Group items tagged

"Kuntaliitos koskettaa nyt joka kolmatta suomalaista julkaistu 14.10.2009 klo 06:31, päivitetty 15.10.2009 klo 08:03 Kartta Oulun ja Lahden ympäristön kuntaliittoselvityksistä. Oulun ja Lahden ympäristössä on vireillä kuntaliittoselvityksiä. Kuntaliitosselvityksiä on vireillä runsaasti. Niiden piirissä on 1,5 miljoonaa suomalaista. Esimerkiksi Pohjois-Suomen pääkaupungin Oulun ympärille muovataan mittavaa kuntaliitosta. Kuuden kunnan liitto synnyttäisi lähes kahdensadan tuhannen asukkaan Suur-Oulun. Oulusta tulisi lähes kahden sadan tuhannen asukkaan suurkunta. Suuri Suomen mitassa. Viime toukokuussa valtiovarainministeriö päätti Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien pyynnöstä selvityttää niiden yhdistämisen. Kuntafuusion selvittäjäksi tuli kuntien toivomuksesta Arto Koski. Koski on ollut viime vuosien johtava kuntaliitoskätilö. Hän veti esimerkiksi Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisen. Haukiputaalla liitostahtoa ilmassa Tiistai-iltana selvitysmies Koski kokosi Haukiputaan teollisuusalueen auditorioon toistasataa kuntalaista kuulemaan ja kuultavaksi liitossuunnitelmista. Koski näytti tilastoja nousseista veroäyreistä, kuntien veloista ja väestön ikääntymisen aiheuttamasta huoltotaakasta. Koski varoi tuputtamasta liitosta. -Sen verran laskin, että liitoksen jälkeen velkataakka olisi 1 700 euroa per kuntalainen, kertoi Koski kuulijoille. Tämä on porkkanaa muille kuin oululaisille. Nyt velkaa on vähiten Oulussa 1 200 euroa asukasta kohti. Velkaisin on Kiiminki, lainaa 3 300 euroa per asukas. Oulun taso on reilusti alle maan kuntien keskiarvon, Kiimingin tuplasti yli. Fuusio lisäisi nykyoululaisten velkataakkaa, ympäryskuntalaisten velka pienenisi. - Minusta ainoa järkevä keino on se että nämä rajat täältä alueelta poistetaan ja kaikki alueen voimavarat keskitetään, kiteytti auditorion etuosassa Erkki Röntynen Haukiputaalta. Tahtoa liittoon on ilmassa, mutta

"Kiiminkiin rakennetaan Ideapark julkaistu 04.08.2008 klo 14:41, päivitetty 01.11.2008 klo 03:02 Kiiminkiin rakennetaan Ideapark-liikekeskus. Kiimingin Yrityspuistoon on varattu hanketta varten yli 30 hehtaarin maa-alue. Tavoitteena on avata Ideapark Kiiminki vuonna 2010. Kiimingin hankkeen laajuus on noin 100 000 neliötä ja se käsittää 200 liikettä, 30 ruokaravintolaa ja kahvilaa sekä 1,2 kilometriä sisätiloihin rakennettuja ostoskatuja. Hankkeen toteuttaa Masku Kiinteistöt Oy, joka avasi vastaavan konseptin mukaisen liikekaupungin Lempäälässä syksyllä 2006. Uusi liikekeskus sijaitsee yhdeksän kilometriä Oulun kaupungin keskustasta Kuusamon suuntaan. Hankkeen rakentamisvaiheen arvioidaan työllistävän useita satoja ja itse liikekaupunki avautuessaan yli 1 000 henkilöä. Esisopimus Ideapark -hankkeen toteuttamisesta, kauppakirja maa-alueen kaupasta ja kunnan tekemä investointipäätös kunnallistekniikan toteuttamista varten hyväksyttiin maanantaina Kiimingin kunnanvaltuustossa. YLE Uutiset"

Rauhallinen analyytikko, joka paneutuu huolella sekä oman joukkueensa pelitaktillisiin asioihin että vastustajajoukkueen tekemisiin. Entinen takamies, joka on pelaajaläheinen ja ymmärtävä valmentaja. Etelä-Suomesta kantautuneet luonnehdinnat kertovat paljon. ONMKY:n ykkösdivisioonajoukkue sai itselleen hyvän päävalmentajan, kun Juha Valkama, 38, pisti nimensä muutama viikko sitten seuran tarjoamaan kaksivuotiseen sopimuspaperiin. "Juha oli ykkösvaihtoehtomme koko ajan. Hän on monelle pelaajalle tuttu kaveri entuudestaan, ja lisäksi olen kuullut hänen valmentajataidoistaan paljon hyvää. Kaikki asiat loksahtivat paikoilleen, kun mies oli muutenkin muuttamassa perheensä kanssa takaisin Oulun seudulle", ONMKY:n sopimusasioista vastaava Jyri Laakso myhäilee. Valkaman sopimuksen sinetti venyi lopulta kesäkuun puoleen väliin, koska mies itse halusi varmistaa, että hän pystyy sitoutumaan pestiinsä tarvittavalla antaumuksella. "Olen ammatiltani luokanopettaja. En tiennyt vielä keväällä, mistä löydän siviilityöpaikan. Onneksi sain tuntiopettajan paikan Kiiminkijoen koululta. Jos työmatkat olisivat venyneet pidemmiksi, en olisi pystynyt hoitamaan valmennushommia haluamallani tavalla", Valkama alleviivaa. Valkamalla on vahva käsitys siitä, millaisen joukkueen hän saa käsiinsä. Tuore päävalmentaja pelasi itse aikoinaan yhdessä Santtu Keinosen, Juho Tepon ja Jani Siivikon kanssa. Joukkueen valmennustiimissä jatkava Kari Turpeinen on puolestaan Valkaman ystävä lapsuusvuosista saakka. "En nähnyt viime kaudella yhtään Yniin ottelua, mutta olen nyt jälkikäteen katsellut niitä dvd:ltä ja tutustunut sitä kautta minulle oudompien pelaajien ominaisuuksiin."

Rantapoja 14.9.2011 Tiistai-iltana oli kiiminkiläisten vuoro ottaa kantaa ja esittää mielipiteitä Uuden Oulun yleiskaavaan, jota aletaan laatia Kiimingin, Haukiputaan, Yli-Iin, Oulunsalon ja Oulun alueelle. Valtuustosaliin kokoontui liki kolmekymmentä asiasta kiinnostunutta. Tilaisuus alkoi Oulun kaupungin yleiskaavapäällikön Paula Paajasen esittelyllä kaavan etenemisen vaiheista ja aikatauluista. Kaavan valmistelussa halutaan tiivistä vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa. Kiimingissä toivottiin, että mielipiteet otetaan todella myös huomioon. Taisto Haipus Tirinkylältä kiteytti monen kuntalaisen mielessä olevat aatokset kaavoituksesta: tuntuvat kimuranteilta ja hankalilta. On vaikea tietää, mitä ja milloin mitäkin tehdään. Monet kysymykset jäivätkin vaille vastausta, sillä yleiskaavoitus kuten koko Uuden Oulun rakentaminen on vielä alkuvaiheessa. Ärhäkästi kantaa Kuntalaisten osuus alkoi ärhäkästi Jäälin Asukasyhdistyksen Jari Larun kannanottolla Jäälin läheisyyteen Alakyläntien varteen suunnitteilla olevasta Punaisenladonkankaan jätteenkäsittelylaitoksesta. Jätteenkäsittelyalueen sisältävän osayleiskaavan ottamista osaksi yleiskaavaprosessia vastustetaan jyrkästi. Alue sijaitsee Haukiputaan kunnan alueella. - Me jääliläiset ja kiiminkiläiset emme tule hyväksymään tätä, sanoi Laru. Hankkeen sijainti jääliläisten takapihalle ei noudata Uuden Oulun arvoja. On ruma temppu tuoda lietteet haisemaan Jääliin. Laru myönsi, että Kiimingissä "nukuttiin" kun hanke laitettiin jalalle, mutta ei nukuta enää. Lisäksi kiiminkiläisiä puhutti muun muassa Jäälin-Välikylän kaavoitus ja liikennejärjestelyt sekä Jäälinjärven kunto. Sivukyliä toivotaa kehitettävän ja rakentamisen toivotaan kirkonkylän ja Jäälin lisäksi suuntautuvan myös sivukylille, minne halutaan myös rakennuslupia. Ideapark-haavetta ei ole myöskään vielä haudattu. Auli Haapala

Lehtosen ura jatkuu Frölundassa Maajoukkuepuolustaja Mikko Lehtonen vahvistaa tulevalla kaudella Ruotsin Elitserienin Frölundaa. Lehtosen, 31, tilanne ratkesi varhain torstaiyönä Suomen aikaa. Lehtosella oli mahdollisuus neuvotella NHL-sopimuksesta heinäkuun 15. päivään saakka, mutta jääliläinen ei saanut NHL-seuroilta toivomaansa yksisuuntaista sopimustarjousta. Näin Frölunda-kontrahti -- joka oli solmittu jo aiemmin -- sinetöityi. Viime kaudella Lehtonen edusti Elitserienin Timrå IK:ta. Myös Timrå olisi halunnut pitää puolustajan, joka oli useiden eurooppalaisten huippuseurojen kiikarissa. Kevään MM-kisojen jälkeen näytti varmalta, että Lehtonen jatkaa uraansa NHL:ssä. Eräs New York Islandersin organisaation avainhenkilö ehti jo luvata Lehtoselle yhden suunnan sopimuksen, ellei tämän yhden kauden palkkapyyntö nouse miljoonaan dollariin. Lopulta Islanders näytti kuitenkin punaista valoa Lehtoselle, joka on yksi parhaista NHL:n ulkopuolella pelaavista yleispuolustajista. Kaudella 2006-2007 Lehtonen pelasi 15 NHL-ottelua Nashvillen riveissä. Kärpissä Lehtonen ehti voittaa kolme Suomen mestaruutta. Lisäksi tilillä on kaksi Suomen paidassa pelattua MM-turnausta. Kimmo Siira

Janne Niinimaan polvi selvinnee ilman leikkausta. Langnaun jääkiekkojoukkueen tähtipuolustaja Janne Niinimaa sai seuransa ortopediltä huojentavan viestin maanantai-iltana. Magneettikuvista paljastui, että Niinimaan oikean polven sivusiteessä on repeämä.Tuomio olisi voinut olla paljon pahempi. "Repeämä on hyvässä paikassa. Nyt näyttäisi siltä, että leikkausta ei tarvita. Sveitsin liigan runkosarjassa en enää pelaa -- mutta myöhemmin tämän kauden aikana kyllä. Siitä lähdetään", Niinimaa painotti. Niinimaa, 33, loukkasi polvensa lauantain Biel-ottelussa. Langnaun lääkäri tutkii polven vielä tiistaina. Juuri nyt polvi on turvonnut ja kosketusarka. Niinimaa on informoinut myös A-maajoukkueen lääkäriä Harri Hakkaraista tilanteestaan. Jääliläinen ei halua ottaa polvensa kuntoutuksessa mitään riskejä. "Pari tyyppiä Suomessa saa vielä katsoa kuvat", Niinimaa mainitsi. Viime päivät ovat olleet Kärppien kasvatille raskaita. Uhkakuva kauden päättymisestä oli jo tapetilla -- synkeän viime kevään tapaan. Tuolloin remontissa oli vasen polvi. Vamma tuhosi haaveet MM-kisoista ja paluusta NHL:ään. "Tämän uusimman tällin jälkeen mielessä kävi, että "ei kai taas". Epätietoisuudessa eläminen rassasi todella paljon." Niinimaa kuntoutti leikattua polveaan kesän ja alkusyksyn. Puolustajan pelikausi alkoi vasta marraskuun lopussa Sveitsissä. "Siitä nostan itselleni hattua, että pääsin pitkän tauon jälkeen aika nopeasti hyvälle tasolle. Juuri ennen loukkaantumista peli kulki jo helvetin hyvin. Kunto oli ehkä 90-prosenttinen." Paluunsa tarkkaa aikataulua Niinimaa ei halunnut vielä hahmotella. "Täytyy testata jalan kuntoa polvituen kanssa, kun turvotus laskee ja aristus katoaa." Kimmo Siira "

"Teinitähteyden autuus, outous ja ruma julmuus Janne Niinimaa oli 1990-luvun alun teinisensaatio. Jääliläinen nostettiin C-junioreista suoraan Kärppien edustusjoukkueeseen. Jääkiekkoilija Janne Niinimaa muistaa murrosikänsä elävästi. Finnien sijasta jääliläinen murehti pelejään. Niinimaa oli maankuulu lapsitähti, jolta laji-ihmiset odottivat ihmeitä joka ottelussa. "Stressasin pelejä valtavasti. Oli pelkoja ja unettomia öitäkin", Niinimaa myöntää. Nyt, 32-vuotiaana, Niinimaa on maailmanmestari, 800 NHL-ottelun veteraani ja miljonääri. Pelaaja vastasi hänelle asetettuihin odotuksiin - toisin kuin suuri osa urheilun lapsitähdistä. Niinimaata vuoden vanhempi tennispelaaja Jennifer Capriati oli 1990-luvun tunnetuimpia lapsitähtiä. Capriati voitti olympiakullan Barcelonassa 1992, mutta periamerikkalaisen pintakiillon alla piilotteli ahdistunut nuori nainen. Hämmentyneisyyttä kuvaa, että miljoonien taalojen mainossopimukset solminut urheilutähti jäi kiinni näpistelystä. "Kun peli loppui, maltoin tuskin odottaa, että pääsen kentältä pois. Olin henkisesti loppu. En ollut tyytyväinen itseeni, tennikseeni, elämääni, valmentajiini, ystäviini", Capriati kuvaili elämänsä synkintä jaksoa. Lopulta Capriati sai asiansa järjestykseen ja kypsyi kolminkertaiseksi grand slam -turnausvoittajaksi. Tarina olisi voinut saada myös toisenlaisen lopun. Vain luupää kestää höykytyksen Liikuntapedagogiikan professori Jarmo Liukkonen on perehtynyt teinitähteyden autuuteen ja julmuuteen. Moni Niinimaata ja Capriatia lahjakkaampi urheilija uupuu matkalla huipulle. "Siperia opettaa ja luupäät jäävät jäljelle", kiteyttää Liukkonen, joka

"Suuresta sunnuntaista tuli fiasko Sunnuntain piti olla Teemu Kattilakosken suuri päivä. Sellaista siitä ei kuitenkaan tullut. "Ei tullut mitalia, tuli fiasko", jääliläinen kiteytti. 43:s sija on kaukana mitalista. Kattilakoski oli valtavan kokoisen ryhmän mukana hyvin rapiat 30 kilometriä, mutta loppukierroksille mies ei pystynyt lisäämään vauhtiaan. Alavieskan Virin mies on ollut viimeisen viikon aikana osittain sairaana ja antibioottikuurilla. Hiihtäjä ei silti halunnut selitellä epäonnistumistaan sairastelun avulla. "Tuskin tätä voi antibioottikuurin piikkiin laittaa. Ovathan monet muutkin joutuneet niitä syömään. Kokonaisuudessaan tämä viikko meni kaikin osin plörinäksi." Kattilakoski oli vielä aamulla toiveikas, kun verryttely sujui paremmin kuin koko viikon aikana. "30 kilometriä tuntui ihan kivalta, mutta kyllä minä tiesin aika nopeasti, että en pysty kamppailemaan kärkisijoista. Viimeisen kymmenen kilometrin aikana tuli seinä täysin vastaan, kun energiavarastot loppuivat. Olisiko sairaus vaikuttanut sitten tankkauksen epäonnistumiseen", mies tuumasi. Massalähtö osoitti jälleen heikkoutensa. Reilun 50 hiihtäjän kärkiryhmä pysyi kasassa viimeisille kierroksille asti ja loppukirissä oli mukana kymmenkunta hiihtäjää. Voittajaksi seuloutui isäntämaan Giorgio di Centa. Venäjän Jevgeni Dementiev otti hopeaa ja Itävallasta takaisin kisapaikalle palannut Mikhail Botwinov pronssia. Olli Ohtonen sinnitteli maaliin asti sijalla 52. Kuumesairas Ville Nousiainen ei pystynyt luistelemaan kuin 10 kilometrin verran. Nykyhiihto on erikoistujalle julmaa. Puhdasverisenä luistelijana Kattilakoskelle on arvokisoissa tarjolla vain yksi henkilökohtainen matka. Olympialaisissa se oli 50 kilometriä, ensi vuoden MM-kisoissa Sapporossa sen sijaan 15 kilometriä. "Nyt ei jaksa ajatella ensi vuotta, vaikka ura jatkuukin vielä. Näiden lumien pitää ensin sulaa pois. Kun on monta vuotta satsannut tähän yhteen kisaan, on

"Mies, joka lensi postimerkkiin Ehkä otin, ehkä en.Valkoiset kirjaimet seisovat ytimekkäästi mustan paidan rintamuksessa. Me, suomalaiset, tunnemme tämän paidan kantajan. Paitaan kirjailtu sanonta on vain yksi hänen kuuluisista letkautuksistaan, jotka kiertävät kansanperintönä jo sukupolvelta toiselle. Yleensä pohjaväri on keltainen, se on lööpin väri. Niissä on juotu ja sekoiltu, rakastettu ja erottu, vangittu ja vapautettu, naurettu ja itketty. Naurun ja itkun pitkä välimatka on käsittämättömän lyhyt. Yksi nauraa näille lööpeille, toinen itkee. Eli saisiko olla lisää alkoholia? Kenties jotain sekoilua? Haluaisitteko vielä lisää keltaista väriä tähän juttuun? Ei kiitos. Palataan mieluummin 1980-luvulle. Sinne, mistä kaikki todella alkoi. On nimittäin syytä muistaa, mikä tämän kaiken takana on. Sieltä löytyy mäkihypyn suurin legenda. Urheilunero, joka pääsi Björn Dählien ohella ainoana pohjoismaisten hiihtolajien edustajana arvostetun ranskalaisen L´Equipe-urheilulehden viime vuosisadan sadan parhaan urheilijan listalle. Puhutaanko siis mäkihypystä? Tänä iltana keikalla: Matti Nykänen. Lokakuinen lauantai-ilta on musta kuin salmiakkitehtaan seinä. Kenties juuri siksi kansa on pakkautunut mölisemään sisälle ravintolaan. Jääliläisen ravintolan takahuone on keittiö. Uunit hohkaavat lämpöä ja kokit pyyhkivät hikeä kiireensä keskellä. Matti Nykänen, 46, nostaa punaisen urheilukassinsa pöydän päälle. "Tästä on olympialaiset aika kaukana", hän hymähtää ja vilkuilee ympärilleen. Totta, Calgaryn olympialaiset ovat yli 21 vuoden ja reilun 7 000 kilometrin päässä. Calgaryssa vuonna 1988 Nykänen sementoi paikkansa maailman kaikkien aikojen hyppääjänä. Vastaavaa ylivoimaa ei ole sen jälkeen nähty. Nykänen tuli, näki ja voitti kaikki kolme kultamitalia. Neljä vuotta aikaisemmin Sarajevon kisoissa Nykänen sai suurmäessä kultaa ja normaalimäessä hopeaa. Jos joukkuem

"Puhtaalta pöydältä uutta rakentamaan Rantapohja 9.12.2009 Kiiminki Kiiminki tasapainottaa talouttaan ensi vuonna. Investoinnit suunnataan kouluihin, päiväkoteihin ja yhdyskuntarakentamiseen. Ensi vuosi on Kiimingissä talouden tasapainottamisen aikaa. Kun pöytä on saatu puhtaaksi, voidaan taloutta ja elämää päästään rakentamaan entistä terveemmältä pohjalta. - Tämän vuoden lopussa meidän pitäisi päästä kokonaan eroon kaikista vanhoista alijäämistä. Ensi vuodelle tavoitellaan lähes nollatasoa. Vaikka pöytä saadaan puhtaaksi, ei silti aleta elää leveästi, kunnanjohtaja Jukka Weisell luonnehtii. Ensi vuodelle tavoiteltu nollataso tarkoittaa talousarvioluvuissa 9 000 euron ylijäämää. Tämänhetkisen arvion mukaan Kiimingin kunta tekee tänä vuonna noin 8,2 miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen. Tulokseen vaikuttaa merkittävästi Kiimingin Veden yhtiöittäminen. Ilman vesiyhtiön osuutta operatiivinen tulos olisi todennäköisesti miinuksella. Kiimingissä on hyväksytty pitkä lista talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Väestönkasvuksi on arvioitu Tilastokeskuksen ennusteita myötäillen kaksi prosenttia. Kasvavan kunnan toimintamenot tulevat pienenemään 3,4 prosentilla ensi vuonna. Weisellin mukaan se on poikkeuksellinen ja haastava luku. Ensi vuoden aikana vuosikate pyritään saamaan vastaamaan poistoja. Viime vuosina vuosikate on laahannut poistojen perässä, ja tulevina vuosina poistot halutaan ylitettävän selvästi reippaammin. - Siten pystymme paremmin vastaamaan investointitarpeisiin, Weisell kiteyttää. Juha Virranniemi Lue laajemmin torstain 10.12. Rantapohjasta."

"Kiiminkiläiset eväät selvitysmiehelle Rantapohja 20.10.2009 Kiiminki Kuuden kunnan yhteinen kuntajakoselvitys jatkui keskiviikkona Kiimingissä kuntalaisten kuulemistilaisuudella. Kiimingissä jännitettiin, olisiko osallistujia enemmän kuin edellisenä päivänä Haukiputaalla. Kiiminki veti pitemmän korren. Läsnä oli 150 kuulijaa, ja heistä 22 käytti kaikkiaan 31 puheenvuoroa. Puheenvuorot kirjattiin ylös, ja osallistujilta kerättiin myös kirjallista palautetta palautekorteilla. Arto Koski kertoi, että kysymyksiä ja kommentteja voi nyt lähettää myös kuntajakoselvityksen verkkosivujen kautta osoitteessa www.ouka.fi/kuntajakoselvitys. Selvitys hyvässä vauhdissa Arto Koski on tyytyväinen työskentelyyn, jota on nyt kestänyt noin kaksi kuukautta. Muhoslainen Tuula Salminen kysyi, käytetäänkö selvitystyön pohjana muita vastaavankaltaisia alueella jo toteutettuja selvityksiä. Koski vastasi, että kaikki valmis aineisto otetaan käyttöön. Turhaa työtä ei tehdä. Kiiminkiläinen Pentti Nykänen kommentoi, että kun Kiiminki sijoittuu kartalla keskelle selvityksessä mukana olevia kuntia, niin eikö uuden kaupungin nimeksi samalla voisi laittaa Kiimingin kaupunki. Kiiminkiläinen Pekka Broström huolehti siitä, miten lähidemokratia saataisiin toteutettua uudessa kaupungissa. Koski kommentoi, että se on erittäin keskeinen kysymys selvitystyössä. Suuren yleisön kommentteja kaivataan siihenkin asiaan. Antti Rautio Kiimingistä kysyi, onko raha tai sen puute ainoa käyttövoima liitoshankkeelle. Hänen mielestään selvityksestä on jäänyt joitain sopivia kuntia pois, ja joku sopimatonkin on mukana. Arto Koski kommentoi, että kuntatalous on monesti selvitysten taustalla oleva iso tekijä. - Suomessa ei ole juuri yhtään kuntaa, joka ei tällä hetkellä pohtisi, miten kuntatalous kestää, Koski sanoi. Seurakunta liittyy samalla Kiimingin seurakunnan kirkkoherra Pauli Niemelä muistutti läsnäolijoita siitä, että kunt

"Olympiakylän oloneuvos Eteisessä on kuin yhdeksäsluokkalaisten kollien kotibileissä. Miten tästä kasasta löytää omat tennarinsa? Muutenkin näyttää siltä, ettei äiti ole kotona. "Täällä ei ole kaappitilaa, ja kuukauden reissulla kaikilla on hirveästi tavaraa", pahoittelee Teemu Kattilakoski, kotioloissa kuulemma hyvinkin siisti mies. Muovimatoilla peitetyillä lattioilla lainehtii kassia, pussia, nyssäkkää ja vaatekasaa. "Ensin sitä yrittää pitää paikat siistinä, mutta näin siinä aina käy. Joukossa on aina joku sottapytty." Ollaan osoitteessa 1090 Legacy Way, Whistlerin olympiakylässä, kahdeksan kilometriä valtatie 99:aa keskustasta Vancouverin suuntaan. Rivitalossa, jonka jokaisen viiden asunnon ulko-oven päällä roikkuu iso siniristilippu. Kolmikerroksisista asunnoista ensimmäisessä, siinä, jossa majailee 11 suomalaisen mieshiihdon ja yhdistetyn mitalitoivoa. "Mutta rottia ei ole, eikä päivä paista ovista", Kattilakoski höröttää. Perusasiat ovat siis kunnossa. Kaikkea, mitä rahalla saa Neljä vuotta sitten Kaleva kävi Italian Pragelatossa katsomassa, miten Teemu Kattilakoski valmistautui Torinon olympialaisten 50 kilometrin kilpailuun asumalla irvokkaan mökinrähjän keittokomerossa. Kesäasuttavassa murjussa veti niin että sukat pyörivät jaloissa - luonnollisesti, koska ovi oli täynnä reikiä - ja siivoojien tuomisina oli rotanmyrkkyä. Vilustunut Jäälin mies niiskutti kuninkuusmatkalta maaliin sijalla 43. Nyt moitteen aiheet ovat kovin erilaiset. "Huone on vähän pieni", Kattilakoski viittoo ympärilleen. Viereisessä sängyssä kämppäkaveri Ville Nousiainen potee hotellikuolemaa lökäverkkareissaan, läppäri mahan päällä ja tukka vielä enemmän pystyssä kuin tavallisesti. "Ja nettiyhteys surkea." Mutta onneksi liki 3 000 asukkaan olympiakylästä löytyy nettikahviloita, mehubaareja, kuntosali, liikuntahalli ja pelihalli, sprintteripoikien mukaan oikein hyvä. Valtavassa ravintolar

"Jäälin diesel kaahaili moottorikelkalla Yhtenä päivänä pötköttelijät päättivät tempaista. Vuokrasivat moottorikelkat ja karauttivat päiväksi Silver Starin vuorille. Kumpikaan ei uskaltanut katsoa nopeusmittaria eikä siis tiedä, paljonko vauhtia oli, mutta ainakaan vehkeillä ei olisi päässyt yhtään lujempaa. Jäälin diesel oli puikoissa ensimmäistä kertaa elämässään. Varjelus lienee ollut mukana, sillä sekä Teemu Kattilakoski että Ville Nousiainen starttaavat terveinä ja hyvissä voimissa olympialaisten 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kisaan maanantaina. "Se oli Magnarin (päävalmentaja Dalen) idea", Kattilakoski puolustautuu. "Vaikka ehkä hänellä oli mielessä sellainen rauhallinen safari." Kattilakoski ja Nousiainen, vakituiset kämppäkaverukset, ovat olleet reissussa jo melkein kolme viikkoa. Valmistavalla leirillä Silver Starin hiihtokeskuksessa - puolimatkassa Vancouverista Calgaryyn - oli jo pakko alkaa torjua hotellikuolemaa. "Meillä on Villen kanssa semmoinen vika, että olemme molemmat vähän liiankin flegmaattisia. Kotona olen tottunut jatkuvaan sähinään, mutta reissussa hommasta tulee heti pötköttelyä", perheenisä, yrittäjä ja hiihtäjä sanoo. "Vaimo kävi viikon Silver Starissa, se onneksi vähän katkaisi rutiinia." Tylsää eli ei, pitkä leiritys oli silti oikea ratkaisu, Kattilakoski uskoo. 1 600 metristä haettiin vauhtia olympialaduille seitsemisensataa metriä alemmas. Myös aikaerosta toipuminen vei Kattilakoskelta verrattain kauan. Olympiakylään leiriläiset laskeutuivat perjantaina. Reilu viikko sitten Kattilakoski hiihti Canmoressa maailmancupin 15 kilometriä vapaalla. Sijoitus oli hyvä 12:s, vaikka tuntemukset kropassa olivat kammottavia. "Se on hyvä merkki, jos sellaisella ololla pääsee noille sijoille." Maanantain avausmatka on Kattilakosken ainoa henkilökohtainen uran viimeisiksi jäävissä olympialaisissa. Mies tiedostaa selkeästi olevansa mukana viestimiehenä, hakema

Oulu on Kiimingissä kuuma peruna Toimintakeskuksen Sykkeen auditoriosta loppuivat istumapaikat, kun kiiminkiläiset tulivat paikalle seuraamaan Kalevan kunnallisvaaliaiheista tietoiskua. Kuva: Pekka Peura Kalevan kunnallisvaaleihin liittyvässä tietoiskujen sarjassa oli tiistaina vuorossa Kiiminki. Oulu on kunnallisvaalien kuuma peruna Kiimingissä kuten tilaisuudessa todettiin. Kysymys poltteli niin puolueiden paneelissa olleita vastaajia kuin yleisöäkin koko parituntisen. Toimintakeskus Sykkeen auditorion syke nousi yksin yleisömäärältään liki sadan. Kuntaliitoskiemuroiden syyksi katsottiin sekin, ettei Oulusta tuleva moottoritie jatku Kiimingin puolelle. Jääliläinen Oiva Rantala vaati lehteen viime lokakuussa pidetyn äänestyksen tulosta, jossa ratkottiin, tehdäänkö Oulun kanssa liitosselvitys vai ei. Kuntaliitosselvitystä vastaan äänesti 19 keskustan valtuutettua. Selvityksen kannalla oli yhteensä 12 kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton valtuutettua sekä keskustan Kari Tiri. Neljä valtuutettua oli poissa. Keskustan Marjo Korhonen kielsi, että kuntaliitosasioista olisi tullut kunnassa enemmistön muodostavalle puolueelle arvovaltakysymys. Korhonen haluaa ensin nähdä, millaiseen yhteistyömalliin seudullisesti päästään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Kokoomuksen Pekka Simonen viritteli sunnuntaille vaalitunnelmaa jopa niin, että kiiminkiläisten pitää murtaa valtapuolueen keskustan määräenemmistö, jotta kunnassa syntyisi oikeaa keskustelua. Korhonen sen sijaan näki Kiimingillä olevan menossa elinvoimainen kehitysvaihe. "Kiimingin kunnan palvelut kestävät vertailun Oulun kanssa. Toisaalta ei haittaa, jos olemme 2015 hyvässä kunnossa menossa Ouluun", Korhonen antoi tietoiskun lopussa periksi. Vasemmisto kannalla Kokoomuksen tavoin vasemmistoliiton Lauri Valkama ja sosiaalidemokraattien Sirkka-Liisa Mikkonen ilmoittautuivat kuntaliitok

"Viimeisen tapin takaa Teemu Kattilakoski on rehkinyt tiukan puolituntisen liikuntalääketieteellisen klinikan testimatolla hapenottotestissä. Elimistö käy yhä kovilla kierroksilla, kun mies rojahtaa kahvilan tuoliin. Ensimmäinen hörppäys lämmintä cappuccinoa tekee tehtävänsä. "Pukkaa tuota perhanan jälkihikeä", Kattilakoski sanoo ja pyyhkii otsaansa hihaan. Testin tulos oli hyvä, parempi kuin kertaakaan aikaisemmin: 88,5 millimoolia/litra. Kehon rasvaprosenttikin (4,1%) kertoo, että Kattilakoski on viettänyt kesän aivan jossain muualla kuin uimarannalla. "Liikkeellä on oltu", mies toteaa. "Hyviähän nuo lukemat ovat, mutta eivät ne mitään itseisarvoja ole. Pelkällä hapenottokyvyllä ei vielä kovaa hiihdetä, mutta edellytykset siihen ovat olemassa." Ja kovaa jääliläinen aikoo ensi talven lumilla mennä, kovempaa kuin koskaan aikaisemmin. Tarkoitus on astua pari askelta lähemmäs maailman kärkeä. Viime talvena Kattilakoski otti kärkeä kiinni pitkän harppauksen. MM-kisojen 50 kilometrillä hän oli kahdeksas, ja mitali jäi härnäämään alle minuutin päähän. "MM-kisoissa näin konkreettisesti sen, kuinka lähellä kärki on. Viidelläkympillä ero on vain sekunti kilometriä kohden." Kahvikupin ääressä istuvasta Kattilakoskesta huokuu luja päättäväisyys. Alavieskan Virin hiihtäjä on aikaisemminkin puhunut haaveistaan hiihtää maailman huipulla, mutta nyt puheesta on tippunut turha kainostelu pois. "Kärki on otettavissa kiinni - ja se otetaan kiinni", Kattilakoski lataa. Kolme vuotta armonaikaa Monet kolhut ja takapakit kokenut 25-vuotias Kattilakoski tietää, että suuret puheet pulla suussa eivät riitä. Mies joutuu pyyhkimään hikeä ja jälkihikeä vielä useamman kerran, ennen kuin Maamme-laulu kajahtaa ilmoille. Maamme-laulua Kattilakoskella on tarkoitus kuunnella Torinon olympialaisissa talvella 2006. Seuraavan kolmen vuoden aikana mies on valmis rutistamaan itsestään irti kaiken mahdolli

Lumikasalla korotettu Tarhanmäki ja hyppyri auttoivat hymykuopat ja pisamat näkösälle Jäälissä. "Äiti, mää jään vielä hyppimään", Leevi Isteri kertoo ilmoitusluontoisesti äidilleen Helina Salmelalle leikkimielisen big air -kisan tiimellyksessä torstaina. Kolme neljä tuntia lumilaudan päällä ei tunnu yhdeksänvuotiaalla vielä missään, kun kotikulmilla voi kerrankin temppuilla. "Olisi hyvä saada tuollainen mäki koko talveksi käyttöön, niin lapsilla olisi lähellä paikka missä harrastaa", Salmela sanoo. "Me vanhemmat voisimme olla enemmänkin mukana järjestämällä kotinurkille vastaavanlaisia tapahtumia ja tarvittaessa olla mukava valvonnassa", hän lisää. Muutamana vuonna järjestetyn kisan tiimoilta on mietitty vaihtoehtoa kasata Jääliin suksi- ja lautaporukalle hyppypaikka koko talveksi. "Siitä ollaan kahta mieltä. Kenen sitten on vastuu, jos joku loukkaantuu", Kiimingin liikuntaneuvoja Ari Siekkinen sanoo. Tapahtuma on lähiliikuntaa parhaimmillaan ja tiukasti ajassa kiinni, mutta muuten ilmassa on kotimaisen urheilujuhlan tuntua makkaroineen kaikkineen. Sami Korkala "

"Jäälin urheilukenttä siirretään Laivakankaalle Oulun Diakonissalaitoksen omistamalle maalle Jäälin Laivakankaalla on laadittu asemakaavan muutos ja laajennus. Korvaukseksi Kiimingin kunta saa urheilualueen vaatiman alueen Laivakankaan koulun läheltä. Kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä valtuustolle. Kaava voidaan hyväksyä valtuustossa sen jälkeen, kun maanomistajat ja kunta ovat allekirjoittaneet maankäytön toteuttamissopimukset. Asemakaavalla laajennetaan pientaloaluetta yleiskaavan mukaisesti Laivakankaantien eteläpuolella sekä varataan urheilukentälle alue koulua vastapäätä. Jäälin nykyisen urheilukentän paikalle on tulossa ostoskeskuksen laajennus. "

"Leksandin oma Lotvonen Jääliläinen Morassa. Uusi ympäristö tuo kaivattua vaihtelua. Kimmo Lotvonen on pelannut SM-liigassa 559 ottelua, joten Suomen hallit ovat tulleet tutuiksi. Jääliläinen Morassa. Uusi ympäristö tuo kaivattua vaihtelua. Kimmo Lotvonen on pelannut SM-liigassa 559 ottelua, joten Suomen hallit ovat tulleet tutuiksi. Pasi Salmela Pasi Salmela Jääliläinen Morassa. Uusi ympäristö tuo kaivattua vaihtelua. Kimmo Lotvonen on pelannut SM-liigassa 559 ottelua, joten Suomen hallit ovat tulleet tutuiksi. Taalainmaalla riehuu pahanlaatuinen kiekkokuume. Syynä on maanantaina alkavaan Elitserieniin vuoden tauon jälkeen palannut Leksand Stars. Tautia pahentaa Leksandiin noussut Ejendals Arena, josta tulee Kärppä-kasvatti Kimmo Lotvosen kotijää. "Onhan se hienoa päästä pelaamaan kotiottelut uudessa hienossa hallissa", Kimmo Lotvonen sanoo. Leksand on 15 500 asukkaan pikkukaupunki ja reilut 15 miljoonaa euroa maksavan ja 7 650 katsojaa vetävän monitoimihallin rakentaminen tuntuu äkkiseltään lievästi sanottuna riskiprojektilta. Päätös hallin rakentamisesta tehtiin kun Stars putosi pääsarjasta kaksi vuotta sitten. Nyt hallin omistavalla seuralla ei ole varaa pudota sarjaporrasta alemmas. "Meille pelaajille ei erikseen tarvitse sanoa, että nyt jätkät ei sitten ole varaa sählätä. Meidän työmme on pelata niin hyvin kuin mahdollista huolimatta seuran panostuksista", Lotvonen sanoo. Putoamisen välttämiseksi on tehty muutakin rakennettu hallia. Myös joukkue on pantu viime vuodesta täysin uusiksi. Ulkomaalaisia on hankittu yhdeksän. Suurin osa heistä on tshekkejä, mutta suomalaisista joukkoon mahtuu Lotvosen lisäksi Ilveksestä Siljan järven eteläpäähän siirtynyt Jukka Tiilikainen. Yleisön tuen puutteeseen sarjassa säilyminen ei myöskään kaadu. Kotihalli on luonnollisesti aina loppuunmyyty, mutta jos Kärpät on puolen Suomen joukkue, niin Leksand on koko Ruotsin joukkue. Missä tahansa se pelaakin, h

"Läpi liekkien ja esteiden Kentällä koheltaneen Börje-pellen täytyi pitää varansa, kun moottoripyörät leiskauttivat palavan renkaan lävitse. Liekit löivät, hiekka lensi ja lapset pitelivät sateenvarjojen alla korviaan, kun hurjapäiset taitoajajat päristelivät Jäälin urheilukentällä torstai-iltana. Saksalaisessa Traber Monster Trucks Stunt Show´ssa nähtiin muun muassa tulinumeroita, autorivin ylitse hyppääviä moottoripyöriä sekä autojen ruttaamista. Puolitoistatuntisen show´n päänumerossa Johnny Traber ajoi traktoria kahdella renkaalla sivulle kallistuneena. "Temppu on tarkoitettu kuivalle asvaltille, joten nyt on pahimmat mahdolliset olosuhteet", kiertuemanageri Pekka Pekkonen selosti sateessa pehmenneen hiekkakentän reunalta. Traktoritemppu on ihanneolosuhteissakin erittäin vaativa. "Tätä ei kukaan muu tee Skandinaviassa", Pekkonen julisti. Traber sai traktorinsa pysymään pystyssä, mutta ajokki kynti hiekkaan melkoisen uran Kymmenpäisen esiintyjäjoukon nuorin oli mönkijällä taiteillut 9-vuotias Louis Traber. Ainoana suomalaisajajana esiintyi Marko Marjamäki. Kiertue jatkaa Kiimingistä Ouluun, jossa se esiintyy lauantaina ja sunnuntaina. Maanantaina temppuilijat voi nähdä Iissä. Minna Kurvinen "

"Big Air kisattiin Jäälissä Kiimingin kunnan nyt jo toisen kerran tasamaalla Jäälissä järjestämä Big Air on ilmeinen vetonaula. 18 huimapäätä kisasi torstaina illansuussa Tarhanmäellä sekä suksilla että laudoilla. Juniorit kaarsivat kukkulan kylkeä alas rattikelkalla. Nuorisoa kannusti paikalla noin 130-päinen ihailijaporukka. Kolmonen eli 360 asteen ympäripyörähdys ja takaa suksesta kiinni, siis "tail grab" tai "kolmonen krossissa" eli ympäri mennään sukset ristissä, siinä vain joitakin lempijuttuja, joilla teinipojat lämmittelivät kisan alla. Ville Hulkko haaveili puolen kierroksen pyörähdyksestä sivuttain, siis "sivuvoltti satasesta". Toinen kiva juttu olisi "korkki seiska", siis pyörien kahdesti sivuttain ympäri, kaavaili tulevaisuutta Ville Happonen: "Kun vinossa pyörii 700 astetta." Mäki asetti hypyille tietyt rajat. Sitä oli kasattu torneineen osittain poikien avustuksella viikon verran, kertoi liikuntaneuvoja Ari Siekkinen. Lumet oli raavittu ympäriltä. "Vähän liian lyhyt lähtö", totesi Ville Hulkko. Hän potki tiukasti vauhtia ennen back flippiä, volttia takaperin. "Vähän jännitti tornissa miten käy." "Hyvä mäki mutta huonot vauhdit", kilpailija Matias Liedes arvioi. Vuosi sitten mäki olikin korkeampi mutta "sketsi", vähän hätänen. "Turvallisuus riippuu siitä, kuinka iso reikä on päässä", Liedes kommentoi selkäpanssari päällä: "Pysyy elossa." "Ei mennyt ollenkaan hyvin, ei pompannutkaan", kommentoi voltin jälkeen nurinniskoin päätynyt Aleksi Aalto. Paikalla hypittiin omalla vastuulla. SPR:n ensiapuryhmä oli tosin valmiina viltteineen mihin tahansa järkytykseen. "Ei viime vuonnakaan sattunut yhtään mitään. Nuoret osaavat tehdä temppunsa ja kaatua", siunaili Sirkka Ikonen sydän silti syrjällään. Markus Schröder on hypännyt kolme vuotta. Käsi oli kipsissä, kun peukalon nivelsiteet särkyivät hiihtolomalla kaatuessa. Kisaan piti silti päästä. "Joka kerta mahan pohjasta