Skip to main content

Home/ Jaaliaiheiset linkit/ Group items tagged istutukset

Rss Feed Group items tagged

Jari Laru

Kiiminki riisuutuu risukoista | Oulu | Kaleva.fi - 0 views

  •  
    "KIIMINKI Kiimingin taajama-alueen ruokotonta yleisilmettä siistitään hoidetumman näköiseksi. Kunnan keskusta on tarkoituksena karsia risukoista, jotta asukkaat viihtyisivät paremmin ja ohikulkijat huomaisivat taajaman tarjoamat palvelut Kuusamontielle. "Toimenpiteiden taustalla on maiseman- ja metsänhoidolliset syyt", maaseutuasiamies Ensio Tirkkonen kertoo. Meneillään olevan ensimmäisen vaiheen hoitotöissä siistitään valtatie 20:n eli Kuusamontien risteykset ja siltaväylät Haukiputaantien paikkeelta Yli-Iintien risteykseen. Valtatien risteysalueet riisutaan kokonaan puista, jotta liikenteen kannalta tärkeä näkyvyys paranisi. Lisäksi risteysten maisemallisuutta kohennetaan. Idea kunnan kaava-alueilla tehtäviin toimenpiteisiin lähti maaseutulautakunnasta, ja kunta antoi asiasta toimeksiannon metsänhoitoyhdistykselle. "Meillä on resurssit hoitaa kaikki työvaiheet", sanoo metsätalousinsinööri Timo Mikkola metsänhoitoyhdistyksestä. Hän pitää perkaustehtävää myös Kiimingin imagon kohottamisena. "Kunnan julkisivu saadaan näin hoidettua." Kustannukset kuriin puunmyynnillä Tirkkonen kertoo, että kiiminkiläisiltä on tullut "julkisivutalkoista" pääasiassa myönteistä palautetta. Parhaillaan Kiimingin metsänhoitoyhdistykselle työskentelee puolenkymmentä yrittäjämetsuria, jotka ennakkoraivaavat alikasvosta ja tekevät taimikonhoitotöitä kirkonkylän tienoilla. Kirkonkylän jo hoidetun liittymän paikkeelta siirrytään nyt Kiiminkijoen rantamaisemia kohti. Varsinaiset hakkuutyöt ja ainespuun talteenotto toteutetaan monitoimikoneella, viidenkymmenen motin päivävauhtia. Kuusamontien varteen onkin kerätty parrunaiheita, massapuuta ja muutamia jykevämpiä tukkeja. "Näyttää, että motolla saa aikaiseksi hyvää jälkeä", Tirkkonen kehuu. Taloudellisesti hyödynnettävää ainespuuta toimitetaan sahoille, parrunaiheet veistolaitokselle ja massapuu paperitehtaille. Talteen kerätty energiapuu ajetaan kunnan haket
Jari Laru

Punaposkia pohjoisesta | Forum24.fi - 0 views

  •  
    Poika nostaa täydet marjakopat mönkijän kyytiin. Hän on Alex Siira, 9, mansikoiden keskellä Jäälissä varttunut reipas miehenalku. Elina Siira, 22, ottaa kopat veljeltään hallissa. Hän vastaa laaduntarkkailusta eli on valvontaketjun viimeinen lenkki. Laatikoihin ropisevat vain parhaat punaposket. - Elinakin on ollut mukana pikkutytöstä. Kasvanut tuossa hallin lattialla, naureskelee isä, mansikanviljelijä Tapani Siira. Hänen marjatilallaan käy kuhina. Samaan aikaan valtakunnan lehdet repivät, että mansikka-aika on ohi. - Ei pidä paikkansa! Me poimimme mansikkaa pitkälle elokuulle, Siira lupaa. Nyt nautitaan sadosta, jota antavat kesäkuun istutukset. Suurin osa alkaa olla poimintavalmista, mutta raakileita, jopa kukkia, näkyy paljon. - Nyt kypsyy kiinteä ja makea Polka, joka meilläkin on päälajike. Siiran tämän kesän istutuksia ovat myös Polkan tyyppinen mutta kookkaampi Sonata sekä iso ja mehukas Honeoye. Mansikkaa Siiralla on noin viisi peltohehtaaria, josta kaksi uutta. - Tässä nämä ovat näköetäisyydellä, isäntä esittelee. Parempi kuin etelän vetelä Pohjoisen mansikka on laadukas. - Etelän mansikka jää tasoltaan sen alapuolelle, Siira uskoo. Etelä-Suomessa tuotetaan mansikkaa valtaisat määrät. Pohjoisen viljelijät kutsuvatkin etelän marjaa bulkkituotteeksi. Makeimmat mansikat saadaan lämpiminä ja aurinkoisina kesinä. Sadekesinä mansikatkin ovat vetisiä, mutta Pohjolan valkeat yöt lisäävät marjojen sokeripitoisuutta. - Viileys puolestaan vaikuttaa niin, että marja kypsyy pitempään. Myös siksi pohjoisen mansikka maistuu niin hyvältä. Lisäksi kasvupaikan maalaji, rakenne ja kosteus antavat oman säväyksensä makuun. Osataanko täällä arvostaa paikallista mansikkaa? - Yhä enemmän. Tajutaan myös lyhyen kuljetusmatkan ja -ajan päälle. - Onneksi meitä on täällä useita viljelijöitä. Yksin ei tulisi mitään, Siira puntaroi. Hyvän sadon salaisuus Elina-tytär keskeyttÃ
1 - 2 of 2
Showing 20 items per page