Group items tagged

Poika nostaa täydet marjakopat mönkijän kyytiin. Hän on Alex Siira, 9, mansikoiden keskellä Jäälissä varttunut reipas miehenalku. Elina Siira, 22, ottaa kopat veljeltään hallissa. Hän vastaa laaduntarkkailusta eli on valvontaketjun viimeinen lenkki. Laatikoihin ropisevat vain parhaat punaposket. - Elinakin on ollut mukana pikkutytöstä. Kasvanut tuossa hallin lattialla, naureskelee isä, mansikanviljelijä Tapani Siira. Hänen marjatilallaan käy kuhina. Samaan aikaan valtakunnan lehdet repivät, että mansikka-aika on ohi. - Ei pidä paikkansa! Me poimimme mansikkaa pitkälle elokuulle, Siira lupaa. Nyt nautitaan sadosta, jota antavat kesäkuun istutukset. Suurin osa alkaa olla poimintavalmista, mutta raakileita, jopa kukkia, näkyy paljon. - Nyt kypsyy kiinteä ja makea Polka, joka meilläkin on päälajike. Siiran tämän kesän istutuksia ovat myös Polkan tyyppinen mutta kookkaampi Sonata sekä iso ja mehukas Honeoye. Mansikkaa Siiralla on noin viisi peltohehtaaria, josta kaksi uutta. - Tässä nämä ovat näköetäisyydellä, isäntä esittelee. Parempi kuin etelän vetelä Pohjoisen mansikka on laadukas. - Etelän mansikka jää tasoltaan sen alapuolelle, Siira uskoo. Etelä-Suomessa tuotetaan mansikkaa valtaisat määrät. Pohjoisen viljelijät kutsuvatkin etelän marjaa bulkkituotteeksi. Makeimmat mansikat saadaan lämpiminä ja aurinkoisina kesinä. Sadekesinä mansikatkin ovat vetisiä, mutta Pohjolan valkeat yöt lisäävät marjojen sokeripitoisuutta. - Viileys puolestaan vaikuttaa niin, että marja kypsyy pitempään. Myös siksi pohjoisen mansikka maistuu niin hyvältä. Lisäksi kasvupaikan maalaji, rakenne ja kosteus antavat oman säväyksensä makuun. Osataanko täällä arvostaa paikallista mansikkaa? - Yhä enemmän. Tajutaan myös lyhyen kuljetusmatkan ja -ajan päälle. - Onneksi meitä on täällä useita viljelijöitä. Yksin ei tulisi mitään, Siira puntaroi. Hyvän sadon salaisuus Elina-tytär keskeyttÃ

"Kiiminkiläiset eväät selvitysmiehelle Rantapohja 20.10.2009 Kiiminki Kuuden kunnan yhteinen kuntajakoselvitys jatkui keskiviikkona Kiimingissä kuntalaisten kuulemistilaisuudella. Kiimingissä jännitettiin, olisiko osallistujia enemmän kuin edellisenä päivänä Haukiputaalla. Kiiminki veti pitemmän korren. Läsnä oli 150 kuulijaa, ja heistä 22 käytti kaikkiaan 31 puheenvuoroa. Puheenvuorot kirjattiin ylös, ja osallistujilta kerättiin myös kirjallista palautetta palautekorteilla. Arto Koski kertoi, että kysymyksiä ja kommentteja voi nyt lähettää myös kuntajakoselvityksen verkkosivujen kautta osoitteessa www.ouka.fi/kuntajakoselvitys. Selvitys hyvässä vauhdissa Arto Koski on tyytyväinen työskentelyyn, jota on nyt kestänyt noin kaksi kuukautta. Muhoslainen Tuula Salminen kysyi, käytetäänkö selvitystyön pohjana muita vastaavankaltaisia alueella jo toteutettuja selvityksiä. Koski vastasi, että kaikki valmis aineisto otetaan käyttöön. Turhaa työtä ei tehdä. Kiiminkiläinen Pentti Nykänen kommentoi, että kun Kiiminki sijoittuu kartalla keskelle selvityksessä mukana olevia kuntia, niin eikö uuden kaupungin nimeksi samalla voisi laittaa Kiimingin kaupunki. Kiiminkiläinen Pekka Broström huolehti siitä, miten lähidemokratia saataisiin toteutettua uudessa kaupungissa. Koski kommentoi, että se on erittäin keskeinen kysymys selvitystyössä. Suuren yleisön kommentteja kaivataan siihenkin asiaan. Antti Rautio Kiimingistä kysyi, onko raha tai sen puute ainoa käyttövoima liitoshankkeelle. Hänen mielestään selvityksestä on jäänyt joitain sopivia kuntia pois, ja joku sopimatonkin on mukana. Arto Koski kommentoi, että kuntatalous on monesti selvitysten taustalla oleva iso tekijä. - Suomessa ei ole juuri yhtään kuntaa, joka ei tällä hetkellä pohtisi, miten kuntatalous kestää, Koski sanoi. Seurakunta liittyy samalla Kiimingin seurakunnan kirkkoherra Pauli Niemelä muistutti läsnäolijoita siitä, että kunt

"Kiimingin liitosilta oli yleisömenestys Kuntaliitosselvitys kiinnosti kiiminkiläisiä. Oulun seudun suurta kuuden kunnan liitosta pohtiva kansalaisilta Kiimingin Jäälin Laivakankaan koululla oli yleisömenestys. Osanottajalistaan kirjoitti nimensä 146 henkilöä, eikä siinä vielä kaikki, sillä osaa nimilista ei edes tavoittanut. Haukiputaallakin oli päästy edellisenä iltana yli 120 hengen. Miten käy tänään Muhoksella? Nimi listassa on sikäli tärkeä, että valtio maksaa euron osallistujaa kohti kahvitusrahaa. Jääliläinen Antti Rautio kysyi, onko kuntaliitoksen ainoa käyttövoima rahan puute? Pentti Nykänen Kiimingistä kyseli, miten on kuntien valtionosuuksien kanssa. Kuntajakoselvittäjä Arto Koski totesi, että valtionosuudet menevät täysin päikseen vuoteen 2017 saakka, mutta kuka osaa sanoa, miten osuuksia jaetaan 2018 alkaen. Koski lupasi selvitystyön jatkossa laskelmia tästäkin jaosta. Varsinainen yhdistymisavustus olisi kuusi miljoonaa euroa. "Tulevaisuudessa porkkanan sijaan on tarjolla pikemminkin keppiä", Koski arvioi valtion tulevia suunnitelmia. Kiimingin kirkkoherra Pauli Niemelä toi iltaan seurakunnallisen näkemyksen, sillä hän huomautti kuntaliitoksen merkitsevän myös seurakuntien yhdistymisiä. "Jos se olisi ollut tiedossa, monessa kunnassa olisi painettu varmasti aikoinaan toista nappulaa." Niemelän mukaan liitos merkitsisi Oulun seudulle noin 200 000 asukkaan jättiseurakuntaan, kun Oulussa ollaan neljää seurakuntaa ajamassa yhteen. Kansanedustaja, kirkkovaltuutettu Lyly Rajala Oulusta oikoi Niemelän puheita, että Oulussa yksi suurseurakunta on vain yksi mahdollisuus. Rajala toisti Kiimingissä tilaisuuden puheenjohtajan Marjo Korhosen aikahuomautuksista huolimatta samoja kuntaliitosjorinoita Siikalatvan suunnasta kuin edellisenä iltana Haukiputaalla. Maakuntavaltuuston puheenjohtajan ominaisuudessa Rajala aikoo kiertää kaikki kunnat. Aikaa puheenvuorolle oli Kiimingissä kuten muissakin kunniss

Oulu on Kiimingissä kuuma peruna Toimintakeskuksen Sykkeen auditoriosta loppuivat istumapaikat, kun kiiminkiläiset tulivat paikalle seuraamaan Kalevan kunnallisvaaliaiheista tietoiskua. Kuva: Pekka Peura Kalevan kunnallisvaaleihin liittyvässä tietoiskujen sarjassa oli tiistaina vuorossa Kiiminki. Oulu on kunnallisvaalien kuuma peruna Kiimingissä kuten tilaisuudessa todettiin. Kysymys poltteli niin puolueiden paneelissa olleita vastaajia kuin yleisöäkin koko parituntisen. Toimintakeskus Sykkeen auditorion syke nousi yksin yleisömäärältään liki sadan. Kuntaliitoskiemuroiden syyksi katsottiin sekin, ettei Oulusta tuleva moottoritie jatku Kiimingin puolelle. Jääliläinen Oiva Rantala vaati lehteen viime lokakuussa pidetyn äänestyksen tulosta, jossa ratkottiin, tehdäänkö Oulun kanssa liitosselvitys vai ei. Kuntaliitosselvitystä vastaan äänesti 19 keskustan valtuutettua. Selvityksen kannalla oli yhteensä 12 kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton valtuutettua sekä keskustan Kari Tiri. Neljä valtuutettua oli poissa. Keskustan Marjo Korhonen kielsi, että kuntaliitosasioista olisi tullut kunnassa enemmistön muodostavalle puolueelle arvovaltakysymys. Korhonen haluaa ensin nähdä, millaiseen yhteistyömalliin seudullisesti päästään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Kokoomuksen Pekka Simonen viritteli sunnuntaille vaalitunnelmaa jopa niin, että kiiminkiläisten pitää murtaa valtapuolueen keskustan määräenemmistö, jotta kunnassa syntyisi oikeaa keskustelua. Korhonen sen sijaan näki Kiimingillä olevan menossa elinvoimainen kehitysvaihe. "Kiimingin kunnan palvelut kestävät vertailun Oulun kanssa. Toisaalta ei haittaa, jos olemme 2015 hyvässä kunnossa menossa Ouluun", Korhonen antoi tietoiskun lopussa periksi. Vasemmisto kannalla Kokoomuksen tavoin vasemmistoliiton Lauri Valkama ja sosiaalidemokraattien Sirkka-Liisa Mikkonen ilmoittautuivat kuntaliitok