Group items tagged

"Sotajoulukuu menee ihon alle Sodassa osuman voivat saada myös viattomat lapset. Kiiminkiläiset koululaiset eläytyvät hangessa ryömiviin suomalais- ja venäläissotilaisiin talvisodassa 1939-40. Sodassa osuman voivat saada myös viattomat lapset. Kiiminkiläiset koululaiset eläytyvät hangessa ryömiviin suomalais- ja venäläissotilaisiin talvisodassa 1939-40. Janica Karasti Janica Karasti Sodassa osuman voivat saada myös viattomat lapset. Kiiminkiläiset koululaiset eläytyvät hangessa ryömiviin suomalais- ja venäläissotilaisiin talvisodassa 1939-40. Mitä ihmettä? Voiko Suomen Kansallisoopperan esityksiä kuulla Kiimingissä, Kolarissa, Joensuussa, Laukaassa ja Keravalla? Voiko olla totta, että pienistä peruskoululaisista kuoriutuu tavallisen koulunkäynnin ohessa oikeita oopperasolisteja ja -kuorolaisia, jotka laajentavat osaamistaan modernin musiikkiteatterin keinoin? Kiimingistä löytyy joukko ennakkoluulottomia oppilaita ja opettajia, joita ei hirvitä ooppera eikä Suomen sotahistoriakaan. He kutsuivat Suomen Kansallisoopperan ammattilaisia kouluunsa vetämään talvisodasta kertovan oopperaesityksen. Sotajoulukuu-nimisen oopperan musiikin on säveltänyt Markus Fagerudd ja libretto on verbaalitaituri Ilpo Tiihosen käsialaa. Kiimingin esitys kajahtaa ilmoille Laivakankaan koululla tänään tiistaina. Esittäjinä ovat Jäälin koulun kaksi neljättä luokkaa ja muutama Laivakankaan koulun kuudesluokkalainen. Ja toki mukana on muutama oopperan ammattilainenkin. "Saimme oopperasta harjoitusmateriaalin, jonka pohjalta musiikkia ja näyttämöilmaisua on harjoiteltu elokuusta asti. Pääsolistit ja pianisti tulevat koululle esityspäivänä, jolloin esitys hiotaan valmiiksi. Näyttämötekniikka, lavastus ja suurin osa puvuista tulevat myös Kansallisoopperasta. Myös ne saadaan mukaan vasta esityspäivänä", jännittää opettaja Tarja Kannus-Kivelä. Hän on toiminut esityksen näyttämöilmaisun ohjaajana. Oop! on kuin oopperak

"Lapsiperheen peruspalvelut löytyvät Jäälistä Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Jukka Leinonen Jukka Leinonen Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Kiimingin Jäälissä asuvalle Riika Kaupille tieto verotilastojen ykkösalueesta oli yllätys. "Täällä asuu tavallisia nuoria ihmisiä, jotka käyvät töissä", sanoo perheineen runsas vuosi sitten Jääliin muuttanut Kauppi. Jääli ole missään tapauksessa Kaupin mielestä nukkumalähiö. Sieltä saa peruspalvelut hyvin. Lapsille on paljon tekemistä. Kirjasto on hyvä, ja apteekki on tärkeä pienten lasten äidille. Kaupit ostavat kerran tai pari viikossa isot ruokakassit marketeista ja muu ruoka haetaan Jäälistä. Lastenlääkärillä käydään Oulussa. Insinööripariskunnasta Riika on töissä laatupäällikkönä Kotivaralla Oulussa ja mies Heikki työskentelee IFS-Finlandissa Oulun teknologiakylässä. Päivähoitoon on ruuhkaa. "Minulla oli tuuri. Reilun vuoden ikäinen Pinja ja nelivuotias Inka pääsevät vuodenvaihteessa päivähoitoon. Aluksi kirpaisi, kun he eivät päässeet samaan paikkaan, mutta he ovat kuitenkin ihan lähellä toisiaan, joten vienti ja haku ei ole suuri ongelma." Perheelle kotiutuminen Jääliin on ollut helppoa. "Lapset

"Emilia ja Joona esittelevät uunituoretta liikenneaapista Aapinen on tosi hyvä, koska siinä kerrotaan liikenteen vaaroista, toteavat Jäälin koulun kakkosluokkalaiset Emilia Takalo ja Joona Tolonen. Jäälin koulun ala-asteen oppilaat ovat saaneet oman liikenneaapisen "Meikä liikenteessä", jonka lapset ottivat heti ahkeraan käyttöön. Liikenneaapisen avulla liikennekasvatus halutaan tuoda osaksi lasten koulupäivää. "Perusopetus on oikeastaan ainut tapa tavoittaa kaikki ikäluokan lapset. Siksi liikennekasvatus on erittäin tärkeä asia perusopetuksessa. Sen pohjalta lähdimme tähän liikenneaapistyöhön", selvittää Jäälin koulun rehtori Juha Aho. Liikenneaapisen toteutti lukuvuoden 2006-2007 aikana Jäälin koulun opettajista koottu työryhmä Oulun alueen Liikenneturvan ja Jäälin koulun koti-koulutoimikunnan kanssa. Liikenneturvalle liikenneaapinen oli mahdollisuus saada kosketus kouluyhteisöön. "Tilastoista näkee, että alle viisitoistavuotiaiden kuolemat tapahtuvat valitettavasti useimmiten liikenteessä. Jokainen kuolema on turha, joten jos liikenneaapisen avulla niitä pystytään vähentämään, rahalliset satsaukset eivät ole menneet hukkaan", Liikenneturvan Oulun alueen aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi kertoo. Liikenneaapisen rinnalle tulee vuodelle 2008 valmistuva liikenneaiheinen lukuvuosikalenteri sekä koulun kotisivuille rakennettava liikennekasvatuksen verkkomateriaali, joka on vinkkimateriaalina Opetushallituksen liikenneviikolla 10.-14.9.2007. "Opetushallitus on ottanut kiitollisena vastaan liikenneaapisemme. Liikenneaapinen linkitetään suoraan opetushallituksen sivuille, joten se on käytettävissä kaikissa Suomen perusopetuksen kouluissa", Aho toteaa. Jäälin koulun liikenneaapinen sisältää Jäälin ja Välikylän alueen kartat sekä valokuvia koulumatkan vaaranpaikoista. "Aapisessa Jäälin liikenneympäristö tuodaan lapsille tutuksi. Lapsille kerrotaan, miten eri liikennetilanteissa olisi hyvä toimia",

"Jäälissä mahdollisesti susihavainto Jäälin koulussa Kiimingissä jaettiin viime perjantaina oppilaiden vanhemmille varoituskirje alueella liikkuvista isokokoisista elämisiä. Jäälin koulun rehtori Markku Väisänen kertoo, että kyseessä voi mahdollisesti olla jopa susi. Väisänen on ilmoittanut oppilaiden havainnosta Haukiputaan poliisille. Oppilaat kertoivat näkemästään viime viikon keskiviikkona Väisäselle, joka kävi tarkastamassa lasten havainnon. Väisäsen mukaan isokokoisen eläimen jälkiä oli keskellä asutusta, rivitalojen pihalla, pyörätiellä ja läheisellä metsäpolulla. "En ole eläinasiantuntija, mutta sanoisin, että kyseessä oli ison koiran tai mahdollisesti jopa suden jäljet. Otin myös valokuvan tuoreehkoista jäljistä." Väisänen oli asian tiimoilta yhteydessä myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen. "Sanoivat, että susi ei ole poissuljettu mahdollisuus", Väisänen kertoo. Väisänen ei halua pelotella Jäälissä asuvia, mutta kehottaa vanhempia katsomaan, etteivät lapset kulje toistaiseksi yksin pimeillä oiko- ja metsäpoluilla. Mahdollisista havainnoista voi ilmoittaa Haukiputaan poliisille. Elina Ursin "

Sopiiko tykki pihan koristeeksi? Vanha ilmatorjuntatykki Kuusamontien vieressä Kiimingissä. Ouluntietä Kiimingin Jäälissä ajelleet ovat kiinnittäneet huomiota tien varressa olevaan tykkiin, jonka suu osoittaa uhmakkaasti Oulun suuntaan. Tykki on Kiinteistö Oy Välirinteen pihalla, jossa sijaitsevat muun muassa autokorjaamo ja katsastusasema. Mikä on tykin tarkoitus, kiinteistön omistaja Olli Kuivamäki? Ostin sen keräilijältä viime kesänä markkinointimielessä. Tykin tarkoituksena on kääntää päitä tänne suuntaan ja houkutella ihmisiä paikalle. Lapset tykkäävät leikkiä tykillä, joka on muuten työkunnossa, mutta tehty tietenkin ampumakelvottomaksi. Millainen tykki on kyseessä, ja pysyykö se kunnossa näin ulkosäilytyksessä? Se on Bofors 40 -ilmatorjuntakanuuna, jollaisia oli käytössä muun muassa talvisodassa. Tämä tykki on tietääkseni vuodelta 1940. Tykki on tehty ulkokäyttöön, ja pidämme sitä kyllä kunnossa. Kaikissa kääntönivelissä ja kehissä on täydet rasvat, ja tykin optiset laitteet ovat tallessa. Onko tykki mielestäsi sopiva somiste ja markkinointikikka? Se on historiallinen vehje, jollaiset aina kiinnostavat ihmisiä. Tarkoitus on ollut herättää huomiota, ja sen tehtävän tykki on täyttänyt hyvin. Kiinteistöissä toimivat yrittäjätkin ovat olleet uudesta koristeesta vain mielissään. Miksi Kiimingin puolella sijaitseva tykki on suunnattu Ouluun päin? Emme ole sotaisia, vaan sopuisia. Ihan leikkimielellä se on hankittu. Tykki on muuten myytävänä, sillä haaveilen hankkivani tien varteen seuraavaksi veturin.

"Kiiminki täynnä homerakennuksia Seurakunnan leirikeskus Suvela purettiin vakavan homevaurion takia.Kiimingin Honkimaalla on päiväkoti räjäytetty kokonaan maan tasalle ihan hiljattain lokakuun aikana. Syynä ovat tietenkin homeen aiheuttamat ongelmat sisäilmalle. Sekä päiväkodin lapset että henkilökunta saivat oireita. Päiväkodista löytyi sädesientä ja hometta. Talon korjauksista tehtiin kustannusarvio ja todettiin, että se olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi. Remontin jälkeenkään ei olisi ollut takeita sisäilman puhtaudesta. Nyt kunta suunnittelee, että paikalle rakennetaan kokonaan uusi yksityinen päiväkoti. Kesällä Kiimingistä purettiin seurakunnan leirikeskus Suvela vakavan homevaurion takia, ja paraikaa tontille rakennetaan uutta noin 1,9 miljoonaa euroa maksavaa pytinkiä. Sisäilmaongelmia, kosteusvaurioita tai hometta on havaittu ja osin korjattu Kiimingin yläasteella, Hannuksen, Ylikylän, Alakylän ja Huttukylän pienissä kouluissa, Kiiminkijoen koulussa, Jäälin koulussa, kunnanvirastolla, Jäälin Tuokkosen päiväkodissa, lukiolla sekä terveyskeskuksessa. Jäljelle ei jää monta tervettä julkista rakennusta. "Ei niitä käytännöllisesti katsoen ole missään muuallakaan. Tässä on tullut 20 vuoden aikana oltua homekoulussa kantapäästä lähtien. Valtakunnallisten tutkimusten mukaan noin 70 prosenttia kaikista valtakunnan rakennuksista kärsii jonkinlaisista vesi-, kosteus- ja sitä kautta homevaurioista--myös yksityisten ihmisten kodit. Ei se yksistään Kiimingin ongelma ole", puolustautuu Kiimingin kunnan tilapalvelupäällikkö Hannu Kuusela. Antti Ervasti "

"Jäälissä riidellään biolämpövoimalasta Kiimingin kunnan päätös rakentaa biolämpövoimala Jäälin Laivakankaalle on saanut alueen asukkaat järjestäytymään. Laivakankaalaiset vastustavat suunnitelmaa, sillä voimalaitos aiotaan sijoittaa Laivankankaalle pian rakennettavan koulun kylkeen. Rakennusten väliin jää parikymmentä metriä. "Käytännössä lämpövoimala rakennetaan uuden koulun pihalle", sanoo laivakankaalaisten puhemies Tuomo Tourula. Uuden suuremman lämpövoimalan tarve on Kiimingissä tiedetty jo pitkään. Vanha lämpövoimala on Jäälin koulun yhteydessä, mutta se on liian pieni kasvavan asutuksen tarpeisiin. Tourulan mukaan laivakankaan asukkaat kokevat jääneensä uutispimentoon. "Olemme olleet kuin ruususen unessa. Olisi kai pitänyt seurata lehtiä, mutta jotenkin väsyimme, kun voimala oli menossa milloin mihinkin." Tourulan mukaan asukkailla ei myöskään ole ollut käsitystä tulevan lämpövoimalan suuruudesta. "Olemme kuvitelleet, että uusi voimala on yhtä pieni kuin vanha voimala, mutta uuden voimalan alueelle on tulossa kymmenen metriä korkeita rakennuksia ja öljysäiliöitä. Ei sellainen sovi koulunpihalle sijoitettavaksi." Tourula korostaa Laivankankaan ympäristöarvoja. Alueella on uimaranta ja viehättävä mäntykangas. Alue on alunperin kaavoitettu asuin- ja virkistyskäyttöön, mutta lämpövoimalan sijoittamiseksi on tehty asemakaavan muutos. Kiimingin kunnan kaavoitusarkkitehdin Hilkka Lempiäisen mukaan lämpövoimalan sijoituspaikkaa on harkittu hyvin tarkkaan. "Kaikkia vaihtoehtoja on harkittu. Sopivan sijainnin löytäminen on aina hankalaa, aina tulee sanottavaa." Kunta tutki seitsemän eri sijoituspaikkaa, joista loppusuoralle pääsi neljä. Kunta pyysi myös Oulun seudun ympäristöviraston lausunnon. Virasto suositteli jäähallin läheisyyteen sijoitettavaa vaihtoehtoa. Kunta päätyi kuitenkin eri vaihtoehtoon eli Laivakankaan koulun alueeseen. Ympäristövirasto totesi lausunnossa

"Läpi liekkien ja esteiden Kentällä koheltaneen Börje-pellen täytyi pitää varansa, kun moottoripyörät leiskauttivat palavan renkaan lävitse. Liekit löivät, hiekka lensi ja lapset pitelivät sateenvarjojen alla korviaan, kun hurjapäiset taitoajajat päristelivät Jäälin urheilukentällä torstai-iltana. Saksalaisessa Traber Monster Trucks Stunt Show´ssa nähtiin muun muassa tulinumeroita, autorivin ylitse hyppääviä moottoripyöriä sekä autojen ruttaamista. Puolitoistatuntisen show´n päänumerossa Johnny Traber ajoi traktoria kahdella renkaalla sivulle kallistuneena. "Temppu on tarkoitettu kuivalle asvaltille, joten nyt on pahimmat mahdolliset olosuhteet", kiertuemanageri Pekka Pekkonen selosti sateessa pehmenneen hiekkakentän reunalta. Traktoritemppu on ihanneolosuhteissakin erittäin vaativa. "Tätä ei kukaan muu tee Skandinaviassa", Pekkonen julisti. Traber sai traktorinsa pysymään pystyssä, mutta ajokki kynti hiekkaan melkoisen uran Kymmenpäisen esiintyjäjoukon nuorin oli mönkijällä taiteillut 9-vuotias Louis Traber. Ainoana suomalaisajajana esiintyi Marko Marjamäki. Kiertue jatkaa Kiimingistä Ouluun, jossa se esiintyy lauantaina ja sunnuntaina. Maanantaina temppuilijat voi nähdä Iissä. Minna Kurvinen "

"Nimilistat herättävät hämmennystä "Ei täällä tarvitse nuorisoa pelätä. Viikonloppuisin jääliläiset nuoret pitävät hauskaa niin kuin muutkin, mutta en tiedä enkä ole ollut mukana missään häirinnöissä", sanoo jääliläinen Miika Niemi. Kiimingin Jäälissä on kerätty nimiä listoihin, joissa on kyselty alueen asukkailta muun muassa sitä, pelkäävätkö he liikkua iltaisin ostoskeskuksessa nuorten käyttäytymisen vuoksi. Listoja on ollut allekirjoitettavana ostoskeskuksen liikkeissä ja kirjastossa. Listan allekirjoittaneita on muutama sata. Nimilistojen takana ovat Jäälin ostoskeskuksen yrittäjät, jotka eivät halua astua julkisuuteen yksittäisinä henkilöinä. Yrittäjät ovat noin vuoden ajan pohtineet keinoja nuorison menon hillitsemiseksi. Mielipahaa on tullut muun muassa paikkojen rikkomisesta, kananmunien heittelystä ja yleisestä siivottomuudesta. Yöaikaan paikalle on soitettu myös poliiseja. Yrittäjät toimittavat listat Kiimingin kunnan nuorisotoimelle. Turha leimata kaikkia Kiimingin kunnan erityisnuorisotyöntekijä Pasi Karvonen on hämmentynyt nimilistojen keräämisestä. Hän on mukana nuorten tilannetta pohtivassa työryhmässä edustamassa kunnan nuorisotointa. Hänen lisäkseen työryhmässä on seurakunnan nuorisotyön väkeä, yrittäjien edustajia, poliisi, alueen koulujen rehtorit ja ostoskeskuksen alueen kiinteistöjen omistajat. "Olen työryhmässä mukana avoimin mielin ja meillä on ollut hyvää keskustelua tilanteesta. Siksi nimi

"Nuotiolla puhuttiin isyydestä Jaakko Konttinen (etualalla) olisi itse kaivannut isäryhmän kaltaista vertaistoimintaa tultuaan isäksi kaksi vuotta sitten. Takana Henri Lassila (vas.), Janne Juuso ja Ville Porthan sekä ryhmän toinen vetäjä Juha-Matti Pyykkönen virittelevät makkaroita tulille Sahasaaren nuotiopaikalla. Jääliläinen kahden lapsen isä Jaakko Konttinen muistaa vielä, kun hän kolmisen vuotta sitten pääsi ensimmäistä kertaa kylvettämään ja pukemaan esikoispoikaansa. "Sukat ja paita taisivat olla väärää sävyä, ja ovensuussa seisonut lapsen äiti meinasi alkuun antaa hoito-ohjeita, mutta siitä se lähti." Konttinen muistaa, että olisi itse isäksi tultuaan kaivannut vertaisryhmää, jossa olisi puhuttu miesporukalla isäksi tulemisesta ja siihen liittyvistä asioista. "Neuvoloissa keskitytään helposti äitiin ja lapseen. Kuitenkin isät hoitavat lasta siinä, missä äiditkin. Mitä sitten, vaikka sukat ja paita olisivat väärää sävyä." Nyt Konttinen vetää yhdessä kiiminkiläisen Juha-Matti Pyykkösen kanssa isäryhmää ensimmäistä lastaan odottaville kiiminkiläismiehille. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Kiiminki järjestää perhevalmennusta tuleville isille, isien voimin. Tiistai-iltana ensimmäinen isäryhmä kokoontui Koitelinkoskella. Makkaranpaiston ja nokipannukahvien lomassa keskusteltiin siitä, mitä tarkoittaa perheeksi valmistautuminen. Pyykkösen ja Konttisen vetämässä ryhmässä Koitelinkoskella olivat mukana ensimmäistä lastaan odottavat isät Janne Juuso, Henri Lassila ja Ville Porthan, joilla kaikilla laskettu aika osuu lokakuun puolivälin tietämille. Päätös ryhmään osallistumisesta oli kaikille selkeä ja helppo. "Ajattelin heti, että tämä pitää testata", perhevalmennuksessa ryhmän toiminnasta kuullut Porthan sanoo. "Täällä voi puhua sellaisista aiheista, jotka eivät kaveriporukalla tule puheeksi", Juuso ja Lassila puolestaan arvelevat. Juha-Matti Pyykkön