Group items tagged

"Nuotiolla puhuttiin isyydestä Jaakko Konttinen (etualalla) olisi itse kaivannut isäryhmän kaltaista vertaistoimintaa tultuaan isäksi kaksi vuotta sitten. Takana Henri Lassila (vas.), Janne Juuso ja Ville Porthan sekä ryhmän toinen vetäjä Juha-Matti Pyykkönen virittelevät makkaroita tulille Sahasaaren nuotiopaikalla. Jääliläinen kahden lapsen isä Jaakko Konttinen muistaa vielä, kun hän kolmisen vuotta sitten pääsi ensimmäistä kertaa kylvettämään ja pukemaan esikoispoikaansa. "Sukat ja paita taisivat olla väärää sävyä, ja ovensuussa seisonut lapsen äiti meinasi alkuun antaa hoito-ohjeita, mutta siitä se lähti." Konttinen muistaa, että olisi itse isäksi tultuaan kaivannut vertaisryhmää, jossa olisi puhuttu miesporukalla isäksi tulemisesta ja siihen liittyvistä asioista. "Neuvoloissa keskitytään helposti äitiin ja lapseen. Kuitenkin isät hoitavat lasta siinä, missä äiditkin. Mitä sitten, vaikka sukat ja paita olisivat väärää sävyä." Nyt Konttinen vetää yhdessä kiiminkiläisen Juha-Matti Pyykkösen kanssa isäryhmää ensimmäistä lastaan odottaville kiiminkiläismiehille. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Kiiminki järjestää perhevalmennusta tuleville isille, isien voimin. Tiistai-iltana ensimmäinen isäryhmä kokoontui Koitelinkoskella. Makkaranpaiston ja nokipannukahvien lomassa keskusteltiin siitä, mitä tarkoittaa perheeksi valmistautuminen. Pyykkösen ja Konttisen vetämässä ryhmässä Koitelinkoskella olivat mukana ensimmäistä lastaan odottavat isät Janne Juuso, Henri Lassila ja Ville Porthan, joilla kaikilla laskettu aika osuu lokakuun puolivälin tietämille. Päätös ryhmään osallistumisesta oli kaikille selkeä ja helppo. "Ajattelin heti, että tämä pitää testata", perhevalmennuksessa ryhmän toiminnasta kuullut Porthan sanoo. "Täällä voi puhua sellaisista aiheista, jotka eivät kaveriporukalla tule puheeksi", Juuso ja Lassila puolestaan arvelevat. Juha-Matti Pyykkön

"Sukari valoi uskoa Kiimingin Ideaparkiin Lempäälässä kunta päätti keskiviikkona vetäytyä Ideaparkin uimahalli- ja kylpyläkuvioista, koska rakennustyö ei ole edennyt sovitusti, eikä rahoituksesta ole toimitettu riittäviä selvityksiä. Lempäälän esimerkikki ei pelota Kiimingissä, jossa uskoa hankkeeseen riittää. Torstaina Ideaparkin isä, liikemies Toivo Sukari lennähti Kiiminkiin päivittämään hankkeen tilannetta ja aikatauluja. Esimerkiksi rahoituksesta ei tullut uutta tietoa, mutta Kiimingin elinkeinojohtaja Jyrki Kemppainen ei usko sen olevan mikään ongelma. Kiimingin Ideaparkia viedään edelleen eteenpäin entisessä laajuudessaan. Kiimingin kunta ja Masku Kiinteistöt kuitenkin toivovat, että Ideaparkia puntaroitaisiin ennen kaikkea matkailullisena hankkeena. "Se ei ole pelkkä liikekeskus", huomauttaa Kemppainen. Tapaamisen jälkeen todettiin, että hanketta viedään eteenpäin Oulun seudun seutuhallituksen käynnistämien kaupallisten ja liikenteellisten selvitysten aikataulun mukaan."Ideaparkin vaatima asemakaavamuutos ja rakentamisen käynnistäminen odottavat seudullisen kaupallisen selvityksen valmistumista helmikuulla 2010", sanoo Kemppainen. Ympäristökeskuksen ja kunnan välillä on edelleen selvä ristiriita siitä, milloin selvitykset ja kaavakäsittelyt ovat siinä vaiheessa, että rakentamiseen päästään kiinni. Ympäristökeskuksen mukaan kaava ei missään nimessä ole selvä vielä ensi kesään mennessä. Kemppaisen mukaan asia ei ole noin yksioikoinen, sillä hänen mielestään ympäristökeskuksessakin on erilaisia näkemyksiä asiasta. Hankkeesta on esisopimus Kiimingin kunnan ja Masku Kiinteistöt Oy:n kanssa. Alueen kunnallistekniset työt on aloitettu tänä kesänä. Ideapark on suunniteltu noin 30 hehtaarin alueelle Valtatie 20:n varteen, Kiimingin Yrityspuistoon noin yhdeksän kilometrin päähän Oulun keskustasta. Vuosittaiseksi kävijämääräksi tavoitellaan noin seitsemää miljoonaa ja liik

Poika nostaa täydet marjakopat mönkijän kyytiin. Hän on Alex Siira, 9, mansikoiden keskellä Jäälissä varttunut reipas miehenalku. Elina Siira, 22, ottaa kopat veljeltään hallissa. Hän vastaa laaduntarkkailusta eli on valvontaketjun viimeinen lenkki. Laatikoihin ropisevat vain parhaat punaposket. - Elinakin on ollut mukana pikkutytöstä. Kasvanut tuossa hallin lattialla, naureskelee isä, mansikanviljelijä Tapani Siira. Hänen marjatilallaan käy kuhina. Samaan aikaan valtakunnan lehdet repivät, että mansikka-aika on ohi. - Ei pidä paikkansa! Me poimimme mansikkaa pitkälle elokuulle, Siira lupaa. Nyt nautitaan sadosta, jota antavat kesäkuun istutukset. Suurin osa alkaa olla poimintavalmista, mutta raakileita, jopa kukkia, näkyy paljon. - Nyt kypsyy kiinteä ja makea Polka, joka meilläkin on päälajike. Siiran tämän kesän istutuksia ovat myös Polkan tyyppinen mutta kookkaampi Sonata sekä iso ja mehukas Honeoye. Mansikkaa Siiralla on noin viisi peltohehtaaria, josta kaksi uutta. - Tässä nämä ovat näköetäisyydellä, isäntä esittelee. Parempi kuin etelän vetelä Pohjoisen mansikka on laadukas. - Etelän mansikka jää tasoltaan sen alapuolelle, Siira uskoo. Etelä-Suomessa tuotetaan mansikkaa valtaisat määrät. Pohjoisen viljelijät kutsuvatkin etelän marjaa bulkkituotteeksi. Makeimmat mansikat saadaan lämpiminä ja aurinkoisina kesinä. Sadekesinä mansikatkin ovat vetisiä, mutta Pohjolan valkeat yöt lisäävät marjojen sokeripitoisuutta. - Viileys puolestaan vaikuttaa niin, että marja kypsyy pitempään. Myös siksi pohjoisen mansikka maistuu niin hyvältä. Lisäksi kasvupaikan maalaji, rakenne ja kosteus antavat oman säväyksensä makuun. Osataanko täällä arvostaa paikallista mansikkaa? - Yhä enemmän. Tajutaan myös lyhyen kuljetusmatkan ja -ajan päälle. - Onneksi meitä on täällä useita viljelijöitä. Yksin ei tulisi mitään, Siira puntaroi. Hyvän sadon salaisuus Elina-tytär keskeyttÃ

Nuori 15-vuotias. Jussi Jokista haastateltiin ja kuvattiin jo silloin, kun hän pelasi Kärppien C-junioreissa 1998. Kalajoella elettiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa kovassa kiekkohuumassa. Pienen pitäjän joukkue oli noussut 1. divisioonaan ja Junkkareiden paidassa kiekkoa liikutteli joukko taiturimaisia slovakkipelaajia ja suomalaisia kiekkolegendoja: Kari Jalonen, Tapio Levo ja Tony Arima... Kovinta huumaa kesti syksystä 1991 kevääseen 1995, kun Junkkarit pelasi valtakunnan toiseksi ylimmällä sarjatasolla. Parhaimmillaan Junkkarit sijoittui sarjassa viidenneksi. Alkavalla kaudella Junkkarien työn jatkaja Junkkarit Hockey Team kiekkoilee 2. divisioonassa, mutta kymmenen vuoden takaisen huuman hedelmät ovat yhä näkyvissä. Kiekkokuumeen ja uuden jäähallin ihmeellisessä maailmassa varttui poikalauma, jonka jäsenet olivat iältään hieman alle kymmenvuotiaita. Yksi heistä on Jussi Jokinen, joka asui vain noin 300 metrin päässä hallista. Jokinen on ensimmäinen Keski-Pohjanmaalta NHL-kaukaloihin ponnistanut pelaaja. Ensi talvena hän pelaa maineikkaan Dallas Starsin miehistössä. Jokinen kuului Junkkareissa valmennusryhmään, jota veti valtavan suosion Kalajoella saavuttanut Jan Jasko. Poikia oli kymmeniä ja eräs heistä muistelee, että Jaskon valmentamista ikäluokista 1982- ja 1983-syntyneet eivät hävinnet sarjakaudella otteluakaan. Tasapelejä tuli sentään yksi. Jokinen oli tuolloin yksi joukkueen kantavia voimia. Kova tekijä myös yleisurheilussa 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Kalajoella oli nuorille paljon esikuvia. Jaskon, Jalosen ja kumppanien lisäksi Junkkarien oma poika Antti Haapakoski oli juuri nousemassa huipulle voittaen nuorten EM- ja MM- kultaa pika-aidoissa. Tämä takasi myös yleisurheilun kiinnostavuuden. Myös Jokinen oli kahden lajin koukussa. Hän kuului yleisurheilussakin piirin ikäkausihuippuihin ja pitää edelleen hallussaan P12 ja P13-sarjojen 60 metrin aitojen piirinennätystulo

"Mikko Salmea pyydetään ottamaan pora käteensä. Onhan mies vasta muuttanut omakotitaloon järvenrannalle Jääliin ja varmasti jokunen taulu on vielä asentamatta. Pora viihtyy eläväisen pastorin käsissä porana vain hetken. "I´m Bond, James Bond", Salmi poseeraa pyytämättä. Kirkon töistä sekä myös viihde- ja media-alalta tuttu poppipappi, piispan poika, rakastaa ilmiselvästi heittäytymistä. Voi heittäytyä radiotoimittajaksi, välillä tekemään virsikaraokea tai niinkuin nyt, asumaan perheineen Oulun seudulle. Heittäytyminen vie aina johonkin uuteen, ja siihen Salmi on valmis. Sitä hän odottaa myös kirkolta. "Kirkon pitää olla niin rohkea, että se uskaltaa mokatakin", hän saarnaa. "Vaikka Helsingin Usko, toivo, rakkaus -kampanjan viesti ei mennyt aivan perille - ironia muuten on tosi vaikea laji kirkon piirissä - ainakin yritettiin jotain ja saatiin keskustelua aikaan!" Kyseinen kampanja oli se, jossa neuvottiin, että "Ole uskis omalla tyylilläsi". Mikko Salmen puoliso Anna on Oulun kansainvälisessä koulussa opettajana ja Mikko koti-isänä kevään ajan Kerttua, 4, ja Ville-Veikkoa, 1, hoitamassa. Hänellä on viritteillä monia työkuvioita Oulun seudulla. Lisäksi syksyllä on tulossa kirja ja jossakin vaiheessa pukkaa myös uutta levyä. "Uskomatonta, kuinka paljon aikaa ulos lähteminen vie lasten kanssa", mies päivittelee kesken kaiken ja virnistää: "Olen onneksi tajunnut sen, että jos äiti menee arkena lasten kanssa ravintolaan syömään, sitä saatetaan pitää laiskana, mutta jos isä menee, se on söpöä." Perheen Jääliin muuttoa vauhditti moni asia. Vähäinen ei ole se seikka, että Helsingin kolmion hinnalla saa pohjoisesta uudehkon omakotitalon. Myös isovanhemmat lähes naapurissa ovat arvokas asia. "Jollekin voi olla ongelma, että olen piispan poika, mutta minulle, tai isällekään, se ei sitä ole", Mikko hymähtää. Hän ei tietenkään hyväksy kaksinaismoralismia, jota pohjoisessa papeilta