteen muut valtuustoryhmät eli vasemmisto, demarit, kokoomus, perussuomalaiset, vihreät ja valtuustoryhmä Jääli. Meitä muita on yhteensä 22, kun keskustalaisia on vain 13", Kari Tiri laskee. Tirin mukaan keskustan valtuustoryhmää l

"Kiimingin keskusta repesi erimielisyyksiin 150-vuotiaan Kiimingin kunnallispolitiikassa kuohuu. Kiimingin keskustapuolueen rivit rakoilevat. Keskustan valtuustoryhmään valitut Kari Tiri ja Kari Hildén ovat muodostaneet valtuustoryhmä Jääli nimeä kantavan kahden miehen ryhmittymän. Keskustan kunnallisjärjestöä miehet informoivat asiasta alkuviikolla. Keskustapuolueesta miehet eivät ole kuitenkaan eronneet. Kari Tirin mukaan oman ryhmän perustamisen syynä on keskustan valtuustoryhmän vitkuttelu luottamuspaikkojen jakamisessa sekä vastahakoisuus kuntaliitosesiselvitystyön tekemiseen Oulun kanssa. Tirin mukaan viimeksi mainittu oli suurin syy myös sille, että keskusta oli Kiimingissä selvä häviäjä viime kunnallisvaaleissa. Keskusta menetti Kiimingissä viisi valtuustopaikkaa. Anja Harju "

"Ranta raivattaisiin virkistyskäyttöön Jäälin keskusta-alue kokee melkoisen muutoksen keskusta-alueen kehittämiseksi järjestetyn ideakilpailun voittajatyössä. Siinä ostoskeskus siirtyy Jäälintien toiselle puolelle Jäälihallin läheisyyteen, jonne nousee myös nykyistä laajempi urheilualue pallokenttineen. Nykyisen ostoskeskuksen tilalle rakennetaan kulttuurikeskus kirjastoineen ja nuorisotiloineen ja Jäälinjärven ranta raivataan yleiseen virkistyskäyttöön. Kiimingin kunnan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyn ideakilpailun voittivat ja 1 300 euron palkinnon pokkasivat Zones-nimeä kantavalla työllään neljännen vuosikurssin arkkitehtiopiskelijat Leena Holmila Oulun yliopistosta sekä vaihto-opiskelija Juliette Deramecourt Pariisista. "Kaikkiaan suunnittelutyö eteni sujuvasti ja hyvin. Myös yhteistyö pariisilaisen opiskelijakollegan kanssa oli antoisaa", palkinnosta iloisesti yllättynyt Holmila kertoo. Holmilan mukaan työn haasteellisin osuus oli 70-luvulla rakennettu ostoskeskus, joka ei nykyisellään ole enää ajan tasalla. Haasteita tarjosi myös Jäälintie, joka halkoo keskusta-alueen kahtia. Jäälin keskusta-alueen ehdottomia helmiä ovat Jäälinjärvi sekä ylipäätään keskustaa ympäröivä metsäinen maisema. "Nykyisellään järvi on kuitenkin piilossa ihmisiltä", Holmila harmittelee. Kilpailutyöt ylittivät odotukset Palkintolautakuntaan kuulunut Kiimingin kunnan toimistoarkkitehti, palvelupäällikkö Ritva Kuusisto on erittäin tyytyväinen kilpailun tasoon. Yhteensä kilpailuun osallistui yksitoista työtä. "Työt täyttävät ja osin ylittävätkin niille asetetut odotukset. Suunnitelmat tarjoavat monenlaisia ja ennen kaikkea tuoreita ideoita Jäälin keskustan kehittämiseksi." Kuusisto korostaa, että kilpailu oli luonteeltaan ideakilpailu. Kaikki ideat eivät ole toteutuskelpoisia. Voittajatyötä ei myöskään toteuteta sellaisenaan, vaan tarkoituksena on, että kaikkia töitä hyödynnet

"KIIMINKI Kiimingin taajama-alueen ruokotonta yleisilmettä siistitään hoidetumman näköiseksi. Kunnan keskusta on tarkoituksena karsia risukoista, jotta asukkaat viihtyisivät paremmin ja ohikulkijat huomaisivat taajaman tarjoamat palvelut Kuusamontielle. "Toimenpiteiden taustalla on maiseman- ja metsänhoidolliset syyt", maaseutuasiamies Ensio Tirkkonen kertoo. Meneillään olevan ensimmäisen vaiheen hoitotöissä siistitään valtatie 20:n eli Kuusamontien risteykset ja siltaväylät Haukiputaantien paikkeelta Yli-Iintien risteykseen. Valtatien risteysalueet riisutaan kokonaan puista, jotta liikenteen kannalta tärkeä näkyvyys paranisi. Lisäksi risteysten maisemallisuutta kohennetaan. Idea kunnan kaava-alueilla tehtäviin toimenpiteisiin lähti maaseutulautakunnasta, ja kunta antoi asiasta toimeksiannon metsänhoitoyhdistykselle. "Meillä on resurssit hoitaa kaikki työvaiheet", sanoo metsätalousinsinööri Timo Mikkola metsänhoitoyhdistyksestä. Hän pitää perkaustehtävää myös Kiimingin imagon kohottamisena. "Kunnan julkisivu saadaan näin hoidettua." Kustannukset kuriin puunmyynnillä Tirkkonen kertoo, että kiiminkiläisiltä on tullut "julkisivutalkoista" pääasiassa myönteistä palautetta. Parhaillaan Kiimingin metsänhoitoyhdistykselle työskentelee puolenkymmentä yrittäjämetsuria, jotka ennakkoraivaavat alikasvosta ja tekevät taimikonhoitotöitä kirkonkylän tienoilla. Kirkonkylän jo hoidetun liittymän paikkeelta siirrytään nyt Kiiminkijoen rantamaisemia kohti. Varsinaiset hakkuutyöt ja ainespuun talteenotto toteutetaan monitoimikoneella, viidenkymmenen motin päivävauhtia. Kuusamontien varteen onkin kerätty parrunaiheita, massapuuta ja muutamia jykevämpiä tukkeja. "Näyttää, että motolla saa aikaiseksi hyvää jälkeä", Tirkkonen kehuu. Taloudellisesti hyödynnettävää ainespuuta toimitetaan sahoille, parrunaiheet veistolaitokselle ja massapuu paperitehtaille. Talteen kerätty energiapuu ajetaan kunnan haket

"Oulun lähikunnissa isot tuloerot Harpin säde Oulusta selittää pitkälle lähiseudun asukkaiden tulotasoa. Mitä kauemmaksi kaupungista mennään, sitä niukemmaksi käy elanto. Oulun lähikuntien jotkut alueet ajavat kaupungin ohi. Pohjoistuuli puhaltaa Oulun lähialueiden postinumeroalueiden tulotilastoissa. Kiimingin Jääli otti niukan ykköstilan ennen Haukiputaan Kiviniemeä vuoden 1999 tuloissa. Sen asema on vakaa: vuoden 1990 tilastoissa se oli toinen, mutta oli noussut jo vuoden 1996 tilastoissa ykköseksi. Myös toisena tilastoissa olevan Kiviniemen ja kolmantena olevan Kempeleen Honkasen suunta on sama. Sen sijaan Haukiputaan ja Kiimingin keskukset ovat hieman menettäneet asemiaan. Alueen 28 postinumeroalueesta ne ovat pudonneet vuosikymmenen alun kymmenen parhaan joukosta muutaman pykälän alaspäin. Suurimpia pudotuksia on saanut kokea Muhoksen Jokirinne, joka on joutunut keskivälin alapuolelle kymmenen vuoden takaiselta kahdeksannelta sijaltaan. Suurimpia nousijoita ovat Haukiputaan Kello ja Limingan Tupos uusine suurine asuinalueineen. Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Oulun yliopiston maantieteen laitoksen aluetietorekisteristä. Myös heikoimpien alueiden tiedot ovat hyvin pysyviä. Niinpä hännähuippuna oleva Ylikiimingin keskusta oli vuonna 1996 samalla sijalla ja vuonna 1990 sijalla 25. Häntäpäässä olevat Ylikiiminki, Arkala, Temmes, Kylmälänkylä ja Hailuoto ovat pieniä Oulusta aika kaukana olevia alueita. Professori Jarmo Rusanen Oulun yliopston maantieteen laitokselta sanoo, että eri alueiden väliset sijoitukset ovat varsin pysyviä Oulun seudulla. Muutokset ovat olleet vuosikymmenen aikana pieniä. Selvityksessä yhtenä alueena mukana ollut Oulu sijoittuu tuloissa kuudenneksi. Sen asema on hieman heikentynyt. Vuonna 1990 se oli kolmas ja vuosikymmenen puolivälissä viides. Jos Oulu jaetaan postinumeroalueisiin, nousevat Kuivasjärvi reiluine 25 000 euron keskituloineen, Värttö-Maikkula, Mäntylä ja Iinatti

"Oulun seudun yhteisvaltuusto pohjusti kuntalaiskuulemisia julkaistu 09.10.2009 klo 06:44, päivitetty 09.10.2009 klo 10:54 Oulun yhteisvaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa kuulemaan tietoja monikuntaliitosselvityksestä. Kuuden kunnan päättäjät kokoontuivat Oulunsalo-talolle kuulemaan pohjatietoja monikuntaliitoksesta. Kuva: YLE/ Timo Sipola Oulun seudun monikuntaliitosselvityksen yhteydessä järjestettiin eilen ensimmäistä kertaa kuuden kunnan yhteisvaltuusto. Oulunsalo-talossa oli koolla Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin valtuutettuja ja johtavia virkamiehiä. Kuuden kunnan valtuutettujen yhteisellä kokouksella haluttiin informoida varsinaisen päätöksen mahdollisesta kuntaliitoksesta tekeviä poliitikkoja ja samalla pohjustaa ensi viikolla alkavia kuntalaiskuulemisia. Yksi kokouksessa puheenvuoron käyttäneistä valtuutetuista oli kiiminkiläinen Keskusta Jääli -ryhmän Kari Hilden, jonka mukaan monikuntaliitosselvitys herättää monia kysymyksiä. -Meillähän on olemassa nämä kuusi kuntaa ja jokaisella on oma hallintomalli. Miten niitä pystytään yhteensovittamaan mm. tämän tilaaja-tuottajamallin pohjalta, kysyy Hilden. Kari Hilden pohtii myös miten liitoksen yhteydessä käy työntekijöiden ja pystytäänkö antamaan mielekkäitä tehtäviä kaikille johtaville viranhaltijoille. Kiiminkiläisen Keskusta Jääli -ryhmän Kari Hildenin toivoo kuitenkin, että tulevaisuudessa syntyy yhtenäinen uusi Oulu. "