Jaaliaiheiset linkit

"Kiimingin tontit haussa Kiimingin kunta tarjoaa omakotirakentajien haettavaksi 14 tonttia Jäälin Laivakankaan ja kirkonkylän Hakomäen alueilta. Molemmilla alueilla kunnallistekniikka on valmiiksi rakennettu. Hakomäellä on mahdollisuus kytkeä talo kaukolämpöön. Hakuaikaa tonteilla on huhtikuun loppuun saakka. "

"Kuntaliitoskuulemiset alkavat Haukiputaalta Seudun kuuden kunnan kuntajakoselvityksen tekijät jalkautuvat kuulemaan asukkaiden mielipiteitä tiistaista alkaen. Esimmäinen tilaisuus järjestetään Haukiputaalla Ukonkaivoksen teollisuusalueen auditoriossa 18.30 alkaen. Tilaisuus kestää kaksi tuntia. Kahvia on luvassa kello 18 alkaen. Keskiviikkona on vuorossa Kiiminki, jossa samalla aikataululla järjestetään tilaisuus Laivakankaan koululla Jäälissä. Torstaina kuntalaisia kuullaan Muhoksella Koivu ja tähti -kulttuuritalolla. Tilaisuuksissa kuntajakoselvittäjä Arto Koski tarjoaa kaksi lyhyttä tietoiskua itse selvityksestä ja kuntien näkymistä 2020-luvulla. Kuulemisen tärkein osa on keskustelujakso, miten kuntalaiset näkevät oman kuntansa tulevaisuuden."

"Viimeisen tapin takaa Teemu Kattilakoski on rehkinyt tiukan puolituntisen liikuntalääketieteellisen klinikan testimatolla hapenottotestissä. Elimistö käy yhä kovilla kierroksilla, kun mies rojahtaa kahvilan tuoliin. Ensimmäinen hörppäys lämmintä cappuccinoa tekee tehtävänsä. "Pukkaa tuota perhanan jälkihikeä", Kattilakoski sanoo ja pyyhkii otsaansa hihaan. Testin tulos oli hyvä, parempi kuin kertaakaan aikaisemmin: 88,5 millimoolia/litra. Kehon rasvaprosenttikin (4,1%) kertoo, että Kattilakoski on viettänyt kesän aivan jossain muualla kuin uimarannalla. "Liikkeellä on oltu", mies toteaa. "Hyviähän nuo lukemat ovat, mutta eivät ne mitään itseisarvoja ole. Pelkällä hapenottokyvyllä ei vielä kovaa hiihdetä, mutta edellytykset siihen ovat olemassa." Ja kovaa jääliläinen aikoo ensi talven lumilla mennä, kovempaa kuin koskaan aikaisemmin. Tarkoitus on astua pari askelta lähemmäs maailman kärkeä. Viime talvena Kattilakoski otti kärkeä kiinni pitkän harppauksen. MM-kisojen 50 kilometrillä hän oli kahdeksas, ja mitali jäi härnäämään alle minuutin päähän. "MM-kisoissa näin konkreettisesti sen, kuinka lähellä kärki on. Viidelläkympillä ero on vain sekunti kilometriä kohden." Kahvikupin ääressä istuvasta Kattilakoskesta huokuu luja päättäväisyys. Alavieskan Virin hiihtäjä on aikaisemminkin puhunut haaveistaan hiihtää maailman huipulla, mutta nyt puheesta on tippunut turha kainostelu pois. "Kärki on otettavissa kiinni - ja se otetaan kiinni", Kattilakoski lataa. Kolme vuotta armonaikaa Monet kolhut ja takapakit kokenut 25-vuotias Kattilakoski tietää, että suuret puheet pulla suussa eivät riitä. Mies joutuu pyyhkimään hikeä ja jälkihikeä vielä useamman kerran, ennen kuin Maamme-laulu kajahtaa ilmoille. Maamme-laulua Kattilakoskella on tarkoitus kuunnella Torinon olympialaisissa talvella 2006. Seuraavan kolmen vuoden aikana mies on valmis rutistamaan itsestään irti kaiken mahdolli

"Ranta raivattaisiin virkistyskäyttöön Jäälin keskusta-alue kokee melkoisen muutoksen keskusta-alueen kehittämiseksi järjestetyn ideakilpailun voittajatyössä. Siinä ostoskeskus siirtyy Jäälintien toiselle puolelle Jäälihallin läheisyyteen, jonne nousee myös nykyistä laajempi urheilualue pallokenttineen. Nykyisen ostoskeskuksen tilalle rakennetaan kulttuurikeskus kirjastoineen ja nuorisotiloineen ja Jäälinjärven ranta raivataan yleiseen virkistyskäyttöön. Kiimingin kunnan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyn ideakilpailun voittivat ja 1 300 euron palkinnon pokkasivat Zones-nimeä kantavalla työllään neljännen vuosikurssin arkkitehtiopiskelijat Leena Holmila Oulun yliopistosta sekä vaihto-opiskelija Juliette Deramecourt Pariisista. "Kaikkiaan suunnittelutyö eteni sujuvasti ja hyvin. Myös yhteistyö pariisilaisen opiskelijakollegan kanssa oli antoisaa", palkinnosta iloisesti yllättynyt Holmila kertoo. Holmilan mukaan työn haasteellisin osuus oli 70-luvulla rakennettu ostoskeskus, joka ei nykyisellään ole enää ajan tasalla. Haasteita tarjosi myös Jäälintie, joka halkoo keskusta-alueen kahtia. Jäälin keskusta-alueen ehdottomia helmiä ovat Jäälinjärvi sekä ylipäätään keskustaa ympäröivä metsäinen maisema. "Nykyisellään järvi on kuitenkin piilossa ihmisiltä", Holmila harmittelee. Kilpailutyöt ylittivät odotukset Palkintolautakuntaan kuulunut Kiimingin kunnan toimistoarkkitehti, palvelupäällikkö Ritva Kuusisto on erittäin tyytyväinen kilpailun tasoon. Yhteensä kilpailuun osallistui yksitoista työtä. "Työt täyttävät ja osin ylittävätkin niille asetetut odotukset. Suunnitelmat tarjoavat monenlaisia ja ennen kaikkea tuoreita ideoita Jäälin keskustan kehittämiseksi." Kuusisto korostaa, että kilpailu oli luonteeltaan ideakilpailu. Kaikki ideat eivät ole toteutuskelpoisia. Voittajatyötä ei myöskään toteuteta sellaisenaan, vaan tarkoituksena on, että kaikkia töitä hyödynnet

Oulun kaupunginvaltuusto päätyi kannattamaan monikuntaliitosta äänin 63-2. Yli-Iin, Oulun, Oulunsalon, Kiimingin ja Haukiputaan kunnanvaltuustot ovat äänestäneet monikuntaliitoksen puolesta. Muhoksen kunnanvaltuusto sen sijaan päätti jäädä kuntaliitoksen ulkopuolelle. Muhoksella valtuusto päätti jäädä kuntaliitoksen ulkopuolelle äänin 20-15. Valtuusto halusi tietää ensin muiden kuntien ratkaisut. Kokous kesti lähes kuusi tuntia, josta kuntaliitosasiasta keskusteltiin noin kolmen tunnin ajan. Valtuusto päätyi kunnanhallituksen esittämän liitoksen hylkäämisen kannalle. Oulussa ainoat tyhjät Yli-Iin kunnanvaltuusto ehätti ensimmäisenä päättämään kokouksessaan lähtevänsä mukaan Oulun seudun monikuntaliitokseen. Kaikki kunnan 21 valtuutettua olivat yksimielisesti yhdistymisen kannalla. Oulussa valtuusto hyväksyi monen puheenvuoron ja pitkän keskustelun jälkeen uuden Oulun synnyn äänin 63-2. Tyhjää äänestivät Juha Tapio (vas.) ja Paavo Vasala (kesk). Päätös ei syntynyt yksimielisesti vaikka useassa puheenvuorossa sitä toivottiin. Äänestykseen asian vei perussuomalaisten Olli Immonen saman puolueen Ville Vähämäen kannattamana. Immonen oli "joidenkin" kuntaliitosten takana, mutta kertoi haluavansa kansanäänestyksen. Immosen mukaan riittävä määrä ei-ääniä olisi tehnyt kansanäänestyksen mahdolliseksi. Oulunsalo niukasti liittymisen kannalle Myös Oulunsalo päätti vajaan kahden tunnin käsittelyn jälkeen liittyä uuteen Ouluun. Valtuusto päätyi liittymisen kannalle niukasti äänin 18-17. Paikalla olivat kaikki valtuuston 35 varsinaista jäsentä. Kokouksessa käytettiin yli 20 puheenvuoroa puolesta ja vastaan. Kalevan ennakkomittauksessa 18 oli liitoksen puolesta, 10 vastaan ja seitsemän ei kertonut kantaansa. Ennakkoarvioista poiketen epävarmat menivät vastustajien puolelle. Hylkäävää päätöstä esittänyt Suvi Helanen (kesk.) myönsi olevansa hyvin pettynyt päätökseen. Hän k

"Kaksi loukkaantui kolarissa Kiimingissä Henkilöautot kärsivät kolarissa peltivaurioita. Henkilöautojen kuljettajat loukkaantuivat kahden henkilöauton kolarissa Ouluntiellä Kiimingissä keskiviikkona puolen päivän aikaan. Onnettomuus tapahtui Jäälin Shell-huoltoaseman risteysalueella. Toinen autoista oli kääntymässä Shellin parkkipaikalta valtatielle 20, kun toinen auto törmäsi kääntyvän auton takaoven kohdalle. Loukkaantuneet vietiin terveyskeskukseen tarkastuttamaan lievät vammansa. Autoissa ei ollut muita ihmisiä. Autot kärsivät peltivaurioita. Poliisi tutkii onnettomuuden syytä."

Kiimingin ensi vuoden käyttömenot kasvavat seitsemän prosenttia. Vaikka se ylittää selvästi inflaation, ei kunnanjohtaja Eino Iisakka pidä talousarvioesitystä löysänä. "Kun patoutuneet paineet palveluissa ja jatkuvasti kasvava väkiluku otetaan huomioon, talousarvioesitys on tiukahko." Hallintokuntien esityksiä on pitänyt karsia runsaasti. Kireys on luonnehtinut Kiimingin talousarviota jo aikaisempina vuosina. "Menemme hitaasti eteenpäin", sanoo kunnanjohtaja. Kiimingin kunnanhallitus hyväksyi valtuustolle menevän talousarvioesityksen maanantaina. Ainoa suuri talonrakennusinvestointi on Laivakankaan päiväkoti, johon ei ole saatu valtionapupäätöstä. Jos apuja ei saada, on talousarviossa varauduttu rakentamaan se kokonaan kunnan kustannuksella. Jatkossa kolkuttelevat kuntaa isot kouluinvestoinnit, kuten yläasteen muutostyöt vuodelle 2004 ja Jäälin uusi koulu vuodelle 2006. Myös kuntalaisia paljon puhuttaneet liikuntatilat saavat vielä odottaa vuoroaan. Sen rakentamiseen palataan kunnanjohtajan mukaan ensi vuonna. Ensi vuonna kunta rakentaa yrityspuiston kunnallistekniikkaa. Kun tiet, vesijohdot ja viemärit on rakennettu, alkaa kunta markkinoida yritystontteja, jotta kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvaisi. Yritysmarkkinointiin ei ole määrärahaa, vaan se hoidetaan elinkeinojen normaaleista määrärahoista. Kunnan yritystilojen rakentamiseen ei ole myöskään määrärahaa, vaan siihen palataan tapauksittain, jos tarvetta ilmaantuu. Ensi vuonna kunta siisti ympäristöä ja parantaa muutenkin taajamakuvaa. Kiiminki liittyy vuonna 2003 viimeisenä Oulun ympäristökuntana myös kaupungin jätehuoltoon.

"Oulu Kiiminki hidastaa nopeuksia, poistaa väyliltä kolmiollisia risteyksiä ja rakentaa uusia pyöräteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kuntalaiskyselyn pohjalta tehty liikenneturvallisuussuunnitelma paljastaa, että turvallisia ratkaisuja tarvitaan erityisesti koulujen ympäristöön. Tiistaina julkaistun Kiimingin liikenneturvallisuussuunnitelman ovat laatineet kunta ja Oulun tiepiiri yhteistyössä. Ennen kuin suunnitelma menee täytäntöön, se käsitellään teknisessä lautakunnassa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Todennäköisesti jo tänä kesänä aletaan rakentaa uutta pyörätietä Ylikiimingintielle Kiimingin kirkonkylältä Koiteliin päin. Myös kirkonkylään ja Jääliin suunnitellaan lisää kevyen liikenteen väyliä. Lähivuosien tärkeimmiksi hankkeiksi suunnitelmassa on mainittu lisäksi liikennevalojen asentaminen Ouluntien, Jäälintien ja Laivakankaantien liittymiin. Haukiputaantien ja Kuivasjärventien liittymään Alakylässä on suunnitteilla saarekkeet, ja Alakylässä sekä Jäälissä on tarkoitus lisätä tievalaistusta. Kiimingin yhdyskuntajohtaja Risto Sarkkinen sanoo, että edellä mainittuja hankkeita ei voida toteuttaa vuodessa tai kahdessa, vaan ne tehdään ajan kuluessa sitä mukaa, kun kunnan budjettivarat antavat myöten. Nopeusrajoituksia suunnitelma esittää alennettavaksi useilla alueilla. Kuusamontiellä on tarkoitus pidentää 60 kilometrin rajoitusta Kirkonkylää lähestyttäessä. Useilla taajamaosuuksilla rajoitusta lasketaan 40:stä 30:een kilometriin tunnissa. Nykyisiä 60:n rajoituksia tullaan muuttamaan 50:een. Taajama-alueiden nopeuksia pyritään vähentämään myös poistamalla risteyksistä kolmioita koulujen lähistöllä. Etuajo-oikeutta tultaneen muuttamaan muun muassa Jäälissä kouluihin johtavilla väylillä. Suunnitelma esittää tieverkon täydentämistä, uusia linja-autopysäkkijärjestelyjä, liittymien parantamista, kevyen liikenteen alikulkukäytäviä ja katujen p

"Koululaisilta loppuvat tilat Oulunsalon Pitkäkankaan koulun 5B-luokka majailee kotitalousluokassa. Oppilaat piirsivät kuvaamataidon tunnilla kuvan koulustaan. Oulunsalon Pitkäkankaan koulun 5B-luokka majailee kotitalousluokassa. Oppilaat piirsivät kuvaamataidon tunnilla kuvan koulustaan. Tapio Maikkola Tapio Maikkola Oulunsalon Pitkäkankaan koulun 5B-luokka majailee kotitalousluokassa. Oppilaat piirsivät kuvaamataidon tunnilla kuvan koulustaan. Oulun seudun koulut eivät enää pysty laajenemaan asukasluvun kasvun mukana. Vanhempien kärsivällisyys alkaa loppua esimerkiksi Oulunsalon Pitkäkankaalla, jossa opetusryhmiä joudutaan suurentamaan yli suositusten ensi syksynä. "Nykyinen järjestelmä ei ehkä pysty vastaamaan kasvukeskusten tarpeita", myöntää koulutoimentarkastaja Jukka-Pekka Kiviojakin. Keskiviikkoiltana vanhemmat tivasivat Pitkäkankaan koululla Oulunsalon sivistysjohtajalta Markku Seppäseltä lisää tilaa lapsille. Tilapäiset tilat varastoissa tai väestösuojissa ovat tuttuja myös Oulussa, Haukiputaalla, Kiimingissä, Kempeleessä ja Suomen nopeimmin kasvavassa mannerkunnassa Limingassa. Kasvaviin kuntiin haetaan jälleen rahaa jopa uusille kouluille. Yhteensä Oulun läänin koulut ovat tehneet esityksiä uusista ja paremmista opetustiloista 139 miljoonalla eurolla vuosille 2004-07. Tässä luvussa ovat vasta peruskoulut ja lukiot. Koulutoimentarkastaja lupaa vain, että kesäkuussa julkaistavassa listassa lääninhallitus esittää opetusministeriölle hankkeita 44 miljoonan euron edestä. "Aika lohduttomia lukuja suhteessa rahaan, jota voidaan jakaa", Jukka-Pekka Kiviojakin päivittelee. Väkiluku kasvaa 20 prosentilla Paineet eivät hellitä vuosiin. Ehkä pahenevat. Jo toissalukuvuodelle Oulunsalon, Kempeleen ja Haukiputaan ala-asteiden oppilasmäärät lisääntyivät neljällä prosentilla. Limingassa jopa yhdeksällä prosentilla. Tilastokeskus ennustaa Kempeleen, Kiimingin ja Oulunsalon väestön lisääntyvä

Nuori 15-vuotias. Jussi Jokista haastateltiin ja kuvattiin jo silloin, kun hän pelasi Kärppien C-junioreissa 1998. Kalajoella elettiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa kovassa kiekkohuumassa. Pienen pitäjän joukkue oli noussut 1. divisioonaan ja Junkkareiden paidassa kiekkoa liikutteli joukko taiturimaisia slovakkipelaajia ja suomalaisia kiekkolegendoja: Kari Jalonen, Tapio Levo ja Tony Arima... Kovinta huumaa kesti syksystä 1991 kevääseen 1995, kun Junkkarit pelasi valtakunnan toiseksi ylimmällä sarjatasolla. Parhaimmillaan Junkkarit sijoittui sarjassa viidenneksi. Alkavalla kaudella Junkkarien työn jatkaja Junkkarit Hockey Team kiekkoilee 2. divisioonassa, mutta kymmenen vuoden takaisen huuman hedelmät ovat yhä näkyvissä. Kiekkokuumeen ja uuden jäähallin ihmeellisessä maailmassa varttui poikalauma, jonka jäsenet olivat iältään hieman alle kymmenvuotiaita. Yksi heistä on Jussi Jokinen, joka asui vain noin 300 metrin päässä hallista. Jokinen on ensimmäinen Keski-Pohjanmaalta NHL-kaukaloihin ponnistanut pelaaja. Ensi talvena hän pelaa maineikkaan Dallas Starsin miehistössä. Jokinen kuului Junkkareissa valmennusryhmään, jota veti valtavan suosion Kalajoella saavuttanut Jan Jasko. Poikia oli kymmeniä ja eräs heistä muistelee, että Jaskon valmentamista ikäluokista 1982- ja 1983-syntyneet eivät hävinnet sarjakaudella otteluakaan. Tasapelejä tuli sentään yksi. Jokinen oli tuolloin yksi joukkueen kantavia voimia. Kova tekijä myös yleisurheilussa 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Kalajoella oli nuorille paljon esikuvia. Jaskon, Jalosen ja kumppanien lisäksi Junkkarien oma poika Antti Haapakoski oli juuri nousemassa huipulle voittaen nuorten EM- ja MM- kultaa pika-aidoissa. Tämä takasi myös yleisurheilun kiinnostavuuden. Myös Jokinen oli kahden lajin koukussa. Hän kuului yleisurheilussakin piirin ikäkausihuippuihin ja pitää edelleen hallussaan P12 ja P13-sarjojen 60 metrin aitojen piirinennätystulo

"Oulun superviikonloppua edeltävä Kiimingin torstai oli toivoa täynnä, kun koulun peruskiven muurausta ja päiväkodin avajaisia juhlittiin Kiimingissä samana päivänä. Kunnan historian suurin rakennustyö, Jäälin Laivakankaan koulu lupaa helpotusta ainakin hetkeksi kasvavan kunnan pullisteleville kouluille. Jääliläisten ja välikyläläisten yläastelaisten ei tarvitse enää ensi lukuvuoden jälkeen matkustaa kampsuineen vastavirtaan kirkonkylälle. Honkimaan päiväkoti taas lyhentää päivähoitopaikkajonoja. "Kiimingissä on jatkossa kaksi järkevän kokoista yläastetta, vaikkakin molemmat ovat yhä noin 500 oppilaan suurkouluja. Mutta ilman Laivakangasta yläasteesta tulisi mammuttikoulu", Kiimingin sivistystoimenjohtaja Markku Väisänen sanoo. Nyt kirkonkylällä pänttää oppia päähänsä ahtaissa tiloissa 600 koululaista. Kun uusi koulu valmistuu, jää Jääliin edelleen alakoulu, mutta kaikki alueen viitos- ja kuutosluokkalaiset menevät Laivankankaan kouluun. Sen sijaan paljon arvostelua aiheuttanut kaikkien viitos-kuutosluokkalaisten kuljetus kirkonkylälle ja Laivakankaalle on ainakin toistaiseksi jäissä valtuuston päätöksen mukaisesti. Tämän vuoden alusta ovensa avanneen Honkimaan päiväkodin viralliset avajaiset oli sopivasti tällätty Kiimingin supertorstaille. Lähes uunituoreessa päiväkodissa on vuorokauden ympäri auki oleva vuorohoitopaikka, johon sopii kerrallaan 12 lasta. Lisäksi päiväkodista löytyy ostosopimukseen perustuva yksityinen päiväkoti, jossa on 70 lasta. Mikään viisastenkivi Kiimingin päivähoitopulaan uusi päiväkoti ei ole. Uudet tilat lisäävät vain vajaalla kymmenellä prosentilla kunnan päivähoitopaikkoja. Päiväkodinjohtaja Rauni Karjalainen pitää tärkeänä, että vuorohoito on keskitetty. "Nyt lasten satunnaista hoitoa voidaan kehittää. Siinä on ensisijaisen tärkeää vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan yhteistyö", hän sanoo. Alue- ja kuntaministeri Hanne

"Mikko Salmea pyydetään ottamaan pora käteensä. Onhan mies vasta muuttanut omakotitaloon järvenrannalle Jääliin ja varmasti jokunen taulu on vielä asentamatta. Pora viihtyy eläväisen pastorin käsissä porana vain hetken. "I´m Bond, James Bond", Salmi poseeraa pyytämättä. Kirkon töistä sekä myös viihde- ja media-alalta tuttu poppipappi, piispan poika, rakastaa ilmiselvästi heittäytymistä. Voi heittäytyä radiotoimittajaksi, välillä tekemään virsikaraokea tai niinkuin nyt, asumaan perheineen Oulun seudulle. Heittäytyminen vie aina johonkin uuteen, ja siihen Salmi on valmis. Sitä hän odottaa myös kirkolta. "Kirkon pitää olla niin rohkea, että se uskaltaa mokatakin", hän saarnaa. "Vaikka Helsingin Usko, toivo, rakkaus -kampanjan viesti ei mennyt aivan perille - ironia muuten on tosi vaikea laji kirkon piirissä - ainakin yritettiin jotain ja saatiin keskustelua aikaan!" Kyseinen kampanja oli se, jossa neuvottiin, että "Ole uskis omalla tyylilläsi". Mikko Salmen puoliso Anna on Oulun kansainvälisessä koulussa opettajana ja Mikko koti-isänä kevään ajan Kerttua, 4, ja Ville-Veikkoa, 1, hoitamassa. Hänellä on viritteillä monia työkuvioita Oulun seudulla. Lisäksi syksyllä on tulossa kirja ja jossakin vaiheessa pukkaa myös uutta levyä. "Uskomatonta, kuinka paljon aikaa ulos lähteminen vie lasten kanssa", mies päivittelee kesken kaiken ja virnistää: "Olen onneksi tajunnut sen, että jos äiti menee arkena lasten kanssa ravintolaan syömään, sitä saatetaan pitää laiskana, mutta jos isä menee, se on söpöä." Perheen Jääliin muuttoa vauhditti moni asia. Vähäinen ei ole se seikka, että Helsingin kolmion hinnalla saa pohjoisesta uudehkon omakotitalon. Myös isovanhemmat lähes naapurissa ovat arvokas asia. "Jollekin voi olla ongelma, että olen piispan poika, mutta minulle, tai isällekään, se ei sitä ole", Mikko hymähtää. Hän ei tietenkään hyväksy kaksinaismoralismia, jota pohjoisessa papeilta

Monet Oulun seudun kunnanisät ja -äidit ovat olleet huolissaan, kun suuri ja pelottava Oulun kaupunki on halunnut rohmuta kunnat syövereihinsä. Kuntalaiset saavat puolestaan olla huolissaan siitä, huoliiko Oulu kuntia enää mukaansa. Jättikö juna jo? Jos niin on käynyt, asiat ovat huonosti meidän Oulun ympäristössä asuvien kannalta. Elo itsenäisyytensä puolesta kamppailleessa kituvassa kuntapahasessa ei ole herkkua palveluiden kannalta, vaikka nimenomaan palveluista kuntaliitoskriittiset kommentoijat ovat olleet ensimmäiseksi huolissaan. Kansalaiset vastaan harvalukuinen joukko päättäjiä - kumpi on tärkeämpi? Kumman sana painaa enemmän? Edellinen on tärkeämpi mutta jälkimmäiset saavat päättää edellisten tulevaisuudesta. Limingan kunnanhallituksen puheenjohtaja Helena Tornberg ja Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tuija Pohjola ovat esittäneet neuvoa antavan kansaäänestyksen järjestämistä Oulun seudun yhdestä kunnasta. Ajatus on erittäin hyvä ja kannatettava. Haluaako Oulu sulauttaa itseensä rahattomia ja vauhdikkaasti sellaisiksi muuttuvia naapureitaan? Sitä sietää nyt kysyä. Esimerkiksi Kiiminki olisi voinut toimia paremmin seudullisessa yhteistyössä ja rakentaa uuden paloaseman Välikylään, jotta asema olisi palvellut myös kuntarajan toisella puolella olevia asukkaita. Kiimingin toiseen, kovasti kasvavaan keskustaan, Jääliin, Välikylästä olisi paljon lyhyempi matka kuin kirkonkylältä. Kiimingillä ei ollut siihen rahaa eikä halua, vaan Oulu rakentaa nyt paloaseman Ruskoon parin kilometrin päähän Välikylään suunnitellun aseman paikasta. Tämä on tuskin ainoa esimerkki siitä, miten kuntarajat ja kunnallinen itsekkyys haittaavat alueen yhteistyötä, vaikka kuntayhteistyön Oulun seudulla on sanottu olevan parhaasta päästä. Yhdessä Oulun seudun kaupungissa paloasemien ynnä muiden paikat ratkottaisiin sen mukaan, missä asuu ihmisiä, joille tuotetaan palveluja. Sellainen taitaa omiin n

"Oulun Korvenkylän itäosan asemakaavoitus sekä liikenteen, katujen, ympäristön ja kunnallistekniikan yleissuunnittelu alkaa. Oulun tekninen lautakunta merkitsi tiistaina tiedoksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kuusamontien itäpuoli osoitetaan pääosin asuinalueeksi. Nykyistä asukasmäärää kuitenkin lisätään hitaasti, sillä palveluja ei ole luvassa ennen vuotta 2020. Koulut ja päiväkodit löytyvät Hönttämäestä ja Heikinharjusta. Alueelle rakennetaan laadittavan kaavan mukainen vesihuoltoverkosto. Liikenteessä huomioidaan Kuusamontien tarpeet, mutta Korvenkylään luvataan myös sujuva kevyen liikenteen verkko. Talvikankaalta Jääliin vedetään uusi ulkoilureitti. Kalimenojan ja Jäälinojan rannoille jätetään vihervyöhykkeet. "

Rantapoja 14.9.2011 Tiistai-iltana oli kiiminkiläisten vuoro ottaa kantaa ja esittää mielipiteitä Uuden Oulun yleiskaavaan, jota aletaan laatia Kiimingin, Haukiputaan, Yli-Iin, Oulunsalon ja Oulun alueelle. Valtuustosaliin kokoontui liki kolmekymmentä asiasta kiinnostunutta. Tilaisuus alkoi Oulun kaupungin yleiskaavapäällikön Paula Paajasen esittelyllä kaavan etenemisen vaiheista ja aikatauluista. Kaavan valmistelussa halutaan tiivistä vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa. Kiimingissä toivottiin, että mielipiteet otetaan todella myös huomioon. Taisto Haipus Tirinkylältä kiteytti monen kuntalaisen mielessä olevat aatokset kaavoituksesta: tuntuvat kimuranteilta ja hankalilta. On vaikea tietää, mitä ja milloin mitäkin tehdään. Monet kysymykset jäivätkin vaille vastausta, sillä yleiskaavoitus kuten koko Uuden Oulun rakentaminen on vielä alkuvaiheessa. Ärhäkästi kantaa Kuntalaisten osuus alkoi ärhäkästi Jäälin Asukasyhdistyksen Jari Larun kannanottolla Jäälin läheisyyteen Alakyläntien varteen suunnitteilla olevasta Punaisenladonkankaan jätteenkäsittelylaitoksesta. Jätteenkäsittelyalueen sisältävän osayleiskaavan ottamista osaksi yleiskaavaprosessia vastustetaan jyrkästi. Alue sijaitsee Haukiputaan kunnan alueella. - Me jääliläiset ja kiiminkiläiset emme tule hyväksymään tätä, sanoi Laru. Hankkeen sijainti jääliläisten takapihalle ei noudata Uuden Oulun arvoja. On ruma temppu tuoda lietteet haisemaan Jääliin. Laru myönsi, että Kiimingissä "nukuttiin" kun hanke laitettiin jalalle, mutta ei nukuta enää. Lisäksi kiiminkiläisiä puhutti muun muassa Jäälin-Välikylän kaavoitus ja liikennejärjestelyt sekä Jäälinjärven kunto. Sivukyliä toivotaa kehitettävän ja rakentamisen toivotaan kirkonkylän ja Jäälin lisäksi suuntautuvan myös sivukylille, minne halutaan myös rakennuslupia. Ideapark-haavetta ei ole myöskään vielä haudattu. Auli Haapala

Ilkivaltaa ja häiriköintiä kokenutta Jäälin ostoskeskusta halutaan korjata viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi. Hiljakkoin Jäälin asukasyhdistys kokosi ostoskeskusalueen yrittäjät pohtimaan, miten yhdessä heidän kanssaan voitaisiin asiaa viedä eteenpäin. Aihe on alueen asukkaille tärkeä, sillä ostoskeskuksen alueella on jälleen havaittu ilkivaltaista käyttäytymistä ja jopa suoranaista häiriköintiä. Lisäksi alueen liikenteen todettiin noudattavan villin lännen mallia: pienten lasten ja varsinkin koululaisten kulkemisesta kannettiin huolta. Samoin alueen valaistukseen kaivattiin huomattavaa parannusta. - Päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen ja järjestettiin kunnan alueiden katselmointi yhdessä yhdyskuntainsinööri Mikko Ukkolan, asukasyhdistyksen edustajien sekä ostoskeskuksen yrittäjien kanssa, kertoo asukasyhdistyksen puheenjohtaja Jari Laru. Katselmoinnissa käytiin läpi kunnan omistuksessa olevan alueen valaistukseen ja liikenteen sujumiseen liittyviä seikkoja. Katselmointi oli tuloksekas, sillä kunta vaihdatti välittömästi sekä ostoskeskuksen pihan halkaisevalle kaavatielle että ostoskeskuksen risteykseen kunnolliset katuvalot. Lisäksi asukasyhdistys on tehnyt aloitteen alueen liikekiinteistöjen valaistuksen parantamisesta. - Alueen asukkaat ja yrittäjät toivovat nyt ostoskeskuksen omistajan ja isännöitsijän kiinnittävän huomiota liikekiinteistöjen ja parkkipaikkojen ulkovalaistukseen. Alueen turvallisuutta parantaisi merkittävästi myös tallentavan kameravalvonnan asentaminen alueelle, Laru ehdottaa Ostoskeskusalueen viihtyvyyden ja turvallisuuden parantaminen on osa Jäälin asukasyhdistyksen käynnistämää kyläsuunnitelmaprosessia yhteistyössä maakunnallisen Kipinää kylille -hankkeen kanssa. Kyläsuunnitelma on lyhyt yhteenveto kylän yhteisistä päämääristä. Se toimii pitkän tähtäimen suunnitelmana ja mielipiteen ilmaisuna kunnan ja hankerahoittajien suuntaan. Siinä tuodaan es

"KIIMINKI Kiimingin taajama-alueen ruokotonta yleisilmettä siistitään hoidetumman näköiseksi. Kunnan keskusta on tarkoituksena karsia risukoista, jotta asukkaat viihtyisivät paremmin ja ohikulkijat huomaisivat taajaman tarjoamat palvelut Kuusamontielle. "Toimenpiteiden taustalla on maiseman- ja metsänhoidolliset syyt", maaseutuasiamies Ensio Tirkkonen kertoo. Meneillään olevan ensimmäisen vaiheen hoitotöissä siistitään valtatie 20:n eli Kuusamontien risteykset ja siltaväylät Haukiputaantien paikkeelta Yli-Iintien risteykseen. Valtatien risteysalueet riisutaan kokonaan puista, jotta liikenteen kannalta tärkeä näkyvyys paranisi. Lisäksi risteysten maisemallisuutta kohennetaan. Idea kunnan kaava-alueilla tehtäviin toimenpiteisiin lähti maaseutulautakunnasta, ja kunta antoi asiasta toimeksiannon metsänhoitoyhdistykselle. "Meillä on resurssit hoitaa kaikki työvaiheet", sanoo metsätalousinsinööri Timo Mikkola metsänhoitoyhdistyksestä. Hän pitää perkaustehtävää myös Kiimingin imagon kohottamisena. "Kunnan julkisivu saadaan näin hoidettua." Kustannukset kuriin puunmyynnillä Tirkkonen kertoo, että kiiminkiläisiltä on tullut "julkisivutalkoista" pääasiassa myönteistä palautetta. Parhaillaan Kiimingin metsänhoitoyhdistykselle työskentelee puolenkymmentä yrittäjämetsuria, jotka ennakkoraivaavat alikasvosta ja tekevät taimikonhoitotöitä kirkonkylän tienoilla. Kirkonkylän jo hoidetun liittymän paikkeelta siirrytään nyt Kiiminkijoen rantamaisemia kohti. Varsinaiset hakkuutyöt ja ainespuun talteenotto toteutetaan monitoimikoneella, viidenkymmenen motin päivävauhtia. Kuusamontien varteen onkin kerätty parrunaiheita, massapuuta ja muutamia jykevämpiä tukkeja. "Näyttää, että motolla saa aikaiseksi hyvää jälkeä", Tirkkonen kehuu. Taloudellisesti hyödynnettävää ainespuuta toimitetaan sahoille, parrunaiheet veistolaitokselle ja massapuu paperitehtaille. Talteen kerätty energiapuu ajetaan kunnan haket

"Koulut sinnittelevät Kiimingin kasvussa Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Kaleva / arkisto Kaleva / arkisto Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Kiiminki Ylikylän koululla vihittiin maanantaina käyttöön yhteensä 450 neliömetrin laajennusosa. Sen suojissa on uusi liikuntasali sosiaalitiloineen ja kaksi uutta luokkatilaa. Mutta tuskin on miljoona euroa maksanut laajennus valmistunut, kun Kiimingissä jo kerätään puhtia toisten koulujen laajentamiseksi. Mittavien investointien takana on kunnan väestömäärän kasvu. "Tilat käyvät vähiksi", sivistystoimenjohtaja Markku Väisänen kiteyttää. Ylikylä on hyvä esimerkki Kiimingin muuttovirrasta. Kylän kouluun on tänä vuonna tullut jo kymmenen oppilasta lisää. "Se on ollut yli kymmenen prosentin kasvu ", rehtori Pasi Mäkikyrö tarkentaa. Ylikylän koulun nykyisistä 80 oppilaasta moni on muuttanut kylälle Oulusta. Toisaalta joukossa on myös paluumuuttajien lapsia, niin Ruotsista kuin muualta Suomesta Ylikylään palanneita, Mäkikyrö kertoo. Jos Kiimingin kunnan laatima väestöennuste pitää kutinsa, muuttovirta Ylikylään heikkenee, mutta ei lopu. Vuonna 2008 Ylikylän koulua käy arvion mukaan 99 lasta. Ylikylän koulu juhli uusien tilojen vihkiäisissä myös 50 vuoden täyttymistä. Kylän henki on aina ollut koulumyönteinen, juhlassa todettiin. Kiiminki on toiminut määrätietoisesti kehittäessään Ylikylän koulua, alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen kiitteli vihkiäisissä. "Merkille pantavaa kunnan roolissa on, että se satsasi uusiin koulutiloihin ilman valtionapua reilu miljoona euroa tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta." Korhonen lisäsi, että kunnalla on edessään uusia haast

"Kolme kuukautta kateissa 15.09.2011 klo 09:12 1316067175 Anneli Jokikokko (vas.) ja Liisa Kärki toivovat, että etsinnät johtaisivat tulokseen. Anneli Jokikokko (vas.) ja Liisa Kärki toivovat, että etsinnät johtaisivat tulokseen. Sen piti olla aivan tavallinen pyörälenkki, entistä työmatkaa ajaen. Toisin kuitenkin kävi: jääliläinen Eino Mettovaara ei ole palannut 12. kesäkuuta alkaneelta pyörämatkaltaan. Tulevana sunnuntaina Einoa etsitään jälleen kerran. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan aktiivit kokoontuvat Välikylän kylmälle Neste-asemalle. Monikymmenpäinen joukko lähtee liikkeelle telaketjutaktiikalla: jokainen paikka katsotaan ja tutkittavaa aluetta laajennetaan pikku hiljaa. Jo aiemmissa etsinnöissä on haravoitu kilometrin kanttiinsa oleva alue. Se ei ole riittänyt. Einoa ei ole löytynyt. Välikylä on kuitenkin tärkeä paikka: viimeiset havainnot Mettovaarasta ovat Välikylästä katoamisillalta. Pyöräili ja hiihti paljon Eino Mettovaaran katoaminen osui alkukesän sunnuntaille. Hätäkeskus sai ilmoituksen tapahtuneesta ja etsinnät aloitettiin välittömästi. Poliisin tiedossa oli Mettovaaran sairaus. 71-vuotias kadonnut ei välttämättä tietäisi missä olisi tai minne olisi menossa, vaikka aina aikaisemmin oli osannutkin takaisin kotiin. - Mettovaara reippaili paljon, pyöräili ja hiihti. Hän tuli usein vastaan, kertovat Anneli Jokikokko ja Liisa Kärki Jäälin keskustassa, kun tapahtuneesta on jo kolme kuukautta. He ovat seuranneet Mettovaaran etsintöjä lehdistä, samoja jääliläisiä kun ovat. - Olisi hyvä, että etsinnät tuottaisivat tulosta. Juuri muuta kukaan ei voikaan sanoa tai toivoa. Poliisi ei ole pitänyt suurta ääntä tekemisistään, mutta kaikki etsintäkeinot ovat olleet käytössä. Mettovaaraa etsittiin aktiivisemmin heinäkuuhun asti katoamispaikalta, viimeiseltä havaintopaikalta ja niiden lähialueilta. Poliisi pyysi virka-apua Poliisiasetuksen teksti on selkeää: Poliisin on

"Oulun Energia on ostanut Kiimingin kunnan Jäälin alueen kaukolämpöverkon ja siihen liittyvän liiketoiminnan Oulun Seudun Lämpö Oy:ltä. Jäälin kaukolämpöasiakkaat siirtyvät Oulun Energian asiakkaiksi Oulun Seudun Lämpö Oy:n nykyisin toimitusehdoin ja -hinnoin. Jäälin alueen kaukolämpöliiketoiminnan siirtyminen Oulun Energialle mahdollistaa Jäälin ja Kiimingin alueiden kaukolämpöverkostojen yhdistämisen Oulun kaukolämpöverkkoon. Alueilla toimivat öljykäyttöiset lämpökeskukset voidaan tulevaisuudessa korvata Toppilan voimalaitoksen kaukolämmöllä. Runkoverkon laajentumisen myötä kaukolämpöverkkoon voidaan tulevaisuudessa kaavoittaa uusia alueita Oulun seudulla. Kaupassa Oulun Energialle siirtyy kaukolämpöverkkoliiketoimintaa palveleva käyttöomaisuus, liiketoimintaan liittyvä vaihto-omaisuus, liittymä- ja toimitussopimukset sekä liittymismaksuvastuut Jäälin alueella. "