Group items tagged

"Viimeisen tapin takaa Teemu Kattilakoski on rehkinyt tiukan puolituntisen liikuntalääketieteellisen klinikan testimatolla hapenottotestissä. Elimistö käy yhä kovilla kierroksilla, kun mies rojahtaa kahvilan tuoliin. Ensimmäinen hörppäys lämmintä cappuccinoa tekee tehtävänsä. "Pukkaa tuota perhanan jälkihikeä", Kattilakoski sanoo ja pyyhkii otsaansa hihaan. Testin tulos oli hyvä, parempi kuin kertaakaan aikaisemmin: 88,5 millimoolia/litra. Kehon rasvaprosenttikin (4,1%) kertoo, että Kattilakoski on viettänyt kesän aivan jossain muualla kuin uimarannalla. "Liikkeellä on oltu", mies toteaa. "Hyviähän nuo lukemat ovat, mutta eivät ne mitään itseisarvoja ole. Pelkällä hapenottokyvyllä ei vielä kovaa hiihdetä, mutta edellytykset siihen ovat olemassa." Ja kovaa jääliläinen aikoo ensi talven lumilla mennä, kovempaa kuin koskaan aikaisemmin. Tarkoitus on astua pari askelta lähemmäs maailman kärkeä. Viime talvena Kattilakoski otti kärkeä kiinni pitkän harppauksen. MM-kisojen 50 kilometrillä hän oli kahdeksas, ja mitali jäi härnäämään alle minuutin päähän. "MM-kisoissa näin konkreettisesti sen, kuinka lähellä kärki on. Viidelläkympillä ero on vain sekunti kilometriä kohden." Kahvikupin ääressä istuvasta Kattilakoskesta huokuu luja päättäväisyys. Alavieskan Virin hiihtäjä on aikaisemminkin puhunut haaveistaan hiihtää maailman huipulla, mutta nyt puheesta on tippunut turha kainostelu pois. "Kärki on otettavissa kiinni - ja se otetaan kiinni", Kattilakoski lataa. Kolme vuotta armonaikaa Monet kolhut ja takapakit kokenut 25-vuotias Kattilakoski tietää, että suuret puheet pulla suussa eivät riitä. Mies joutuu pyyhkimään hikeä ja jälkihikeä vielä useamman kerran, ennen kuin Maamme-laulu kajahtaa ilmoille. Maamme-laulua Kattilakoskella on tarkoitus kuunnella Torinon olympialaisissa talvella 2006. Seuraavan kolmen vuoden aikana mies on valmis rutistamaan itsestään irti kaiken mahdolli

"Kuntaliitos koskettaa nyt joka kolmatta suomalaista julkaistu 14.10.2009 klo 06:31, päivitetty 15.10.2009 klo 08:03 Kartta Oulun ja Lahden ympäristön kuntaliittoselvityksistä. Oulun ja Lahden ympäristössä on vireillä kuntaliittoselvityksiä. Kuntaliitosselvityksiä on vireillä runsaasti. Niiden piirissä on 1,5 miljoonaa suomalaista. Esimerkiksi Pohjois-Suomen pääkaupungin Oulun ympärille muovataan mittavaa kuntaliitosta. Kuuden kunnan liitto synnyttäisi lähes kahdensadan tuhannen asukkaan Suur-Oulun. Oulusta tulisi lähes kahden sadan tuhannen asukkaan suurkunta. Suuri Suomen mitassa. Viime toukokuussa valtiovarainministeriö päätti Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien pyynnöstä selvityttää niiden yhdistämisen. Kuntafuusion selvittäjäksi tuli kuntien toivomuksesta Arto Koski. Koski on ollut viime vuosien johtava kuntaliitoskätilö. Hän veti esimerkiksi Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisen. Haukiputaalla liitostahtoa ilmassa Tiistai-iltana selvitysmies Koski kokosi Haukiputaan teollisuusalueen auditorioon toistasataa kuntalaista kuulemaan ja kuultavaksi liitossuunnitelmista. Koski näytti tilastoja nousseista veroäyreistä, kuntien veloista ja väestön ikääntymisen aiheuttamasta huoltotaakasta. Koski varoi tuputtamasta liitosta. -Sen verran laskin, että liitoksen jälkeen velkataakka olisi 1 700 euroa per kuntalainen, kertoi Koski kuulijoille. Tämä on porkkanaa muille kuin oululaisille. Nyt velkaa on vähiten Oulussa 1 200 euroa asukasta kohti. Velkaisin on Kiiminki, lainaa 3 300 euroa per asukas. Oulun taso on reilusti alle maan kuntien keskiarvon, Kiimingin tuplasti yli. Fuusio lisäisi nykyoululaisten velkataakkaa, ympäryskuntalaisten velka pienenisi. - Minusta ainoa järkevä keino on se että nämä rajat täältä alueelta poistetaan ja kaikki alueen voimavarat keskitetään, kiteytti auditorion etuosassa Erkki Röntynen Haukiputaalta. Tahtoa liittoon on ilmassa, mutta

Kiimingin ensi vuoden käyttömenot kasvavat seitsemän prosenttia. Vaikka se ylittää selvästi inflaation, ei kunnanjohtaja Eino Iisakka pidä talousarvioesitystä löysänä. "Kun patoutuneet paineet palveluissa ja jatkuvasti kasvava väkiluku otetaan huomioon, talousarvioesitys on tiukahko." Hallintokuntien esityksiä on pitänyt karsia runsaasti. Kireys on luonnehtinut Kiimingin talousarviota jo aikaisempina vuosina. "Menemme hitaasti eteenpäin", sanoo kunnanjohtaja. Kiimingin kunnanhallitus hyväksyi valtuustolle menevän talousarvioesityksen maanantaina. Ainoa suuri talonrakennusinvestointi on Laivakankaan päiväkoti, johon ei ole saatu valtionapupäätöstä. Jos apuja ei saada, on talousarviossa varauduttu rakentamaan se kokonaan kunnan kustannuksella. Jatkossa kolkuttelevat kuntaa isot kouluinvestoinnit, kuten yläasteen muutostyöt vuodelle 2004 ja Jäälin uusi koulu vuodelle 2006. Myös kuntalaisia paljon puhuttaneet liikuntatilat saavat vielä odottaa vuoroaan. Sen rakentamiseen palataan kunnanjohtajan mukaan ensi vuonna. Ensi vuonna kunta rakentaa yrityspuiston kunnallistekniikkaa. Kun tiet, vesijohdot ja viemärit on rakennettu, alkaa kunta markkinoida yritystontteja, jotta kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvaisi. Yritysmarkkinointiin ei ole määrärahaa, vaan se hoidetaan elinkeinojen normaaleista määrärahoista. Kunnan yritystilojen rakentamiseen ei ole myöskään määrärahaa, vaan siihen palataan tapauksittain, jos tarvetta ilmaantuu. Ensi vuonna kunta siisti ympäristöä ja parantaa muutenkin taajamakuvaa. Kiiminki liittyy vuonna 2003 viimeisenä Oulun ympäristökuntana myös kaupungin jätehuoltoon.

"Päiväkodin harjannostajaiset Jäälissä Laivakankaan päiväkodin harjannostajaisia vietetään perjantaina Jäälissä. Päiväkodista tulee neljäosastoinen ja 63-paikkainen. Rakennuksen kerrosala on 1156,0 neliötä ja sen arkkitehti- ja pääsuunnittelu on kuusamolaisen arkkitehtitoimisto Seppo Koutaniemi Ky:n tekemää."

"Jäälin liikennevalot käyttöön kuukauden päästä Kiimingin Jääliin rakennettavat kahdet liikennevalot Kuusamontien varrelle valmistuvat lokakuun lopussa. Vilkkaasti liikennöityihin Laivakankaan ja Jäälintien risteyksiin tulevat valot parantavat merkittävästi liikenneturvallisuutta ja parantavat Kuusamontielle kääntymistä etenkin ruuhka-aikoina. Valojen asentaminen häiritsee vielä kuukauden ajan Kuusamontien liikennettä jonkin verran. Koska anturat ja kaapelit on jo ehditty asentaa ajoradalle, haitta on kuitenkin vähäinen. Liikennevalot on tilannut Jääliin Tielaitoksen Oulun tiepiiri. "

"Koululaisilta loppuvat tilat Oulunsalon Pitkäkankaan koulun 5B-luokka majailee kotitalousluokassa. Oppilaat piirsivät kuvaamataidon tunnilla kuvan koulustaan. Oulunsalon Pitkäkankaan koulun 5B-luokka majailee kotitalousluokassa. Oppilaat piirsivät kuvaamataidon tunnilla kuvan koulustaan. Tapio Maikkola Tapio Maikkola Oulunsalon Pitkäkankaan koulun 5B-luokka majailee kotitalousluokassa. Oppilaat piirsivät kuvaamataidon tunnilla kuvan koulustaan. Oulun seudun koulut eivät enää pysty laajenemaan asukasluvun kasvun mukana. Vanhempien kärsivällisyys alkaa loppua esimerkiksi Oulunsalon Pitkäkankaalla, jossa opetusryhmiä joudutaan suurentamaan yli suositusten ensi syksynä. "Nykyinen järjestelmä ei ehkä pysty vastaamaan kasvukeskusten tarpeita", myöntää koulutoimentarkastaja Jukka-Pekka Kiviojakin. Keskiviikkoiltana vanhemmat tivasivat Pitkäkankaan koululla Oulunsalon sivistysjohtajalta Markku Seppäseltä lisää tilaa lapsille. Tilapäiset tilat varastoissa tai väestösuojissa ovat tuttuja myös Oulussa, Haukiputaalla, Kiimingissä, Kempeleessä ja Suomen nopeimmin kasvavassa mannerkunnassa Limingassa. Kasvaviin kuntiin haetaan jälleen rahaa jopa uusille kouluille. Yhteensä Oulun läänin koulut ovat tehneet esityksiä uusista ja paremmista opetustiloista 139 miljoonalla eurolla vuosille 2004-07. Tässä luvussa ovat vasta peruskoulut ja lukiot. Koulutoimentarkastaja lupaa vain, että kesäkuussa julkaistavassa listassa lääninhallitus esittää opetusministeriölle hankkeita 44 miljoonan euron edestä. "Aika lohduttomia lukuja suhteessa rahaan, jota voidaan jakaa", Jukka-Pekka Kiviojakin päivittelee. Väkiluku kasvaa 20 prosentilla Paineet eivät hellitä vuosiin. Ehkä pahenevat. Jo toissalukuvuodelle Oulunsalon, Kempeleen ja Haukiputaan ala-asteiden oppilasmäärät lisääntyivät neljällä prosentilla. Limingassa jopa yhdeksällä prosentilla. Tilastokeskus ennustaa Kempeleen, Kiimingin ja Oulunsalon väestön lisääntyvä

"Oulu Kiiminki hidastaa nopeuksia, poistaa väyliltä kolmiollisia risteyksiä ja rakentaa uusia pyöräteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kuntalaiskyselyn pohjalta tehty liikenneturvallisuussuunnitelma paljastaa, että turvallisia ratkaisuja tarvitaan erityisesti koulujen ympäristöön. Tiistaina julkaistun Kiimingin liikenneturvallisuussuunnitelman ovat laatineet kunta ja Oulun tiepiiri yhteistyössä. Ennen kuin suunnitelma menee täytäntöön, se käsitellään teknisessä lautakunnassa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Todennäköisesti jo tänä kesänä aletaan rakentaa uutta pyörätietä Ylikiimingintielle Kiimingin kirkonkylältä Koiteliin päin. Myös kirkonkylään ja Jääliin suunnitellaan lisää kevyen liikenteen väyliä. Lähivuosien tärkeimmiksi hankkeiksi suunnitelmassa on mainittu lisäksi liikennevalojen asentaminen Ouluntien, Jäälintien ja Laivakankaantien liittymiin. Haukiputaantien ja Kuivasjärventien liittymään Alakylässä on suunnitteilla saarekkeet, ja Alakylässä sekä Jäälissä on tarkoitus lisätä tievalaistusta. Kiimingin yhdyskuntajohtaja Risto Sarkkinen sanoo, että edellä mainittuja hankkeita ei voida toteuttaa vuodessa tai kahdessa, vaan ne tehdään ajan kuluessa sitä mukaa, kun kunnan budjettivarat antavat myöten. Nopeusrajoituksia suunnitelma esittää alennettavaksi useilla alueilla. Kuusamontiellä on tarkoitus pidentää 60 kilometrin rajoitusta Kirkonkylää lähestyttäessä. Useilla taajamaosuuksilla rajoitusta lasketaan 40:stä 30:een kilometriin tunnissa. Nykyisiä 60:n rajoituksia tullaan muuttamaan 50:een. Taajama-alueiden nopeuksia pyritään vähentämään myös poistamalla risteyksistä kolmioita koulujen lähistöllä. Etuajo-oikeutta tultaneen muuttamaan muun muassa Jäälissä kouluihin johtavilla väylillä. Suunnitelma esittää tieverkon täydentämistä, uusia linja-autopysäkkijärjestelyjä, liittymien parantamista, kevyen liikenteen alikulkukäytäviä ja katujen p