Group items tagged

"Kiiminkiin rakennetaan Ideapark julkaistu 04.08.2008 klo 14:41, päivitetty 01.11.2008 klo 03:02 Kiiminkiin rakennetaan Ideapark-liikekeskus. Kiimingin Yrityspuistoon on varattu hanketta varten yli 30 hehtaarin maa-alue. Tavoitteena on avata Ideapark Kiiminki vuonna 2010. Kiimingin hankkeen laajuus on noin 100 000 neliötä ja se käsittää 200 liikettä, 30 ruokaravintolaa ja kahvilaa sekä 1,2 kilometriä sisätiloihin rakennettuja ostoskatuja. Hankkeen toteuttaa Masku Kiinteistöt Oy, joka avasi vastaavan konseptin mukaisen liikekaupungin Lempäälässä syksyllä 2006. Uusi liikekeskus sijaitsee yhdeksän kilometriä Oulun kaupungin keskustasta Kuusamon suuntaan. Hankkeen rakentamisvaiheen arvioidaan työllistävän useita satoja ja itse liikekaupunki avautuessaan yli 1 000 henkilöä. Esisopimus Ideapark -hankkeen toteuttamisesta, kauppakirja maa-alueen kaupasta ja kunnan tekemä investointipäätös kunnallistekniikan toteuttamista varten hyväksyttiin maanantaina Kiimingin kunnanvaltuustossa. YLE Uutiset"

"Sukari valoi uskoa Kiimingin Ideaparkiin Lempäälässä kunta päätti keskiviikkona vetäytyä Ideaparkin uimahalli- ja kylpyläkuvioista, koska rakennustyö ei ole edennyt sovitusti, eikä rahoituksesta ole toimitettu riittäviä selvityksiä. Lempäälän esimerkikki ei pelota Kiimingissä, jossa uskoa hankkeeseen riittää. Torstaina Ideaparkin isä, liikemies Toivo Sukari lennähti Kiiminkiin päivittämään hankkeen tilannetta ja aikatauluja. Esimerkiksi rahoituksesta ei tullut uutta tietoa, mutta Kiimingin elinkeinojohtaja Jyrki Kemppainen ei usko sen olevan mikään ongelma. Kiimingin Ideaparkia viedään edelleen eteenpäin entisessä laajuudessaan. Kiimingin kunta ja Masku Kiinteistöt kuitenkin toivovat, että Ideaparkia puntaroitaisiin ennen kaikkea matkailullisena hankkeena. "Se ei ole pelkkä liikekeskus", huomauttaa Kemppainen. Tapaamisen jälkeen todettiin, että hanketta viedään eteenpäin Oulun seudun seutuhallituksen käynnistämien kaupallisten ja liikenteellisten selvitysten aikataulun mukaan."Ideaparkin vaatima asemakaavamuutos ja rakentamisen käynnistäminen odottavat seudullisen kaupallisen selvityksen valmistumista helmikuulla 2010", sanoo Kemppainen. Ympäristökeskuksen ja kunnan välillä on edelleen selvä ristiriita siitä, milloin selvitykset ja kaavakäsittelyt ovat siinä vaiheessa, että rakentamiseen päästään kiinni. Ympäristökeskuksen mukaan kaava ei missään nimessä ole selvä vielä ensi kesään mennessä. Kemppaisen mukaan asia ei ole noin yksioikoinen, sillä hänen mielestään ympäristökeskuksessakin on erilaisia näkemyksiä asiasta. Hankkeesta on esisopimus Kiimingin kunnan ja Masku Kiinteistöt Oy:n kanssa. Alueen kunnallistekniset työt on aloitettu tänä kesänä. Ideapark on suunniteltu noin 30 hehtaarin alueelle Valtatie 20:n varteen, Kiimingin Yrityspuistoon noin yhdeksän kilometrin päähän Oulun keskustasta. Vuosittaiseksi kävijämääräksi tavoitellaan noin seitsemää miljoonaa ja liik

"Olympiakylän oloneuvos Eteisessä on kuin yhdeksäsluokkalaisten kollien kotibileissä. Miten tästä kasasta löytää omat tennarinsa? Muutenkin näyttää siltä, ettei äiti ole kotona. "Täällä ei ole kaappitilaa, ja kuukauden reissulla kaikilla on hirveästi tavaraa", pahoittelee Teemu Kattilakoski, kotioloissa kuulemma hyvinkin siisti mies. Muovimatoilla peitetyillä lattioilla lainehtii kassia, pussia, nyssäkkää ja vaatekasaa. "Ensin sitä yrittää pitää paikat siistinä, mutta näin siinä aina käy. Joukossa on aina joku sottapytty." Ollaan osoitteessa 1090 Legacy Way, Whistlerin olympiakylässä, kahdeksan kilometriä valtatie 99:aa keskustasta Vancouverin suuntaan. Rivitalossa, jonka jokaisen viiden asunnon ulko-oven päällä roikkuu iso siniristilippu. Kolmikerroksisista asunnoista ensimmäisessä, siinä, jossa majailee 11 suomalaisen mieshiihdon ja yhdistetyn mitalitoivoa. "Mutta rottia ei ole, eikä päivä paista ovista", Kattilakoski höröttää. Perusasiat ovat siis kunnossa. Kaikkea, mitä rahalla saa Neljä vuotta sitten Kaleva kävi Italian Pragelatossa katsomassa, miten Teemu Kattilakoski valmistautui Torinon olympialaisten 50 kilometrin kilpailuun asumalla irvokkaan mökinrähjän keittokomerossa. Kesäasuttavassa murjussa veti niin että sukat pyörivät jaloissa - luonnollisesti, koska ovi oli täynnä reikiä - ja siivoojien tuomisina oli rotanmyrkkyä. Vilustunut Jäälin mies niiskutti kuninkuusmatkalta maaliin sijalla 43. Nyt moitteen aiheet ovat kovin erilaiset. "Huone on vähän pieni", Kattilakoski viittoo ympärilleen. Viereisessä sängyssä kämppäkaveri Ville Nousiainen potee hotellikuolemaa lökäverkkareissaan, läppäri mahan päällä ja tukka vielä enemmän pystyssä kuin tavallisesti. "Ja nettiyhteys surkea." Mutta onneksi liki 3 000 asukkaan olympiakylästä löytyy nettikahviloita, mehubaareja, kuntosali, liikuntahalli ja pelihalli, sprintteripoikien mukaan oikein hyvä. Valtavassa ravintolar

"Jäälin diesel kaahaili moottorikelkalla Yhtenä päivänä pötköttelijät päättivät tempaista. Vuokrasivat moottorikelkat ja karauttivat päiväksi Silver Starin vuorille. Kumpikaan ei uskaltanut katsoa nopeusmittaria eikä siis tiedä, paljonko vauhtia oli, mutta ainakaan vehkeillä ei olisi päässyt yhtään lujempaa. Jäälin diesel oli puikoissa ensimmäistä kertaa elämässään. Varjelus lienee ollut mukana, sillä sekä Teemu Kattilakoski että Ville Nousiainen starttaavat terveinä ja hyvissä voimissa olympialaisten 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kisaan maanantaina. "Se oli Magnarin (päävalmentaja Dalen) idea", Kattilakoski puolustautuu. "Vaikka ehkä hänellä oli mielessä sellainen rauhallinen safari." Kattilakoski ja Nousiainen, vakituiset kämppäkaverukset, ovat olleet reissussa jo melkein kolme viikkoa. Valmistavalla leirillä Silver Starin hiihtokeskuksessa - puolimatkassa Vancouverista Calgaryyn - oli jo pakko alkaa torjua hotellikuolemaa. "Meillä on Villen kanssa semmoinen vika, että olemme molemmat vähän liiankin flegmaattisia. Kotona olen tottunut jatkuvaan sähinään, mutta reissussa hommasta tulee heti pötköttelyä", perheenisä, yrittäjä ja hiihtäjä sanoo. "Vaimo kävi viikon Silver Starissa, se onneksi vähän katkaisi rutiinia." Tylsää eli ei, pitkä leiritys oli silti oikea ratkaisu, Kattilakoski uskoo. 1 600 metristä haettiin vauhtia olympialaduille seitsemisensataa metriä alemmas. Myös aikaerosta toipuminen vei Kattilakoskelta verrattain kauan. Olympiakylään leiriläiset laskeutuivat perjantaina. Reilu viikko sitten Kattilakoski hiihti Canmoressa maailmancupin 15 kilometriä vapaalla. Sijoitus oli hyvä 12:s, vaikka tuntemukset kropassa olivat kammottavia. "Se on hyvä merkki, jos sellaisella ololla pääsee noille sijoille." Maanantain avausmatka on Kattilakosken ainoa henkilökohtainen uran viimeisiksi jäävissä olympialaisissa. Mies tiedostaa selkeästi olevansa mukana viestimiehenä, hakema

"Ranta raivattaisiin virkistyskäyttöön Jäälin keskusta-alue kokee melkoisen muutoksen keskusta-alueen kehittämiseksi järjestetyn ideakilpailun voittajatyössä. Siinä ostoskeskus siirtyy Jäälintien toiselle puolelle Jäälihallin läheisyyteen, jonne nousee myös nykyistä laajempi urheilualue pallokenttineen. Nykyisen ostoskeskuksen tilalle rakennetaan kulttuurikeskus kirjastoineen ja nuorisotiloineen ja Jäälinjärven ranta raivataan yleiseen virkistyskäyttöön. Kiimingin kunnan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyn ideakilpailun voittivat ja 1 300 euron palkinnon pokkasivat Zones-nimeä kantavalla työllään neljännen vuosikurssin arkkitehtiopiskelijat Leena Holmila Oulun yliopistosta sekä vaihto-opiskelija Juliette Deramecourt Pariisista. "Kaikkiaan suunnittelutyö eteni sujuvasti ja hyvin. Myös yhteistyö pariisilaisen opiskelijakollegan kanssa oli antoisaa", palkinnosta iloisesti yllättynyt Holmila kertoo. Holmilan mukaan työn haasteellisin osuus oli 70-luvulla rakennettu ostoskeskus, joka ei nykyisellään ole enää ajan tasalla. Haasteita tarjosi myös Jäälintie, joka halkoo keskusta-alueen kahtia. Jäälin keskusta-alueen ehdottomia helmiä ovat Jäälinjärvi sekä ylipäätään keskustaa ympäröivä metsäinen maisema. "Nykyisellään järvi on kuitenkin piilossa ihmisiltä", Holmila harmittelee. Kilpailutyöt ylittivät odotukset Palkintolautakuntaan kuulunut Kiimingin kunnan toimistoarkkitehti, palvelupäällikkö Ritva Kuusisto on erittäin tyytyväinen kilpailun tasoon. Yhteensä kilpailuun osallistui yksitoista työtä. "Työt täyttävät ja osin ylittävätkin niille asetetut odotukset. Suunnitelmat tarjoavat monenlaisia ja ennen kaikkea tuoreita ideoita Jäälin keskustan kehittämiseksi." Kuusisto korostaa, että kilpailu oli luonteeltaan ideakilpailu. Kaikki ideat eivät ole toteutuskelpoisia. Voittajatyötä ei myöskään toteuteta sellaisenaan, vaan tarkoituksena on, että kaikkia töitä hyödynnet

"Koululaisilta loppuvat tilat Oulunsalon Pitkäkankaan koulun 5B-luokka majailee kotitalousluokassa. Oppilaat piirsivät kuvaamataidon tunnilla kuvan koulustaan. Oulunsalon Pitkäkankaan koulun 5B-luokka majailee kotitalousluokassa. Oppilaat piirsivät kuvaamataidon tunnilla kuvan koulustaan. Tapio Maikkola Tapio Maikkola Oulunsalon Pitkäkankaan koulun 5B-luokka majailee kotitalousluokassa. Oppilaat piirsivät kuvaamataidon tunnilla kuvan koulustaan. Oulun seudun koulut eivät enää pysty laajenemaan asukasluvun kasvun mukana. Vanhempien kärsivällisyys alkaa loppua esimerkiksi Oulunsalon Pitkäkankaalla, jossa opetusryhmiä joudutaan suurentamaan yli suositusten ensi syksynä. "Nykyinen järjestelmä ei ehkä pysty vastaamaan kasvukeskusten tarpeita", myöntää koulutoimentarkastaja Jukka-Pekka Kiviojakin. Keskiviikkoiltana vanhemmat tivasivat Pitkäkankaan koululla Oulunsalon sivistysjohtajalta Markku Seppäseltä lisää tilaa lapsille. Tilapäiset tilat varastoissa tai väestösuojissa ovat tuttuja myös Oulussa, Haukiputaalla, Kiimingissä, Kempeleessä ja Suomen nopeimmin kasvavassa mannerkunnassa Limingassa. Kasvaviin kuntiin haetaan jälleen rahaa jopa uusille kouluille. Yhteensä Oulun läänin koulut ovat tehneet esityksiä uusista ja paremmista opetustiloista 139 miljoonalla eurolla vuosille 2004-07. Tässä luvussa ovat vasta peruskoulut ja lukiot. Koulutoimentarkastaja lupaa vain, että kesäkuussa julkaistavassa listassa lääninhallitus esittää opetusministeriölle hankkeita 44 miljoonan euron edestä. "Aika lohduttomia lukuja suhteessa rahaan, jota voidaan jakaa", Jukka-Pekka Kiviojakin päivittelee. Väkiluku kasvaa 20 prosentilla Paineet eivät hellitä vuosiin. Ehkä pahenevat. Jo toissalukuvuodelle Oulunsalon, Kempeleen ja Haukiputaan ala-asteiden oppilasmäärät lisääntyivät neljällä prosentilla. Limingassa jopa yhdeksällä prosentilla. Tilastokeskus ennustaa Kempeleen, Kiimingin ja Oulunsalon väestön lisääntyvä

Katja Höyhtyän promovideo Ylen Satumaa -sivustolla

"Jääli satsaa urheilualueisiin julkaistu 07.02. klo 16:08 Kiimingin kunnantalo. Kiimingin Jääliin suunnitellaan uutta urheilualuetta. Alue pitää sisällään urheilukentän lähialueineen, harjoituskentän ja tenniskentät. Alueelle tulee myös jääkiekkorata ja hiihtomaa. Kiimingin Jääliin suunnitellaan uutta urheilualuetta. Kunnanhallitus esittää, että Laivakankaalle rakennettava alue pitää sisällään urheilukentän lähialueineen, harjoituskentän, tenniskentät ja alueen liikennejärjestelyt. Lisäksi alueelle tulee jääkiekkorata ja hiihtomaa sekä varaus yksityiselle jalkapallohallille. Urheilualue kaksivuotinen toteutus alkaa ensi vuonna. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä reilut 1,6 miljoonaa euroa. Laivakankaalle suunniteltu urheilualue korvaa nykyisen urheilualueen. Jäälin nykyisen urheilukentän paikalle suunnitellaan liikerakentamista. YLE Oulu "

"Pohjois-Pohjanmaalta löytyi 17 tangotaituria julkaistu 04.04. klo 14:23, päivitetty 04.04. klo 14:42 Iris Poukkanen Muun muassas Iris Poukkanen selvitti tiensä jatkoon. Kuva: YLE Tangomarkkinoiden ensimmäisen karsinnan selvitti 150 laulajaa. Laulajien esitykset ovat nähtävissä ja äänestettävissä nyt netissä. Oulun karsinnoista selvisi jatkoon 17 laulajaa. Jenni Haapakorva Oulu Mirja Seppänen Oulu Pekka Määttä, Oulu Sanna-Kaisa Inget, Oulu Satu Pajala Oulu Tommi Kostekivi Oulu Outi Riikola Oulunsalo Iris Poukkanen Hailuoto Katja Höyhtyä Jääli Sari Kopola Haapajärvi Ari Hiltula Kiiminki Mikko Tapio Lumijoki Anne-Mari Ranta Muhos Kari Ahola Raahe Tuuli Kivelä Pattijoki Markus Kinnunen Revonlahti Virpi Rahikkala Tavastkenkä YLE Oulu "

"Mies, joka lensi postimerkkiin Ehkä otin, ehkä en.Valkoiset kirjaimet seisovat ytimekkäästi mustan paidan rintamuksessa. Me, suomalaiset, tunnemme tämän paidan kantajan. Paitaan kirjailtu sanonta on vain yksi hänen kuuluisista letkautuksistaan, jotka kiertävät kansanperintönä jo sukupolvelta toiselle. Yleensä pohjaväri on keltainen, se on lööpin väri. Niissä on juotu ja sekoiltu, rakastettu ja erottu, vangittu ja vapautettu, naurettu ja itketty. Naurun ja itkun pitkä välimatka on käsittämättömän lyhyt. Yksi nauraa näille lööpeille, toinen itkee. Eli saisiko olla lisää alkoholia? Kenties jotain sekoilua? Haluaisitteko vielä lisää keltaista väriä tähän juttuun? Ei kiitos. Palataan mieluummin 1980-luvulle. Sinne, mistä kaikki todella alkoi. On nimittäin syytä muistaa, mikä tämän kaiken takana on. Sieltä löytyy mäkihypyn suurin legenda. Urheilunero, joka pääsi Björn Dählien ohella ainoana pohjoismaisten hiihtolajien edustajana arvostetun ranskalaisen L´Equipe-urheilulehden viime vuosisadan sadan parhaan urheilijan listalle. Puhutaanko siis mäkihypystä? Tänä iltana keikalla: Matti Nykänen. Lokakuinen lauantai-ilta on musta kuin salmiakkitehtaan seinä. Kenties juuri siksi kansa on pakkautunut mölisemään sisälle ravintolaan. Jääliläisen ravintolan takahuone on keittiö. Uunit hohkaavat lämpöä ja kokit pyyhkivät hikeä kiireensä keskellä. Matti Nykänen, 46, nostaa punaisen urheilukassinsa pöydän päälle. "Tästä on olympialaiset aika kaukana", hän hymähtää ja vilkuilee ympärilleen. Totta, Calgaryn olympialaiset ovat yli 21 vuoden ja reilun 7 000 kilometrin päässä. Calgaryssa vuonna 1988 Nykänen sementoi paikkansa maailman kaikkien aikojen hyppääjänä. Vastaavaa ylivoimaa ei ole sen jälkeen nähty. Nykänen tuli, näki ja voitti kaikki kolme kultamitalia. Neljä vuotta aikaisemmin Sarajevon kisoissa Nykänen sai suurmäessä kultaa ja normaalimäessä hopeaa. Jos joukkuem

Janne Niinimaan polvi selvinnee ilman leikkausta. Langnaun jääkiekkojoukkueen tähtipuolustaja Janne Niinimaa sai seuransa ortopediltä huojentavan viestin maanantai-iltana. Magneettikuvista paljastui, että Niinimaan oikean polven sivusiteessä on repeämä.Tuomio olisi voinut olla paljon pahempi. "Repeämä on hyvässä paikassa. Nyt näyttäisi siltä, että leikkausta ei tarvita. Sveitsin liigan runkosarjassa en enää pelaa -- mutta myöhemmin tämän kauden aikana kyllä. Siitä lähdetään", Niinimaa painotti. Niinimaa, 33, loukkasi polvensa lauantain Biel-ottelussa. Langnaun lääkäri tutkii polven vielä tiistaina. Juuri nyt polvi on turvonnut ja kosketusarka. Niinimaa on informoinut myös A-maajoukkueen lääkäriä Harri Hakkaraista tilanteestaan. Jääliläinen ei halua ottaa polvensa kuntoutuksessa mitään riskejä. "Pari tyyppiä Suomessa saa vielä katsoa kuvat", Niinimaa mainitsi. Viime päivät ovat olleet Kärppien kasvatille raskaita. Uhkakuva kauden päättymisestä oli jo tapetilla -- synkeän viime kevään tapaan. Tuolloin remontissa oli vasen polvi. Vamma tuhosi haaveet MM-kisoista ja paluusta NHL:ään. "Tämän uusimman tällin jälkeen mielessä kävi, että "ei kai taas". Epätietoisuudessa eläminen rassasi todella paljon." Niinimaa kuntoutti leikattua polveaan kesän ja alkusyksyn. Puolustajan pelikausi alkoi vasta marraskuun lopussa Sveitsissä. "Siitä nostan itselleni hattua, että pääsin pitkän tauon jälkeen aika nopeasti hyvälle tasolle. Juuri ennen loukkaantumista peli kulki jo helvetin hyvin. Kunto oli ehkä 90-prosenttinen." Paluunsa tarkkaa aikataulua Niinimaa ei halunnut vielä hahmotella. "Täytyy testata jalan kuntoa polvituen kanssa, kun turvotus laskee ja aristus katoaa." Kimmo Siira "

Oulussa ei ole virallista koirien uimarantaa, mutta koiraharrastajilla on tiedossa monia rauhallisia rantoja joissa koirien kelpaa pulikoida. Järjestyslain mukaan koirat eivät kuulu yleisille uimarannoille. Sen sijaan muualla kuin yleisillä rannoilla koiria voi uittaa vapaasti, ja tällaisia paikkoja Oulun seudulta löytyy runsaasti. Oulun kaupungin liikuntasuunnittelijan Mervi Uusimäen mukaan koirien virallisia uittopaikkoja kysellään harvoin. Koska kysyntää on vähän, ei virallista koirien uittopaikka ole ryhdytty kaupunkiin rakentamaan. Paikalliset koiraharrastajat ovat löytäneet hyvin tiensä itselleen mieluisille uittopaikoille, ja vinkkejä uusista hyviksi havaituista rannoista jaetaan aktiivisesti. Kaupungilla ei ole olemassa valmista listaa sopivista rannoista, mutta esimerkiksi Korkeasaaren päässä oleva entinen uimaranta, Oritkarin ranta-alueet, Niilesjärven ja Pyykösjärven rannat sekä Jäälin hiekkamontut ovat olleet suosittuja. Lue lisää huomisesta Kalevasta! "

"Läpi liekkien ja esteiden Kentällä koheltaneen Börje-pellen täytyi pitää varansa, kun moottoripyörät leiskauttivat palavan renkaan lävitse. Liekit löivät, hiekka lensi ja lapset pitelivät sateenvarjojen alla korviaan, kun hurjapäiset taitoajajat päristelivät Jäälin urheilukentällä torstai-iltana. Saksalaisessa Traber Monster Trucks Stunt Show´ssa nähtiin muun muassa tulinumeroita, autorivin ylitse hyppääviä moottoripyöriä sekä autojen ruttaamista. Puolitoistatuntisen show´n päänumerossa Johnny Traber ajoi traktoria kahdella renkaalla sivulle kallistuneena. "Temppu on tarkoitettu kuivalle asvaltille, joten nyt on pahimmat mahdolliset olosuhteet", kiertuemanageri Pekka Pekkonen selosti sateessa pehmenneen hiekkakentän reunalta. Traktoritemppu on ihanneolosuhteissakin erittäin vaativa. "Tätä ei kukaan muu tee Skandinaviassa", Pekkonen julisti. Traber sai traktorinsa pysymään pystyssä, mutta ajokki kynti hiekkaan melkoisen uran Kymmenpäisen esiintyjäjoukon nuorin oli mönkijällä taiteillut 9-vuotias Louis Traber. Ainoana suomalaisajajana esiintyi Marko Marjamäki. Kiertue jatkaa Kiimingistä Ouluun, jossa se esiintyy lauantaina ja sunnuntaina. Maanantaina temppuilijat voi nähdä Iissä. Minna Kurvinen "

"Uusi jätekeskus Ouluun ei ole enää ajankohtainen Punaisenladonkankaalle Alakyläntien varteen suunniteltu jätekeskus ei ole Oulun kaupunginhallituksen mielestä enää ajankohtainen, kun Oulun Jätehuolto suunnittelee laajentavansa Ruskon nykyistä kaatopaikkaa. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan myös Kemiran teollisuusalueelle rakennettava jätteenpolttolaitos vaikuttaa niin, ettei Punaisenladonkankaasta tarvita lähivuosikymmeninä. Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa Ruskon jätekeskuksen laajentamissuunnitelmien ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ruskon jätekeskuksen laajentamiseksi on kolme vaihtoehtoa, joista suurin 29 hehtaarin lisäpinta-ala jatkaisi Ruskon käyttöikää vuoteen 2045 saakka. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan liputtanut tässä vaiheessa minkään vaihtoehdon puolesta lopullisesti, vaan ilmoitti, että lopullisia kaatopaikkapäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon myös taloudellinen näkökulma. Kaupunginhallitus esittää valtuuston hyväksyttäväksi ICT-toimintoja koskevia linjauksia. Kaupunki suunnittelee lähtevänsä yhteistyöhön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tietohallinnon kehittämisessä. Sen sijaan valtakunnalliseen yhteistyöhön ei aiota rynnätä suoraan, vaan niistä tehdään ratkaisut erikseen, kun tiedetään, miten ala kehittyy. "

"Big Air kisattiin Jäälissä Kiimingin kunnan nyt jo toisen kerran tasamaalla Jäälissä järjestämä Big Air on ilmeinen vetonaula. 18 huimapäätä kisasi torstaina illansuussa Tarhanmäellä sekä suksilla että laudoilla. Juniorit kaarsivat kukkulan kylkeä alas rattikelkalla. Nuorisoa kannusti paikalla noin 130-päinen ihailijaporukka. Kolmonen eli 360 asteen ympäripyörähdys ja takaa suksesta kiinni, siis "tail grab" tai "kolmonen krossissa" eli ympäri mennään sukset ristissä, siinä vain joitakin lempijuttuja, joilla teinipojat lämmittelivät kisan alla. Ville Hulkko haaveili puolen kierroksen pyörähdyksestä sivuttain, siis "sivuvoltti satasesta". Toinen kiva juttu olisi "korkki seiska", siis pyörien kahdesti sivuttain ympäri, kaavaili tulevaisuutta Ville Happonen: "Kun vinossa pyörii 700 astetta." Mäki asetti hypyille tietyt rajat. Sitä oli kasattu torneineen osittain poikien avustuksella viikon verran, kertoi liikuntaneuvoja Ari Siekkinen. Lumet oli raavittu ympäriltä. "Vähän liian lyhyt lähtö", totesi Ville Hulkko. Hän potki tiukasti vauhtia ennen back flippiä, volttia takaperin. "Vähän jännitti tornissa miten käy." "Hyvä mäki mutta huonot vauhdit", kilpailija Matias Liedes arvioi. Vuosi sitten mäki olikin korkeampi mutta "sketsi", vähän hätänen. "Turvallisuus riippuu siitä, kuinka iso reikä on päässä", Liedes kommentoi selkäpanssari päällä: "Pysyy elossa." "Ei mennyt ollenkaan hyvin, ei pompannutkaan", kommentoi voltin jälkeen nurinniskoin päätynyt Aleksi Aalto. Paikalla hypittiin omalla vastuulla. SPR:n ensiapuryhmä oli tosin valmiina viltteineen mihin tahansa järkytykseen. "Ei viime vuonnakaan sattunut yhtään mitään. Nuoret osaavat tehdä temppunsa ja kaatua", siunaili Sirkka Ikonen sydän silti syrjällään. Markus Schröder on hypännyt kolme vuotta. Käsi oli kipsissä, kun peukalon nivelsiteet särkyivät hiihtolomalla kaatuessa. Kisaan piti silti päästä. "Joka kerta mahan pohjasta

"Lasse Seppälä puhdistaa graffitia jäätelökioskista. Sotku pitää pyyhkiä graffitiliinalla ja liinan kemikaalit vielä huuhdella painepesurilla. Tämä koppi vietti kesän Jäälissä."

"Oulun Energia on ostanut Kiimingin kunnan Jäälin alueen kaukolämpöverkon ja siihen liittyvän liiketoiminnan Oulun Seudun Lämpö Oy:ltä. Jäälin kaukolämpöasiakkaat siirtyvät Oulun Energian asiakkaiksi Oulun Seudun Lämpö Oy:n nykyisin toimitusehdoin ja -hinnoin. Jäälin alueen kaukolämpöliiketoiminnan siirtyminen Oulun Energialle mahdollistaa Jäälin ja Kiimingin alueiden kaukolämpöverkostojen yhdistämisen Oulun kaukolämpöverkkoon. Alueilla toimivat öljykäyttöiset lämpökeskukset voidaan tulevaisuudessa korvata Toppilan voimalaitoksen kaukolämmöllä. Runkoverkon laajentumisen myötä kaukolämpöverkkoon voidaan tulevaisuudessa kaavoittaa uusia alueita Oulun seudulla. Kaupassa Oulun Energialle siirtyy kaukolämpöverkkoliiketoimintaa palveleva käyttöomaisuus, liiketoimintaan liittyvä vaihto-omaisuus, liittymä- ja toimitussopimukset sekä liittymismaksuvastuut Jäälin alueella. "

Oulun kaupunginvaltuusto päätyi kannattamaan monikuntaliitosta äänin 63-2. Yli-Iin, Oulun, Oulunsalon, Kiimingin ja Haukiputaan kunnanvaltuustot ovat äänestäneet monikuntaliitoksen puolesta. Muhoksen kunnanvaltuusto sen sijaan päätti jäädä kuntaliitoksen ulkopuolelle. Muhoksella valtuusto päätti jäädä kuntaliitoksen ulkopuolelle äänin 20-15. Valtuusto halusi tietää ensin muiden kuntien ratkaisut. Kokous kesti lähes kuusi tuntia, josta kuntaliitosasiasta keskusteltiin noin kolmen tunnin ajan. Valtuusto päätyi kunnanhallituksen esittämän liitoksen hylkäämisen kannalle. Oulussa ainoat tyhjät Yli-Iin kunnanvaltuusto ehätti ensimmäisenä päättämään kokouksessaan lähtevänsä mukaan Oulun seudun monikuntaliitokseen. Kaikki kunnan 21 valtuutettua olivat yksimielisesti yhdistymisen kannalla. Oulussa valtuusto hyväksyi monen puheenvuoron ja pitkän keskustelun jälkeen uuden Oulun synnyn äänin 63-2. Tyhjää äänestivät Juha Tapio (vas.) ja Paavo Vasala (kesk). Päätös ei syntynyt yksimielisesti vaikka useassa puheenvuorossa sitä toivottiin. Äänestykseen asian vei perussuomalaisten Olli Immonen saman puolueen Ville Vähämäen kannattamana. Immonen oli "joidenkin" kuntaliitosten takana, mutta kertoi haluavansa kansanäänestyksen. Immosen mukaan riittävä määrä ei-ääniä olisi tehnyt kansanäänestyksen mahdolliseksi. Oulunsalo niukasti liittymisen kannalle Myös Oulunsalo päätti vajaan kahden tunnin käsittelyn jälkeen liittyä uuteen Ouluun. Valtuusto päätyi liittymisen kannalle niukasti äänin 18-17. Paikalla olivat kaikki valtuuston 35 varsinaista jäsentä. Kokouksessa käytettiin yli 20 puheenvuoroa puolesta ja vastaan. Kalevan ennakkomittauksessa 18 oli liitoksen puolesta, 10 vastaan ja seitsemän ei kertonut kantaansa. Ennakkoarvioista poiketen epävarmat menivät vastustajien puolelle. Hylkäävää päätöstä esittänyt Suvi Helanen (kesk.) myönsi olevansa hyvin pettynyt päätökseen. Hän k