Group items tagged

"Emilia ja Joona esittelevät uunituoretta liikenneaapista Aapinen on tosi hyvä, koska siinä kerrotaan liikenteen vaaroista, toteavat Jäälin koulun kakkosluokkalaiset Emilia Takalo ja Joona Tolonen. Jäälin koulun ala-asteen oppilaat ovat saaneet oman liikenneaapisen "Meikä liikenteessä", jonka lapset ottivat heti ahkeraan käyttöön. Liikenneaapisen avulla liikennekasvatus halutaan tuoda osaksi lasten koulupäivää. "Perusopetus on oikeastaan ainut tapa tavoittaa kaikki ikäluokan lapset. Siksi liikennekasvatus on erittäin tärkeä asia perusopetuksessa. Sen pohjalta lähdimme tähän liikenneaapistyöhön", selvittää Jäälin koulun rehtori Juha Aho. Liikenneaapisen toteutti lukuvuoden 2006-2007 aikana Jäälin koulun opettajista koottu työryhmä Oulun alueen Liikenneturvan ja Jäälin koulun koti-koulutoimikunnan kanssa. Liikenneturvalle liikenneaapinen oli mahdollisuus saada kosketus kouluyhteisöön. "Tilastoista näkee, että alle viisitoistavuotiaiden kuolemat tapahtuvat valitettavasti useimmiten liikenteessä. Jokainen kuolema on turha, joten jos liikenneaapisen avulla niitä pystytään vähentämään, rahalliset satsaukset eivät ole menneet hukkaan", Liikenneturvan Oulun alueen aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi kertoo. Liikenneaapisen rinnalle tulee vuodelle 2008 valmistuva liikenneaiheinen lukuvuosikalenteri sekä koulun kotisivuille rakennettava liikennekasvatuksen verkkomateriaali, joka on vinkkimateriaalina Opetushallituksen liikenneviikolla 10.-14.9.2007. "Opetushallitus on ottanut kiitollisena vastaan liikenneaapisemme. Liikenneaapinen linkitetään suoraan opetushallituksen sivuille, joten se on käytettävissä kaikissa Suomen perusopetuksen kouluissa", Aho toteaa. Jäälin koulun liikenneaapinen sisältää Jäälin ja Välikylän alueen kartat sekä valokuvia koulumatkan vaaranpaikoista. "Aapisessa Jäälin liikenneympäristö tuodaan lapsille tutuksi. Lapsille kerrotaan, miten eri liikennetilanteissa olisi hyvä toimia",

"Jääli haluaa erikoisliikkeitä Kiiminkiin kuuluvan Jäälin palveluita halutaan parantaa. Kiimingin kehityspäällikkö Irma-Liisa Lesonen kertoo toimitilojen puutteen estäneen erikoisliikeyrittäjien sijoittumisen Jääliin, vaikka halua olisi ollut. "Tällä hetkellä siellä on yksi ostoskeskus, jonka tilat ovat riittämättömät. Paikka on koko ajan täynnä", Lesonen harmittelee. Jäälissä toimii kaksi päivittäistavarakauppaa, joiden lisäksi löytyvät muun muassa kukka-, kenkä- ja vaatekaupat. Kunta on tiedostanut tilapulan kaupallisten palvelujen kehittämis- ja sijoittamissuunnitelmassaan, jossa puidaan eri vaihtoehtoja uusien yritysen sijoittumismahdollisuuksille. Kuluttajien käyttämät eurot kun menevät erikoisyrityspalveluiden osalta Ouluun. "Havittelemme uutta ostoskeskustyyppistä asetelmaa. Parhaillaan mietimme sen paikkaa." Kiimingissä on 12 000 asukasta, joista yli puolet asuu Jäälissä. Valtaosa käy työssä Oulussa, joten esimerkiksi optikko-, kello- ja kultaliikepalvelut on haettu isosta naapurikaupungista. Lesonen kuitenkin muistuttaa, että Jääli saa piakkoin optikkopalvelut. "Kuusamontien perusparannus mahdollistaa palveluiden parantamisen. Myös Välikylän erilaisia mahdollisuuksia punnitaan", Lesonen arvioi. Peruspalveluista Jäälistä löytyvät muun muassa kirjasto, apteekki ja neuvola- ja hammaslääkäripalveluja. Päivähoitotilanne suhteellisen hyvä Jäälin päivähoitotilanne paranee olennaisesti Honkimaan 85-paikkaisen päiväkodin valmistumisen myötä. Jäälissä on kuusi päiväkotia ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia. Näiden lisäksi Jäälistä löytyy perhepäivähoitajia. "Tällä hetkellä päiväkotijonossa on kymmenkunta lasta", päivähoidon esimies Marita Korva kertoo. Kaikkiaan Jäälissä on 370 päivähoitoikäistä. Myös koulutilat paranevat Laivakankaan peruskoulun valmistuessa. Rakennustyöt alkavat tänä syksynä ja valmista pitäisi olla vuoden 2007 syksyllä. Kiimingin hall

Lehtosen ura jatkuu Frölundassa Maajoukkuepuolustaja Mikko Lehtonen vahvistaa tulevalla kaudella Ruotsin Elitserienin Frölundaa. Lehtosen, 31, tilanne ratkesi varhain torstaiyönä Suomen aikaa. Lehtosella oli mahdollisuus neuvotella NHL-sopimuksesta heinäkuun 15. päivään saakka, mutta jääliläinen ei saanut NHL-seuroilta toivomaansa yksisuuntaista sopimustarjousta. Näin Frölunda-kontrahti -- joka oli solmittu jo aiemmin -- sinetöityi. Viime kaudella Lehtonen edusti Elitserienin Timrå IK:ta. Myös Timrå olisi halunnut pitää puolustajan, joka oli useiden eurooppalaisten huippuseurojen kiikarissa. Kevään MM-kisojen jälkeen näytti varmalta, että Lehtonen jatkaa uraansa NHL:ssä. Eräs New York Islandersin organisaation avainhenkilö ehti jo luvata Lehtoselle yhden suunnan sopimuksen, ellei tämän yhden kauden palkkapyyntö nouse miljoonaan dollariin. Lopulta Islanders näytti kuitenkin punaista valoa Lehtoselle, joka on yksi parhaista NHL:n ulkopuolella pelaavista yleispuolustajista. Kaudella 2006-2007 Lehtonen pelasi 15 NHL-ottelua Nashvillen riveissä. Kärpissä Lehtonen ehti voittaa kolme Suomen mestaruutta. Lisäksi tilillä on kaksi Suomen paidassa pelattua MM-turnausta. Kimmo Siira

"Laivakankaan uusi koulu hahmottuu Kiimingin kunnan kaikkien aikojen suurimman ja kalleimman rakennuksen, 500 oppilaan Jäälin Laivakankaan koulun suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Suunnitelmat valmistuvat loppukesällä siten, että kaivinkone pääsee irti syksyllä. Töiden arvioidaan maksavan 11,5 miljoonaa euroa. Laivakankaan koulu on suuri koulu, mutta ei suinkaan suurin. Esimerkiksi Oulun Kaakkurin koulu on liki kaksi kertaa sitä suurempi. Noin 6 750 neliön rakennusten sydän on pääaula. Avaraan aulaan avautuu näkymä eri puolelle tonttia. Aulasta on yhteydet eri siipiin. "Aulan erikoisuus on, että se on kaksi kerroksinen. Aulan keskiosaan tulee myös luonnonvaloa toisen kerroksen ikkunoista. Muutenkin sen valoisuuteen on kiinnitetty paljon huomioita", pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Pekka Lukkaroinen kertoo. Liikuntasalia voidaan muunnella katsomorakenteilla. Liikuntasali pystytään myös yhdistämään ala-aulaan, kun siirtoseinä poistetaan. Silloin tiloissa voidaan järjestää monenlaisia kulttuuritapahtumia. Monikäyttöisyyttä edistetään sillä, että aulan kautta voidaan kulkea illalla liikuntasaliin, teknisiin tiloihin sekä musiikki- ja kuvataideluokkiin siten, että varsinaisiin koulutiloihin ei päästä. Piharatkaisuissa on otettu huomioon, että kouluun tulee monen ikäisiä oppilaita. Kouluun tulee eri-ikäisille tarkoitettuja erillisiä pihoja, mutta myös kaikille yhteistä tilaa, jossa on esimerkiksi pallokenttä. "Tämä on arkkitehtuuriltaan moderni rakennus, joka sopii metsäiseen ympäristöön. Rakennus on punatiilinen pulpettikatto vuosi sitten valmistuneen samalla tontilla olevan päiväkodin linjausten mukaisesti", Lukkaroinen pelkistää. Ensin rakennetaan liikuntasali Jäälin Laivakankaan koulun ja liikuntahallin työt alkavat todennäköisesti tänä vuonna. Ensin nousee liikuntahalli. Valtuusto hyväksyi budjettiin rahat liikuntasalin rakentamiseen, mutta kaivinkoneiden startti edellyttää kaikkien r

"Kiimingillä jätti-investoinnit Oulun vuosisadan investoinnit kalpenevat Kiimingin ensi vuoden rakentamisen varjoon, jos kunnan käyttämää 11,4 miljoonaa verrataan kaupungin väkilukuun. Ensi vuonna möyrähtävät kaivinkoneet käyntiin parikymmentä vuotta esillä olleen 13 miljoonan Laivakankaan koulun ja liikuntahallin tontilla. Eivätkä investoinnit lopu tähän. Vuonna 2007 ovat myös luvassa 11 miljoonan investoinnit, joita toki kasvattaa Laivakankaan loppuosa. Kiimingin iäisyyshanke Koitelikin saa vauhtia ensi vuonna. Seudulliseen matkailukeskuksen kehittämiseen on varattu 1,3 miljoonaa. Kunnanhallitus esitti talousarvion valtuustolle maanantaina. Talousarviossa näkyy valtuuston pari viikkoa sitten tekemä kouluverkkopäätös, jonka osana sivukylien koulujen remonteissa säästetään. Niinpä aikaisempaan investointisuunnitelmaan ensi vuodelle sisältyneen Kiiminkijoen koulun laajennusta on turha etsiä investointilistalta. Pakettiin liittyvä kuutosluokkalaisten siirto voi alkaa vasta sen jälkeen, kun Laivakankaan koulu on valmistunut. Uudella mallilla toimiva Honkimaan päiväkoti aloittaa ensi vuonna toimintansa. Päiväkodin hoito on kilpailutettu, ja sen ruokahuollon, siivouksen ja kiinteistönhuollon kilpailutus on kesken. Yksityistämistä jatketaan työterveydenhuoltoon ja laboratoriotoimintaan. Vanhusten siivouspalvelussa tulee käyttöön palveluseteli. Ensi vuonna lisätään myös vanhustenhuollon avopainotteisuutta. Vähän kevyempiäkin asioita sisältyy kunnan ensi vuoden talousarvioesitykseen. Kunta ostaa ensi vuonna kahdeksan pienoisveistosta akateemikko Oskari Jauhiaisen Haravatyttö-työstä kulttuuripalkinnoksi tai huomionosoitukseksi. Vuosikate nousee ensi vuonna kauhurajan yläpuolelle, mutta alijäämää kertyy kaksi miljoonaa. Kunnalla ei ole vanhoja kattamattomia alijäämiä, mutta ei varauksiakaan. Isot investoinnit tulevat ja velka kasvaa. Kunnanjohtaja Eino Iisakka myöntää, että talous on tiukoilla, mutt

"Maple Cross palaa kiertueellaan juurilleen Jääliläinen Maple Cross lähtee uuden Heimo-levynsä siivittämänä keikkailemaan. Kiertueella Maple Cross soittaa ensimmäistä kertaa yli 15 vuoteen yhtyeen kotipaikassaan. Kiertue kattaa 15 paikkakuntaa ja lisää on tulossa. Suomen vanhimpiin thrash/speed metal -yhtyeisiin lukeutuva Maple Cross julkaisi tammikuun 31. päivä järjestyksessään kolmannen pitkäsoittonsa. Uusi albumi on sumeilematta teemalevy ja se kantaa nimeä Heimo. Levyn teema pohjautuu syvään ja tosipohjaiseen tarinaan toisen maailmansodan tapahtumista, jotka bändi on kuvannut yhden päähenkilön näkökulmasta. Musiikillisesti levy on ehtaa Maple Crossia vauhdikkaan soiton ja kirpeiden riffien sävyttämänä. Levyn keskeinen tarina on hautunut bändin sanoittaja/vokalisti Marco R.J.:n mielessä jo kymmenisen vuotta, mutta vasta nyt idea oli mahdollista toteuttaa toimivasti. "

"Jopa maaliitosta esitetään hätiin Punaisenladonkankaalla Jos ei muu auta, Oulun pitää esittää Haukiputaan Punaisenladonkankaan liittämistä kaupungin maihin ja estää näin jätekeskussuunnitelmien toteutuminen. Tätä mieltä on kaupunginvaltuutettu Risto Kalliorinne (vas.). "Virhehän tässä on Oulun päättäjilläkin aikoinaan tullut tehtyä, mutta vielä ei ole liian myöhäistä korjata sitä." Suoralta kädeltä ei Kalliorinnekään ole maaliitoksia esittämässä. "Ensin pitää lyödä Haukiputaan kanssa päät yhteen ja miettiä, onko tässä vielä jotain tehtävissä kauhean virheen estämiseksi." Jos ratkaisua ei löydy, pitää tarttua järeämpiin keinoihin. Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara vakuuttaa neuvotteluhaluja olevan, mutta maaliitos olisi yllättävä veto. "On niitä fiksumpiakin keinoja käytettävissä. Pateniemen kaappaus kaihertaa vieläkin haukiputaalaisten mielessä." Koko soppa on Vallivaaran mukaan oululaisten syytä. "Hehän jätekeskusaluetta aikoinaan Punaisenladonkankaalle ajoivat. Toisaalta kun esitimme maakuntakaavaan kehätietä Kellosta Kuusamontielle, joka olisi palvelut mahdollista tulevaa asutusta, oululaiset pyyhkäisivät sen suunnitelmista pois." Risto Kalliorinne myöntää oululaispäättäjien virheet ja toteaa, ettei kaupungissa ole ennenkään osattu tehdä riittävän kauaskantoisia ratkaisuja: Kemiran tehdas sijoitettiin aikoinaan kaupungin ulkopuolelle, mutta nyt se on kaupungin keskellä. Samoin kävi Ruskon kaatopaikan kanssa. Kalliorinne jättää tänään asiasta valtuustokyselyn, joka todennäköisesti ehtii vielä tämän kuun valtuustoon. Siinä hän tivaa, onko Oulun kaupunki käyttänyt kaikki vaikutusmahdollisuutensa, jotta Punaisenladonkankaalle saataisiin sen sijainnille ja arvolle paremmin soveltuvaa käyttöä. Kalliorinteen mielestä Oulu on nyt samanlaisessa tilanteessa kuin Helsinki Sipoon kanssa. Molemmissa tapauksissa kaupunki on kasvanut tai kasvamassa kiinni rajoih

""Joosef näyttää Richard Gereltä" Pasi Jäntti kuvailee vanhaa poppelipuuta lämpimän ja miellyttävän tuntuiseksi. Viimeistelyn jälkeen veistokset pintakäsitellään, ja niiden vaatteet maalataan arvolleen sopiviksi. Kuva: Janica Karasti "Marian ilme on muuttunut monta kertaa. Huulilla täytyy olla juuri tietynlainen ystävällinen hymy", jääliläinen puunveistäjä Pasi Jäntti sanoo ja uurtaa huulten kaarta hieman syvemmäksi. Jäntti viimeistelee Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen veistoksia Oulun tuomiokapitulin sisäpihalle, Ojakatu 1:een, pystytettävään seimiasetelmaan. Luonnollisen kokoiset hahmot on veistetty Oulun kaupungintalon pihaa aikoinaan koristaneesta laakeripoppelista. Noin satavuotiasta puuvanhusta Jäntti kutsuu tuttavallisemmin Mammaksi. "Tässä poppelissa on mystistä vetovoimaa. Sitä on pakko saada koskettaa." Kosketuksia veistokset ovatkin saaneet osakseen, sillä Jäntin mukaan ihmiset käyvät halailemassa niitä päivittäin. "Eräs vierailija sanoi Joosefin näyttävän ihan Richard Gereltä. Piti heti alkaa muuttaa silmiä ja poskia, muutenhan naiset olisivat olleet ihan polvillaan", Jäntti veistelee. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli tahtoo jouluseimellä tuoda jouluperinteen näkyvämmäksi ja luoda paikan, jossa kuka tahansa voi hiljentyä joulukiireiden ja ostosten lomassa. "Ajatuksena on saada Oulun jouluperinne kokonaiseksi ympyräksi. Tiernapojat ovat jo vahvasti mukana, mutta Betlehem on vielä puuttunut", kasvatussihteeri Pekka Asikainen Oulun hiippakunnan tuomiokapitulista sanoo. Seimen luona järjestetään adventin aikana viikoittaisia hartaushetkiä ja joulujuhlia. Siellä voi myös hiljentyä ja sytyttää rukouskynttilän. Seimirakennelman suunnittelevat ja toteuttavat oululaiset arkkitehdit Raila ja Tapio Rönkönharju sekä Kontio-hirsitalotehdas. Projektissa ovat mukana myös Oulun tuomiokirkkoseurakunta, seurakuntayhtymä, kaupunginteatteri ja Oulun liikekeskus ry. Jäntti tahtoo tuoda veis

"Vanhemmat yllättyivät suunnitelmista Jääliläinen Jari Jokela haki tiistaina tyttärensä Helin Jäälin koulun iltapäiväkerhosta. Jokeloille kerhotoiminta on erittäin tärkeä palvelu, sillä loppuvuodesta syntynyt ensiluokkalainen ei pärjää kotona yksin tuntikausia. "Teemme molemmat tiukkoja työpäiviä. Nämä suunnitelmat kuulostavat taas siltä, että haetaan säästöjä ymmärtämättä oikeastaan asiasta yhtään mitään. Hyvin tyypillistä Kiimingin kunnalle", Jokela hymähtää. Nelosluokkalaisen Teemun ja ensiluokkaa käyvän Tommin äiti Minna Kuisma yllättyi kuultuaan suunnitelmista. "4H:n ohjaajat ovat erittäin ammattitaitoisia. Kouluavustajille lisätyö tulee olemaan varmasti rankkaa. Olisi ollut mukavaa, jos meille vanhemmillekin olisi kerrottu asiasta ja varsinkin perusteista", Kuisma sanoo. Antti Ervasti "

"Sotajoulukuu menee ihon alle Sodassa osuman voivat saada myös viattomat lapset. Kiiminkiläiset koululaiset eläytyvät hangessa ryömiviin suomalais- ja venäläissotilaisiin talvisodassa 1939-40. Sodassa osuman voivat saada myös viattomat lapset. Kiiminkiläiset koululaiset eläytyvät hangessa ryömiviin suomalais- ja venäläissotilaisiin talvisodassa 1939-40. Janica Karasti Janica Karasti Sodassa osuman voivat saada myös viattomat lapset. Kiiminkiläiset koululaiset eläytyvät hangessa ryömiviin suomalais- ja venäläissotilaisiin talvisodassa 1939-40. Mitä ihmettä? Voiko Suomen Kansallisoopperan esityksiä kuulla Kiimingissä, Kolarissa, Joensuussa, Laukaassa ja Keravalla? Voiko olla totta, että pienistä peruskoululaisista kuoriutuu tavallisen koulunkäynnin ohessa oikeita oopperasolisteja ja -kuorolaisia, jotka laajentavat osaamistaan modernin musiikkiteatterin keinoin? Kiimingistä löytyy joukko ennakkoluulottomia oppilaita ja opettajia, joita ei hirvitä ooppera eikä Suomen sotahistoriakaan. He kutsuivat Suomen Kansallisoopperan ammattilaisia kouluunsa vetämään talvisodasta kertovan oopperaesityksen. Sotajoulukuu-nimisen oopperan musiikin on säveltänyt Markus Fagerudd ja libretto on verbaalitaituri Ilpo Tiihosen käsialaa. Kiimingin esitys kajahtaa ilmoille Laivakankaan koululla tänään tiistaina. Esittäjinä ovat Jäälin koulun kaksi neljättä luokkaa ja muutama Laivakankaan koulun kuudesluokkalainen. Ja toki mukana on muutama oopperan ammattilainenkin. "Saimme oopperasta harjoitusmateriaalin, jonka pohjalta musiikkia ja näyttämöilmaisua on harjoiteltu elokuusta asti. Pääsolistit ja pianisti tulevat koululle esityspäivänä, jolloin esitys hiotaan valmiiksi. Näyttämötekniikka, lavastus ja suurin osa puvuista tulevat myös Kansallisoopperasta. Myös ne saadaan mukaan vasta esityspäivänä", jännittää opettaja Tarja Kannus-Kivelä. Hän on toiminut esityksen näyttämöilmaisun ohjaajana. Oop! on kuin oopperak

"Laivakankaan koulun tietokoneissa asuu pingviini Matematiikan opettaja Jaana Karvonen (oik.) ja matemaattisten aineiden ja tietotekniikan opettaja Teuvo Ojala opettelivat koulun tietokonejärjestelmää järjestelmänluoja Antti Sokeron johdolla. Matematiikan opettaja Jaana Karvonen (oik.) ja matemaattisten aineiden ja tietotekniikan opettaja Teuvo Ojala opettelivat koulun tietokonejärjestelmää järjestelmänluoja Antti Sokeron johdolla. _ Matematiikan opettaja Jaana Karvonen (oik.) ja matemaattisten aineiden ja tietotekniikan opettaja Teuvo Ojala opettelivat koulun tietokonejärjestelmää järjestelmänluoja Antti Sokeron johdolla. Jäälin uusi Laivakankaan koulu avasi ovensa tämän syyslukukauden alussa. Laivakankaan koulu on ensimmäinen koulu Pohjois-Suomessa, jossa tietojärjestelmäksi on valittu Linuxin laaja kokonaisratkaisu. Pingviini-logostaan tunnettu Linux mielletään tietokoneharrastajien suosimaksi käyttöjärjestelmäksi, mutta sen käyttö on viime vuosina alkanut kiinnostaa kouluja sekä hinnan että teknisten ominaisuuksien vuoksi. Koulun rehtori Pasi Timonen kertoo, että Linuxiin päätymisen perusteina olivat juuri taloudellisuus ja käytettävyys. "Ylläpidon työmäärä vähenee, ja ohjelmien lisenssit ovat ilmaisia. Lisäksi laitteiden käyttöikä on pidempi", Timonen luettelee käyttöjärjestelmän etuja. Koulussa on reilut neljäsataa oppilasta. Koulun tietojärjestelmä käsittää 80 päätettä, joista noin puolet on oppilaskäytössä. Timosen mukaan uudessa järjestelmässä on ollut aluksi jonkin verran opeteltavaa, eikä ongelmiltakaan ole voinut välttyä. "Vaikeimmissa tilanteissa on auttanut Opinsys, jonka kanssa teimme laitteiden hankinnan yhteydessä ylläpitosopimuksen." Opetusneuvos Jari Koivisto Opetushallituksesta näkee Linuxin yleistyvän kouluissa tulevaisuudessa. "Linuxia on käytetty kouluissa jo pitempään, mutta tähän saakka se on ollut pitkälti vain sitä, että muutamiin koneisiin asennetaan