Jaaliaiheiset linkit

"Puhtaalta pöydältä uutta rakentamaan Rantapohja 9.12.2009 Kiiminki Kiiminki tasapainottaa talouttaan ensi vuonna. Investoinnit suunnataan kouluihin, päiväkoteihin ja yhdyskuntarakentamiseen. Ensi vuosi on Kiimingissä talouden tasapainottamisen aikaa. Kun pöytä on saatu puhtaaksi, voidaan taloutta ja elämää päästään rakentamaan entistä terveemmältä pohjalta. - Tämän vuoden lopussa meidän pitäisi päästä kokonaan eroon kaikista vanhoista alijäämistä. Ensi vuodelle tavoitellaan lähes nollatasoa. Vaikka pöytä saadaan puhtaaksi, ei silti aleta elää leveästi, kunnanjohtaja Jukka Weisell luonnehtii. Ensi vuodelle tavoiteltu nollataso tarkoittaa talousarvioluvuissa 9 000 euron ylijäämää. Tämänhetkisen arvion mukaan Kiimingin kunta tekee tänä vuonna noin 8,2 miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen. Tulokseen vaikuttaa merkittävästi Kiimingin Veden yhtiöittäminen. Ilman vesiyhtiön osuutta operatiivinen tulos olisi todennäköisesti miinuksella. Kiimingissä on hyväksytty pitkä lista talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Väestönkasvuksi on arvioitu Tilastokeskuksen ennusteita myötäillen kaksi prosenttia. Kasvavan kunnan toimintamenot tulevat pienenemään 3,4 prosentilla ensi vuonna. Weisellin mukaan se on poikkeuksellinen ja haastava luku. Ensi vuoden aikana vuosikate pyritään saamaan vastaamaan poistoja. Viime vuosina vuosikate on laahannut poistojen perässä, ja tulevina vuosina poistot halutaan ylitettävän selvästi reippaammin. - Siten pystymme paremmin vastaamaan investointitarpeisiin, Weisell kiteyttää. Juha Virranniemi Lue laajemmin torstain 10.12. Rantapohjasta."

Lehtosen ura jatkuu Frölundassa Maajoukkuepuolustaja Mikko Lehtonen vahvistaa tulevalla kaudella Ruotsin Elitserienin Frölundaa. Lehtosen, 31, tilanne ratkesi varhain torstaiyönä Suomen aikaa. Lehtosella oli mahdollisuus neuvotella NHL-sopimuksesta heinäkuun 15. päivään saakka, mutta jääliläinen ei saanut NHL-seuroilta toivomaansa yksisuuntaista sopimustarjousta. Näin Frölunda-kontrahti -- joka oli solmittu jo aiemmin -- sinetöityi. Viime kaudella Lehtonen edusti Elitserienin Timrå IK:ta. Myös Timrå olisi halunnut pitää puolustajan, joka oli useiden eurooppalaisten huippuseurojen kiikarissa. Kevään MM-kisojen jälkeen näytti varmalta, että Lehtonen jatkaa uraansa NHL:ssä. Eräs New York Islandersin organisaation avainhenkilö ehti jo luvata Lehtoselle yhden suunnan sopimuksen, ellei tämän yhden kauden palkkapyyntö nouse miljoonaan dollariin. Lopulta Islanders näytti kuitenkin punaista valoa Lehtoselle, joka on yksi parhaista NHL:n ulkopuolella pelaavista yleispuolustajista. Kaudella 2006-2007 Lehtonen pelasi 15 NHL-ottelua Nashvillen riveissä. Kärpissä Lehtonen ehti voittaa kolme Suomen mestaruutta. Lisäksi tilillä on kaksi Suomen paidassa pelattua MM-turnausta. Kimmo Siira

"Jäälissä mahdollisesti susihavainto Jäälin koulussa Kiimingissä jaettiin viime perjantaina oppilaiden vanhemmille varoituskirje alueella liikkuvista isokokoisista elämisiä. Jäälin koulun rehtori Markku Väisänen kertoo, että kyseessä voi mahdollisesti olla jopa susi. Väisänen on ilmoittanut oppilaiden havainnosta Haukiputaan poliisille. Oppilaat kertoivat näkemästään viime viikon keskiviikkona Väisäselle, joka kävi tarkastamassa lasten havainnon. Väisäsen mukaan isokokoisen eläimen jälkiä oli keskellä asutusta, rivitalojen pihalla, pyörätiellä ja läheisellä metsäpolulla. "En ole eläinasiantuntija, mutta sanoisin, että kyseessä oli ison koiran tai mahdollisesti jopa suden jäljet. Otin myös valokuvan tuoreehkoista jäljistä." Väisänen oli asian tiimoilta yhteydessä myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen. "Sanoivat, että susi ei ole poissuljettu mahdollisuus", Väisänen kertoo. Väisänen ei halua pelotella Jäälissä asuvia, mutta kehottaa vanhempia katsomaan, etteivät lapset kulje toistaiseksi yksin pimeillä oiko- ja metsäpoluilla. Mahdollisista havainnoista voi ilmoittaa Haukiputaan poliisille. Elina Ursin "

"Maakotka-kameralle palautetta Amerikasta asti Kansainvälinen palaute maakotkanettikamerasta lisääntyy kovaa vauhtia, kertoo sivujen ylläpidosta vastaava jääliläinen Pasi Jäntti. Häneen on otettu sähköpostilla yhteyttä muun muassa Kanadan Vancouverista ja Yhdysvaltain Kaliforniasta sekä Saksasta. Projektipäällikkö Stephanie Hutton Amerikan intiaanien oikeusjärjestöstä Narfista (The Native American Rights Fund) tervehti hiljattain kotkasivuja. Kirjeessään Hutton iloitsee suomalaisten ja intiaanien erityissuhteesta luontoon. Kaleva "

"Kotka:Kotkauutiset 8.5.2006 Maakotkasivuilla käynyt ennätysmäärä Maakotkasivuilla tehtiin tällä viikolla ennätys, kun keskiviikkona sivuilla vieraili 11 924 kävijää. Torstai-iltaan mennessä tämän kevään kokonaiskävijämäärä oli yli 19 000. Sivuston yksi ylläpitäjä, jääliläinen Pasi Jäntti arveli 20 000 rajan rikkoutuvan puoleen yöhön mennessä. Pohjois-Pohjanmaalla on kolmeen maakotkanpesään sijoitettu nettikamerat, joita voi seurata osoitteessa http://www.panoraama.com/live/maakotka/. Ensimmäisellä pesällä kotka hautoo kahta munaa, joiden kuoriutumisen laskettu aika on 4. toukokuuta. Kakkospesällekin odotetaan lintua. Siihen lintu on yleensä asettunut paria kolmea viikkoa ykköstä myöhemmin. Kolmonen jäänee ilman asukasta. Jäntille on tullut parikymmentä palautetta sähköpostilla ja puheluita Saksasta saakka. Torstaina soitti ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden toimittaja. Ervasti Antti "

"Vanhemmat yllättyivät suunnitelmista Jääliläinen Jari Jokela haki tiistaina tyttärensä Helin Jäälin koulun iltapäiväkerhosta. Jokeloille kerhotoiminta on erittäin tärkeä palvelu, sillä loppuvuodesta syntynyt ensiluokkalainen ei pärjää kotona yksin tuntikausia. "Teemme molemmat tiukkoja työpäiviä. Nämä suunnitelmat kuulostavat taas siltä, että haetaan säästöjä ymmärtämättä oikeastaan asiasta yhtään mitään. Hyvin tyypillistä Kiimingin kunnalle", Jokela hymähtää. Nelosluokkalaisen Teemun ja ensiluokkaa käyvän Tommin äiti Minna Kuisma yllättyi kuultuaan suunnitelmista. "4H:n ohjaajat ovat erittäin ammattitaitoisia. Kouluavustajille lisätyö tulee olemaan varmasti rankkaa. Olisi ollut mukavaa, jos meille vanhemmillekin olisi kerrottu asiasta ja varsinkin perusteista", Kuisma sanoo. Antti Ervasti "

""Joosef näyttää Richard Gereltä" Pasi Jäntti kuvailee vanhaa poppelipuuta lämpimän ja miellyttävän tuntuiseksi. Viimeistelyn jälkeen veistokset pintakäsitellään, ja niiden vaatteet maalataan arvolleen sopiviksi. Kuva: Janica Karasti "Marian ilme on muuttunut monta kertaa. Huulilla täytyy olla juuri tietynlainen ystävällinen hymy", jääliläinen puunveistäjä Pasi Jäntti sanoo ja uurtaa huulten kaarta hieman syvemmäksi. Jäntti viimeistelee Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen veistoksia Oulun tuomiokapitulin sisäpihalle, Ojakatu 1:een, pystytettävään seimiasetelmaan. Luonnollisen kokoiset hahmot on veistetty Oulun kaupungintalon pihaa aikoinaan koristaneesta laakeripoppelista. Noin satavuotiasta puuvanhusta Jäntti kutsuu tuttavallisemmin Mammaksi. "Tässä poppelissa on mystistä vetovoimaa. Sitä on pakko saada koskettaa." Kosketuksia veistokset ovatkin saaneet osakseen, sillä Jäntin mukaan ihmiset käyvät halailemassa niitä päivittäin. "Eräs vierailija sanoi Joosefin näyttävän ihan Richard Gereltä. Piti heti alkaa muuttaa silmiä ja poskia, muutenhan naiset olisivat olleet ihan polvillaan", Jäntti veistelee. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli tahtoo jouluseimellä tuoda jouluperinteen näkyvämmäksi ja luoda paikan, jossa kuka tahansa voi hiljentyä joulukiireiden ja ostosten lomassa. "Ajatuksena on saada Oulun jouluperinne kokonaiseksi ympyräksi. Tiernapojat ovat jo vahvasti mukana, mutta Betlehem on vielä puuttunut", kasvatussihteeri Pekka Asikainen Oulun hiippakunnan tuomiokapitulista sanoo. Seimen luona järjestetään adventin aikana viikoittaisia hartaushetkiä ja joulujuhlia. Siellä voi myös hiljentyä ja sytyttää rukouskynttilän. Seimirakennelman suunnittelevat ja toteuttavat oululaiset arkkitehdit Raila ja Tapio Rönkönharju sekä Kontio-hirsitalotehdas. Projektissa ovat mukana myös Oulun tuomiokirkkoseurakunta, seurakuntayhtymä, kaupunginteatteri ja Oulun liikekeskus ry. Jäntti tahtoo tuoda veis

"Nimilistat herättävät hämmennystä "Ei täällä tarvitse nuorisoa pelätä. Viikonloppuisin jääliläiset nuoret pitävät hauskaa niin kuin muutkin, mutta en tiedä enkä ole ollut mukana missään häirinnöissä", sanoo jääliläinen Miika Niemi. Kiimingin Jäälissä on kerätty nimiä listoihin, joissa on kyselty alueen asukkailta muun muassa sitä, pelkäävätkö he liikkua iltaisin ostoskeskuksessa nuorten käyttäytymisen vuoksi. Listoja on ollut allekirjoitettavana ostoskeskuksen liikkeissä ja kirjastossa. Listan allekirjoittaneita on muutama sata. Nimilistojen takana ovat Jäälin ostoskeskuksen yrittäjät, jotka eivät halua astua julkisuuteen yksittäisinä henkilöinä. Yrittäjät ovat noin vuoden ajan pohtineet keinoja nuorison menon hillitsemiseksi. Mielipahaa on tullut muun muassa paikkojen rikkomisesta, kananmunien heittelystä ja yleisestä siivottomuudesta. Yöaikaan paikalle on soitettu myös poliiseja. Yrittäjät toimittavat listat Kiimingin kunnan nuorisotoimelle. Turha leimata kaikkia Kiimingin kunnan erityisnuorisotyöntekijä Pasi Karvonen on hämmentynyt nimilistojen keräämisestä. Hän on mukana nuorten tilannetta pohtivassa työryhmässä edustamassa kunnan nuorisotointa. Hänen lisäkseen työryhmässä on seurakunnan nuorisotyön väkeä, yrittäjien edustajia, poliisi, alueen koulujen rehtorit ja ostoskeskuksen alueen kiinteistöjen omistajat. "Olen työryhmässä mukana avoimin mielin ja meillä on ollut hyvää keskustelua tilanteesta. Siksi nimi

"Teinitähteyden autuus, outous ja ruma julmuus Janne Niinimaa oli 1990-luvun alun teinisensaatio. Jääliläinen nostettiin C-junioreista suoraan Kärppien edustusjoukkueeseen. Jääkiekkoilija Janne Niinimaa muistaa murrosikänsä elävästi. Finnien sijasta jääliläinen murehti pelejään. Niinimaa oli maankuulu lapsitähti, jolta laji-ihmiset odottivat ihmeitä joka ottelussa. "Stressasin pelejä valtavasti. Oli pelkoja ja unettomia öitäkin", Niinimaa myöntää. Nyt, 32-vuotiaana, Niinimaa on maailmanmestari, 800 NHL-ottelun veteraani ja miljonääri. Pelaaja vastasi hänelle asetettuihin odotuksiin - toisin kuin suuri osa urheilun lapsitähdistä. Niinimaata vuoden vanhempi tennispelaaja Jennifer Capriati oli 1990-luvun tunnetuimpia lapsitähtiä. Capriati voitti olympiakullan Barcelonassa 1992, mutta periamerikkalaisen pintakiillon alla piilotteli ahdistunut nuori nainen. Hämmentyneisyyttä kuvaa, että miljoonien taalojen mainossopimukset solminut urheilutähti jäi kiinni näpistelystä. "Kun peli loppui, maltoin tuskin odottaa, että pääsen kentältä pois. Olin henkisesti loppu. En ollut tyytyväinen itseeni, tennikseeni, elämääni, valmentajiini, ystäviini", Capriati kuvaili elämänsä synkintä jaksoa. Lopulta Capriati sai asiansa järjestykseen ja kypsyi kolminkertaiseksi grand slam -turnausvoittajaksi. Tarina olisi voinut saada myös toisenlaisen lopun. Vain luupää kestää höykytyksen Liikuntapedagogiikan professori Jarmo Liukkonen on perehtynyt teinitähteyden autuuteen ja julmuuteen. Moni Niinimaata ja Capriatia lahjakkaampi urheilija uupuu matkalla huipulle. "Siperia opettaa ja luupäät jäävät jäljelle", kiteyttää Liukkonen, joka

"Nuotiolla puhuttiin isyydestä Jaakko Konttinen (etualalla) olisi itse kaivannut isäryhmän kaltaista vertaistoimintaa tultuaan isäksi kaksi vuotta sitten. Takana Henri Lassila (vas.), Janne Juuso ja Ville Porthan sekä ryhmän toinen vetäjä Juha-Matti Pyykkönen virittelevät makkaroita tulille Sahasaaren nuotiopaikalla. Jääliläinen kahden lapsen isä Jaakko Konttinen muistaa vielä, kun hän kolmisen vuotta sitten pääsi ensimmäistä kertaa kylvettämään ja pukemaan esikoispoikaansa. "Sukat ja paita taisivat olla väärää sävyä, ja ovensuussa seisonut lapsen äiti meinasi alkuun antaa hoito-ohjeita, mutta siitä se lähti." Konttinen muistaa, että olisi itse isäksi tultuaan kaivannut vertaisryhmää, jossa olisi puhuttu miesporukalla isäksi tulemisesta ja siihen liittyvistä asioista. "Neuvoloissa keskitytään helposti äitiin ja lapseen. Kuitenkin isät hoitavat lasta siinä, missä äiditkin. Mitä sitten, vaikka sukat ja paita olisivat väärää sävyä." Nyt Konttinen vetää yhdessä kiiminkiläisen Juha-Matti Pyykkösen kanssa isäryhmää ensimmäistä lastaan odottaville kiiminkiläismiehille. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Kiiminki järjestää perhevalmennusta tuleville isille, isien voimin. Tiistai-iltana ensimmäinen isäryhmä kokoontui Koitelinkoskella. Makkaranpaiston ja nokipannukahvien lomassa keskusteltiin siitä, mitä tarkoittaa perheeksi valmistautuminen. Pyykkösen ja Konttisen vetämässä ryhmässä Koitelinkoskella olivat mukana ensimmäistä lastaan odottavat isät Janne Juuso, Henri Lassila ja Ville Porthan, joilla kaikilla laskettu aika osuu lokakuun puolivälin tietämille. Päätös ryhmään osallistumisesta oli kaikille selkeä ja helppo. "Ajattelin heti, että tämä pitää testata", perhevalmennuksessa ryhmän toiminnasta kuullut Porthan sanoo. "Täällä voi puhua sellaisista aiheista, jotka eivät kaveriporukalla tule puheeksi", Juuso ja Lassila puolestaan arvelevat. Juha-Matti Pyykkön

"Kuusamontiellä vauhdit etuajassa Vanhempi konstaapeli Hannu Muranen ohjaa reilua ylinopeutta ajaneet autot tien sivuun. Kuusamontiellä lähes kaikki ajoivat kahdeksaakymppiä, vaikka nopeusrajoitus on vielä 60 kilometriä tunnissa. Kaunis syyspäivä, harva keskipäivän liikenne ja uutuuttaan hohkava nelikaistainen Kuusamontie pistävät järjestelmällisesti autoilijoiden kaasuvarpaat vipattamaan. "Kahdeksaakymppiä nämä kaikki ajaa", vanhemman konstaapelin Hannu Murasen radiopuhelimesta kuuluu tutkaa käyttävän poliisin ääni. Tiellä on toistaiseksi vielä 60 kilometrin nopeusrajoitus. "Puuttumiskynnys on aika korkea tällaisissa paikoissa", Muranen sanoo. Kohta Muranen ohjaa 93 kilometriä tunnissa ajaneen BMW:n tien reunaan. Palaveriin oli kuulemma kiire, eikä kuski huomannut nopeusrajoitusta. Muranen arvelee, että koska ajo-olot ovat hyvät, päiväsakkojen määrää voidaan katsoa alaspäin. Bemarin kuljettajaa yli 1 300 euron sakot eivät tyydytä. "Minä olen yrittäjä, tämä tulee lopulta yhteiskunnan maksettavaksi", hän huomauttaa. Nopeusrajoitukset Kuusamontiellä kasvavat vasta ensi viikolla 80 kilometriin tunnissa. Tiellä tehdään edelleen pieniä viimeistelytöitä useassa kohdassa. "Ei rajoituksia huvin vuoksi ole jätetty. Toivoisimme, että autoilijat ajaisivat rajoitusten mukaan, vaikka houkutus onkin vetää lujaa", Tiehallinnon projektipäällikkö Heimo Tervola muistuttaa. Noin puolen tunnin ratsian aikana poliisit pysäyttävät reilun ylinopeuden takia kolme autoa. Jääliläinen Raija Hiltunen myöntää, että kuudenk

Oulu on Kiimingissä kuuma peruna Toimintakeskuksen Sykkeen auditoriosta loppuivat istumapaikat, kun kiiminkiläiset tulivat paikalle seuraamaan Kalevan kunnallisvaaliaiheista tietoiskua. Kuva: Pekka Peura Kalevan kunnallisvaaleihin liittyvässä tietoiskujen sarjassa oli tiistaina vuorossa Kiiminki. Oulu on kunnallisvaalien kuuma peruna Kiimingissä kuten tilaisuudessa todettiin. Kysymys poltteli niin puolueiden paneelissa olleita vastaajia kuin yleisöäkin koko parituntisen. Toimintakeskus Sykkeen auditorion syke nousi yksin yleisömäärältään liki sadan. Kuntaliitoskiemuroiden syyksi katsottiin sekin, ettei Oulusta tuleva moottoritie jatku Kiimingin puolelle. Jääliläinen Oiva Rantala vaati lehteen viime lokakuussa pidetyn äänestyksen tulosta, jossa ratkottiin, tehdäänkö Oulun kanssa liitosselvitys vai ei. Kuntaliitosselvitystä vastaan äänesti 19 keskustan valtuutettua. Selvityksen kannalla oli yhteensä 12 kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton valtuutettua sekä keskustan Kari Tiri. Neljä valtuutettua oli poissa. Keskustan Marjo Korhonen kielsi, että kuntaliitosasioista olisi tullut kunnassa enemmistön muodostavalle puolueelle arvovaltakysymys. Korhonen haluaa ensin nähdä, millaiseen yhteistyömalliin seudullisesti päästään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Kokoomuksen Pekka Simonen viritteli sunnuntaille vaalitunnelmaa jopa niin, että kiiminkiläisten pitää murtaa valtapuolueen keskustan määräenemmistö, jotta kunnassa syntyisi oikeaa keskustelua. Korhonen sen sijaan näki Kiimingillä olevan menossa elinvoimainen kehitysvaihe. "Kiimingin kunnan palvelut kestävät vertailun Oulun kanssa. Toisaalta ei haittaa, jos olemme 2015 hyvässä kunnossa menossa Ouluun", Korhonen antoi tietoiskun lopussa periksi. Vasemmisto kannalla Kokoomuksen tavoin vasemmistoliiton Lauri Valkama ja sosiaalidemokraattien Sirkka-Liisa Mikkonen ilmoittautuivat kuntaliitok

Sopiiko tykki pihan koristeeksi? Vanha ilmatorjuntatykki Kuusamontien vieressä Kiimingissä. Ouluntietä Kiimingin Jäälissä ajelleet ovat kiinnittäneet huomiota tien varressa olevaan tykkiin, jonka suu osoittaa uhmakkaasti Oulun suuntaan. Tykki on Kiinteistö Oy Välirinteen pihalla, jossa sijaitsevat muun muassa autokorjaamo ja katsastusasema. Mikä on tykin tarkoitus, kiinteistön omistaja Olli Kuivamäki? Ostin sen keräilijältä viime kesänä markkinointimielessä. Tykin tarkoituksena on kääntää päitä tänne suuntaan ja houkutella ihmisiä paikalle. Lapset tykkäävät leikkiä tykillä, joka on muuten työkunnossa, mutta tehty tietenkin ampumakelvottomaksi. Millainen tykki on kyseessä, ja pysyykö se kunnossa näin ulkosäilytyksessä? Se on Bofors 40 -ilmatorjuntakanuuna, jollaisia oli käytössä muun muassa talvisodassa. Tämä tykki on tietääkseni vuodelta 1940. Tykki on tehty ulkokäyttöön, ja pidämme sitä kyllä kunnossa. Kaikissa kääntönivelissä ja kehissä on täydet rasvat, ja tykin optiset laitteet ovat tallessa. Onko tykki mielestäsi sopiva somiste ja markkinointikikka? Se on historiallinen vehje, jollaiset aina kiinnostavat ihmisiä. Tarkoitus on ollut herättää huomiota, ja sen tehtävän tykki on täyttänyt hyvin. Kiinteistöissä toimivat yrittäjätkin ovat olleet uudesta koristeesta vain mielissään. Miksi Kiimingin puolella sijaitseva tykki on suunnattu Ouluun päin? Emme ole sotaisia, vaan sopuisia. Ihan leikkimielellä se on hankittu. Tykki on muuten myytävänä, sillä haaveilen hankkivani tien varteen seuraavaksi veturin.

"Kiiminki kirii joukkoon Rantapohja 20.11.2008 Paras-hankkeen vaikutukset pulpahtelevat päivänvaloon. Tuorein esimerkki on Kiiminki, jonka kunnanvaltuusto päätti puoluerajat rikkovan äänestyksen jälkeen aloittaa selvitystyön kuntaliitoksesta Oulun kanssa. Kunnanhallitus oli viikkoa aikaisemmin äänestänyt kunta- ja palvelurakenneselvityksen aloittamista vastaan, mutta nyt kunnanvaltuustossa yhden äänen erolla tehdyn päätöksen mukaan selvitystyö aloitetaan. Jos asiat etenevät suunnitellusti, päätetään keväällä Haukiputaalla, Kiimingissä ja Yli-Iissä Oulu-liitoksesta. Erityisesti Kiimingin kohdalla nopeuden perustelut voivat löytyä valtion maksamista porkkanarahoista, mutta onko nopeus aina hyvästä? Oulu-liitosta suunnittelevat kunnat voisivat kerätä oppia aivan läheltä, Ylikiimingistä. Ylikiimingin ja Oulun sataprosenttinen liitos ei vain ehdi olla voimassa kauaa, kun muut kunnat tekevät jo päätöksensä uusien valtuutettujen voimin. Selvitystöiden esittelyssä monet asiakohdat liittyvät niihin seikkoihin, mitä mahdollisesti liittyvissä kunnissa menetetään ja mitä saadaan pidettyä ennallaan. On syytä myös miettiä, mitä hyvää Oulu-liitokset toisivat tullessaan. Ehkä ihmismieli silti toimii siten, että asiaa on turvallisinta lähestyä pahimman kautta - näin tulee vähemmän epämiellyttäviä yllätyksiä. Rantapohjan vaalien alla Haukiputaan ehdokasvaltuutetuille tekemässä kyselyssä moni kommentoi, että päätökset on tehtävä järki-, ei tunnepohjalta. Kolikolla on silti puolensa. Maaseudun rauhassa punaisessa tuvassa vanhempi pariskunta asuu tunteella ja sinnillä, itse elämästään määräten. Palveluasuntoon kirkonkylälle palvelujen läheisyyteen siirtyminen olisi ehkä järkiratkaisu, mutta samalla loittonee oman elämän hallinta. Jos ylivoimaisia ongelmia ei ole, kummassa paikassa pariskunta olisi onnellisimmillaan? Juha Virranniemi"

"Oulun seudun yhteisvaltuusto pohjusti kuntalaiskuulemisia julkaistu 09.10.2009 klo 06:44, päivitetty 09.10.2009 klo 10:54 Oulun yhteisvaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa kuulemaan tietoja monikuntaliitosselvityksestä. Kuuden kunnan päättäjät kokoontuivat Oulunsalo-talolle kuulemaan pohjatietoja monikuntaliitoksesta. Kuva: YLE/ Timo Sipola Oulun seudun monikuntaliitosselvityksen yhteydessä järjestettiin eilen ensimmäistä kertaa kuuden kunnan yhteisvaltuusto. Oulunsalo-talossa oli koolla Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin valtuutettuja ja johtavia virkamiehiä. Kuuden kunnan valtuutettujen yhteisellä kokouksella haluttiin informoida varsinaisen päätöksen mahdollisesta kuntaliitoksesta tekeviä poliitikkoja ja samalla pohjustaa ensi viikolla alkavia kuntalaiskuulemisia. Yksi kokouksessa puheenvuoron käyttäneistä valtuutetuista oli kiiminkiläinen Keskusta Jääli -ryhmän Kari Hilden, jonka mukaan monikuntaliitosselvitys herättää monia kysymyksiä. -Meillähän on olemassa nämä kuusi kuntaa ja jokaisella on oma hallintomalli. Miten niitä pystytään yhteensovittamaan mm. tämän tilaaja-tuottajamallin pohjalta, kysyy Hilden. Kari Hilden pohtii myös miten liitoksen yhteydessä käy työntekijöiden ja pystytäänkö antamaan mielekkäitä tehtäviä kaikille johtaville viranhaltijoille. Kiiminkiläisen Keskusta Jääli -ryhmän Kari Hildenin toivoo kuitenkin, että tulevaisuudessa syntyy yhtenäinen uusi Oulu. "

"Syöpätutkimukselle järjestöiltä 3,4 miljoonaa euroa Syöpäjärjestöt tukevat suomalaista syöpätutkimusta vuonna 2006 yhteensä lähes 3,4 miljoonalla eurolla. Syöpäsäätiön 200 000 euron suurstipendi meni FT, prof. Jussi Taipaleelle ja hänen tutkimusryhmälleen kasvunsäätely ja syöpää koskevaan tutkimukseen. Hellin ja Gösta Westerholmin rahaston 200 000 euron suurstipendin sai LT, prof. Tapio Visakorpi ja tutkimusryhmä eturauhassyövän mekanismien selvittämiseen liittyvään työhön. Pohjoissuomalaiset apurahan saajat: FM Sanna-Maria Karppinen (Oulu) väitöskirjatyö: Perinnölliseen rintasyöpään liittyvät geenimuutokset. FM Katri Pylkäs (Jääli), väitöskirjatyö: Perinnölliseen rintasyöpäalttiuteen liittyvät geneettiset muutokset FM Katrin Rapakko (Oulu) väitöskirjatyö: Geenimuutokset perinnöllisessä rinta- ja munasarjasyövässä Pohjois-Suomen alueella LKT, prof. Taina Pihlajaniemi (Oulunsalo) ja tutkimusryhmä: Konservoituneiden kollageenien merkitys syövän ja normaalikudoksen välisessä vuorovaikutuksessa ja tuumoreiden kasvussa HLT, prof. Tuula Salo (Oulu) ja tutkimusryhmä: Matriksin metalloproteaasien suojelevat ja tuhoavat roolit kielisyövissä LKT, prof. Taina Turpeenniemi-Hujanen (Oulu) ja tutkimusryhmä: Gelatinaasien ja niiden kudosinhibiittoreiden ennusteellinen merkitys syövässä."

"Jopa maaliitosta esitetään hätiin Punaisenladonkankaalla Jos ei muu auta, Oulun pitää esittää Haukiputaan Punaisenladonkankaan liittämistä kaupungin maihin ja estää näin jätekeskussuunnitelmien toteutuminen. Tätä mieltä on kaupunginvaltuutettu Risto Kalliorinne (vas.). "Virhehän tässä on Oulun päättäjilläkin aikoinaan tullut tehtyä, mutta vielä ei ole liian myöhäistä korjata sitä." Suoralta kädeltä ei Kalliorinnekään ole maaliitoksia esittämässä. "Ensin pitää lyödä Haukiputaan kanssa päät yhteen ja miettiä, onko tässä vielä jotain tehtävissä kauhean virheen estämiseksi." Jos ratkaisua ei löydy, pitää tarttua järeämpiin keinoihin. Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara vakuuttaa neuvotteluhaluja olevan, mutta maaliitos olisi yllättävä veto. "On niitä fiksumpiakin keinoja käytettävissä. Pateniemen kaappaus kaihertaa vieläkin haukiputaalaisten mielessä." Koko soppa on Vallivaaran mukaan oululaisten syytä. "Hehän jätekeskusaluetta aikoinaan Punaisenladonkankaalle ajoivat. Toisaalta kun esitimme maakuntakaavaan kehätietä Kellosta Kuusamontielle, joka olisi palvelut mahdollista tulevaa asutusta, oululaiset pyyhkäisivät sen suunnitelmista pois." Risto Kalliorinne myöntää oululaispäättäjien virheet ja toteaa, ettei kaupungissa ole ennenkään osattu tehdä riittävän kauaskantoisia ratkaisuja: Kemiran tehdas sijoitettiin aikoinaan kaupungin ulkopuolelle, mutta nyt se on kaupungin keskellä. Samoin kävi Ruskon kaatopaikan kanssa. Kalliorinne jättää tänään asiasta valtuustokyselyn, joka todennäköisesti ehtii vielä tämän kuun valtuustoon. Siinä hän tivaa, onko Oulun kaupunki käyttänyt kaikki vaikutusmahdollisuutensa, jotta Punaisenladonkankaalle saataisiin sen sijainnille ja arvolle paremmin soveltuvaa käyttöä. Kalliorinteen mielestä Oulu on nyt samanlaisessa tilanteessa kuin Helsinki Sipoon kanssa. Molemmissa tapauksissa kaupunki on kasvanut tai kasvamassa kiinni rajoih

"Maple Cross palaa kiertueellaan juurilleen Jääliläinen Maple Cross lähtee uuden Heimo-levynsä siivittämänä keikkailemaan. Kiertueella Maple Cross soittaa ensimmäistä kertaa yli 15 vuoteen yhtyeen kotipaikassaan. Kiertue kattaa 15 paikkakuntaa ja lisää on tulossa. Suomen vanhimpiin thrash/speed metal -yhtyeisiin lukeutuva Maple Cross julkaisi tammikuun 31. päivä järjestyksessään kolmannen pitkäsoittonsa. Uusi albumi on sumeilematta teemalevy ja se kantaa nimeä Heimo. Levyn teema pohjautuu syvään ja tosipohjaiseen tarinaan toisen maailmansodan tapahtumista, jotka bändi on kuvannut yhden päähenkilön näkökulmasta. Musiikillisesti levy on ehtaa Maple Crossia vauhdikkaan soiton ja kirpeiden riffien sävyttämänä. Levyn keskeinen tarina on hautunut bändin sanoittaja/vokalisti Marco R.J.:n mielessä jo kymmenisen vuotta, mutta vasta nyt idea oli mahdollista toteuttaa toimivasti. "

"On tehokkaampiakin keinoja kuin nimilistat Jääliläiset yrittäjät ovat keränneet nimilistoja nuorison hillitsemiseksi. Kananmunien heittelyä ja paikkojen särkemistä ei tietenkään tarvitse sietää, mutta kummallista on, etteivät yrittäjät käyttäneet jo valmiiksi tarjolla olevaa keinoa ongelman selvittämisessä. Kuntaan kun on perustettu tätä asiaa varten oma työryhmä, jossa mukana ovat nuorisotoimi, seurakunta, yrittäjät, poliisi, alueen koulujen rehtorit ja ostokeskuksen alueen kiinteistön omistajat. Tulossa on myös erityinen vanhempainilta asiasta. Jos nimilistalla on ollut tarkoitus vauhdittaa asioita, vaikutus on luultavasti täysin päinvastainen. Ostoskeskusten rauhattomuus ja nuorten käyttäytyminen on yhtälö, joka on ollut ratkaisematta siitä saakka kun ostoskeskukset ylipäänsä rakennettiin. Jääli ei ole mikään poikkeus. Oulussakin riittää "vilkasliikenteisiä" ostareita sen pahemmin hakematta: Kaakkuri, Kaijonharju, Kaukovainio... jos nyt aluksi ihan vaan K-kirjaimessa pysytään. Ongelma on nähtävästi yleismaailmallinen, koska kekseliäs Englannin poliisi(?) on kehittänyt laitteen, jolla ostareiden nurkilla notkuva nuoriso saadaan kätevästi kaikkoamaan. Vekotin päästelee korkeita ääniä, joita aikuinen ei kuule, mutta 12-22 -vuotias alkaa tuntea olonsa niin epämukavasti, että mieluummin häipyy paikalta. Samaan päädytään kuulemma myös klassisella musiikilla. Läheskään kaikkia ostareiden järjestyshäiriöitä ei tosin voi panna nuorison tiliin, vaan asialla ovat aikuiset ihmiset, vaikkei jäljestä aina uskoisi. Pitäisikö heille kehitellä oma piipaaepilaattori, vai riittääkö, jos tervataan penkit. Ai niin, eihän niitä penkkejä enää ole missään. Sinänsä nuorten kokoontumisessa ei ole mitään pahaa, sehän on ollut luonnollinen asia maailman sivu. Suurin osa nuorista kokoontuu siivosti ja ainakin kohtuullisen hyvässä järjestyksessä, eikä heitä tarvitse häätää mihinkää

"Apurahoja jaettiin lastentautien tutkimukseen Stiftelsen Alma och K.A. Snellman Säätiö jakoi tiistaina 117 800 euroa apurahoja 29 tutkijalle Pohjois-Suomen lastentautien tutkimukseen. Suurimmat yksittäiset apurahan saajat ovat: dos Petri Kulmala, Kiiminki, Soluvälitteinen immuunivasteen säätely lasten akuuteissa ja kroonisissa sairauksissa, 20 000 euroa sekä LT Timo Saarela, Oulu, Hoitotutkimukset vastasyntyneen pitkäaikaissairauksien ehkäisemiseksi, 15 000, molemmat varttuneen tutkijan projektiapurahoja. Jaettavat apurahat kattavat yhteensä noin kuuden vuoden tutkijatyömäärän. Apurahojen tukema tutkimustyö kohdistuu muun muassa lastenpsykiatrisiin, sosiaalipediatrisiin ja kliinisiin lastentautialan tutkimuksiin. Apurahojen saajat vuonna 2008 Väitöskirjatutkimukset: Ttm Tuula Arkkola, Tupos, Raskaana olevien naisten ja 1-2 vuotiaiden lasten ruokavaliotyyppien (dietary patterns) yhteydet beetasoluautoimmuniteetin kehittymiseen lapsella, 2 600 euroa. LL Miika Arvonen, Oulu, Suolen limakalvon immunologisen aktivaation merkitys lastenreumassa, 2 600. FM Helena Haapsamo, Oulu, Varhaisten kommunikaatio-vuorovaikutustaitojen tukeminen ja seuranta, 2 600. LL Annukka Hannula, Oulu, Virtsateiden rakenneanomaliat ja niiden kuvantaminen virtsatieinfektion sairastaneilla lapsille 2 600. FM Susanna Hamari, Oulu, Immuunivastetta säätelevän FOXP3-proteiinin merkitys tyypin 1 diabeteksessa, 3 900. PsM, KM Marika Harila, Oulu, Leukemiasta selvinneiden nuorten elämänlaatu, kuntoutus ja kuntoutuksen vaikuttavuus, 1 300. LL Sanna Häkli, Liminka, Lapsuusiän perinnölliset kuuloviat Pohjois-Suomessa, 2 600. LK Tuomo Kokkonen, Oulu, Fas-Ligandi limakalvon lymfaattisessa kudoksessa ja imusolmukkeissa. Merkitys immunologisena säätelymekanismina ja maitoyliherkkyyden diagnostiikassa, 2 600. TtL R-L Kortesluoma, Oulu, Lapsi kipunsa tulkkina. Children as interpreters of their pain, 2 600. LL Tiia Kujala, Oulu, Pienten lasten toistuvien välikorvatulehdus