Group items tagged

Oulun kaupunginvaltuusto päätyi kannattamaan monikuntaliitosta äänin 63-2. Yli-Iin, Oulun, Oulunsalon, Kiimingin ja Haukiputaan kunnanvaltuustot ovat äänestäneet monikuntaliitoksen puolesta. Muhoksen kunnanvaltuusto sen sijaan päätti jäädä kuntaliitoksen ulkopuolelle. Muhoksella valtuusto päätti jäädä kuntaliitoksen ulkopuolelle äänin 20-15. Valtuusto halusi tietää ensin muiden kuntien ratkaisut. Kokous kesti lähes kuusi tuntia, josta kuntaliitosasiasta keskusteltiin noin kolmen tunnin ajan. Valtuusto päätyi kunnanhallituksen esittämän liitoksen hylkäämisen kannalle. Oulussa ainoat tyhjät Yli-Iin kunnanvaltuusto ehätti ensimmäisenä päättämään kokouksessaan lähtevänsä mukaan Oulun seudun monikuntaliitokseen. Kaikki kunnan 21 valtuutettua olivat yksimielisesti yhdistymisen kannalla. Oulussa valtuusto hyväksyi monen puheenvuoron ja pitkän keskustelun jälkeen uuden Oulun synnyn äänin 63-2. Tyhjää äänestivät Juha Tapio (vas.) ja Paavo Vasala (kesk). Päätös ei syntynyt yksimielisesti vaikka useassa puheenvuorossa sitä toivottiin. Äänestykseen asian vei perussuomalaisten Olli Immonen saman puolueen Ville Vähämäen kannattamana. Immonen oli "joidenkin" kuntaliitosten takana, mutta kertoi haluavansa kansanäänestyksen. Immosen mukaan riittävä määrä ei-ääniä olisi tehnyt kansanäänestyksen mahdolliseksi. Oulunsalo niukasti liittymisen kannalle Myös Oulunsalo päätti vajaan kahden tunnin käsittelyn jälkeen liittyä uuteen Ouluun. Valtuusto päätyi liittymisen kannalle niukasti äänin 18-17. Paikalla olivat kaikki valtuuston 35 varsinaista jäsentä. Kokouksessa käytettiin yli 20 puheenvuoroa puolesta ja vastaan. Kalevan ennakkomittauksessa 18 oli liitoksen puolesta, 10 vastaan ja seitsemän ei kertonut kantaansa. Ennakkoarvioista poiketen epävarmat menivät vastustajien puolelle. Hylkäävää päätöstä esittänyt Suvi Helanen (kesk.) myönsi olevansa hyvin pettynyt päätökseen. Hän k

"Laivakankaan uusi koulu hahmottuu Kiimingin kunnan kaikkien aikojen suurimman ja kalleimman rakennuksen, 500 oppilaan Jäälin Laivakankaan koulun suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Suunnitelmat valmistuvat loppukesällä siten, että kaivinkone pääsee irti syksyllä. Töiden arvioidaan maksavan 11,5 miljoonaa euroa. Laivakankaan koulu on suuri koulu, mutta ei suinkaan suurin. Esimerkiksi Oulun Kaakkurin koulu on liki kaksi kertaa sitä suurempi. Noin 6 750 neliön rakennusten sydän on pääaula. Avaraan aulaan avautuu näkymä eri puolelle tonttia. Aulasta on yhteydet eri siipiin. "Aulan erikoisuus on, että se on kaksi kerroksinen. Aulan keskiosaan tulee myös luonnonvaloa toisen kerroksen ikkunoista. Muutenkin sen valoisuuteen on kiinnitetty paljon huomioita", pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Pekka Lukkaroinen kertoo. Liikuntasalia voidaan muunnella katsomorakenteilla. Liikuntasali pystytään myös yhdistämään ala-aulaan, kun siirtoseinä poistetaan. Silloin tiloissa voidaan järjestää monenlaisia kulttuuritapahtumia. Monikäyttöisyyttä edistetään sillä, että aulan kautta voidaan kulkea illalla liikuntasaliin, teknisiin tiloihin sekä musiikki- ja kuvataideluokkiin siten, että varsinaisiin koulutiloihin ei päästä. Piharatkaisuissa on otettu huomioon, että kouluun tulee monen ikäisiä oppilaita. Kouluun tulee eri-ikäisille tarkoitettuja erillisiä pihoja, mutta myös kaikille yhteistä tilaa, jossa on esimerkiksi pallokenttä. "Tämä on arkkitehtuuriltaan moderni rakennus, joka sopii metsäiseen ympäristöön. Rakennus on punatiilinen pulpettikatto vuosi sitten valmistuneen samalla tontilla olevan päiväkodin linjausten mukaisesti", Lukkaroinen pelkistää. Ensin rakennetaan liikuntasali Jäälin Laivakankaan koulun ja liikuntahallin työt alkavat todennäköisesti tänä vuonna. Ensin nousee liikuntahalli. Valtuusto hyväksyi budjettiin rahat liikuntasalin rakentamiseen, mutta kaivinkoneiden startti edellyttää kaikkien r

"Kiiminki kirii joukkoon Rantapohja 20.11.2008 Paras-hankkeen vaikutukset pulpahtelevat päivänvaloon. Tuorein esimerkki on Kiiminki, jonka kunnanvaltuusto päätti puoluerajat rikkovan äänestyksen jälkeen aloittaa selvitystyön kuntaliitoksesta Oulun kanssa. Kunnanhallitus oli viikkoa aikaisemmin äänestänyt kunta- ja palvelurakenneselvityksen aloittamista vastaan, mutta nyt kunnanvaltuustossa yhden äänen erolla tehdyn päätöksen mukaan selvitystyö aloitetaan. Jos asiat etenevät suunnitellusti, päätetään keväällä Haukiputaalla, Kiimingissä ja Yli-Iissä Oulu-liitoksesta. Erityisesti Kiimingin kohdalla nopeuden perustelut voivat löytyä valtion maksamista porkkanarahoista, mutta onko nopeus aina hyvästä? Oulu-liitosta suunnittelevat kunnat voisivat kerätä oppia aivan läheltä, Ylikiimingistä. Ylikiimingin ja Oulun sataprosenttinen liitos ei vain ehdi olla voimassa kauaa, kun muut kunnat tekevät jo päätöksensä uusien valtuutettujen voimin. Selvitystöiden esittelyssä monet asiakohdat liittyvät niihin seikkoihin, mitä mahdollisesti liittyvissä kunnissa menetetään ja mitä saadaan pidettyä ennallaan. On syytä myös miettiä, mitä hyvää Oulu-liitokset toisivat tullessaan. Ehkä ihmismieli silti toimii siten, että asiaa on turvallisinta lähestyä pahimman kautta - näin tulee vähemmän epämiellyttäviä yllätyksiä. Rantapohjan vaalien alla Haukiputaan ehdokasvaltuutetuille tekemässä kyselyssä moni kommentoi, että päätökset on tehtävä järki-, ei tunnepohjalta. Kolikolla on silti puolensa. Maaseudun rauhassa punaisessa tuvassa vanhempi pariskunta asuu tunteella ja sinnillä, itse elämästään määräten. Palveluasuntoon kirkonkylälle palvelujen läheisyyteen siirtyminen olisi ehkä järkiratkaisu, mutta samalla loittonee oman elämän hallinta. Jos ylivoimaisia ongelmia ei ole, kummassa paikassa pariskunta olisi onnellisimmillaan? Juha Virranniemi"

"Keskustakaksikko perusti oman valtuustoryhmän Kiimingissä Kiiminkiläiset keskustavaikuttajat Kari Tiri ja Kari Hildén ovat irtautuneet puolueensa valtuustoryhmästä ja perustaneet oman valtuustoryhmä Jäälin. Itse puolueesta miehet eivät ole eronneet. Kari Tirin mukaan syy oman valtuustoryhmän perustamiseen löytyy keskustaryhmän "saamattomuudesta". "Nyt on 2,5 kuukautta vatvottu luottamuspaikkoja eikä mitään ole saatu aikaiseksi. Sama saamattomuus keskustaa on vaivannut muutoinkin. Vaalit hävisimme, koska keskusta ei ollut valmis kuntaliitosesiselvityksen tekemiseen Oulun kanssa. Nyt on selkeä uusiutumisen paikka", Tiri sanoo. Vaalien jälkeen Kari Tiri teki heti marraskuun valtuustossa esityksen esiselvitystyön aloittamisesta. Tirin esitys voitti saatuaan taakseen 18 valtuutettua. 17 valtuutettua oli esiselvityksen tekemistä vastaan, jotka olivat kaikki keskustalaisia. Keskustalaisista Tirin lisäksi esiselvitystä kannattivat vain varavaltuutettuina paikalla olleet Martti Leskelä ja Aila Postareff-Jurvelin, joka uudessa valtuustossa istuu kokoomuksen edustajana. "Tein esiselvityksestä esityksen, vaikka edellisenä päivänä sain kirjeen, jossa sanottiin, että saan hyvän luottamuspaikan, jos pysyn ruodussa", Tiri hämmästelee. Tiri nousemassa valtuuston johtoon Keskusta sai viime syksyn kunnallisvaaleissa Kiimingin valtuustoon 15 paikkaa. Keskusta oli selvä vaalien häviäjä, sillä paikkamäärä tippui edellisestä valtuustokaudesta viidellä. Keskustan valtuustoryhmään jää 13 edustajaa Tirin ja Hildénin eron jälkeen. "Keskustalla on ollut kaksi kautta ylivoimainen enemmistö, kun sillä on ollut 35 valtuustopaikasta 20. Nyt keskusta jää selvään vähemmistöön, kun lasketaan yhteen muut valtuustoryhmät eli vasemmisto, demarit, kokoomus, perussuomalaiset, vihreät ja valtuustoryhmä Jääli. Meitä muita on yhteensä 22, kun keskustalaisia on vain 13", Kari Tiri laskee. Tirin mukaan keskustan valtuustoryhmää l

"Kiimingin keskusta repesi erimielisyyksiin 150-vuotiaan Kiimingin kunnallispolitiikassa kuohuu. Kiimingin keskustapuolueen rivit rakoilevat. Keskustan valtuustoryhmään valitut Kari Tiri ja Kari Hildén ovat muodostaneet valtuustoryhmä Jääli nimeä kantavan kahden miehen ryhmittymän. Keskustan kunnallisjärjestöä miehet informoivat asiasta alkuviikolla. Keskustapuolueesta miehet eivät ole kuitenkaan eronneet. Kari Tirin mukaan oman ryhmän perustamisen syynä on keskustan valtuustoryhmän vitkuttelu luottamuspaikkojen jakamisessa sekä vastahakoisuus kuntaliitosesiselvitystyön tekemiseen Oulun kanssa. Tirin mukaan viimeksi mainittu oli suurin syy myös sille, että keskusta oli Kiimingissä selvä häviäjä viime kunnallisvaaleissa. Keskusta menetti Kiimingissä viisi valtuustopaikkaa. Anja Harju "