Group items tagged

"Apurahoja jaettiin lastentautien tutkimukseen Stiftelsen Alma och K.A. Snellman Säätiö jakoi tiistaina 117 800 euroa apurahoja 29 tutkijalle Pohjois-Suomen lastentautien tutkimukseen. Suurimmat yksittäiset apurahan saajat ovat: dos Petri Kulmala, Kiiminki, Soluvälitteinen immuunivasteen säätely lasten akuuteissa ja kroonisissa sairauksissa, 20 000 euroa sekä LT Timo Saarela, Oulu, Hoitotutkimukset vastasyntyneen pitkäaikaissairauksien ehkäisemiseksi, 15 000, molemmat varttuneen tutkijan projektiapurahoja. Jaettavat apurahat kattavat yhteensä noin kuuden vuoden tutkijatyömäärän. Apurahojen tukema tutkimustyö kohdistuu muun muassa lastenpsykiatrisiin, sosiaalipediatrisiin ja kliinisiin lastentautialan tutkimuksiin. Apurahojen saajat vuonna 2008 Väitöskirjatutkimukset: Ttm Tuula Arkkola, Tupos, Raskaana olevien naisten ja 1-2 vuotiaiden lasten ruokavaliotyyppien (dietary patterns) yhteydet beetasoluautoimmuniteetin kehittymiseen lapsella, 2 600 euroa. LL Miika Arvonen, Oulu, Suolen limakalvon immunologisen aktivaation merkitys lastenreumassa, 2 600. FM Helena Haapsamo, Oulu, Varhaisten kommunikaatio-vuorovaikutustaitojen tukeminen ja seuranta, 2 600. LL Annukka Hannula, Oulu, Virtsateiden rakenneanomaliat ja niiden kuvantaminen virtsatieinfektion sairastaneilla lapsille 2 600. FM Susanna Hamari, Oulu, Immuunivastetta säätelevän FOXP3-proteiinin merkitys tyypin 1 diabeteksessa, 3 900. PsM, KM Marika Harila, Oulu, Leukemiasta selvinneiden nuorten elämänlaatu, kuntoutus ja kuntoutuksen vaikuttavuus, 1 300. LL Sanna Häkli, Liminka, Lapsuusiän perinnölliset kuuloviat Pohjois-Suomessa, 2 600. LK Tuomo Kokkonen, Oulu, Fas-Ligandi limakalvon lymfaattisessa kudoksessa ja imusolmukkeissa. Merkitys immunologisena säätelymekanismina ja maitoyliherkkyyden diagnostiikassa, 2 600. TtL R-L Kortesluoma, Oulu, Lapsi kipunsa tulkkina. Children as interpreters of their pain, 2 600. LL Tiia Kujala, Oulu, Pienten lasten toistuvien välikorvatulehdus

"Kiiminkiin rakennetaan Ideapark julkaistu 04.08.2008 klo 14:41, päivitetty 01.11.2008 klo 03:02 Kiiminkiin rakennetaan Ideapark-liikekeskus. Kiimingin Yrityspuistoon on varattu hanketta varten yli 30 hehtaarin maa-alue. Tavoitteena on avata Ideapark Kiiminki vuonna 2010. Kiimingin hankkeen laajuus on noin 100 000 neliötä ja se käsittää 200 liikettä, 30 ruokaravintolaa ja kahvilaa sekä 1,2 kilometriä sisätiloihin rakennettuja ostoskatuja. Hankkeen toteuttaa Masku Kiinteistöt Oy, joka avasi vastaavan konseptin mukaisen liikekaupungin Lempäälässä syksyllä 2006. Uusi liikekeskus sijaitsee yhdeksän kilometriä Oulun kaupungin keskustasta Kuusamon suuntaan. Hankkeen rakentamisvaiheen arvioidaan työllistävän useita satoja ja itse liikekaupunki avautuessaan yli 1 000 henkilöä. Esisopimus Ideapark -hankkeen toteuttamisesta, kauppakirja maa-alueen kaupasta ja kunnan tekemä investointipäätös kunnallistekniikan toteuttamista varten hyväksyttiin maanantaina Kiimingin kunnanvaltuustossa. YLE Uutiset"

Taskilan hajut muuttivat Jääliin Taskilan hajuhaitat ovat siirtyneet Jääliin. Hieman helpotusta Taskilan asukkaille toi uusi lietettä möyhivä aumauskone kesällä 2008. Jätevesilietteen kompostointi siirtyi Oulun Taskilasta itään, ja samalla siirtyivät hajuhaitat ja niistä tehdyt valitukset. Haju häiritsee nyt etenkin Jäälissä, sillä kompostin aumausalue sijaitsee Vittakankaalla, Haukiputaan ja Kiimingin rajalla. "Ensimmäisellä kerralla haju oli erittäin voimakas", muistelee viime kesää Jäälissä asuva Arto Aalto. Aallon mukaan hajuja aistii, kun tuuli käy Vittakankaan suunnalta. Aalto valitti hajuhaitoista Oulun Vedelle, eikä hän ole ainoa asiasta yhteyttä ottanut jääliläinen. "Viisi valitusta on tullut, se ei ole paljon", laskee Oulun veden johtaja Jouni Lähdemäki. "Kun juuri kesällä saimme valitusten jälkeen tämän nykyisen menetelmän käyttöön, sen käyntiin saaminen ja seuranta ovat vieneet tämän kesän." Yhteismädättämö harkinnassa Ympäristölupa kompostoinnille Vittakankaalla on voimassa vuoden 2012 elokuuhun saakka. "Vuoden 2011 puolella joutuu Viherrengas uusimaan luvan. Kemira vastaa kemikaloinnista ja hajuttomuuden aikaansaamisesta ja kenttätoiminnasta Viherrengas Järvenpää", Lähdemäki lisää. Kompostiaumojen hajuhaittojen vähentämiseksi on kokeiltu muun muassa aumojen lämpötilan rajoittamista, hajunpoistokemikaaleja ja kompostin kääntelyyn suunniteltua aumankääntelykonetta. Vuosi sitten liikelaitosten lautakunnassa oli esillä myös mädättämön eli biokaasutuslaitoksen suunnittelu. Lähdemäen mukaan mädättämö on edelleen varteenotettava vaihtoehto. "Tämä liittyy laajempaan kuvioon, jossa tutkimme Oulun Jätehuollon kanssa mahdollisuutta yhteismädättämöön", Lähdemäki kertoo. Mädättämössä käsiteltäisiin jätevesilietteen lisäksi biojäte. Selvitystyötä ei ole vielä aloitettu. "Mitään erityistä kiirettä emme näe mäd

"Kiiminki kirii joukkoon Rantapohja 20.11.2008 Paras-hankkeen vaikutukset pulpahtelevat päivänvaloon. Tuorein esimerkki on Kiiminki, jonka kunnanvaltuusto päätti puoluerajat rikkovan äänestyksen jälkeen aloittaa selvitystyön kuntaliitoksesta Oulun kanssa. Kunnanhallitus oli viikkoa aikaisemmin äänestänyt kunta- ja palvelurakenneselvityksen aloittamista vastaan, mutta nyt kunnanvaltuustossa yhden äänen erolla tehdyn päätöksen mukaan selvitystyö aloitetaan. Jos asiat etenevät suunnitellusti, päätetään keväällä Haukiputaalla, Kiimingissä ja Yli-Iissä Oulu-liitoksesta. Erityisesti Kiimingin kohdalla nopeuden perustelut voivat löytyä valtion maksamista porkkanarahoista, mutta onko nopeus aina hyvästä? Oulu-liitosta suunnittelevat kunnat voisivat kerätä oppia aivan läheltä, Ylikiimingistä. Ylikiimingin ja Oulun sataprosenttinen liitos ei vain ehdi olla voimassa kauaa, kun muut kunnat tekevät jo päätöksensä uusien valtuutettujen voimin. Selvitystöiden esittelyssä monet asiakohdat liittyvät niihin seikkoihin, mitä mahdollisesti liittyvissä kunnissa menetetään ja mitä saadaan pidettyä ennallaan. On syytä myös miettiä, mitä hyvää Oulu-liitokset toisivat tullessaan. Ehkä ihmismieli silti toimii siten, että asiaa on turvallisinta lähestyä pahimman kautta - näin tulee vähemmän epämiellyttäviä yllätyksiä. Rantapohjan vaalien alla Haukiputaan ehdokasvaltuutetuille tekemässä kyselyssä moni kommentoi, että päätökset on tehtävä järki-, ei tunnepohjalta. Kolikolla on silti puolensa. Maaseudun rauhassa punaisessa tuvassa vanhempi pariskunta asuu tunteella ja sinnillä, itse elämästään määräten. Palveluasuntoon kirkonkylälle palvelujen läheisyyteen siirtyminen olisi ehkä järkiratkaisu, mutta samalla loittonee oman elämän hallinta. Jos ylivoimaisia ongelmia ei ole, kummassa paikassa pariskunta olisi onnellisimmillaan? Juha Virranniemi"

"Emilia ja Joona esittelevät uunituoretta liikenneaapista Aapinen on tosi hyvä, koska siinä kerrotaan liikenteen vaaroista, toteavat Jäälin koulun kakkosluokkalaiset Emilia Takalo ja Joona Tolonen. Jäälin koulun ala-asteen oppilaat ovat saaneet oman liikenneaapisen "Meikä liikenteessä", jonka lapset ottivat heti ahkeraan käyttöön. Liikenneaapisen avulla liikennekasvatus halutaan tuoda osaksi lasten koulupäivää. "Perusopetus on oikeastaan ainut tapa tavoittaa kaikki ikäluokan lapset. Siksi liikennekasvatus on erittäin tärkeä asia perusopetuksessa. Sen pohjalta lähdimme tähän liikenneaapistyöhön", selvittää Jäälin koulun rehtori Juha Aho. Liikenneaapisen toteutti lukuvuoden 2006-2007 aikana Jäälin koulun opettajista koottu työryhmä Oulun alueen Liikenneturvan ja Jäälin koulun koti-koulutoimikunnan kanssa. Liikenneturvalle liikenneaapinen oli mahdollisuus saada kosketus kouluyhteisöön. "Tilastoista näkee, että alle viisitoistavuotiaiden kuolemat tapahtuvat valitettavasti useimmiten liikenteessä. Jokainen kuolema on turha, joten jos liikenneaapisen avulla niitä pystytään vähentämään, rahalliset satsaukset eivät ole menneet hukkaan", Liikenneturvan Oulun alueen aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi kertoo. Liikenneaapisen rinnalle tulee vuodelle 2008 valmistuva liikenneaiheinen lukuvuosikalenteri sekä koulun kotisivuille rakennettava liikennekasvatuksen verkkomateriaali, joka on vinkkimateriaalina Opetushallituksen liikenneviikolla 10.-14.9.2007. "Opetushallitus on ottanut kiitollisena vastaan liikenneaapisemme. Liikenneaapinen linkitetään suoraan opetushallituksen sivuille, joten se on käytettävissä kaikissa Suomen perusopetuksen kouluissa", Aho toteaa. Jäälin koulun liikenneaapinen sisältää Jäälin ja Välikylän alueen kartat sekä valokuvia koulumatkan vaaranpaikoista. "Aapisessa Jäälin liikenneympäristö tuodaan lapsille tutuksi. Lapsille kerrotaan, miten eri liikennetilanteissa olisi hyvä toimia",

"Koulut sinnittelevät Kiimingin kasvussa Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Kaleva / arkisto Kaleva / arkisto Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Kiiminki Ylikylän koululla vihittiin maanantaina käyttöön yhteensä 450 neliömetrin laajennusosa. Sen suojissa on uusi liikuntasali sosiaalitiloineen ja kaksi uutta luokkatilaa. Mutta tuskin on miljoona euroa maksanut laajennus valmistunut, kun Kiimingissä jo kerätään puhtia toisten koulujen laajentamiseksi. Mittavien investointien takana on kunnan väestömäärän kasvu. "Tilat käyvät vähiksi", sivistystoimenjohtaja Markku Väisänen kiteyttää. Ylikylä on hyvä esimerkki Kiimingin muuttovirrasta. Kylän kouluun on tänä vuonna tullut jo kymmenen oppilasta lisää. "Se on ollut yli kymmenen prosentin kasvu ", rehtori Pasi Mäkikyrö tarkentaa. Ylikylän koulun nykyisistä 80 oppilaasta moni on muuttanut kylälle Oulusta. Toisaalta joukossa on myös paluumuuttajien lapsia, niin Ruotsista kuin muualta Suomesta Ylikylään palanneita, Mäkikyrö kertoo. Jos Kiimingin kunnan laatima väestöennuste pitää kutinsa, muuttovirta Ylikylään heikkenee, mutta ei lopu. Vuonna 2008 Ylikylän koulua käy arvion mukaan 99 lasta. Ylikylän koulu juhli uusien tilojen vihkiäisissä myös 50 vuoden täyttymistä. Kylän henki on aina ollut koulumyönteinen, juhlassa todettiin. Kiiminki on toiminut määrätietoisesti kehittäessään Ylikylän koulua, alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen kiitteli vihkiäisissä. "Merkille pantavaa kunnan roolissa on, että se satsasi uusiin koulutiloihin ilman valtionapua reilu miljoona euroa tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta." Korhonen lisäsi, että kunnalla on edessään uusia haast

"Kiiminki vastustaa edelleen Viherrengas Järvenpää Oy:n Vasikkasuon kompostointilaitosta. Kunnanhallitus totesi maanantaina, ettei suunniteltu toiminta sovellu Jäälin noin 4 600 asukkaan taajaman läheisyyteen eikä ongelmia voida poistaa siirtämällä käsittelyaluetta muutama sata metriä kauemmaksi. Kunnanhallitus huomauttaa, että Jääli laajentuu tulevaisuudessa. Niinpä kompostoinnille olisi katsottava kokonaan uusi paikka. Kiimingissä on huoli, että Oulun Taskilaa kiusaavat hajut aiotaan tuoda jääliläisten murheeksi. Kiimingin kanta meni korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa lupa-asia on käsiteltävänä. Jätesuunnitelmia käsiteltiin myös Haukiputaan kunnanhallituksessa, sillä Haukipudas aikoo laatia Alakyläntien varteen uuden osayleiskaavan."

"On tehokkaampiakin keinoja kuin nimilistat Jääliläiset yrittäjät ovat keränneet nimilistoja nuorison hillitsemiseksi. Kananmunien heittelyä ja paikkojen särkemistä ei tietenkään tarvitse sietää, mutta kummallista on, etteivät yrittäjät käyttäneet jo valmiiksi tarjolla olevaa keinoa ongelman selvittämisessä. Kuntaan kun on perustettu tätä asiaa varten oma työryhmä, jossa mukana ovat nuorisotoimi, seurakunta, yrittäjät, poliisi, alueen koulujen rehtorit ja ostokeskuksen alueen kiinteistön omistajat. Tulossa on myös erityinen vanhempainilta asiasta. Jos nimilistalla on ollut tarkoitus vauhdittaa asioita, vaikutus on luultavasti täysin päinvastainen. Ostoskeskusten rauhattomuus ja nuorten käyttäytyminen on yhtälö, joka on ollut ratkaisematta siitä saakka kun ostoskeskukset ylipäänsä rakennettiin. Jääli ei ole mikään poikkeus. Oulussakin riittää "vilkasliikenteisiä" ostareita sen pahemmin hakematta: Kaakkuri, Kaijonharju, Kaukovainio... jos nyt aluksi ihan vaan K-kirjaimessa pysytään. Ongelma on nähtävästi yleismaailmallinen, koska kekseliäs Englannin poliisi(?) on kehittänyt laitteen, jolla ostareiden nurkilla notkuva nuoriso saadaan kätevästi kaikkoamaan. Vekotin päästelee korkeita ääniä, joita aikuinen ei kuule, mutta 12-22 -vuotias alkaa tuntea olonsa niin epämukavasti, että mieluummin häipyy paikalta. Samaan päädytään kuulemma myös klassisella musiikilla. Läheskään kaikkia ostareiden järjestyshäiriöitä ei tosin voi panna nuorison tiliin, vaan asialla ovat aikuiset ihmiset, vaikkei jäljestä aina uskoisi. Pitäisikö heille kehitellä oma piipaaepilaattori, vai riittääkö, jos tervataan penkit. Ai niin, eihän niitä penkkejä enää ole missään. Sinänsä nuorten kokoontumisessa ei ole mitään pahaa, sehän on ollut luonnollinen asia maailman sivu. Suurin osa nuorista kokoontuu siivosti ja ainakin kohtuullisen hyvässä järjestyksessä, eikä heitä tarvitse häätää mihinkää

"Jäälissä mahdollisesti susihavainto Jäälin koulussa Kiimingissä jaettiin viime perjantaina oppilaiden vanhemmille varoituskirje alueella liikkuvista isokokoisista elämisiä. Jäälin koulun rehtori Markku Väisänen kertoo, että kyseessä voi mahdollisesti olla jopa susi. Väisänen on ilmoittanut oppilaiden havainnosta Haukiputaan poliisille. Oppilaat kertoivat näkemästään viime viikon keskiviikkona Väisäselle, joka kävi tarkastamassa lasten havainnon. Väisäsen mukaan isokokoisen eläimen jälkiä oli keskellä asutusta, rivitalojen pihalla, pyörätiellä ja läheisellä metsäpolulla. "En ole eläinasiantuntija, mutta sanoisin, että kyseessä oli ison koiran tai mahdollisesti jopa suden jäljet. Otin myös valokuvan tuoreehkoista jäljistä." Väisänen oli asian tiimoilta yhteydessä myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen. "Sanoivat, että susi ei ole poissuljettu mahdollisuus", Väisänen kertoo. Väisänen ei halua pelotella Jäälissä asuvia, mutta kehottaa vanhempia katsomaan, etteivät lapset kulje toistaiseksi yksin pimeillä oiko- ja metsäpoluilla. Mahdollisista havainnoista voi ilmoittaa Haukiputaan poliisille. Elina Ursin "

Sopiiko tykki pihan koristeeksi? Vanha ilmatorjuntatykki Kuusamontien vieressä Kiimingissä. Ouluntietä Kiimingin Jäälissä ajelleet ovat kiinnittäneet huomiota tien varressa olevaan tykkiin, jonka suu osoittaa uhmakkaasti Oulun suuntaan. Tykki on Kiinteistö Oy Välirinteen pihalla, jossa sijaitsevat muun muassa autokorjaamo ja katsastusasema. Mikä on tykin tarkoitus, kiinteistön omistaja Olli Kuivamäki? Ostin sen keräilijältä viime kesänä markkinointimielessä. Tykin tarkoituksena on kääntää päitä tänne suuntaan ja houkutella ihmisiä paikalle. Lapset tykkäävät leikkiä tykillä, joka on muuten työkunnossa, mutta tehty tietenkin ampumakelvottomaksi. Millainen tykki on kyseessä, ja pysyykö se kunnossa näin ulkosäilytyksessä? Se on Bofors 40 -ilmatorjuntakanuuna, jollaisia oli käytössä muun muassa talvisodassa. Tämä tykki on tietääkseni vuodelta 1940. Tykki on tehty ulkokäyttöön, ja pidämme sitä kyllä kunnossa. Kaikissa kääntönivelissä ja kehissä on täydet rasvat, ja tykin optiset laitteet ovat tallessa. Onko tykki mielestäsi sopiva somiste ja markkinointikikka? Se on historiallinen vehje, jollaiset aina kiinnostavat ihmisiä. Tarkoitus on ollut herättää huomiota, ja sen tehtävän tykki on täyttänyt hyvin. Kiinteistöissä toimivat yrittäjätkin ovat olleet uudesta koristeesta vain mielissään. Miksi Kiimingin puolella sijaitseva tykki on suunnattu Ouluun päin? Emme ole sotaisia, vaan sopuisia. Ihan leikkimielellä se on hankittu. Tykki on muuten myytävänä, sillä haaveilen hankkivani tien varteen seuraavaksi veturin.

"Teinitähteyden autuus, outous ja ruma julmuus Janne Niinimaa oli 1990-luvun alun teinisensaatio. Jääliläinen nostettiin C-junioreista suoraan Kärppien edustusjoukkueeseen. Jääkiekkoilija Janne Niinimaa muistaa murrosikänsä elävästi. Finnien sijasta jääliläinen murehti pelejään. Niinimaa oli maankuulu lapsitähti, jolta laji-ihmiset odottivat ihmeitä joka ottelussa. "Stressasin pelejä valtavasti. Oli pelkoja ja unettomia öitäkin", Niinimaa myöntää. Nyt, 32-vuotiaana, Niinimaa on maailmanmestari, 800 NHL-ottelun veteraani ja miljonääri. Pelaaja vastasi hänelle asetettuihin odotuksiin - toisin kuin suuri osa urheilun lapsitähdistä. Niinimaata vuoden vanhempi tennispelaaja Jennifer Capriati oli 1990-luvun tunnetuimpia lapsitähtiä. Capriati voitti olympiakullan Barcelonassa 1992, mutta periamerikkalaisen pintakiillon alla piilotteli ahdistunut nuori nainen. Hämmentyneisyyttä kuvaa, että miljoonien taalojen mainossopimukset solminut urheilutähti jäi kiinni näpistelystä. "Kun peli loppui, maltoin tuskin odottaa, että pääsen kentältä pois. Olin henkisesti loppu. En ollut tyytyväinen itseeni, tennikseeni, elämääni, valmentajiini, ystäviini", Capriati kuvaili elämänsä synkintä jaksoa. Lopulta Capriati sai asiansa järjestykseen ja kypsyi kolminkertaiseksi grand slam -turnausvoittajaksi. Tarina olisi voinut saada myös toisenlaisen lopun. Vain luupää kestää höykytyksen Liikuntapedagogiikan professori Jarmo Liukkonen on perehtynyt teinitähteyden autuuteen ja julmuuteen. Moni Niinimaata ja Capriatia lahjakkaampi urheilija uupuu matkalla huipulle. "Siperia opettaa ja luupäät jäävät jäljelle", kiteyttää Liukkonen, joka

"Nimilistat herättävät hämmennystä "Ei täällä tarvitse nuorisoa pelätä. Viikonloppuisin jääliläiset nuoret pitävät hauskaa niin kuin muutkin, mutta en tiedä enkä ole ollut mukana missään häirinnöissä", sanoo jääliläinen Miika Niemi. Kiimingin Jäälissä on kerätty nimiä listoihin, joissa on kyselty alueen asukkailta muun muassa sitä, pelkäävätkö he liikkua iltaisin ostoskeskuksessa nuorten käyttäytymisen vuoksi. Listoja on ollut allekirjoitettavana ostoskeskuksen liikkeissä ja kirjastossa. Listan allekirjoittaneita on muutama sata. Nimilistojen takana ovat Jäälin ostoskeskuksen yrittäjät, jotka eivät halua astua julkisuuteen yksittäisinä henkilöinä. Yrittäjät ovat noin vuoden ajan pohtineet keinoja nuorison menon hillitsemiseksi. Mielipahaa on tullut muun muassa paikkojen rikkomisesta, kananmunien heittelystä ja yleisestä siivottomuudesta. Yöaikaan paikalle on soitettu myös poliiseja. Yrittäjät toimittavat listat Kiimingin kunnan nuorisotoimelle. Turha leimata kaikkia Kiimingin kunnan erityisnuorisotyöntekijä Pasi Karvonen on hämmentynyt nimilistojen keräämisestä. Hän on mukana nuorten tilannetta pohtivassa työryhmässä edustamassa kunnan nuorisotointa. Hänen lisäkseen työryhmässä on seurakunnan nuorisotyön väkeä, yrittäjien edustajia, poliisi, alueen koulujen rehtorit ja ostoskeskuksen alueen kiinteistöjen omistajat. "Olen työryhmässä mukana avoimin mielin ja meillä on ollut hyvää keskustelua tilanteesta. Siksi nimi

Oulu on Kiimingissä kuuma peruna Toimintakeskuksen Sykkeen auditoriosta loppuivat istumapaikat, kun kiiminkiläiset tulivat paikalle seuraamaan Kalevan kunnallisvaaliaiheista tietoiskua. Kuva: Pekka Peura Kalevan kunnallisvaaleihin liittyvässä tietoiskujen sarjassa oli tiistaina vuorossa Kiiminki. Oulu on kunnallisvaalien kuuma peruna Kiimingissä kuten tilaisuudessa todettiin. Kysymys poltteli niin puolueiden paneelissa olleita vastaajia kuin yleisöäkin koko parituntisen. Toimintakeskus Sykkeen auditorion syke nousi yksin yleisömäärältään liki sadan. Kuntaliitoskiemuroiden syyksi katsottiin sekin, ettei Oulusta tuleva moottoritie jatku Kiimingin puolelle. Jääliläinen Oiva Rantala vaati lehteen viime lokakuussa pidetyn äänestyksen tulosta, jossa ratkottiin, tehdäänkö Oulun kanssa liitosselvitys vai ei. Kuntaliitosselvitystä vastaan äänesti 19 keskustan valtuutettua. Selvityksen kannalla oli yhteensä 12 kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton valtuutettua sekä keskustan Kari Tiri. Neljä valtuutettua oli poissa. Keskustan Marjo Korhonen kielsi, että kuntaliitosasioista olisi tullut kunnassa enemmistön muodostavalle puolueelle arvovaltakysymys. Korhonen haluaa ensin nähdä, millaiseen yhteistyömalliin seudullisesti päästään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Kokoomuksen Pekka Simonen viritteli sunnuntaille vaalitunnelmaa jopa niin, että kiiminkiläisten pitää murtaa valtapuolueen keskustan määräenemmistö, jotta kunnassa syntyisi oikeaa keskustelua. Korhonen sen sijaan näki Kiimingillä olevan menossa elinvoimainen kehitysvaihe. "Kiimingin kunnan palvelut kestävät vertailun Oulun kanssa. Toisaalta ei haittaa, jos olemme 2015 hyvässä kunnossa menossa Ouluun", Korhonen antoi tietoiskun lopussa periksi. Vasemmisto kannalla Kokoomuksen tavoin vasemmistoliiton Lauri Valkama ja sosiaalidemokraattien Sirkka-Liisa Mikkonen ilmoittautuivat kuntaliitok

"Kuusamontiellä vauhdit etuajassa Vanhempi konstaapeli Hannu Muranen ohjaa reilua ylinopeutta ajaneet autot tien sivuun. Kuusamontiellä lähes kaikki ajoivat kahdeksaakymppiä, vaikka nopeusrajoitus on vielä 60 kilometriä tunnissa. Kaunis syyspäivä, harva keskipäivän liikenne ja uutuuttaan hohkava nelikaistainen Kuusamontie pistävät järjestelmällisesti autoilijoiden kaasuvarpaat vipattamaan. "Kahdeksaakymppiä nämä kaikki ajaa", vanhemman konstaapelin Hannu Murasen radiopuhelimesta kuuluu tutkaa käyttävän poliisin ääni. Tiellä on toistaiseksi vielä 60 kilometrin nopeusrajoitus. "Puuttumiskynnys on aika korkea tällaisissa paikoissa", Muranen sanoo. Kohta Muranen ohjaa 93 kilometriä tunnissa ajaneen BMW:n tien reunaan. Palaveriin oli kuulemma kiire, eikä kuski huomannut nopeusrajoitusta. Muranen arvelee, että koska ajo-olot ovat hyvät, päiväsakkojen määrää voidaan katsoa alaspäin. Bemarin kuljettajaa yli 1 300 euron sakot eivät tyydytä. "Minä olen yrittäjä, tämä tulee lopulta yhteiskunnan maksettavaksi", hän huomauttaa. Nopeusrajoitukset Kuusamontiellä kasvavat vasta ensi viikolla 80 kilometriin tunnissa. Tiellä tehdään edelleen pieniä viimeistelytöitä useassa kohdassa. "Ei rajoituksia huvin vuoksi ole jätetty. Toivoisimme, että autoilijat ajaisivat rajoitusten mukaan, vaikka houkutus onkin vetää lujaa", Tiehallinnon projektipäällikkö Heimo Tervola muistuttaa. Noin puolen tunnin ratsian aikana poliisit pysäyttävät reilun ylinopeuden takia kolme autoa. Jääliläinen Raija Hiltunen myöntää, että kuudenk

"Nuotiolla puhuttiin isyydestä Jaakko Konttinen (etualalla) olisi itse kaivannut isäryhmän kaltaista vertaistoimintaa tultuaan isäksi kaksi vuotta sitten. Takana Henri Lassila (vas.), Janne Juuso ja Ville Porthan sekä ryhmän toinen vetäjä Juha-Matti Pyykkönen virittelevät makkaroita tulille Sahasaaren nuotiopaikalla. Jääliläinen kahden lapsen isä Jaakko Konttinen muistaa vielä, kun hän kolmisen vuotta sitten pääsi ensimmäistä kertaa kylvettämään ja pukemaan esikoispoikaansa. "Sukat ja paita taisivat olla väärää sävyä, ja ovensuussa seisonut lapsen äiti meinasi alkuun antaa hoito-ohjeita, mutta siitä se lähti." Konttinen muistaa, että olisi itse isäksi tultuaan kaivannut vertaisryhmää, jossa olisi puhuttu miesporukalla isäksi tulemisesta ja siihen liittyvistä asioista. "Neuvoloissa keskitytään helposti äitiin ja lapseen. Kuitenkin isät hoitavat lasta siinä, missä äiditkin. Mitä sitten, vaikka sukat ja paita olisivat väärää sävyä." Nyt Konttinen vetää yhdessä kiiminkiläisen Juha-Matti Pyykkösen kanssa isäryhmää ensimmäistä lastaan odottaville kiiminkiläismiehille. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Kiiminki järjestää perhevalmennusta tuleville isille, isien voimin. Tiistai-iltana ensimmäinen isäryhmä kokoontui Koitelinkoskella. Makkaranpaiston ja nokipannukahvien lomassa keskusteltiin siitä, mitä tarkoittaa perheeksi valmistautuminen. Pyykkösen ja Konttisen vetämässä ryhmässä Koitelinkoskella olivat mukana ensimmäistä lastaan odottavat isät Janne Juuso, Henri Lassila ja Ville Porthan, joilla kaikilla laskettu aika osuu lokakuun puolivälin tietämille. Päätös ryhmään osallistumisesta oli kaikille selkeä ja helppo. "Ajattelin heti, että tämä pitää testata", perhevalmennuksessa ryhmän toiminnasta kuullut Porthan sanoo. "Täällä voi puhua sellaisista aiheista, jotka eivät kaveriporukalla tule puheeksi", Juuso ja Lassila puolestaan arvelevat. Juha-Matti Pyykkön

"Jäälin K-market uudistettiin Kiimingin Jäälissä toimiva K-market on uudistettu. Samalla kaupan valikoimaa on kasvatettu. Uutuutena kaupassa toimii nyt myös salaattibaari. "Erityisesti leipä- ja kahvileipävalikoimille on uudistuksen myötä saatu lisätilaa ja siten valikoimia on pystytty lisäämään", kertoo K-marketin kauppias Paavo Ruusu. K-market Jääli kuuluu yli 400 ruokakauppaa käsittävään K-market ketjuun. Kaleva "

"Jäälin urheilukenttä siirretään Laivakankaalle Oulun Diakonissalaitoksen omistamalle maalle Jäälin Laivakankaalla on laadittu asemakaavan muutos ja laajennus. Korvaukseksi Kiimingin kunta saa urheilualueen vaatiman alueen Laivakankaan koulun läheltä. Kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä valtuustolle. Kaava voidaan hyväksyä valtuustossa sen jälkeen, kun maanomistajat ja kunta ovat allekirjoittaneet maankäytön toteuttamissopimukset. Asemakaavalla laajennetaan pientaloaluetta yleiskaavan mukaisesti Laivakankaantien eteläpuolella sekä varataan urheilukentälle alue koulua vastapäätä. Jäälin nykyisen urheilukentän paikalle on tulossa ostoskeskuksen laajennus. "

"Ranta raivattaisiin virkistyskäyttöön Jäälin keskusta-alue kokee melkoisen muutoksen keskusta-alueen kehittämiseksi järjestetyn ideakilpailun voittajatyössä. Siinä ostoskeskus siirtyy Jäälintien toiselle puolelle Jäälihallin läheisyyteen, jonne nousee myös nykyistä laajempi urheilualue pallokenttineen. Nykyisen ostoskeskuksen tilalle rakennetaan kulttuurikeskus kirjastoineen ja nuorisotiloineen ja Jäälinjärven ranta raivataan yleiseen virkistyskäyttöön. Kiimingin kunnan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyn ideakilpailun voittivat ja 1 300 euron palkinnon pokkasivat Zones-nimeä kantavalla työllään neljännen vuosikurssin arkkitehtiopiskelijat Leena Holmila Oulun yliopistosta sekä vaihto-opiskelija Juliette Deramecourt Pariisista. "Kaikkiaan suunnittelutyö eteni sujuvasti ja hyvin. Myös yhteistyö pariisilaisen opiskelijakollegan kanssa oli antoisaa", palkinnosta iloisesti yllättynyt Holmila kertoo. Holmilan mukaan työn haasteellisin osuus oli 70-luvulla rakennettu ostoskeskus, joka ei nykyisellään ole enää ajan tasalla. Haasteita tarjosi myös Jäälintie, joka halkoo keskusta-alueen kahtia. Jäälin keskusta-alueen ehdottomia helmiä ovat Jäälinjärvi sekä ylipäätään keskustaa ympäröivä metsäinen maisema. "Nykyisellään järvi on kuitenkin piilossa ihmisiltä", Holmila harmittelee. Kilpailutyöt ylittivät odotukset Palkintolautakuntaan kuulunut Kiimingin kunnan toimistoarkkitehti, palvelupäällikkö Ritva Kuusisto on erittäin tyytyväinen kilpailun tasoon. Yhteensä kilpailuun osallistui yksitoista työtä. "Työt täyttävät ja osin ylittävätkin niille asetetut odotukset. Suunnitelmat tarjoavat monenlaisia ja ennen kaikkea tuoreita ideoita Jäälin keskustan kehittämiseksi." Kuusisto korostaa, että kilpailu oli luonteeltaan ideakilpailu. Kaikki ideat eivät ole toteutuskelpoisia. Voittajatyötä ei myöskään toteuteta sellaisenaan, vaan tarkoituksena on, että kaikkia töitä hyödynnet

"Oulun Korvenkylän itäosan asemakaavoitus sekä liikenteen, katujen, ympäristön ja kunnallistekniikan yleissuunnittelu alkaa. Oulun tekninen lautakunta merkitsi tiistaina tiedoksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kuusamontien itäpuoli osoitetaan pääosin asuinalueeksi. Nykyistä asukasmäärää kuitenkin lisätään hitaasti, sillä palveluja ei ole luvassa ennen vuotta 2020. Koulut ja päiväkodit löytyvät Hönttämäestä ja Heikinharjusta. Alueelle rakennetaan laadittavan kaavan mukainen vesihuoltoverkosto. Liikenteessä huomioidaan Kuusamontien tarpeet, mutta Korvenkylään luvataan myös sujuva kevyen liikenteen verkko. Talvikankaalta Jääliin vedetään uusi ulkoilureitti. Kalimenojan ja Jäälinojan rannoille jätetään vihervyöhykkeet. "