Group items tagged

"Puhtaalta pöydältä uutta rakentamaan Rantapohja 9.12.2009 Kiiminki Kiiminki tasapainottaa talouttaan ensi vuonna. Investoinnit suunnataan kouluihin, päiväkoteihin ja yhdyskuntarakentamiseen. Ensi vuosi on Kiimingissä talouden tasapainottamisen aikaa. Kun pöytä on saatu puhtaaksi, voidaan taloutta ja elämää päästään rakentamaan entistä terveemmältä pohjalta. - Tämän vuoden lopussa meidän pitäisi päästä kokonaan eroon kaikista vanhoista alijäämistä. Ensi vuodelle tavoitellaan lähes nollatasoa. Vaikka pöytä saadaan puhtaaksi, ei silti aleta elää leveästi, kunnanjohtaja Jukka Weisell luonnehtii. Ensi vuodelle tavoiteltu nollataso tarkoittaa talousarvioluvuissa 9 000 euron ylijäämää. Tämänhetkisen arvion mukaan Kiimingin kunta tekee tänä vuonna noin 8,2 miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen. Tulokseen vaikuttaa merkittävästi Kiimingin Veden yhtiöittäminen. Ilman vesiyhtiön osuutta operatiivinen tulos olisi todennäköisesti miinuksella. Kiimingissä on hyväksytty pitkä lista talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Väestönkasvuksi on arvioitu Tilastokeskuksen ennusteita myötäillen kaksi prosenttia. Kasvavan kunnan toimintamenot tulevat pienenemään 3,4 prosentilla ensi vuonna. Weisellin mukaan se on poikkeuksellinen ja haastava luku. Ensi vuoden aikana vuosikate pyritään saamaan vastaamaan poistoja. Viime vuosina vuosikate on laahannut poistojen perässä, ja tulevina vuosina poistot halutaan ylitettävän selvästi reippaammin. - Siten pystymme paremmin vastaamaan investointitarpeisiin, Weisell kiteyttää. Juha Virranniemi Lue laajemmin torstain 10.12. Rantapohjasta."

"Kiiminkiläiset eväät selvitysmiehelle Rantapohja 20.10.2009 Kiiminki Kuuden kunnan yhteinen kuntajakoselvitys jatkui keskiviikkona Kiimingissä kuntalaisten kuulemistilaisuudella. Kiimingissä jännitettiin, olisiko osallistujia enemmän kuin edellisenä päivänä Haukiputaalla. Kiiminki veti pitemmän korren. Läsnä oli 150 kuulijaa, ja heistä 22 käytti kaikkiaan 31 puheenvuoroa. Puheenvuorot kirjattiin ylös, ja osallistujilta kerättiin myös kirjallista palautetta palautekorteilla. Arto Koski kertoi, että kysymyksiä ja kommentteja voi nyt lähettää myös kuntajakoselvityksen verkkosivujen kautta osoitteessa www.ouka.fi/kuntajakoselvitys. Selvitys hyvässä vauhdissa Arto Koski on tyytyväinen työskentelyyn, jota on nyt kestänyt noin kaksi kuukautta. Muhoslainen Tuula Salminen kysyi, käytetäänkö selvitystyön pohjana muita vastaavankaltaisia alueella jo toteutettuja selvityksiä. Koski vastasi, että kaikki valmis aineisto otetaan käyttöön. Turhaa työtä ei tehdä. Kiiminkiläinen Pentti Nykänen kommentoi, että kun Kiiminki sijoittuu kartalla keskelle selvityksessä mukana olevia kuntia, niin eikö uuden kaupungin nimeksi samalla voisi laittaa Kiimingin kaupunki. Kiiminkiläinen Pekka Broström huolehti siitä, miten lähidemokratia saataisiin toteutettua uudessa kaupungissa. Koski kommentoi, että se on erittäin keskeinen kysymys selvitystyössä. Suuren yleisön kommentteja kaivataan siihenkin asiaan. Antti Rautio Kiimingistä kysyi, onko raha tai sen puute ainoa käyttövoima liitoshankkeelle. Hänen mielestään selvityksestä on jäänyt joitain sopivia kuntia pois, ja joku sopimatonkin on mukana. Arto Koski kommentoi, että kuntatalous on monesti selvitysten taustalla oleva iso tekijä. - Suomessa ei ole juuri yhtään kuntaa, joka ei tällä hetkellä pohtisi, miten kuntatalous kestää, Koski sanoi. Seurakunta liittyy samalla Kiimingin seurakunnan kirkkoherra Pauli Niemelä muistutti läsnäolijoita siitä, että kunt

"Kiiminki kirii joukkoon Rantapohja 20.11.2008 Paras-hankkeen vaikutukset pulpahtelevat päivänvaloon. Tuorein esimerkki on Kiiminki, jonka kunnanvaltuusto päätti puoluerajat rikkovan äänestyksen jälkeen aloittaa selvitystyön kuntaliitoksesta Oulun kanssa. Kunnanhallitus oli viikkoa aikaisemmin äänestänyt kunta- ja palvelurakenneselvityksen aloittamista vastaan, mutta nyt kunnanvaltuustossa yhden äänen erolla tehdyn päätöksen mukaan selvitystyö aloitetaan. Jos asiat etenevät suunnitellusti, päätetään keväällä Haukiputaalla, Kiimingissä ja Yli-Iissä Oulu-liitoksesta. Erityisesti Kiimingin kohdalla nopeuden perustelut voivat löytyä valtion maksamista porkkanarahoista, mutta onko nopeus aina hyvästä? Oulu-liitosta suunnittelevat kunnat voisivat kerätä oppia aivan läheltä, Ylikiimingistä. Ylikiimingin ja Oulun sataprosenttinen liitos ei vain ehdi olla voimassa kauaa, kun muut kunnat tekevät jo päätöksensä uusien valtuutettujen voimin. Selvitystöiden esittelyssä monet asiakohdat liittyvät niihin seikkoihin, mitä mahdollisesti liittyvissä kunnissa menetetään ja mitä saadaan pidettyä ennallaan. On syytä myös miettiä, mitä hyvää Oulu-liitokset toisivat tullessaan. Ehkä ihmismieli silti toimii siten, että asiaa on turvallisinta lähestyä pahimman kautta - näin tulee vähemmän epämiellyttäviä yllätyksiä. Rantapohjan vaalien alla Haukiputaan ehdokasvaltuutetuille tekemässä kyselyssä moni kommentoi, että päätökset on tehtävä järki-, ei tunnepohjalta. Kolikolla on silti puolensa. Maaseudun rauhassa punaisessa tuvassa vanhempi pariskunta asuu tunteella ja sinnillä, itse elämästään määräten. Palveluasuntoon kirkonkylälle palvelujen läheisyyteen siirtyminen olisi ehkä järkiratkaisu, mutta samalla loittonee oman elämän hallinta. Jos ylivoimaisia ongelmia ei ole, kummassa paikassa pariskunta olisi onnellisimmillaan? Juha Virranniemi"

Rantapoja 14.9.2011 Tiistai-iltana oli kiiminkiläisten vuoro ottaa kantaa ja esittää mielipiteitä Uuden Oulun yleiskaavaan, jota aletaan laatia Kiimingin, Haukiputaan, Yli-Iin, Oulunsalon ja Oulun alueelle. Valtuustosaliin kokoontui liki kolmekymmentä asiasta kiinnostunutta. Tilaisuus alkoi Oulun kaupungin yleiskaavapäällikön Paula Paajasen esittelyllä kaavan etenemisen vaiheista ja aikatauluista. Kaavan valmistelussa halutaan tiivistä vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa. Kiimingissä toivottiin, että mielipiteet otetaan todella myös huomioon. Taisto Haipus Tirinkylältä kiteytti monen kuntalaisen mielessä olevat aatokset kaavoituksesta: tuntuvat kimuranteilta ja hankalilta. On vaikea tietää, mitä ja milloin mitäkin tehdään. Monet kysymykset jäivätkin vaille vastausta, sillä yleiskaavoitus kuten koko Uuden Oulun rakentaminen on vielä alkuvaiheessa. Ärhäkästi kantaa Kuntalaisten osuus alkoi ärhäkästi Jäälin Asukasyhdistyksen Jari Larun kannanottolla Jäälin läheisyyteen Alakyläntien varteen suunnitteilla olevasta Punaisenladonkankaan jätteenkäsittelylaitoksesta. Jätteenkäsittelyalueen sisältävän osayleiskaavan ottamista osaksi yleiskaavaprosessia vastustetaan jyrkästi. Alue sijaitsee Haukiputaan kunnan alueella. - Me jääliläiset ja kiiminkiläiset emme tule hyväksymään tätä, sanoi Laru. Hankkeen sijainti jääliläisten takapihalle ei noudata Uuden Oulun arvoja. On ruma temppu tuoda lietteet haisemaan Jääliin. Laru myönsi, että Kiimingissä "nukuttiin" kun hanke laitettiin jalalle, mutta ei nukuta enää. Lisäksi kiiminkiläisiä puhutti muun muassa Jäälin-Välikylän kaavoitus ja liikennejärjestelyt sekä Jäälinjärven kunto. Sivukyliä toivotaa kehitettävän ja rakentamisen toivotaan kirkonkylän ja Jäälin lisäksi suuntautuvan myös sivukylille, minne halutaan myös rakennuslupia. Ideapark-haavetta ei ole myöskään vielä haudattu. Auli Haapala

un Mola-teamin pojat, Pekka Kurkela, Matias Liedes ja Kalle Lumila tuomaroivat järjestämissään Big air -skaboissa Jäälissä, arvioidaan hypyistä korkeus, temppu ja tyyli. Hyppyri rakennettiin traktorimiehen avustuksella, samoin kun hiukan lisää vauhtimäkeä jatkeeksi mäen harjalle. - Olemme erittäin tyytyväisiä näihin olosuhteisiin. Yllättävän hyvä mäki ja hyppyri saatiin aikaan, Matias Liedes kiittelee hyvin sujunutta yhteistyötä. Big air -lautailutapahtuma syntyi, kun nuorisosihteeri Anu Saukkonen kyseli nuorilta, mitä toimintaa Kiimingissä pitäisi nuorille järjestää. Pojat saivat tästä kimmokkeen ja alkoivat suunnitella Tarhanmäen tapahtumaa. Paljon yleisöä ensimmäisissä kisoissa Runsaan yleisön edessä esiintyi näissä Kiimingin ensimmäisissä Big air -kisoissa perjantaina kymmenkunta laskijaa, osa suksilla, osa laudalla. Yhteensattumien vuoksi paikalle ei saatu ihan niin paljon laskijoita, kuin järjestäjien toiveissa oli, mutta se ei tunnelmassa näkynyt. Lumilautasarjan ykköseksi laski Lari Paavola ja kakkoseksi Taneli Jolanki. Suksisarjan voitti Ilkka Pinola ja toiseksi tuli Henry Haataja. Kolmen jääliläisen kaveruksen perustama poikaporukka tunnetaan nimellä Mola. Porukkaan on ollut halukkaita tulijoita, mutta Pekka, Matias ja Kalle ovat halunneet pitää homman omanaan. Pojilla on kuitenkin Irc-galleriassa omat fanisivut ja Youtubessa on nähtävänä kesällä kuvattua pyöräilymateriaalia. - Kesällä Dirt-pyöräilemme, eli teemme hyppyjä ja temppuja pyörillä. Talvella lautailemme. Tämä on parasta ajankulua, mahottoman mukavaa hommaa, Pekka Kurkela kertoo.