Group items tagged

"Jätevedestä maanparannusainetta Taskilan jätevedenpuhdistamoon tulee noin 150 000 asukkaan asumajätevedet, pienen ja keskisuuren teollisuuden jätevedet sekä sekaviemäröintialueiden hulevedet. Kemira käsittelee lietteen rikkihappohapotuksesta ja vetyperoksidihapotuksesta koostuvalla kemicond- menetelmällä. Osa menee suoraan pelloille lannoitteeksi, osa kompostoidaan ja myydään multatuotteena viherrakentamiseen ja maanparannusaineeksi. Kompostoinnin hoitaa Viherrengas Vittakankaalla Haukiputaan puolella lähellä Jääliä. Koko maassa jätevesilietettä käytetään lannoitteena alle miljoona kuutiota. Karjanlietelantaa käytetään 20 miljoonaa kuutiota."

"Kiimingin liitosilta oli yleisömenestys Kuntaliitosselvitys kiinnosti kiiminkiläisiä. Oulun seudun suurta kuuden kunnan liitosta pohtiva kansalaisilta Kiimingin Jäälin Laivakankaan koululla oli yleisömenestys. Osanottajalistaan kirjoitti nimensä 146 henkilöä, eikä siinä vielä kaikki, sillä osaa nimilista ei edes tavoittanut. Haukiputaallakin oli päästy edellisenä iltana yli 120 hengen. Miten käy tänään Muhoksella? Nimi listassa on sikäli tärkeä, että valtio maksaa euron osallistujaa kohti kahvitusrahaa. Jääliläinen Antti Rautio kysyi, onko kuntaliitoksen ainoa käyttövoima rahan puute? Pentti Nykänen Kiimingistä kyseli, miten on kuntien valtionosuuksien kanssa. Kuntajakoselvittäjä Arto Koski totesi, että valtionosuudet menevät täysin päikseen vuoteen 2017 saakka, mutta kuka osaa sanoa, miten osuuksia jaetaan 2018 alkaen. Koski lupasi selvitystyön jatkossa laskelmia tästäkin jaosta. Varsinainen yhdistymisavustus olisi kuusi miljoonaa euroa. "Tulevaisuudessa porkkanan sijaan on tarjolla pikemminkin keppiä", Koski arvioi valtion tulevia suunnitelmia. Kiimingin kirkkoherra Pauli Niemelä toi iltaan seurakunnallisen näkemyksen, sillä hän huomautti kuntaliitoksen merkitsevän myös seurakuntien yhdistymisiä. "Jos se olisi ollut tiedossa, monessa kunnassa olisi painettu varmasti aikoinaan toista nappulaa." Niemelän mukaan liitos merkitsisi Oulun seudulle noin 200 000 asukkaan jättiseurakuntaan, kun Oulussa ollaan neljää seurakuntaa ajamassa yhteen. Kansanedustaja, kirkkovaltuutettu Lyly Rajala Oulusta oikoi Niemelän puheita, että Oulussa yksi suurseurakunta on vain yksi mahdollisuus. Rajala toisti Kiimingissä tilaisuuden puheenjohtajan Marjo Korhosen aikahuomautuksista huolimatta samoja kuntaliitosjorinoita Siikalatvan suunnasta kuin edellisenä iltana Haukiputaalla. Maakuntavaltuuston puheenjohtajan ominaisuudessa Rajala aikoo kiertää kaikki kunnat. Aikaa puheenvuorolle oli Kiimingissä kuten muissakin kunniss

"Kiiminki täynnä homerakennuksia Seurakunnan leirikeskus Suvela purettiin vakavan homevaurion takia.Kiimingin Honkimaalla on päiväkoti räjäytetty kokonaan maan tasalle ihan hiljattain lokakuun aikana. Syynä ovat tietenkin homeen aiheuttamat ongelmat sisäilmalle. Sekä päiväkodin lapset että henkilökunta saivat oireita. Päiväkodista löytyi sädesientä ja hometta. Talon korjauksista tehtiin kustannusarvio ja todettiin, että se olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi. Remontin jälkeenkään ei olisi ollut takeita sisäilman puhtaudesta. Nyt kunta suunnittelee, että paikalle rakennetaan kokonaan uusi yksityinen päiväkoti. Kesällä Kiimingistä purettiin seurakunnan leirikeskus Suvela vakavan homevaurion takia, ja paraikaa tontille rakennetaan uutta noin 1,9 miljoonaa euroa maksavaa pytinkiä. Sisäilmaongelmia, kosteusvaurioita tai hometta on havaittu ja osin korjattu Kiimingin yläasteella, Hannuksen, Ylikylän, Alakylän ja Huttukylän pienissä kouluissa, Kiiminkijoen koulussa, Jäälin koulussa, kunnanvirastolla, Jäälin Tuokkosen päiväkodissa, lukiolla sekä terveyskeskuksessa. Jäljelle ei jää monta tervettä julkista rakennusta. "Ei niitä käytännöllisesti katsoen ole missään muuallakaan. Tässä on tullut 20 vuoden aikana oltua homekoulussa kantapäästä lähtien. Valtakunnallisten tutkimusten mukaan noin 70 prosenttia kaikista valtakunnan rakennuksista kärsii jonkinlaisista vesi-, kosteus- ja sitä kautta homevaurioista--myös yksityisten ihmisten kodit. Ei se yksistään Kiimingin ongelma ole", puolustautuu Kiimingin kunnan tilapalvelupäällikkö Hannu Kuusela. Antti Ervasti "

Taskilan hajut muuttivat Jääliin Taskilan hajuhaitat ovat siirtyneet Jääliin. Hieman helpotusta Taskilan asukkaille toi uusi lietettä möyhivä aumauskone kesällä 2008. Jätevesilietteen kompostointi siirtyi Oulun Taskilasta itään, ja samalla siirtyivät hajuhaitat ja niistä tehdyt valitukset. Haju häiritsee nyt etenkin Jäälissä, sillä kompostin aumausalue sijaitsee Vittakankaalla, Haukiputaan ja Kiimingin rajalla. "Ensimmäisellä kerralla haju oli erittäin voimakas", muistelee viime kesää Jäälissä asuva Arto Aalto. Aallon mukaan hajuja aistii, kun tuuli käy Vittakankaan suunnalta. Aalto valitti hajuhaitoista Oulun Vedelle, eikä hän ole ainoa asiasta yhteyttä ottanut jääliläinen. "Viisi valitusta on tullut, se ei ole paljon", laskee Oulun veden johtaja Jouni Lähdemäki. "Kun juuri kesällä saimme valitusten jälkeen tämän nykyisen menetelmän käyttöön, sen käyntiin saaminen ja seuranta ovat vieneet tämän kesän." Yhteismädättämö harkinnassa Ympäristölupa kompostoinnille Vittakankaalla on voimassa vuoden 2012 elokuuhun saakka. "Vuoden 2011 puolella joutuu Viherrengas uusimaan luvan. Kemira vastaa kemikaloinnista ja hajuttomuuden aikaansaamisesta ja kenttätoiminnasta Viherrengas Järvenpää", Lähdemäki lisää. Kompostiaumojen hajuhaittojen vähentämiseksi on kokeiltu muun muassa aumojen lämpötilan rajoittamista, hajunpoistokemikaaleja ja kompostin kääntelyyn suunniteltua aumankääntelykonetta. Vuosi sitten liikelaitosten lautakunnassa oli esillä myös mädättämön eli biokaasutuslaitoksen suunnittelu. Lähdemäen mukaan mädättämö on edelleen varteenotettava vaihtoehto. "Tämä liittyy laajempaan kuvioon, jossa tutkimme Oulun Jätehuollon kanssa mahdollisuutta yhteismädättämöön", Lähdemäki kertoo. Mädättämössä käsiteltäisiin jätevesilietteen lisäksi biojäte. Selvitystyötä ei ole vielä aloitettu. "Mitään erityistä kiirettä emme näe mäd

"Nimilistat herättävät hämmennystä "Ei täällä tarvitse nuorisoa pelätä. Viikonloppuisin jääliläiset nuoret pitävät hauskaa niin kuin muutkin, mutta en tiedä enkä ole ollut mukana missään häirinnöissä", sanoo jääliläinen Miika Niemi. Kiimingin Jäälissä on kerätty nimiä listoihin, joissa on kyselty alueen asukkailta muun muassa sitä, pelkäävätkö he liikkua iltaisin ostoskeskuksessa nuorten käyttäytymisen vuoksi. Listoja on ollut allekirjoitettavana ostoskeskuksen liikkeissä ja kirjastossa. Listan allekirjoittaneita on muutama sata. Nimilistojen takana ovat Jäälin ostoskeskuksen yrittäjät, jotka eivät halua astua julkisuuteen yksittäisinä henkilöinä. Yrittäjät ovat noin vuoden ajan pohtineet keinoja nuorison menon hillitsemiseksi. Mielipahaa on tullut muun muassa paikkojen rikkomisesta, kananmunien heittelystä ja yleisestä siivottomuudesta. Yöaikaan paikalle on soitettu myös poliiseja. Yrittäjät toimittavat listat Kiimingin kunnan nuorisotoimelle. Turha leimata kaikkia Kiimingin kunnan erityisnuorisotyöntekijä Pasi Karvonen on hämmentynyt nimilistojen keräämisestä. Hän on mukana nuorten tilannetta pohtivassa työryhmässä edustamassa kunnan nuorisotointa. Hänen lisäkseen työryhmässä on seurakunnan nuorisotyön väkeä, yrittäjien edustajia, poliisi, alueen koulujen rehtorit ja ostoskeskuksen alueen kiinteistöjen omistajat. "Olen työryhmässä mukana avoimin mielin ja meillä on ollut hyvää keskustelua tilanteesta. Siksi nimi

"Vanhemmat yllättyivät suunnitelmista Jääliläinen Jari Jokela haki tiistaina tyttärensä Helin Jäälin koulun iltapäiväkerhosta. Jokeloille kerhotoiminta on erittäin tärkeä palvelu, sillä loppuvuodesta syntynyt ensiluokkalainen ei pärjää kotona yksin tuntikausia. "Teemme molemmat tiukkoja työpäiviä. Nämä suunnitelmat kuulostavat taas siltä, että haetaan säästöjä ymmärtämättä oikeastaan asiasta yhtään mitään. Hyvin tyypillistä Kiimingin kunnalle", Jokela hymähtää. Nelosluokkalaisen Teemun ja ensiluokkaa käyvän Tommin äiti Minna Kuisma yllättyi kuultuaan suunnitelmista. "4H:n ohjaajat ovat erittäin ammattitaitoisia. Kouluavustajille lisätyö tulee olemaan varmasti rankkaa. Olisi ollut mukavaa, jos meille vanhemmillekin olisi kerrottu asiasta ja varsinkin perusteista", Kuisma sanoo. Antti Ervasti "

"Kuusamontiellä vauhdit etuajassa Vanhempi konstaapeli Hannu Muranen ohjaa reilua ylinopeutta ajaneet autot tien sivuun. Kuusamontiellä lähes kaikki ajoivat kahdeksaakymppiä, vaikka nopeusrajoitus on vielä 60 kilometriä tunnissa. Kaunis syyspäivä, harva keskipäivän liikenne ja uutuuttaan hohkava nelikaistainen Kuusamontie pistävät järjestelmällisesti autoilijoiden kaasuvarpaat vipattamaan. "Kahdeksaakymppiä nämä kaikki ajaa", vanhemman konstaapelin Hannu Murasen radiopuhelimesta kuuluu tutkaa käyttävän poliisin ääni. Tiellä on toistaiseksi vielä 60 kilometrin nopeusrajoitus. "Puuttumiskynnys on aika korkea tällaisissa paikoissa", Muranen sanoo. Kohta Muranen ohjaa 93 kilometriä tunnissa ajaneen BMW:n tien reunaan. Palaveriin oli kuulemma kiire, eikä kuski huomannut nopeusrajoitusta. Muranen arvelee, että koska ajo-olot ovat hyvät, päiväsakkojen määrää voidaan katsoa alaspäin. Bemarin kuljettajaa yli 1 300 euron sakot eivät tyydytä. "Minä olen yrittäjä, tämä tulee lopulta yhteiskunnan maksettavaksi", hän huomauttaa. Nopeusrajoitukset Kuusamontiellä kasvavat vasta ensi viikolla 80 kilometriin tunnissa. Tiellä tehdään edelleen pieniä viimeistelytöitä useassa kohdassa. "Ei rajoituksia huvin vuoksi ole jätetty. Toivoisimme, että autoilijat ajaisivat rajoitusten mukaan, vaikka houkutus onkin vetää lujaa", Tiehallinnon projektipäällikkö Heimo Tervola muistuttaa. Noin puolen tunnin ratsian aikana poliisit pysäyttävät reilun ylinopeuden takia kolme autoa. Jääliläinen Raija Hiltunen myöntää, että kuudenk

"Nuotiolla puhuttiin isyydestä Jaakko Konttinen (etualalla) olisi itse kaivannut isäryhmän kaltaista vertaistoimintaa tultuaan isäksi kaksi vuotta sitten. Takana Henri Lassila (vas.), Janne Juuso ja Ville Porthan sekä ryhmän toinen vetäjä Juha-Matti Pyykkönen virittelevät makkaroita tulille Sahasaaren nuotiopaikalla. Jääliläinen kahden lapsen isä Jaakko Konttinen muistaa vielä, kun hän kolmisen vuotta sitten pääsi ensimmäistä kertaa kylvettämään ja pukemaan esikoispoikaansa. "Sukat ja paita taisivat olla väärää sävyä, ja ovensuussa seisonut lapsen äiti meinasi alkuun antaa hoito-ohjeita, mutta siitä se lähti." Konttinen muistaa, että olisi itse isäksi tultuaan kaivannut vertaisryhmää, jossa olisi puhuttu miesporukalla isäksi tulemisesta ja siihen liittyvistä asioista. "Neuvoloissa keskitytään helposti äitiin ja lapseen. Kuitenkin isät hoitavat lasta siinä, missä äiditkin. Mitä sitten, vaikka sukat ja paita olisivat väärää sävyä." Nyt Konttinen vetää yhdessä kiiminkiläisen Juha-Matti Pyykkösen kanssa isäryhmää ensimmäistä lastaan odottaville kiiminkiläismiehille. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Kiiminki järjestää perhevalmennusta tuleville isille, isien voimin. Tiistai-iltana ensimmäinen isäryhmä kokoontui Koitelinkoskella. Makkaranpaiston ja nokipannukahvien lomassa keskusteltiin siitä, mitä tarkoittaa perheeksi valmistautuminen. Pyykkösen ja Konttisen vetämässä ryhmässä Koitelinkoskella olivat mukana ensimmäistä lastaan odottavat isät Janne Juuso, Henri Lassila ja Ville Porthan, joilla kaikilla laskettu aika osuu lokakuun puolivälin tietämille. Päätös ryhmään osallistumisesta oli kaikille selkeä ja helppo. "Ajattelin heti, että tämä pitää testata", perhevalmennuksessa ryhmän toiminnasta kuullut Porthan sanoo. "Täällä voi puhua sellaisista aiheista, jotka eivät kaveriporukalla tule puheeksi", Juuso ja Lassila puolestaan arvelevat. Juha-Matti Pyykkön

"Kotka:Kotkauutiset 8.5.2006 Maakotkasivuilla käynyt ennätysmäärä Maakotkasivuilla tehtiin tällä viikolla ennätys, kun keskiviikkona sivuilla vieraili 11 924 kävijää. Torstai-iltaan mennessä tämän kevään kokonaiskävijämäärä oli yli 19 000. Sivuston yksi ylläpitäjä, jääliläinen Pasi Jäntti arveli 20 000 rajan rikkoutuvan puoleen yöhön mennessä. Pohjois-Pohjanmaalla on kolmeen maakotkanpesään sijoitettu nettikamerat, joita voi seurata osoitteessa http://www.panoraama.com/live/maakotka/. Ensimmäisellä pesällä kotka hautoo kahta munaa, joiden kuoriutumisen laskettu aika on 4. toukokuuta. Kakkospesällekin odotetaan lintua. Siihen lintu on yleensä asettunut paria kolmea viikkoa ykköstä myöhemmin. Kolmonen jäänee ilman asukasta. Jäntille on tullut parikymmentä palautetta sähköpostilla ja puheluita Saksasta saakka. Torstaina soitti ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden toimittaja. Ervasti Antti "

"Maakotka-kameralle palautetta Amerikasta asti Kansainvälinen palaute maakotkanettikamerasta lisääntyy kovaa vauhtia, kertoo sivujen ylläpidosta vastaava jääliläinen Pasi Jäntti. Häneen on otettu sähköpostilla yhteyttä muun muassa Kanadan Vancouverista ja Yhdysvaltain Kaliforniasta sekä Saksasta. Projektipäällikkö Stephanie Hutton Amerikan intiaanien oikeusjärjestöstä Narfista (The Native American Rights Fund) tervehti hiljattain kotkasivuja. Kirjeessään Hutton iloitsee suomalaisten ja intiaanien erityissuhteesta luontoon. Kaleva "

"Laivakankaan uusi koulu hahmottuu Kiimingin kunnan kaikkien aikojen suurimman ja kalleimman rakennuksen, 500 oppilaan Jäälin Laivakankaan koulun suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Suunnitelmat valmistuvat loppukesällä siten, että kaivinkone pääsee irti syksyllä. Töiden arvioidaan maksavan 11,5 miljoonaa euroa. Laivakankaan koulu on suuri koulu, mutta ei suinkaan suurin. Esimerkiksi Oulun Kaakkurin koulu on liki kaksi kertaa sitä suurempi. Noin 6 750 neliön rakennusten sydän on pääaula. Avaraan aulaan avautuu näkymä eri puolelle tonttia. Aulasta on yhteydet eri siipiin. "Aulan erikoisuus on, että se on kaksi kerroksinen. Aulan keskiosaan tulee myös luonnonvaloa toisen kerroksen ikkunoista. Muutenkin sen valoisuuteen on kiinnitetty paljon huomioita", pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Pekka Lukkaroinen kertoo. Liikuntasalia voidaan muunnella katsomorakenteilla. Liikuntasali pystytään myös yhdistämään ala-aulaan, kun siirtoseinä poistetaan. Silloin tiloissa voidaan järjestää monenlaisia kulttuuritapahtumia. Monikäyttöisyyttä edistetään sillä, että aulan kautta voidaan kulkea illalla liikuntasaliin, teknisiin tiloihin sekä musiikki- ja kuvataideluokkiin siten, että varsinaisiin koulutiloihin ei päästä. Piharatkaisuissa on otettu huomioon, että kouluun tulee monen ikäisiä oppilaita. Kouluun tulee eri-ikäisille tarkoitettuja erillisiä pihoja, mutta myös kaikille yhteistä tilaa, jossa on esimerkiksi pallokenttä. "Tämä on arkkitehtuuriltaan moderni rakennus, joka sopii metsäiseen ympäristöön. Rakennus on punatiilinen pulpettikatto vuosi sitten valmistuneen samalla tontilla olevan päiväkodin linjausten mukaisesti", Lukkaroinen pelkistää. Ensin rakennetaan liikuntasali Jäälin Laivakankaan koulun ja liikuntahallin työt alkavat todennäköisesti tänä vuonna. Ensin nousee liikuntahalli. Valtuusto hyväksyi budjettiin rahat liikuntasalin rakentamiseen, mutta kaivinkoneiden startti edellyttää kaikkien r

"Päiväkodin harjannostajaiset Jäälissä Laivakankaan päiväkodin harjannostajaisia vietetään perjantaina Jäälissä. Päiväkodista tulee neljäosastoinen ja 63-paikkainen. Rakennuksen kerrosala on 1156,0 neliötä ja sen arkkitehti- ja pääsuunnittelu on kuusamolaisen arkkitehtitoimisto Seppo Koutaniemi Ky:n tekemää."

"Jäälin liikennevalot käyttöön kuukauden päästä Kiimingin Jääliin rakennettavat kahdet liikennevalot Kuusamontien varrelle valmistuvat lokakuun lopussa. Vilkkaasti liikennöityihin Laivakankaan ja Jäälintien risteyksiin tulevat valot parantavat merkittävästi liikenneturvallisuutta ja parantavat Kuusamontielle kääntymistä etenkin ruuhka-aikoina. Valojen asentaminen häiritsee vielä kuukauden ajan Kuusamontien liikennettä jonkin verran. Koska anturat ja kaapelit on jo ehditty asentaa ajoradalle, haitta on kuitenkin vähäinen. Liikennevalot on tilannut Jääliin Tielaitoksen Oulun tiepiiri. "

"Pohjoisen nuoria mukaan ammattitaidon MM-kilpailuihin Ammattitaidon MM-kilpailuihin Kanadaan lähtevät Suomea edustamaan kirvesmies Ville Huusko (Oulu), konepajatekniikan joukkue Mika Junttila (Jääli), Sami Myllynen (Kello) ja Antti Autio (Oulu) sekä lähihoitajapari Jaana Pakanen (Ii) ja Tiina Ahola (Oulu). Muita pohjoissuomalaisia kilpailijoita ovat putkiasentaja Pasi Tahkola Kemistä ja CAD-suunnittelija Alexander Juustovaara Torniosta. Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut järjestetään Kanadan Calgaryssa 1.-7.9.2009. Järjestyksessään 40. MM-kilpailuun osallistuu noin 900 alle 23-vuotiasta kilpailijaa 47 eri maasta. Maailmanmestaruudet ratkotaan 43 lajissa. Suomen 45-henkinen ammattitaitomaajoukkue lähetetään kisamatkalle Helsingistä 28. elokuuta. Viikonvaihteessa pidettiin viimeinen maajoukkueleiri, joka huipentui opetusministerin tapaamiseen säätytalolla. Kolmipäiväisen kilpailun aikana kilpailijat työskentelevät tarkkuutta, nopeutta ja ongelmanratkaisukykyä vaativien tehtävien kanssa. Kisoihin odotetaan 150 000 katsojaa. "

Oulun Poliisi kaipaa edelleen tietoa Jäälistä sunnuntaina kadonneesta 71-vuotiaasta Eino Mettovaarasta. Mettovaara sairastaa sydänsairautta ja alzheimerin tautia. Hän katosi pyörälenkille lähtönsä jälkeen sunnuntaina. Mettovaara lähti pyörällä liikkeelle kotoaan Jäälistä sunnuntaina 12.6 klo 17.30. Katoamisesta ilmoitettiin poliisille sunnuntaina illalla yhdeksän aikaan. Poliisi etsi kadonnutta sunnuntaina illan ja yön aikana Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun ja lentokoneen avustuksella Oulun ja naapurikuntien alueelta. Poliisi on tarkastanut yleisöltä tulleet havainnot kadonneesta toistaiseksi tuloksetta. Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu etsi kadonnut tiistaina lähialueelta Jäälissä. Kadonnut on 165 - 170 cm pitkä ja hoikka. Vaatetuksena hänellä on musta lippis, harmaat housut ja tumman sininen pusero, missä vihreätä. Hän on liikkeellä hopean värisellä naisten polkupyörällä. Poliisi toivoo, että havainnoista ilmoitetaan hätänumeroon 112. "

"Kuka alakaa ketäki vai alakaako kukkaa kettää? Muutaman lähiviikon sisällä pitäisi kirkastua, millä mallilla Oulun seudun kunnissa jatkossa mennään; kuka alkaa ketäkin vai alkaako kukaan ketään. Vielä hetki sitten kuviot näyttivät aika innottomilta ja epämääräisiltä, mutta nyt tuntuu olevan pientä vipinää ilmassa. Kuinka nopeasti se sitten johtaa tosi toimiin, onkin jo toinen juttu. Oulun alkuperäinen ajatus kihlata kerralla koko seutu, ei kuitenkaan toteudu, ei ainakaan vielä. Ei näytä toteutuvan myöskään lievempi versio suurtaloudesta, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueesta vaikuttaa tulevan totta korkeintaan muutamissa Oulun eteläpuolen kunnissa. Tavallisen kuntalaisen näkökulmasta siitä olisi tulossa torso jo siitä syystä, että päivähoito ollaan pulauttamassa kuvioista pois. Se, jos mikä olisi järkevää hoitaa kuntarajoja kunnioittamatta. Samaan aikaan Oulu on hieronut lähempää tuttavuutta kahden yksittäisen kunnan, Haukiputaan ja Yli-Iin kanssa. Kaupungin omat velkaantumiskäyrät näyttävät kuitenkin niin uhkaavilta, että sen into ottaa vastuulleen köyhiä kosijoita on jonkin verran hiipunut. Sitä paitsi ainakin Haukiputaalla puntit sinkkuna pysymisen ja Ouluun liittymisen välillä tuntuvat olevan vähintäänkin fifty-sixty. Toisaalta muualta voi pian olla tunkua oven taakse siitäkin edestä. Kiiminki esiintyi viikko sitten seudun puhemiehenä ja toi peliin uuden avauksen. Se esitti, epävirallisesti tosin, selvityksen tekemistä useamman kunnan liitoksesta kerralla. Käytännössä tämän typistetyn uuden Oulun voisivat muodostaa Oulu, Kiiminki, Haukipudas, Yli-Ii ja Oulunsalo. Muhoksellakin on herätty. Oulussa ajatusta ei pidetty mahdottomana, mutta kyseisten kuntien olisi ensin itse ilmaistava halukkuutensa ja lähestyttävä asiassa virallisesti. Vasta sen jälkeen Oulu voi ottaa asiaan kantaa: tosin aluksi vain siihen, tehdäänkö sitä selvitystä vai ei. Valtionhal

"Keskustakaksikko perusti oman valtuustoryhmän Kiimingissä Kiiminkiläiset keskustavaikuttajat Kari Tiri ja Kari Hildén ovat irtautuneet puolueensa valtuustoryhmästä ja perustaneet oman valtuustoryhmä Jäälin. Itse puolueesta miehet eivät ole eronneet. Kari Tirin mukaan syy oman valtuustoryhmän perustamiseen löytyy keskustaryhmän "saamattomuudesta". "Nyt on 2,5 kuukautta vatvottu luottamuspaikkoja eikä mitään ole saatu aikaiseksi. Sama saamattomuus keskustaa on vaivannut muutoinkin. Vaalit hävisimme, koska keskusta ei ollut valmis kuntaliitosesiselvityksen tekemiseen Oulun kanssa. Nyt on selkeä uusiutumisen paikka", Tiri sanoo. Vaalien jälkeen Kari Tiri teki heti marraskuun valtuustossa esityksen esiselvitystyön aloittamisesta. Tirin esitys voitti saatuaan taakseen 18 valtuutettua. 17 valtuutettua oli esiselvityksen tekemistä vastaan, jotka olivat kaikki keskustalaisia. Keskustalaisista Tirin lisäksi esiselvitystä kannattivat vain varavaltuutettuina paikalla olleet Martti Leskelä ja Aila Postareff-Jurvelin, joka uudessa valtuustossa istuu kokoomuksen edustajana. "Tein esiselvityksestä esityksen, vaikka edellisenä päivänä sain kirjeen, jossa sanottiin, että saan hyvän luottamuspaikan, jos pysyn ruodussa", Tiri hämmästelee. Tiri nousemassa valtuuston johtoon Keskusta sai viime syksyn kunnallisvaaleissa Kiimingin valtuustoon 15 paikkaa. Keskusta oli selvä vaalien häviäjä, sillä paikkamäärä tippui edellisestä valtuustokaudesta viidellä. Keskustan valtuustoryhmään jää 13 edustajaa Tirin ja Hildénin eron jälkeen. "Keskustalla on ollut kaksi kautta ylivoimainen enemmistö, kun sillä on ollut 35 valtuustopaikasta 20. Nyt keskusta jää selvään vähemmistöön, kun lasketaan yhteen muut valtuustoryhmät eli vasemmisto, demarit, kokoomus, perussuomalaiset, vihreät ja valtuustoryhmä Jääli. Meitä muita on yhteensä 22, kun keskustalaisia on vain 13", Kari Tiri laskee. Tirin mukaan keskustan valtuustoryhmää l

Oulussa ei ole virallista koirien uimarantaa, mutta koiraharrastajilla on tiedossa monia rauhallisia rantoja joissa koirien kelpaa pulikoida. Järjestyslain mukaan koirat eivät kuulu yleisille uimarannoille. Sen sijaan muualla kuin yleisillä rannoilla koiria voi uittaa vapaasti, ja tällaisia paikkoja Oulun seudulta löytyy runsaasti. Oulun kaupungin liikuntasuunnittelijan Mervi Uusimäen mukaan koirien virallisia uittopaikkoja kysellään harvoin. Koska kysyntää on vähän, ei virallista koirien uittopaikka ole ryhdytty kaupunkiin rakentamaan. Paikalliset koiraharrastajat ovat löytäneet hyvin tiensä itselleen mieluisille uittopaikoille, ja vinkkejä uusista hyviksi havaituista rannoista jaetaan aktiivisesti. Kaupungilla ei ole olemassa valmista listaa sopivista rannoista, mutta esimerkiksi Korkeasaaren päässä oleva entinen uimaranta, Oritkarin ranta-alueet, Niilesjärven ja Pyykösjärven rannat sekä Jäälin hiekkamontut ovat olleet suosittuja. Lue lisää huomisesta Kalevasta! "

"Kiimingin keskusta repesi erimielisyyksiin 150-vuotiaan Kiimingin kunnallispolitiikassa kuohuu. Kiimingin keskustapuolueen rivit rakoilevat. Keskustan valtuustoryhmään valitut Kari Tiri ja Kari Hildén ovat muodostaneet valtuustoryhmä Jääli nimeä kantavan kahden miehen ryhmittymän. Keskustan kunnallisjärjestöä miehet informoivat asiasta alkuviikolla. Keskustapuolueesta miehet eivät ole kuitenkaan eronneet. Kari Tirin mukaan oman ryhmän perustamisen syynä on keskustan valtuustoryhmän vitkuttelu luottamuspaikkojen jakamisessa sekä vastahakoisuus kuntaliitosesiselvitystyön tekemiseen Oulun kanssa. Tirin mukaan viimeksi mainittu oli suurin syy myös sille, että keskusta oli Kiimingissä selvä häviäjä viime kunnallisvaaleissa. Keskusta menetti Kiimingissä viisi valtuustopaikkaa. Anja Harju "

"Jäälin K-market uudistettiin Kiimingin Jäälissä toimiva K-market on uudistettu. Samalla kaupan valikoimaa on kasvatettu. Uutuutena kaupassa toimii nyt myös salaattibaari. "Erityisesti leipä- ja kahvileipävalikoimille on uudistuksen myötä saatu lisätilaa ja siten valikoimia on pystytty lisäämään", kertoo K-marketin kauppias Paavo Ruusu. K-market Jääli kuuluu yli 400 ruokakauppaa käsittävään K-market ketjuun. Kaleva "