Jaaliaiheiset linkit

"Syöpätutkimukselle järjestöiltä 3,4 miljoonaa euroa Syöpäjärjestöt tukevat suomalaista syöpätutkimusta vuonna 2006 yhteensä lähes 3,4 miljoonalla eurolla. Syöpäsäätiön 200 000 euron suurstipendi meni FT, prof. Jussi Taipaleelle ja hänen tutkimusryhmälleen kasvunsäätely ja syöpää koskevaan tutkimukseen. Hellin ja Gösta Westerholmin rahaston 200 000 euron suurstipendin sai LT, prof. Tapio Visakorpi ja tutkimusryhmä eturauhassyövän mekanismien selvittämiseen liittyvään työhön. Pohjoissuomalaiset apurahan saajat: FM Sanna-Maria Karppinen (Oulu) väitöskirjatyö: Perinnölliseen rintasyöpään liittyvät geenimuutokset. FM Katri Pylkäs (Jääli), väitöskirjatyö: Perinnölliseen rintasyöpäalttiuteen liittyvät geneettiset muutokset FM Katrin Rapakko (Oulu) väitöskirjatyö: Geenimuutokset perinnöllisessä rinta- ja munasarjasyövässä Pohjois-Suomen alueella LKT, prof. Taina Pihlajaniemi (Oulunsalo) ja tutkimusryhmä: Konservoituneiden kollageenien merkitys syövän ja normaalikudoksen välisessä vuorovaikutuksessa ja tuumoreiden kasvussa HLT, prof. Tuula Salo (Oulu) ja tutkimusryhmä: Matriksin metalloproteaasien suojelevat ja tuhoavat roolit kielisyövissä LKT, prof. Taina Turpeenniemi-Hujanen (Oulu) ja tutkimusryhmä: Gelatinaasien ja niiden kudosinhibiittoreiden ennusteellinen merkitys syövässä."

"Pohjoisen K-kauppoihin neljä ykkössijaa K-kauppiasliiton mestarimyyjäkoulutus on Suomen suurin ammatillinen aikuiskoulutus. Vuosittain järjestettävään koulutukseen osallistuu yli 15 000 opiskelijaa K-ryhmän kaupoista. Mestaruudet ratkottiin viime lauantaina yhdentoista eri ketjun joukkuelinjoilla sekä kahdessatoista yksilöfinaalissa. Yksilösarjojen pohjoissuomalaiset: Elintarvike: 1. Helena Ollila, K-supermarket Superetu, Oulu. Kodintarvike: 2. Eira Sirniö, K-citymarket Raksila, Oulu. Koti ja sisustus: 1. Mia Karppinen, K-citymarket Raksila, Oulu. Kenkä: 2. Kirsi Jaako, K-kenkä Oulu; 3. Maarit Kairala, Andiamo Oulu. Rauta: 2. Pauli Hyvärinen, Ojan Rauta, Raahe. Joukkuekilpailuiden pohjoissuomalaiset: K-citymarket: 1. K-citymarket Kaakkuri Oulu. K-supermarket: 3. K-supermarket Superetu, Oulu. K-market: 1. K-market Jääli; Kiiminki; 2. K-market Ateria, Kiiminki. K-extra: 2. K-extra Pelkosenniemi. Musta Pörssi: 3. Musta Pörssi Kemi. Rautia: 2. Ojan Rauta, Raahe. "

"Oululaiset vahvalla rintamalla Mestarimyyjä-finaaleihin Oululaisilla on vahva edustus ensi viikonloppuna käytävissä Mestarimyyjäkoulutuksen finaaleissa Tampeeella. Kolmen parhaan joukkoon ovat tiensä raivanneet elintarvikelinjan Helena Ollila K-supermarket SuperEdusta, kodintarvikelinjan Eira Sirniö sekä kenkälinjan Mia Karppinen Raksilan Citymarketista. Kenkälinjalla mukana ovat myös Kirsi Jaako K-kengästä ja Maarit Kairala Andiamosta. Yksilöfinalistien lisäksi oululaiset ovat mukana joukkuekilpailuissa. SuperEtu kilpailee K-supermarket-sarjassa joukkueella Riikka Liedes, Mervi Holappa, Jaana Timonen ja Ritva Kontturi. Joukkue sijoittui viime vuonna toiseksi. Kaakkurin Citymarket lähtee puolustamaan viime vuoden voittoaan Esko Junttilan, Asko Salmelan, Heli Heikkisen, Sanna Lohen ja Tiina Miettusen muodostaman joukkueen voimin. Kaakkurin tiimillä on mestaruuden lisäksi hopeatila toissa vuodelta. Oululaisten kauppojen lisäksi K-market Ateria Kiimingistä ja K-market Jääli kisailevat joukkuemestaruudesta K-market-sarjassa. Jo viidettä kertaa finaalissa kisailevan K-market Aterian joukkueeseen kuuluvat Karoliina Hälli, Marjo Luomanen ja Johanna Pakkala. K-market Jäälin joukkueen jäsenillä Hanna Holopaisella, Pertti Mikkosella ja Olli Koivistolla on yhteensä liki 40 vuotta rautaista kokemusta alalta. K-kauppiasliiton Mestarimyyjäkoulutus on Suomen suurin ammatillinen aikuiskoulutus. Vuosittain järjestettävään koulutukseen osallistuu yli 15 000 opiskelijaa K-ryhmästä. Koulutuksessa syvennytään alan ajankohtaisiin asioihin. Pyhäinpäivänä K-kauppojen väki kilpailee mestaruuksista yhdentoista eri ketjun joukkuelinjoilla sekä kahdessatoista yksilöfinaalissa. Finaaliin päästäkseen osallistujien on pitänyt menestyä etäopiskeluvaiheessa sekä yksilölinjoilla lähiopiskelusta koostuvissa semifinaaleissa. Jokaisen linjan kolme parasta taistelevat Mestarimyyjä-tittelistä. "

"Jääli haluaa erikoisliikkeitä Kiiminkiin kuuluvan Jäälin palveluita halutaan parantaa. Kiimingin kehityspäällikkö Irma-Liisa Lesonen kertoo toimitilojen puutteen estäneen erikoisliikeyrittäjien sijoittumisen Jääliin, vaikka halua olisi ollut. "Tällä hetkellä siellä on yksi ostoskeskus, jonka tilat ovat riittämättömät. Paikka on koko ajan täynnä", Lesonen harmittelee. Jäälissä toimii kaksi päivittäistavarakauppaa, joiden lisäksi löytyvät muun muassa kukka-, kenkä- ja vaatekaupat. Kunta on tiedostanut tilapulan kaupallisten palvelujen kehittämis- ja sijoittamissuunnitelmassaan, jossa puidaan eri vaihtoehtoja uusien yritysen sijoittumismahdollisuuksille. Kuluttajien käyttämät eurot kun menevät erikoisyrityspalveluiden osalta Ouluun. "Havittelemme uutta ostoskeskustyyppistä asetelmaa. Parhaillaan mietimme sen paikkaa." Kiimingissä on 12 000 asukasta, joista yli puolet asuu Jäälissä. Valtaosa käy työssä Oulussa, joten esimerkiksi optikko-, kello- ja kultaliikepalvelut on haettu isosta naapurikaupungista. Lesonen kuitenkin muistuttaa, että Jääli saa piakkoin optikkopalvelut. "Kuusamontien perusparannus mahdollistaa palveluiden parantamisen. Myös Välikylän erilaisia mahdollisuuksia punnitaan", Lesonen arvioi. Peruspalveluista Jäälistä löytyvät muun muassa kirjasto, apteekki ja neuvola- ja hammaslääkäripalveluja. Päivähoitotilanne suhteellisen hyvä Jäälin päivähoitotilanne paranee olennaisesti Honkimaan 85-paikkaisen päiväkodin valmistumisen myötä. Jäälissä on kuusi päiväkotia ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia. Näiden lisäksi Jäälistä löytyy perhepäivähoitajia. "Tällä hetkellä päiväkotijonossa on kymmenkunta lasta", päivähoidon esimies Marita Korva kertoo. Kaikkiaan Jäälissä on 370 päivähoitoikäistä. Myös koulutilat paranevat Laivakankaan peruskoulun valmistuessa. Rakennustyöt alkavat tänä syksynä ja valmista pitäisi olla vuoden 2007 syksyllä. Kiimingin hall

"Neljä kaistaa Ylikiimingintielle asti Kuusamontien uusien tiesuunnitelmaluonnosten mukaan tie voitaisiin rakennetaan nelikaistaisena Kalakaverin ohi Ylikiimingintien uuteen risteykseen saakka. Aikaisemman suunnitelman mukaan tie olisi nelikaistainen vain Kalakaveriin saakka, jonka jälkeen saisi riittää tavallinen kaksikaistainen kulkuväylä. Meno- ja tulokaistojen välistä löytyisi viherkaista ja kaiteet. Nyt valmistuneet suunnitelmaluonnokset on laadittu siten, että urakkalaskenta voidaan tehdä nelikaistavaihtoehdon mukaan. "Mutta jos rahat eivät riitä, pitää toteuttaa halvempia vaihtoehtoja", Oulun tiepiirin hankevastaava Vesa Matturi sanoo. Yksi vaihtoehto on nelikaistainen tie, jossa tulo- ja menokaistat erotetaan kaiteella, mutta välissä ei ole viherkaistaa. Alkuperäisessä suunnitelmassa ollut kaksikaistainen osa voisi jäädä pullonkaulaksi ennen kuin tietä parannetaan joskus Korvenkylästä Kiiminkiin päin. Tiesuunnitelmaa tarkasteltu pätkittäin Iso hanke koostuu useista tiesuunnitelmista. Aikaisempia suunnitelmia on muokattu siten, että niillä voidaan pyytää varsinaisen rakennussuunnittelun sisältävä urakkatarjous. Nyt on muutossuunniteltavana Korvenkylän alueen ratkaisut. Nelikaistaisuuteen on Oulun kaupungin puolella varauduttu myös asemakaavassa. Suunnitelman tarkennetut kevytliikennejärjestelyt perustuvat nyt laadittavana olevaan alueen maankäytön tavoitesuunnitelmaan. Uudella tiellä saa porhaltaa vain 80 kilometriä tunnissa ja Ylikiimingintien liikennevalojen alueella vain kuuttakymppiä. Tätä kovemmat nopeudet vaatisivat enemmän suoja-alueita ja meluesteitä. Uuteen Ylikiimingintien liittymään tulevat liikennevalot, muutoin tiellä liikennöintiä helpottavat eritasoliittymät. Tiepiiri kilpailuttaa vaihtoehtoisia rakentamisurakoita tänä keväänä, ja kaivinkoneet käynnistyvät ensi syksynä. Työt kestävät kaksi vuotta. Rakentaminen alkaa kaupungin puoleisesta päästä, koska sen suunnit

"Vuokra-asuntojonot lyhenivät Vuokra-asuntojen saanti on helpottunut lisääntyneen asuntorakentamisen ja matalan korkotason myötä. Tilanne on johtanut myös vuokrien nousun pysähtymiseen. Vapailta markkinoilta vuokra-asuntoja löytyy jonottamatta ja kaupungin vuokrajonotkin ovat lyhentyneet. Eniten tarjolla on kolmioita ja isompia asuntoja, mutta yksiöistä on edelleen pulaa. Yksiöille ja kaksioille on kysyntää, mutta suurempia asuntoja on tyhjillään. Yrittäjä Harri Määttä Takuuvälityksestänäkee yhdeksi syyksi alhaiset asuntolainojen korot ja Oulun kasvun hiipumisen. Myös valtakunnallisesta YH-yhtymästä kerrotaan, että Oulussa kysytyimpiä vuokra-asuntoja ovat pienet yksiöt. Sen sijaan kaksioita ja etenkin kolmioita on tarjolla ilman jonottamista. Määtän mukaan tilanne on johtanut siihen, että vuokrien nouseminen on pysähtynyt, jopa kääntynyt laskuun. Lähikunnat vetävät Oulun kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Sivakan listoilla on parantuneesta tilanteesta huolimatta edelleen enemmän hakijoita kuin tyhjiä asuntoja. "Tilanne on muuttunut sillä tavalla, että täysin asunnottomia on vähemmän kuin aikaisemmin. Nyt on niitä, jotka haluavat vaihtaa asuinaluetta tai talotyyppiä saunattomasta saunalliseen", valaisee palvelupäällikkö Maritta Schavikin. Schavikin arvelee, että matalan korkotason seurauksena myös kaupungin vuokra-asunnoista muutetaan yhä useammin omistusasuntoon. Ouluun on viime vuosina rakennettu runsaasti, mutta irtisanottujen vuokra-asuntojen lähtöosoitteet viittaavat myös kaupungista pois. "Ympäristökunnat, eli Liminka, Tyrnävä ja Kiimingin Jääli vetävät asukkaita." Schavikinin mielestä asuntotilanne Oulussa on nykyisin sen verran hyvä, että katto pään päälle löytyy ennemmin tai myöhemmin. "Asiansa hoitanut henkilö saa tänä päivänä vuokra-asunnon Oulussa." Riihi-säätiöstä kerrotaan, että asuntotilanne elää päivittäin. Hakijoita on runsaasti, mutta toisaalta myös as

"Lapsiperheen peruspalvelut löytyvät Jäälistä Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Jukka Leinonen Jukka Leinonen Hoitopaikkaan vuodenvaihteessa. Nelivuotias Inka menee vuoden- vaihteessa päiväkotiin ja reilun vuoden ikäinen Pinja perhepäivähoitoon. He eivät päässeet samaan hoitopaikkaan, mutta hoitopaikat ovat onneksi lähellä, sanoo äiti Riika Kauppi. Jonossa oli 45-50 lasta. Kiimingin Jäälissä asuvalle Riika Kaupille tieto verotilastojen ykkösalueesta oli yllätys. "Täällä asuu tavallisia nuoria ihmisiä, jotka käyvät töissä", sanoo perheineen runsas vuosi sitten Jääliin muuttanut Kauppi. Jääli ole missään tapauksessa Kaupin mielestä nukkumalähiö. Sieltä saa peruspalvelut hyvin. Lapsille on paljon tekemistä. Kirjasto on hyvä, ja apteekki on tärkeä pienten lasten äidille. Kaupit ostavat kerran tai pari viikossa isot ruokakassit marketeista ja muu ruoka haetaan Jäälistä. Lastenlääkärillä käydään Oulussa. Insinööripariskunnasta Riika on töissä laatupäällikkönä Kotivaralla Oulussa ja mies Heikki työskentelee IFS-Finlandissa Oulun teknologiakylässä. Päivähoitoon on ruuhkaa. "Minulla oli tuuri. Reilun vuoden ikäinen Pinja ja nelivuotias Inka pääsevät vuodenvaihteessa päivähoitoon. Aluksi kirpaisi, kun he eivät päässeet samaan paikkaan, mutta he ovat kuitenkin ihan lähellä toisiaan, joten vienti ja haku ei ole suuri ongelma." Perheelle kotiutuminen Jääliin on ollut helppoa. "Lapset

"Oulun lähikunnissa isot tuloerot Harpin säde Oulusta selittää pitkälle lähiseudun asukkaiden tulotasoa. Mitä kauemmaksi kaupungista mennään, sitä niukemmaksi käy elanto. Oulun lähikuntien jotkut alueet ajavat kaupungin ohi. Pohjoistuuli puhaltaa Oulun lähialueiden postinumeroalueiden tulotilastoissa. Kiimingin Jääli otti niukan ykköstilan ennen Haukiputaan Kiviniemeä vuoden 1999 tuloissa. Sen asema on vakaa: vuoden 1990 tilastoissa se oli toinen, mutta oli noussut jo vuoden 1996 tilastoissa ykköseksi. Myös toisena tilastoissa olevan Kiviniemen ja kolmantena olevan Kempeleen Honkasen suunta on sama. Sen sijaan Haukiputaan ja Kiimingin keskukset ovat hieman menettäneet asemiaan. Alueen 28 postinumeroalueesta ne ovat pudonneet vuosikymmenen alun kymmenen parhaan joukosta muutaman pykälän alaspäin. Suurimpia pudotuksia on saanut kokea Muhoksen Jokirinne, joka on joutunut keskivälin alapuolelle kymmenen vuoden takaiselta kahdeksannelta sijaltaan. Suurimpia nousijoita ovat Haukiputaan Kello ja Limingan Tupos uusine suurine asuinalueineen. Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Oulun yliopiston maantieteen laitoksen aluetietorekisteristä. Myös heikoimpien alueiden tiedot ovat hyvin pysyviä. Niinpä hännähuippuna oleva Ylikiimingin keskusta oli vuonna 1996 samalla sijalla ja vuonna 1990 sijalla 25. Häntäpäässä olevat Ylikiiminki, Arkala, Temmes, Kylmälänkylä ja Hailuoto ovat pieniä Oulusta aika kaukana olevia alueita. Professori Jarmo Rusanen Oulun yliopston maantieteen laitokselta sanoo, että eri alueiden väliset sijoitukset ovat varsin pysyviä Oulun seudulla. Muutokset ovat olleet vuosikymmenen aikana pieniä. Selvityksessä yhtenä alueena mukana ollut Oulu sijoittuu tuloissa kuudenneksi. Sen asema on hieman heikentynyt. Vuonna 1990 se oli kolmas ja vuosikymmenen puolivälissä viides. Jos Oulu jaetaan postinumeroalueisiin, nousevat Kuivasjärvi reiluine 25 000 euron keskituloineen, Värttö-Maikkula, Mäntylä ja Iinatti

Katja Höyhtyän promovideo Ylen Satumaa -sivustolla

"Jääli satsaa urheilualueisiin julkaistu 07.02. klo 16:08 Kiimingin kunnantalo. Kiimingin Jääliin suunnitellaan uutta urheilualuetta. Alue pitää sisällään urheilukentän lähialueineen, harjoituskentän ja tenniskentät. Alueelle tulee myös jääkiekkorata ja hiihtomaa. Kiimingin Jääliin suunnitellaan uutta urheilualuetta. Kunnanhallitus esittää, että Laivakankaalle rakennettava alue pitää sisällään urheilukentän lähialueineen, harjoituskentän, tenniskentät ja alueen liikennejärjestelyt. Lisäksi alueelle tulee jääkiekkorata ja hiihtomaa sekä varaus yksityiselle jalkapallohallille. Urheilualue kaksivuotinen toteutus alkaa ensi vuonna. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä reilut 1,6 miljoonaa euroa. Laivakankaalle suunniteltu urheilualue korvaa nykyisen urheilualueen. Jäälin nykyisen urheilukentän paikalle suunnitellaan liikerakentamista. YLE Oulu "

"Pohjois-Pohjanmaalta löytyi 17 tangotaituria julkaistu 04.04. klo 14:23, päivitetty 04.04. klo 14:42 Iris Poukkanen Muun muassas Iris Poukkanen selvitti tiensä jatkoon. Kuva: YLE Tangomarkkinoiden ensimmäisen karsinnan selvitti 150 laulajaa. Laulajien esitykset ovat nähtävissä ja äänestettävissä nyt netissä. Oulun karsinnoista selvisi jatkoon 17 laulajaa. Jenni Haapakorva Oulu Mirja Seppänen Oulu Pekka Määttä, Oulu Sanna-Kaisa Inget, Oulu Satu Pajala Oulu Tommi Kostekivi Oulu Outi Riikola Oulunsalo Iris Poukkanen Hailuoto Katja Höyhtyä Jääli Sari Kopola Haapajärvi Ari Hiltula Kiiminki Mikko Tapio Lumijoki Anne-Mari Ranta Muhos Kari Ahola Raahe Tuuli Kivelä Pattijoki Markus Kinnunen Revonlahti Virpi Rahikkala Tavastkenkä YLE Oulu "

"Kuntaliitos koskettaa nyt joka kolmatta suomalaista julkaistu 14.10.2009 klo 06:31, päivitetty 15.10.2009 klo 08:03 Kartta Oulun ja Lahden ympäristön kuntaliittoselvityksistä. Oulun ja Lahden ympäristössä on vireillä kuntaliittoselvityksiä. Kuntaliitosselvityksiä on vireillä runsaasti. Niiden piirissä on 1,5 miljoonaa suomalaista. Esimerkiksi Pohjois-Suomen pääkaupungin Oulun ympärille muovataan mittavaa kuntaliitosta. Kuuden kunnan liitto synnyttäisi lähes kahdensadan tuhannen asukkaan Suur-Oulun. Oulusta tulisi lähes kahden sadan tuhannen asukkaan suurkunta. Suuri Suomen mitassa. Viime toukokuussa valtiovarainministeriö päätti Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien pyynnöstä selvityttää niiden yhdistämisen. Kuntafuusion selvittäjäksi tuli kuntien toivomuksesta Arto Koski. Koski on ollut viime vuosien johtava kuntaliitoskätilö. Hän veti esimerkiksi Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisen. Haukiputaalla liitostahtoa ilmassa Tiistai-iltana selvitysmies Koski kokosi Haukiputaan teollisuusalueen auditorioon toistasataa kuntalaista kuulemaan ja kuultavaksi liitossuunnitelmista. Koski näytti tilastoja nousseista veroäyreistä, kuntien veloista ja väestön ikääntymisen aiheuttamasta huoltotaakasta. Koski varoi tuputtamasta liitosta. -Sen verran laskin, että liitoksen jälkeen velkataakka olisi 1 700 euroa per kuntalainen, kertoi Koski kuulijoille. Tämä on porkkanaa muille kuin oululaisille. Nyt velkaa on vähiten Oulussa 1 200 euroa asukasta kohti. Velkaisin on Kiiminki, lainaa 3 300 euroa per asukas. Oulun taso on reilusti alle maan kuntien keskiarvon, Kiimingin tuplasti yli. Fuusio lisäisi nykyoululaisten velkataakkaa, ympäryskuntalaisten velka pienenisi. - Minusta ainoa järkevä keino on se että nämä rajat täältä alueelta poistetaan ja kaikki alueen voimavarat keskitetään, kiteytti auditorion etuosassa Erkki Röntynen Haukiputaalta. Tahtoa liittoon on ilmassa, mutta

"Kiiminkiin rakennetaan Ideapark julkaistu 04.08.2008 klo 14:41, päivitetty 01.11.2008 klo 03:02 Kiiminkiin rakennetaan Ideapark-liikekeskus. Kiimingin Yrityspuistoon on varattu hanketta varten yli 30 hehtaarin maa-alue. Tavoitteena on avata Ideapark Kiiminki vuonna 2010. Kiimingin hankkeen laajuus on noin 100 000 neliötä ja se käsittää 200 liikettä, 30 ruokaravintolaa ja kahvilaa sekä 1,2 kilometriä sisätiloihin rakennettuja ostoskatuja. Hankkeen toteuttaa Masku Kiinteistöt Oy, joka avasi vastaavan konseptin mukaisen liikekaupungin Lempäälässä syksyllä 2006. Uusi liikekeskus sijaitsee yhdeksän kilometriä Oulun kaupungin keskustasta Kuusamon suuntaan. Hankkeen rakentamisvaiheen arvioidaan työllistävän useita satoja ja itse liikekaupunki avautuessaan yli 1 000 henkilöä. Esisopimus Ideapark -hankkeen toteuttamisesta, kauppakirja maa-alueen kaupasta ja kunnan tekemä investointipäätös kunnallistekniikan toteuttamista varten hyväksyttiin maanantaina Kiimingin kunnanvaltuustossa. YLE Uutiset"

"Oulun seudun yhteisvaltuusto pohjusti kuntalaiskuulemisia julkaistu 09.10.2009 klo 06:44, päivitetty 09.10.2009 klo 10:54 Oulun yhteisvaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa kuulemaan tietoja monikuntaliitosselvityksestä. Kuuden kunnan päättäjät kokoontuivat Oulunsalo-talolle kuulemaan pohjatietoja monikuntaliitoksesta. Kuva: YLE/ Timo Sipola Oulun seudun monikuntaliitosselvityksen yhteydessä järjestettiin eilen ensimmäistä kertaa kuuden kunnan yhteisvaltuusto. Oulunsalo-talossa oli koolla Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin valtuutettuja ja johtavia virkamiehiä. Kuuden kunnan valtuutettujen yhteisellä kokouksella haluttiin informoida varsinaisen päätöksen mahdollisesta kuntaliitoksesta tekeviä poliitikkoja ja samalla pohjustaa ensi viikolla alkavia kuntalaiskuulemisia. Yksi kokouksessa puheenvuoron käyttäneistä valtuutetuista oli kiiminkiläinen Keskusta Jääli -ryhmän Kari Hilden, jonka mukaan monikuntaliitosselvitys herättää monia kysymyksiä. -Meillähän on olemassa nämä kuusi kuntaa ja jokaisella on oma hallintomalli. Miten niitä pystytään yhteensovittamaan mm. tämän tilaaja-tuottajamallin pohjalta, kysyy Hilden. Kari Hilden pohtii myös miten liitoksen yhteydessä käy työntekijöiden ja pystytäänkö antamaan mielekkäitä tehtäviä kaikille johtaville viranhaltijoille. Kiiminkiläisen Keskusta Jääli -ryhmän Kari Hildenin toivoo kuitenkin, että tulevaisuudessa syntyy yhtenäinen uusi Oulu. "

"Kiiminki kirii joukkoon Rantapohja 20.11.2008 Paras-hankkeen vaikutukset pulpahtelevat päivänvaloon. Tuorein esimerkki on Kiiminki, jonka kunnanvaltuusto päätti puoluerajat rikkovan äänestyksen jälkeen aloittaa selvitystyön kuntaliitoksesta Oulun kanssa. Kunnanhallitus oli viikkoa aikaisemmin äänestänyt kunta- ja palvelurakenneselvityksen aloittamista vastaan, mutta nyt kunnanvaltuustossa yhden äänen erolla tehdyn päätöksen mukaan selvitystyö aloitetaan. Jos asiat etenevät suunnitellusti, päätetään keväällä Haukiputaalla, Kiimingissä ja Yli-Iissä Oulu-liitoksesta. Erityisesti Kiimingin kohdalla nopeuden perustelut voivat löytyä valtion maksamista porkkanarahoista, mutta onko nopeus aina hyvästä? Oulu-liitosta suunnittelevat kunnat voisivat kerätä oppia aivan läheltä, Ylikiimingistä. Ylikiimingin ja Oulun sataprosenttinen liitos ei vain ehdi olla voimassa kauaa, kun muut kunnat tekevät jo päätöksensä uusien valtuutettujen voimin. Selvitystöiden esittelyssä monet asiakohdat liittyvät niihin seikkoihin, mitä mahdollisesti liittyvissä kunnissa menetetään ja mitä saadaan pidettyä ennallaan. On syytä myös miettiä, mitä hyvää Oulu-liitokset toisivat tullessaan. Ehkä ihmismieli silti toimii siten, että asiaa on turvallisinta lähestyä pahimman kautta - näin tulee vähemmän epämiellyttäviä yllätyksiä. Rantapohjan vaalien alla Haukiputaan ehdokasvaltuutetuille tekemässä kyselyssä moni kommentoi, että päätökset on tehtävä järki-, ei tunnepohjalta. Kolikolla on silti puolensa. Maaseudun rauhassa punaisessa tuvassa vanhempi pariskunta asuu tunteella ja sinnillä, itse elämästään määräten. Palveluasuntoon kirkonkylälle palvelujen läheisyyteen siirtyminen olisi ehkä järkiratkaisu, mutta samalla loittonee oman elämän hallinta. Jos ylivoimaisia ongelmia ei ole, kummassa paikassa pariskunta olisi onnellisimmillaan? Juha Virranniemi"

"Puhtaalta pöydältä uutta rakentamaan Rantapohja 9.12.2009 Kiiminki Kiiminki tasapainottaa talouttaan ensi vuonna. Investoinnit suunnataan kouluihin, päiväkoteihin ja yhdyskuntarakentamiseen. Ensi vuosi on Kiimingissä talouden tasapainottamisen aikaa. Kun pöytä on saatu puhtaaksi, voidaan taloutta ja elämää päästään rakentamaan entistä terveemmältä pohjalta. - Tämän vuoden lopussa meidän pitäisi päästä kokonaan eroon kaikista vanhoista alijäämistä. Ensi vuodelle tavoitellaan lähes nollatasoa. Vaikka pöytä saadaan puhtaaksi, ei silti aleta elää leveästi, kunnanjohtaja Jukka Weisell luonnehtii. Ensi vuodelle tavoiteltu nollataso tarkoittaa talousarvioluvuissa 9 000 euron ylijäämää. Tämänhetkisen arvion mukaan Kiimingin kunta tekee tänä vuonna noin 8,2 miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen. Tulokseen vaikuttaa merkittävästi Kiimingin Veden yhtiöittäminen. Ilman vesiyhtiön osuutta operatiivinen tulos olisi todennäköisesti miinuksella. Kiimingissä on hyväksytty pitkä lista talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Väestönkasvuksi on arvioitu Tilastokeskuksen ennusteita myötäillen kaksi prosenttia. Kasvavan kunnan toimintamenot tulevat pienenemään 3,4 prosentilla ensi vuonna. Weisellin mukaan se on poikkeuksellinen ja haastava luku. Ensi vuoden aikana vuosikate pyritään saamaan vastaamaan poistoja. Viime vuosina vuosikate on laahannut poistojen perässä, ja tulevina vuosina poistot halutaan ylitettävän selvästi reippaammin. - Siten pystymme paremmin vastaamaan investointitarpeisiin, Weisell kiteyttää. Juha Virranniemi Lue laajemmin torstain 10.12. Rantapohjasta."

"Kiiminkiläiset eväät selvitysmiehelle Rantapohja 20.10.2009 Kiiminki Kuuden kunnan yhteinen kuntajakoselvitys jatkui keskiviikkona Kiimingissä kuntalaisten kuulemistilaisuudella. Kiimingissä jännitettiin, olisiko osallistujia enemmän kuin edellisenä päivänä Haukiputaalla. Kiiminki veti pitemmän korren. Läsnä oli 150 kuulijaa, ja heistä 22 käytti kaikkiaan 31 puheenvuoroa. Puheenvuorot kirjattiin ylös, ja osallistujilta kerättiin myös kirjallista palautetta palautekorteilla. Arto Koski kertoi, että kysymyksiä ja kommentteja voi nyt lähettää myös kuntajakoselvityksen verkkosivujen kautta osoitteessa www.ouka.fi/kuntajakoselvitys. Selvitys hyvässä vauhdissa Arto Koski on tyytyväinen työskentelyyn, jota on nyt kestänyt noin kaksi kuukautta. Muhoslainen Tuula Salminen kysyi, käytetäänkö selvitystyön pohjana muita vastaavankaltaisia alueella jo toteutettuja selvityksiä. Koski vastasi, että kaikki valmis aineisto otetaan käyttöön. Turhaa työtä ei tehdä. Kiiminkiläinen Pentti Nykänen kommentoi, että kun Kiiminki sijoittuu kartalla keskelle selvityksessä mukana olevia kuntia, niin eikö uuden kaupungin nimeksi samalla voisi laittaa Kiimingin kaupunki. Kiiminkiläinen Pekka Broström huolehti siitä, miten lähidemokratia saataisiin toteutettua uudessa kaupungissa. Koski kommentoi, että se on erittäin keskeinen kysymys selvitystyössä. Suuren yleisön kommentteja kaivataan siihenkin asiaan. Antti Rautio Kiimingistä kysyi, onko raha tai sen puute ainoa käyttövoima liitoshankkeelle. Hänen mielestään selvityksestä on jäänyt joitain sopivia kuntia pois, ja joku sopimatonkin on mukana. Arto Koski kommentoi, että kuntatalous on monesti selvitysten taustalla oleva iso tekijä. - Suomessa ei ole juuri yhtään kuntaa, joka ei tällä hetkellä pohtisi, miten kuntatalous kestää, Koski sanoi. Seurakunta liittyy samalla Kiimingin seurakunnan kirkkoherra Pauli Niemelä muistutti läsnäolijoita siitä, että kunt

"Olympiakylän oloneuvos Eteisessä on kuin yhdeksäsluokkalaisten kollien kotibileissä. Miten tästä kasasta löytää omat tennarinsa? Muutenkin näyttää siltä, ettei äiti ole kotona. "Täällä ei ole kaappitilaa, ja kuukauden reissulla kaikilla on hirveästi tavaraa", pahoittelee Teemu Kattilakoski, kotioloissa kuulemma hyvinkin siisti mies. Muovimatoilla peitetyillä lattioilla lainehtii kassia, pussia, nyssäkkää ja vaatekasaa. "Ensin sitä yrittää pitää paikat siistinä, mutta näin siinä aina käy. Joukossa on aina joku sottapytty." Ollaan osoitteessa 1090 Legacy Way, Whistlerin olympiakylässä, kahdeksan kilometriä valtatie 99:aa keskustasta Vancouverin suuntaan. Rivitalossa, jonka jokaisen viiden asunnon ulko-oven päällä roikkuu iso siniristilippu. Kolmikerroksisista asunnoista ensimmäisessä, siinä, jossa majailee 11 suomalaisen mieshiihdon ja yhdistetyn mitalitoivoa. "Mutta rottia ei ole, eikä päivä paista ovista", Kattilakoski höröttää. Perusasiat ovat siis kunnossa. Kaikkea, mitä rahalla saa Neljä vuotta sitten Kaleva kävi Italian Pragelatossa katsomassa, miten Teemu Kattilakoski valmistautui Torinon olympialaisten 50 kilometrin kilpailuun asumalla irvokkaan mökinrähjän keittokomerossa. Kesäasuttavassa murjussa veti niin että sukat pyörivät jaloissa - luonnollisesti, koska ovi oli täynnä reikiä - ja siivoojien tuomisina oli rotanmyrkkyä. Vilustunut Jäälin mies niiskutti kuninkuusmatkalta maaliin sijalla 43. Nyt moitteen aiheet ovat kovin erilaiset. "Huone on vähän pieni", Kattilakoski viittoo ympärilleen. Viereisessä sängyssä kämppäkaveri Ville Nousiainen potee hotellikuolemaa lökäverkkareissaan, läppäri mahan päällä ja tukka vielä enemmän pystyssä kuin tavallisesti. "Ja nettiyhteys surkea." Mutta onneksi liki 3 000 asukkaan olympiakylästä löytyy nettikahviloita, mehubaareja, kuntosali, liikuntahalli ja pelihalli, sprintteripoikien mukaan oikein hyvä. Valtavassa ravintolar

Janne Niinimaan polvi selvinnee ilman leikkausta. Langnaun jääkiekkojoukkueen tähtipuolustaja Janne Niinimaa sai seuransa ortopediltä huojentavan viestin maanantai-iltana. Magneettikuvista paljastui, että Niinimaan oikean polven sivusiteessä on repeämä.Tuomio olisi voinut olla paljon pahempi. "Repeämä on hyvässä paikassa. Nyt näyttäisi siltä, että leikkausta ei tarvita. Sveitsin liigan runkosarjassa en enää pelaa -- mutta myöhemmin tämän kauden aikana kyllä. Siitä lähdetään", Niinimaa painotti. Niinimaa, 33, loukkasi polvensa lauantain Biel-ottelussa. Langnaun lääkäri tutkii polven vielä tiistaina. Juuri nyt polvi on turvonnut ja kosketusarka. Niinimaa on informoinut myös A-maajoukkueen lääkäriä Harri Hakkaraista tilanteestaan. Jääliläinen ei halua ottaa polvensa kuntoutuksessa mitään riskejä. "Pari tyyppiä Suomessa saa vielä katsoa kuvat", Niinimaa mainitsi. Viime päivät ovat olleet Kärppien kasvatille raskaita. Uhkakuva kauden päättymisestä oli jo tapetilla -- synkeän viime kevään tapaan. Tuolloin remontissa oli vasen polvi. Vamma tuhosi haaveet MM-kisoista ja paluusta NHL:ään. "Tämän uusimman tällin jälkeen mielessä kävi, että "ei kai taas". Epätietoisuudessa eläminen rassasi todella paljon." Niinimaa kuntoutti leikattua polveaan kesän ja alkusyksyn. Puolustajan pelikausi alkoi vasta marraskuun lopussa Sveitsissä. "Siitä nostan itselleni hattua, että pääsin pitkän tauon jälkeen aika nopeasti hyvälle tasolle. Juuri ennen loukkaantumista peli kulki jo helvetin hyvin. Kunto oli ehkä 90-prosenttinen." Paluunsa tarkkaa aikataulua Niinimaa ei halunnut vielä hahmotella. "Täytyy testata jalan kuntoa polvituen kanssa, kun turvotus laskee ja aristus katoaa." Kimmo Siira "

"Jäälin diesel kaahaili moottorikelkalla Yhtenä päivänä pötköttelijät päättivät tempaista. Vuokrasivat moottorikelkat ja karauttivat päiväksi Silver Starin vuorille. Kumpikaan ei uskaltanut katsoa nopeusmittaria eikä siis tiedä, paljonko vauhtia oli, mutta ainakaan vehkeillä ei olisi päässyt yhtään lujempaa. Jäälin diesel oli puikoissa ensimmäistä kertaa elämässään. Varjelus lienee ollut mukana, sillä sekä Teemu Kattilakoski että Ville Nousiainen starttaavat terveinä ja hyvissä voimissa olympialaisten 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kisaan maanantaina. "Se oli Magnarin (päävalmentaja Dalen) idea", Kattilakoski puolustautuu. "Vaikka ehkä hänellä oli mielessä sellainen rauhallinen safari." Kattilakoski ja Nousiainen, vakituiset kämppäkaverukset, ovat olleet reissussa jo melkein kolme viikkoa. Valmistavalla leirillä Silver Starin hiihtokeskuksessa - puolimatkassa Vancouverista Calgaryyn - oli jo pakko alkaa torjua hotellikuolemaa. "Meillä on Villen kanssa semmoinen vika, että olemme molemmat vähän liiankin flegmaattisia. Kotona olen tottunut jatkuvaan sähinään, mutta reissussa hommasta tulee heti pötköttelyä", perheenisä, yrittäjä ja hiihtäjä sanoo. "Vaimo kävi viikon Silver Starissa, se onneksi vähän katkaisi rutiinia." Tylsää eli ei, pitkä leiritys oli silti oikea ratkaisu, Kattilakoski uskoo. 1 600 metristä haettiin vauhtia olympialaduille seitsemisensataa metriä alemmas. Myös aikaerosta toipuminen vei Kattilakoskelta verrattain kauan. Olympiakylään leiriläiset laskeutuivat perjantaina. Reilu viikko sitten Kattilakoski hiihti Canmoressa maailmancupin 15 kilometriä vapaalla. Sijoitus oli hyvä 12:s, vaikka tuntemukset kropassa olivat kammottavia. "Se on hyvä merkki, jos sellaisella ololla pääsee noille sijoille." Maanantain avausmatka on Kattilakosken ainoa henkilökohtainen uran viimeisiksi jäävissä olympialaisissa. Mies tiedostaa selkeästi olevansa mukana viestimiehenä, hakema