Group items tagged

"Mies, joka lensi postimerkkiin Ehkä otin, ehkä en.Valkoiset kirjaimet seisovat ytimekkäästi mustan paidan rintamuksessa. Me, suomalaiset, tunnemme tämän paidan kantajan. Paitaan kirjailtu sanonta on vain yksi hänen kuuluisista letkautuksistaan, jotka kiertävät kansanperintönä jo sukupolvelta toiselle. Yleensä pohjaväri on keltainen, se on lööpin väri. Niissä on juotu ja sekoiltu, rakastettu ja erottu, vangittu ja vapautettu, naurettu ja itketty. Naurun ja itkun pitkä välimatka on käsittämättömän lyhyt. Yksi nauraa näille lööpeille, toinen itkee. Eli saisiko olla lisää alkoholia? Kenties jotain sekoilua? Haluaisitteko vielä lisää keltaista väriä tähän juttuun? Ei kiitos. Palataan mieluummin 1980-luvulle. Sinne, mistä kaikki todella alkoi. On nimittäin syytä muistaa, mikä tämän kaiken takana on. Sieltä löytyy mäkihypyn suurin legenda. Urheilunero, joka pääsi Björn Dählien ohella ainoana pohjoismaisten hiihtolajien edustajana arvostetun ranskalaisen L´Equipe-urheilulehden viime vuosisadan sadan parhaan urheilijan listalle. Puhutaanko siis mäkihypystä? Tänä iltana keikalla: Matti Nykänen. Lokakuinen lauantai-ilta on musta kuin salmiakkitehtaan seinä. Kenties juuri siksi kansa on pakkautunut mölisemään sisälle ravintolaan. Jääliläisen ravintolan takahuone on keittiö. Uunit hohkaavat lämpöä ja kokit pyyhkivät hikeä kiireensä keskellä. Matti Nykänen, 46, nostaa punaisen urheilukassinsa pöydän päälle. "Tästä on olympialaiset aika kaukana", hän hymähtää ja vilkuilee ympärilleen. Totta, Calgaryn olympialaiset ovat yli 21 vuoden ja reilun 7 000 kilometrin päässä. Calgaryssa vuonna 1988 Nykänen sementoi paikkansa maailman kaikkien aikojen hyppääjänä. Vastaavaa ylivoimaa ei ole sen jälkeen nähty. Nykänen tuli, näki ja voitti kaikki kolme kultamitalia. Neljä vuotta aikaisemmin Sarajevon kisoissa Nykänen sai suurmäessä kultaa ja normaalimäessä hopeaa. Jos joukkuem

"Olympiakylän oloneuvos Eteisessä on kuin yhdeksäsluokkalaisten kollien kotibileissä. Miten tästä kasasta löytää omat tennarinsa? Muutenkin näyttää siltä, ettei äiti ole kotona. "Täällä ei ole kaappitilaa, ja kuukauden reissulla kaikilla on hirveästi tavaraa", pahoittelee Teemu Kattilakoski, kotioloissa kuulemma hyvinkin siisti mies. Muovimatoilla peitetyillä lattioilla lainehtii kassia, pussia, nyssäkkää ja vaatekasaa. "Ensin sitä yrittää pitää paikat siistinä, mutta näin siinä aina käy. Joukossa on aina joku sottapytty." Ollaan osoitteessa 1090 Legacy Way, Whistlerin olympiakylässä, kahdeksan kilometriä valtatie 99:aa keskustasta Vancouverin suuntaan. Rivitalossa, jonka jokaisen viiden asunnon ulko-oven päällä roikkuu iso siniristilippu. Kolmikerroksisista asunnoista ensimmäisessä, siinä, jossa majailee 11 suomalaisen mieshiihdon ja yhdistetyn mitalitoivoa. "Mutta rottia ei ole, eikä päivä paista ovista", Kattilakoski höröttää. Perusasiat ovat siis kunnossa. Kaikkea, mitä rahalla saa Neljä vuotta sitten Kaleva kävi Italian Pragelatossa katsomassa, miten Teemu Kattilakoski valmistautui Torinon olympialaisten 50 kilometrin kilpailuun asumalla irvokkaan mökinrähjän keittokomerossa. Kesäasuttavassa murjussa veti niin että sukat pyörivät jaloissa - luonnollisesti, koska ovi oli täynnä reikiä - ja siivoojien tuomisina oli rotanmyrkkyä. Vilustunut Jäälin mies niiskutti kuninkuusmatkalta maaliin sijalla 43. Nyt moitteen aiheet ovat kovin erilaiset. "Huone on vähän pieni", Kattilakoski viittoo ympärilleen. Viereisessä sängyssä kämppäkaveri Ville Nousiainen potee hotellikuolemaa lökäverkkareissaan, läppäri mahan päällä ja tukka vielä enemmän pystyssä kuin tavallisesti. "Ja nettiyhteys surkea." Mutta onneksi liki 3 000 asukkaan olympiakylästä löytyy nettikahviloita, mehubaareja, kuntosali, liikuntahalli ja pelihalli, sprintteripoikien mukaan oikein hyvä. Valtavassa ravintolar

"Apurahoja jaettiin lastentautien tutkimukseen Stiftelsen Alma och K.A. Snellman Säätiö jakoi tiistaina 117 800 euroa apurahoja 29 tutkijalle Pohjois-Suomen lastentautien tutkimukseen. Suurimmat yksittäiset apurahan saajat ovat: dos Petri Kulmala, Kiiminki, Soluvälitteinen immuunivasteen säätely lasten akuuteissa ja kroonisissa sairauksissa, 20 000 euroa sekä LT Timo Saarela, Oulu, Hoitotutkimukset vastasyntyneen pitkäaikaissairauksien ehkäisemiseksi, 15 000, molemmat varttuneen tutkijan projektiapurahoja. Jaettavat apurahat kattavat yhteensä noin kuuden vuoden tutkijatyömäärän. Apurahojen tukema tutkimustyö kohdistuu muun muassa lastenpsykiatrisiin, sosiaalipediatrisiin ja kliinisiin lastentautialan tutkimuksiin. Apurahojen saajat vuonna 2008 Väitöskirjatutkimukset: Ttm Tuula Arkkola, Tupos, Raskaana olevien naisten ja 1-2 vuotiaiden lasten ruokavaliotyyppien (dietary patterns) yhteydet beetasoluautoimmuniteetin kehittymiseen lapsella, 2 600 euroa. LL Miika Arvonen, Oulu, Suolen limakalvon immunologisen aktivaation merkitys lastenreumassa, 2 600. FM Helena Haapsamo, Oulu, Varhaisten kommunikaatio-vuorovaikutustaitojen tukeminen ja seuranta, 2 600. LL Annukka Hannula, Oulu, Virtsateiden rakenneanomaliat ja niiden kuvantaminen virtsatieinfektion sairastaneilla lapsille 2 600. FM Susanna Hamari, Oulu, Immuunivastetta säätelevän FOXP3-proteiinin merkitys tyypin 1 diabeteksessa, 3 900. PsM, KM Marika Harila, Oulu, Leukemiasta selvinneiden nuorten elämänlaatu, kuntoutus ja kuntoutuksen vaikuttavuus, 1 300. LL Sanna Häkli, Liminka, Lapsuusiän perinnölliset kuuloviat Pohjois-Suomessa, 2 600. LK Tuomo Kokkonen, Oulu, Fas-Ligandi limakalvon lymfaattisessa kudoksessa ja imusolmukkeissa. Merkitys immunologisena säätelymekanismina ja maitoyliherkkyyden diagnostiikassa, 2 600. TtL R-L Kortesluoma, Oulu, Lapsi kipunsa tulkkina. Children as interpreters of their pain, 2 600. LL Tiia Kujala, Oulu, Pienten lasten toistuvien välikorvatulehdus

"Kuntaliitos koskettaa nyt joka kolmatta suomalaista julkaistu 14.10.2009 klo 06:31, päivitetty 15.10.2009 klo 08:03 Kartta Oulun ja Lahden ympäristön kuntaliittoselvityksistä. Oulun ja Lahden ympäristössä on vireillä kuntaliittoselvityksiä. Kuntaliitosselvityksiä on vireillä runsaasti. Niiden piirissä on 1,5 miljoonaa suomalaista. Esimerkiksi Pohjois-Suomen pääkaupungin Oulun ympärille muovataan mittavaa kuntaliitosta. Kuuden kunnan liitto synnyttäisi lähes kahdensadan tuhannen asukkaan Suur-Oulun. Oulusta tulisi lähes kahden sadan tuhannen asukkaan suurkunta. Suuri Suomen mitassa. Viime toukokuussa valtiovarainministeriö päätti Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien pyynnöstä selvityttää niiden yhdistämisen. Kuntafuusion selvittäjäksi tuli kuntien toivomuksesta Arto Koski. Koski on ollut viime vuosien johtava kuntaliitoskätilö. Hän veti esimerkiksi Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisen. Haukiputaalla liitostahtoa ilmassa Tiistai-iltana selvitysmies Koski kokosi Haukiputaan teollisuusalueen auditorioon toistasataa kuntalaista kuulemaan ja kuultavaksi liitossuunnitelmista. Koski näytti tilastoja nousseista veroäyreistä, kuntien veloista ja väestön ikääntymisen aiheuttamasta huoltotaakasta. Koski varoi tuputtamasta liitosta. -Sen verran laskin, että liitoksen jälkeen velkataakka olisi 1 700 euroa per kuntalainen, kertoi Koski kuulijoille. Tämä on porkkanaa muille kuin oululaisille. Nyt velkaa on vähiten Oulussa 1 200 euroa asukasta kohti. Velkaisin on Kiiminki, lainaa 3 300 euroa per asukas. Oulun taso on reilusti alle maan kuntien keskiarvon, Kiimingin tuplasti yli. Fuusio lisäisi nykyoululaisten velkataakkaa, ympäryskuntalaisten velka pienenisi. - Minusta ainoa järkevä keino on se että nämä rajat täältä alueelta poistetaan ja kaikki alueen voimavarat keskitetään, kiteytti auditorion etuosassa Erkki Röntynen Haukiputaalta. Tahtoa liittoon on ilmassa, mutta