Group items tagged

"Teinitähteyden autuus, outous ja ruma julmuus Janne Niinimaa oli 1990-luvun alun teinisensaatio. Jääliläinen nostettiin C-junioreista suoraan Kärppien edustusjoukkueeseen. Jääkiekkoilija Janne Niinimaa muistaa murrosikänsä elävästi. Finnien sijasta jääliläinen murehti pelejään. Niinimaa oli maankuulu lapsitähti, jolta laji-ihmiset odottivat ihmeitä joka ottelussa. "Stressasin pelejä valtavasti. Oli pelkoja ja unettomia öitäkin", Niinimaa myöntää. Nyt, 32-vuotiaana, Niinimaa on maailmanmestari, 800 NHL-ottelun veteraani ja miljonääri. Pelaaja vastasi hänelle asetettuihin odotuksiin - toisin kuin suuri osa urheilun lapsitähdistä. Niinimaata vuoden vanhempi tennispelaaja Jennifer Capriati oli 1990-luvun tunnetuimpia lapsitähtiä. Capriati voitti olympiakullan Barcelonassa 1992, mutta periamerikkalaisen pintakiillon alla piilotteli ahdistunut nuori nainen. Hämmentyneisyyttä kuvaa, että miljoonien taalojen mainossopimukset solminut urheilutähti jäi kiinni näpistelystä. "Kun peli loppui, maltoin tuskin odottaa, että pääsen kentältä pois. Olin henkisesti loppu. En ollut tyytyväinen itseeni, tennikseeni, elämääni, valmentajiini, ystäviini", Capriati kuvaili elämänsä synkintä jaksoa. Lopulta Capriati sai asiansa järjestykseen ja kypsyi kolminkertaiseksi grand slam -turnausvoittajaksi. Tarina olisi voinut saada myös toisenlaisen lopun. Vain luupää kestää höykytyksen Liikuntapedagogiikan professori Jarmo Liukkonen on perehtynyt teinitähteyden autuuteen ja julmuuteen. Moni Niinimaata ja Capriatia lahjakkaampi urheilija uupuu matkalla huipulle. "Siperia opettaa ja luupäät jäävät jäljelle", kiteyttää Liukkonen, joka

"Leksandin oma Lotvonen Jääliläinen Morassa. Uusi ympäristö tuo kaivattua vaihtelua. Kimmo Lotvonen on pelannut SM-liigassa 559 ottelua, joten Suomen hallit ovat tulleet tutuiksi. Jääliläinen Morassa. Uusi ympäristö tuo kaivattua vaihtelua. Kimmo Lotvonen on pelannut SM-liigassa 559 ottelua, joten Suomen hallit ovat tulleet tutuiksi. Pasi Salmela Pasi Salmela Jääliläinen Morassa. Uusi ympäristö tuo kaivattua vaihtelua. Kimmo Lotvonen on pelannut SM-liigassa 559 ottelua, joten Suomen hallit ovat tulleet tutuiksi. Taalainmaalla riehuu pahanlaatuinen kiekkokuume. Syynä on maanantaina alkavaan Elitserieniin vuoden tauon jälkeen palannut Leksand Stars. Tautia pahentaa Leksandiin noussut Ejendals Arena, josta tulee Kärppä-kasvatti Kimmo Lotvosen kotijää. "Onhan se hienoa päästä pelaamaan kotiottelut uudessa hienossa hallissa", Kimmo Lotvonen sanoo. Leksand on 15 500 asukkaan pikkukaupunki ja reilut 15 miljoonaa euroa maksavan ja 7 650 katsojaa vetävän monitoimihallin rakentaminen tuntuu äkkiseltään lievästi sanottuna riskiprojektilta. Päätös hallin rakentamisesta tehtiin kun Stars putosi pääsarjasta kaksi vuotta sitten. Nyt hallin omistavalla seuralla ei ole varaa pudota sarjaporrasta alemmas. "Meille pelaajille ei erikseen tarvitse sanoa, että nyt jätkät ei sitten ole varaa sählätä. Meidän työmme on pelata niin hyvin kuin mahdollista huolimatta seuran panostuksista", Lotvonen sanoo. Putoamisen välttämiseksi on tehty muutakin rakennettu hallia. Myös joukkue on pantu viime vuodesta täysin uusiksi. Ulkomaalaisia on hankittu yhdeksän. Suurin osa heistä on tshekkejä, mutta suomalaisista joukkoon mahtuu Lotvosen lisäksi Ilveksestä Siljan järven eteläpäähän siirtynyt Jukka Tiilikainen. Yleisön tuen puutteeseen sarjassa säilyminen ei myöskään kaadu. Kotihalli on luonnollisesti aina loppuunmyyty, mutta jos Kärpät on puolen Suomen joukkue, niin Leksand on koko Ruotsin joukkue. Missä tahansa se pelaakin, h

Nuori 15-vuotias. Jussi Jokista haastateltiin ja kuvattiin jo silloin, kun hän pelasi Kärppien C-junioreissa 1998. Kalajoella elettiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa kovassa kiekkohuumassa. Pienen pitäjän joukkue oli noussut 1. divisioonaan ja Junkkareiden paidassa kiekkoa liikutteli joukko taiturimaisia slovakkipelaajia ja suomalaisia kiekkolegendoja: Kari Jalonen, Tapio Levo ja Tony Arima... Kovinta huumaa kesti syksystä 1991 kevääseen 1995, kun Junkkarit pelasi valtakunnan toiseksi ylimmällä sarjatasolla. Parhaimmillaan Junkkarit sijoittui sarjassa viidenneksi. Alkavalla kaudella Junkkarien työn jatkaja Junkkarit Hockey Team kiekkoilee 2. divisioonassa, mutta kymmenen vuoden takaisen huuman hedelmät ovat yhä näkyvissä. Kiekkokuumeen ja uuden jäähallin ihmeellisessä maailmassa varttui poikalauma, jonka jäsenet olivat iältään hieman alle kymmenvuotiaita. Yksi heistä on Jussi Jokinen, joka asui vain noin 300 metrin päässä hallista. Jokinen on ensimmäinen Keski-Pohjanmaalta NHL-kaukaloihin ponnistanut pelaaja. Ensi talvena hän pelaa maineikkaan Dallas Starsin miehistössä. Jokinen kuului Junkkareissa valmennusryhmään, jota veti valtavan suosion Kalajoella saavuttanut Jan Jasko. Poikia oli kymmeniä ja eräs heistä muistelee, että Jaskon valmentamista ikäluokista 1982- ja 1983-syntyneet eivät hävinnet sarjakaudella otteluakaan. Tasapelejä tuli sentään yksi. Jokinen oli tuolloin yksi joukkueen kantavia voimia. Kova tekijä myös yleisurheilussa 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Kalajoella oli nuorille paljon esikuvia. Jaskon, Jalosen ja kumppanien lisäksi Junkkarien oma poika Antti Haapakoski oli juuri nousemassa huipulle voittaen nuorten EM- ja MM- kultaa pika-aidoissa. Tämä takasi myös yleisurheilun kiinnostavuuden. Myös Jokinen oli kahden lajin koukussa. Hän kuului yleisurheilussakin piirin ikäkausihuippuihin ja pitää edelleen hallussaan P12 ja P13-sarjojen 60 metrin aitojen piirinennätystulo