Group items tagged

"Kiiminkiläiset eväät selvitysmiehelle Rantapohja 20.10.2009 Kiiminki Kuuden kunnan yhteinen kuntajakoselvitys jatkui keskiviikkona Kiimingissä kuntalaisten kuulemistilaisuudella. Kiimingissä jännitettiin, olisiko osallistujia enemmän kuin edellisenä päivänä Haukiputaalla. Kiiminki veti pitemmän korren. Läsnä oli 150 kuulijaa, ja heistä 22 käytti kaikkiaan 31 puheenvuoroa. Puheenvuorot kirjattiin ylös, ja osallistujilta kerättiin myös kirjallista palautetta palautekorteilla. Arto Koski kertoi, että kysymyksiä ja kommentteja voi nyt lähettää myös kuntajakoselvityksen verkkosivujen kautta osoitteessa www.ouka.fi/kuntajakoselvitys. Selvitys hyvässä vauhdissa Arto Koski on tyytyväinen työskentelyyn, jota on nyt kestänyt noin kaksi kuukautta. Muhoslainen Tuula Salminen kysyi, käytetäänkö selvitystyön pohjana muita vastaavankaltaisia alueella jo toteutettuja selvityksiä. Koski vastasi, että kaikki valmis aineisto otetaan käyttöön. Turhaa työtä ei tehdä. Kiiminkiläinen Pentti Nykänen kommentoi, että kun Kiiminki sijoittuu kartalla keskelle selvityksessä mukana olevia kuntia, niin eikö uuden kaupungin nimeksi samalla voisi laittaa Kiimingin kaupunki. Kiiminkiläinen Pekka Broström huolehti siitä, miten lähidemokratia saataisiin toteutettua uudessa kaupungissa. Koski kommentoi, että se on erittäin keskeinen kysymys selvitystyössä. Suuren yleisön kommentteja kaivataan siihenkin asiaan. Antti Rautio Kiimingistä kysyi, onko raha tai sen puute ainoa käyttövoima liitoshankkeelle. Hänen mielestään selvityksestä on jäänyt joitain sopivia kuntia pois, ja joku sopimatonkin on mukana. Arto Koski kommentoi, että kuntatalous on monesti selvitysten taustalla oleva iso tekijä. - Suomessa ei ole juuri yhtään kuntaa, joka ei tällä hetkellä pohtisi, miten kuntatalous kestää, Koski sanoi. Seurakunta liittyy samalla Kiimingin seurakunnan kirkkoherra Pauli Niemelä muistutti läsnäolijoita siitä, että kunt

"Oulun seudun yhteisvaltuusto pohjusti kuntalaiskuulemisia julkaistu 09.10.2009 klo 06:44, päivitetty 09.10.2009 klo 10:54 Oulun yhteisvaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa kuulemaan tietoja monikuntaliitosselvityksestä. Kuuden kunnan päättäjät kokoontuivat Oulunsalo-talolle kuulemaan pohjatietoja monikuntaliitoksesta. Kuva: YLE/ Timo Sipola Oulun seudun monikuntaliitosselvityksen yhteydessä järjestettiin eilen ensimmäistä kertaa kuuden kunnan yhteisvaltuusto. Oulunsalo-talossa oli koolla Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin valtuutettuja ja johtavia virkamiehiä. Kuuden kunnan valtuutettujen yhteisellä kokouksella haluttiin informoida varsinaisen päätöksen mahdollisesta kuntaliitoksesta tekeviä poliitikkoja ja samalla pohjustaa ensi viikolla alkavia kuntalaiskuulemisia. Yksi kokouksessa puheenvuoron käyttäneistä valtuutetuista oli kiiminkiläinen Keskusta Jääli -ryhmän Kari Hilden, jonka mukaan monikuntaliitosselvitys herättää monia kysymyksiä. -Meillähän on olemassa nämä kuusi kuntaa ja jokaisella on oma hallintomalli. Miten niitä pystytään yhteensovittamaan mm. tämän tilaaja-tuottajamallin pohjalta, kysyy Hilden. Kari Hilden pohtii myös miten liitoksen yhteydessä käy työntekijöiden ja pystytäänkö antamaan mielekkäitä tehtäviä kaikille johtaville viranhaltijoille. Kiiminkiläisen Keskusta Jääli -ryhmän Kari Hildenin toivoo kuitenkin, että tulevaisuudessa syntyy yhtenäinen uusi Oulu. "

"Kiiminki kirii joukkoon Rantapohja 20.11.2008 Paras-hankkeen vaikutukset pulpahtelevat päivänvaloon. Tuorein esimerkki on Kiiminki, jonka kunnanvaltuusto päätti puoluerajat rikkovan äänestyksen jälkeen aloittaa selvitystyön kuntaliitoksesta Oulun kanssa. Kunnanhallitus oli viikkoa aikaisemmin äänestänyt kunta- ja palvelurakenneselvityksen aloittamista vastaan, mutta nyt kunnanvaltuustossa yhden äänen erolla tehdyn päätöksen mukaan selvitystyö aloitetaan. Jos asiat etenevät suunnitellusti, päätetään keväällä Haukiputaalla, Kiimingissä ja Yli-Iissä Oulu-liitoksesta. Erityisesti Kiimingin kohdalla nopeuden perustelut voivat löytyä valtion maksamista porkkanarahoista, mutta onko nopeus aina hyvästä? Oulu-liitosta suunnittelevat kunnat voisivat kerätä oppia aivan läheltä, Ylikiimingistä. Ylikiimingin ja Oulun sataprosenttinen liitos ei vain ehdi olla voimassa kauaa, kun muut kunnat tekevät jo päätöksensä uusien valtuutettujen voimin. Selvitystöiden esittelyssä monet asiakohdat liittyvät niihin seikkoihin, mitä mahdollisesti liittyvissä kunnissa menetetään ja mitä saadaan pidettyä ennallaan. On syytä myös miettiä, mitä hyvää Oulu-liitokset toisivat tullessaan. Ehkä ihmismieli silti toimii siten, että asiaa on turvallisinta lähestyä pahimman kautta - näin tulee vähemmän epämiellyttäviä yllätyksiä. Rantapohjan vaalien alla Haukiputaan ehdokasvaltuutetuille tekemässä kyselyssä moni kommentoi, että päätökset on tehtävä järki-, ei tunnepohjalta. Kolikolla on silti puolensa. Maaseudun rauhassa punaisessa tuvassa vanhempi pariskunta asuu tunteella ja sinnillä, itse elämästään määräten. Palveluasuntoon kirkonkylälle palvelujen läheisyyteen siirtyminen olisi ehkä järkiratkaisu, mutta samalla loittonee oman elämän hallinta. Jos ylivoimaisia ongelmia ei ole, kummassa paikassa pariskunta olisi onnellisimmillaan? Juha Virranniemi"

"Kuntaliitos koskettaa nyt joka kolmatta suomalaista julkaistu 14.10.2009 klo 06:31, päivitetty 15.10.2009 klo 08:03 Kartta Oulun ja Lahden ympäristön kuntaliittoselvityksistä. Oulun ja Lahden ympäristössä on vireillä kuntaliittoselvityksiä. Kuntaliitosselvityksiä on vireillä runsaasti. Niiden piirissä on 1,5 miljoonaa suomalaista. Esimerkiksi Pohjois-Suomen pääkaupungin Oulun ympärille muovataan mittavaa kuntaliitosta. Kuuden kunnan liitto synnyttäisi lähes kahdensadan tuhannen asukkaan Suur-Oulun. Oulusta tulisi lähes kahden sadan tuhannen asukkaan suurkunta. Suuri Suomen mitassa. Viime toukokuussa valtiovarainministeriö päätti Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien pyynnöstä selvityttää niiden yhdistämisen. Kuntafuusion selvittäjäksi tuli kuntien toivomuksesta Arto Koski. Koski on ollut viime vuosien johtava kuntaliitoskätilö. Hän veti esimerkiksi Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisen. Haukiputaalla liitostahtoa ilmassa Tiistai-iltana selvitysmies Koski kokosi Haukiputaan teollisuusalueen auditorioon toistasataa kuntalaista kuulemaan ja kuultavaksi liitossuunnitelmista. Koski näytti tilastoja nousseista veroäyreistä, kuntien veloista ja väestön ikääntymisen aiheuttamasta huoltotaakasta. Koski varoi tuputtamasta liitosta. -Sen verran laskin, että liitoksen jälkeen velkataakka olisi 1 700 euroa per kuntalainen, kertoi Koski kuulijoille. Tämä on porkkanaa muille kuin oululaisille. Nyt velkaa on vähiten Oulussa 1 200 euroa asukasta kohti. Velkaisin on Kiiminki, lainaa 3 300 euroa per asukas. Oulun taso on reilusti alle maan kuntien keskiarvon, Kiimingin tuplasti yli. Fuusio lisäisi nykyoululaisten velkataakkaa, ympäryskuntalaisten velka pienenisi. - Minusta ainoa järkevä keino on se että nämä rajat täältä alueelta poistetaan ja kaikki alueen voimavarat keskitetään, kiteytti auditorion etuosassa Erkki Röntynen Haukiputaalta. Tahtoa liittoon on ilmassa, mutta

"Kiimingin liitosilta oli yleisömenestys Kuntaliitosselvitys kiinnosti kiiminkiläisiä. Oulun seudun suurta kuuden kunnan liitosta pohtiva kansalaisilta Kiimingin Jäälin Laivakankaan koululla oli yleisömenestys. Osanottajalistaan kirjoitti nimensä 146 henkilöä, eikä siinä vielä kaikki, sillä osaa nimilista ei edes tavoittanut. Haukiputaallakin oli päästy edellisenä iltana yli 120 hengen. Miten käy tänään Muhoksella? Nimi listassa on sikäli tärkeä, että valtio maksaa euron osallistujaa kohti kahvitusrahaa. Jääliläinen Antti Rautio kysyi, onko kuntaliitoksen ainoa käyttövoima rahan puute? Pentti Nykänen Kiimingistä kyseli, miten on kuntien valtionosuuksien kanssa. Kuntajakoselvittäjä Arto Koski totesi, että valtionosuudet menevät täysin päikseen vuoteen 2017 saakka, mutta kuka osaa sanoa, miten osuuksia jaetaan 2018 alkaen. Koski lupasi selvitystyön jatkossa laskelmia tästäkin jaosta. Varsinainen yhdistymisavustus olisi kuusi miljoonaa euroa. "Tulevaisuudessa porkkanan sijaan on tarjolla pikemminkin keppiä", Koski arvioi valtion tulevia suunnitelmia. Kiimingin kirkkoherra Pauli Niemelä toi iltaan seurakunnallisen näkemyksen, sillä hän huomautti kuntaliitoksen merkitsevän myös seurakuntien yhdistymisiä. "Jos se olisi ollut tiedossa, monessa kunnassa olisi painettu varmasti aikoinaan toista nappulaa." Niemelän mukaan liitos merkitsisi Oulun seudulle noin 200 000 asukkaan jättiseurakuntaan, kun Oulussa ollaan neljää seurakuntaa ajamassa yhteen. Kansanedustaja, kirkkovaltuutettu Lyly Rajala Oulusta oikoi Niemelän puheita, että Oulussa yksi suurseurakunta on vain yksi mahdollisuus. Rajala toisti Kiimingissä tilaisuuden puheenjohtajan Marjo Korhosen aikahuomautuksista huolimatta samoja kuntaliitosjorinoita Siikalatvan suunnasta kuin edellisenä iltana Haukiputaalla. Maakuntavaltuuston puheenjohtajan ominaisuudessa Rajala aikoo kiertää kaikki kunnat. Aikaa puheenvuorolle oli Kiimingissä kuten muissakin kunniss

Oulu on Kiimingissä kuuma peruna Toimintakeskuksen Sykkeen auditoriosta loppuivat istumapaikat, kun kiiminkiläiset tulivat paikalle seuraamaan Kalevan kunnallisvaaliaiheista tietoiskua. Kuva: Pekka Peura Kalevan kunnallisvaaleihin liittyvässä tietoiskujen sarjassa oli tiistaina vuorossa Kiiminki. Oulu on kunnallisvaalien kuuma peruna Kiimingissä kuten tilaisuudessa todettiin. Kysymys poltteli niin puolueiden paneelissa olleita vastaajia kuin yleisöäkin koko parituntisen. Toimintakeskus Sykkeen auditorion syke nousi yksin yleisömäärältään liki sadan. Kuntaliitoskiemuroiden syyksi katsottiin sekin, ettei Oulusta tuleva moottoritie jatku Kiimingin puolelle. Jääliläinen Oiva Rantala vaati lehteen viime lokakuussa pidetyn äänestyksen tulosta, jossa ratkottiin, tehdäänkö Oulun kanssa liitosselvitys vai ei. Kuntaliitosselvitystä vastaan äänesti 19 keskustan valtuutettua. Selvityksen kannalla oli yhteensä 12 kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton valtuutettua sekä keskustan Kari Tiri. Neljä valtuutettua oli poissa. Keskustan Marjo Korhonen kielsi, että kuntaliitosasioista olisi tullut kunnassa enemmistön muodostavalle puolueelle arvovaltakysymys. Korhonen haluaa ensin nähdä, millaiseen yhteistyömalliin seudullisesti päästään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Kokoomuksen Pekka Simonen viritteli sunnuntaille vaalitunnelmaa jopa niin, että kiiminkiläisten pitää murtaa valtapuolueen keskustan määräenemmistö, jotta kunnassa syntyisi oikeaa keskustelua. Korhonen sen sijaan näki Kiimingillä olevan menossa elinvoimainen kehitysvaihe. "Kiimingin kunnan palvelut kestävät vertailun Oulun kanssa. Toisaalta ei haittaa, jos olemme 2015 hyvässä kunnossa menossa Ouluun", Korhonen antoi tietoiskun lopussa periksi. Vasemmisto kannalla Kokoomuksen tavoin vasemmistoliiton Lauri Valkama ja sosiaalidemokraattien Sirkka-Liisa Mikkonen ilmoittautuivat kuntaliitok

"Kuka alakaa ketäki vai alakaako kukkaa kettää? Muutaman lähiviikon sisällä pitäisi kirkastua, millä mallilla Oulun seudun kunnissa jatkossa mennään; kuka alkaa ketäkin vai alkaako kukaan ketään. Vielä hetki sitten kuviot näyttivät aika innottomilta ja epämääräisiltä, mutta nyt tuntuu olevan pientä vipinää ilmassa. Kuinka nopeasti se sitten johtaa tosi toimiin, onkin jo toinen juttu. Oulun alkuperäinen ajatus kihlata kerralla koko seutu, ei kuitenkaan toteudu, ei ainakaan vielä. Ei näytä toteutuvan myöskään lievempi versio suurtaloudesta, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueesta vaikuttaa tulevan totta korkeintaan muutamissa Oulun eteläpuolen kunnissa. Tavallisen kuntalaisen näkökulmasta siitä olisi tulossa torso jo siitä syystä, että päivähoito ollaan pulauttamassa kuvioista pois. Se, jos mikä olisi järkevää hoitaa kuntarajoja kunnioittamatta. Samaan aikaan Oulu on hieronut lähempää tuttavuutta kahden yksittäisen kunnan, Haukiputaan ja Yli-Iin kanssa. Kaupungin omat velkaantumiskäyrät näyttävät kuitenkin niin uhkaavilta, että sen into ottaa vastuulleen köyhiä kosijoita on jonkin verran hiipunut. Sitä paitsi ainakin Haukiputaalla puntit sinkkuna pysymisen ja Ouluun liittymisen välillä tuntuvat olevan vähintäänkin fifty-sixty. Toisaalta muualta voi pian olla tunkua oven taakse siitäkin edestä. Kiiminki esiintyi viikko sitten seudun puhemiehenä ja toi peliin uuden avauksen. Se esitti, epävirallisesti tosin, selvityksen tekemistä useamman kunnan liitoksesta kerralla. Käytännössä tämän typistetyn uuden Oulun voisivat muodostaa Oulu, Kiiminki, Haukipudas, Yli-Ii ja Oulunsalo. Muhoksellakin on herätty. Oulussa ajatusta ei pidetty mahdottomana, mutta kyseisten kuntien olisi ensin itse ilmaistava halukkuutensa ja lähestyttävä asiassa virallisesti. Vasta sen jälkeen Oulu voi ottaa asiaan kantaa: tosin aluksi vain siihen, tehdäänkö sitä selvitystä vai ei. Valtionhal

"Kuntaliitoskuulemiset alkavat Haukiputaalta Seudun kuuden kunnan kuntajakoselvityksen tekijät jalkautuvat kuulemaan asukkaiden mielipiteitä tiistaista alkaen. Esimmäinen tilaisuus järjestetään Haukiputaalla Ukonkaivoksen teollisuusalueen auditoriossa 18.30 alkaen. Tilaisuus kestää kaksi tuntia. Kahvia on luvassa kello 18 alkaen. Keskiviikkona on vuorossa Kiiminki, jossa samalla aikataululla järjestetään tilaisuus Laivakankaan koululla Jäälissä. Torstaina kuntalaisia kuullaan Muhoksella Koivu ja tähti -kulttuuritalolla. Tilaisuuksissa kuntajakoselvittäjä Arto Koski tarjoaa kaksi lyhyttä tietoiskua itse selvityksestä ja kuntien näkymistä 2020-luvulla. Kuulemisen tärkein osa on keskustelujakso, miten kuntalaiset näkevät oman kuntansa tulevaisuuden."

Oulun kaupunginvaltuusto päätyi kannattamaan monikuntaliitosta äänin 63-2. Yli-Iin, Oulun, Oulunsalon, Kiimingin ja Haukiputaan kunnanvaltuustot ovat äänestäneet monikuntaliitoksen puolesta. Muhoksen kunnanvaltuusto sen sijaan päätti jäädä kuntaliitoksen ulkopuolelle. Muhoksella valtuusto päätti jäädä kuntaliitoksen ulkopuolelle äänin 20-15. Valtuusto halusi tietää ensin muiden kuntien ratkaisut. Kokous kesti lähes kuusi tuntia, josta kuntaliitosasiasta keskusteltiin noin kolmen tunnin ajan. Valtuusto päätyi kunnanhallituksen esittämän liitoksen hylkäämisen kannalle. Oulussa ainoat tyhjät Yli-Iin kunnanvaltuusto ehätti ensimmäisenä päättämään kokouksessaan lähtevänsä mukaan Oulun seudun monikuntaliitokseen. Kaikki kunnan 21 valtuutettua olivat yksimielisesti yhdistymisen kannalla. Oulussa valtuusto hyväksyi monen puheenvuoron ja pitkän keskustelun jälkeen uuden Oulun synnyn äänin 63-2. Tyhjää äänestivät Juha Tapio (vas.) ja Paavo Vasala (kesk). Päätös ei syntynyt yksimielisesti vaikka useassa puheenvuorossa sitä toivottiin. Äänestykseen asian vei perussuomalaisten Olli Immonen saman puolueen Ville Vähämäen kannattamana. Immonen oli "joidenkin" kuntaliitosten takana, mutta kertoi haluavansa kansanäänestyksen. Immosen mukaan riittävä määrä ei-ääniä olisi tehnyt kansanäänestyksen mahdolliseksi. Oulunsalo niukasti liittymisen kannalle Myös Oulunsalo päätti vajaan kahden tunnin käsittelyn jälkeen liittyä uuteen Ouluun. Valtuusto päätyi liittymisen kannalle niukasti äänin 18-17. Paikalla olivat kaikki valtuuston 35 varsinaista jäsentä. Kokouksessa käytettiin yli 20 puheenvuoroa puolesta ja vastaan. Kalevan ennakkomittauksessa 18 oli liitoksen puolesta, 10 vastaan ja seitsemän ei kertonut kantaansa. Ennakkoarvioista poiketen epävarmat menivät vastustajien puolelle. Hylkäävää päätöstä esittänyt Suvi Helanen (kesk.) myönsi olevansa hyvin pettynyt päätökseen. Hän k