Group items tagged

"Koulut sinnittelevät Kiimingin kasvussa Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Kaleva / arkisto Kaleva / arkisto Tyytyväinen. Alue- ja kunta-ministeri Martti Korhonen kiitteli Kiiminkiä kunnan panostuksesta uusiin koulutiloihin. Kiiminki Ylikylän koululla vihittiin maanantaina käyttöön yhteensä 450 neliömetrin laajennusosa. Sen suojissa on uusi liikuntasali sosiaalitiloineen ja kaksi uutta luokkatilaa. Mutta tuskin on miljoona euroa maksanut laajennus valmistunut, kun Kiimingissä jo kerätään puhtia toisten koulujen laajentamiseksi. Mittavien investointien takana on kunnan väestömäärän kasvu. "Tilat käyvät vähiksi", sivistystoimenjohtaja Markku Väisänen kiteyttää. Ylikylä on hyvä esimerkki Kiimingin muuttovirrasta. Kylän kouluun on tänä vuonna tullut jo kymmenen oppilasta lisää. "Se on ollut yli kymmenen prosentin kasvu ", rehtori Pasi Mäkikyrö tarkentaa. Ylikylän koulun nykyisistä 80 oppilaasta moni on muuttanut kylälle Oulusta. Toisaalta joukossa on myös paluumuuttajien lapsia, niin Ruotsista kuin muualta Suomesta Ylikylään palanneita, Mäkikyrö kertoo. Jos Kiimingin kunnan laatima väestöennuste pitää kutinsa, muuttovirta Ylikylään heikkenee, mutta ei lopu. Vuonna 2008 Ylikylän koulua käy arvion mukaan 99 lasta. Ylikylän koulu juhli uusien tilojen vihkiäisissä myös 50 vuoden täyttymistä. Kylän henki on aina ollut koulumyönteinen, juhlassa todettiin. Kiiminki on toiminut määrätietoisesti kehittäessään Ylikylän koulua, alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen kiitteli vihkiäisissä. "Merkille pantavaa kunnan roolissa on, että se satsasi uusiin koulutiloihin ilman valtionapua reilu miljoona euroa tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta." Korhonen lisäsi, että kunnalla on edessään uusia haast

"Oulun lähikunnissa isot tuloerot Harpin säde Oulusta selittää pitkälle lähiseudun asukkaiden tulotasoa. Mitä kauemmaksi kaupungista mennään, sitä niukemmaksi käy elanto. Oulun lähikuntien jotkut alueet ajavat kaupungin ohi. Pohjoistuuli puhaltaa Oulun lähialueiden postinumeroalueiden tulotilastoissa. Kiimingin Jääli otti niukan ykköstilan ennen Haukiputaan Kiviniemeä vuoden 1999 tuloissa. Sen asema on vakaa: vuoden 1990 tilastoissa se oli toinen, mutta oli noussut jo vuoden 1996 tilastoissa ykköseksi. Myös toisena tilastoissa olevan Kiviniemen ja kolmantena olevan Kempeleen Honkasen suunta on sama. Sen sijaan Haukiputaan ja Kiimingin keskukset ovat hieman menettäneet asemiaan. Alueen 28 postinumeroalueesta ne ovat pudonneet vuosikymmenen alun kymmenen parhaan joukosta muutaman pykälän alaspäin. Suurimpia pudotuksia on saanut kokea Muhoksen Jokirinne, joka on joutunut keskivälin alapuolelle kymmenen vuoden takaiselta kahdeksannelta sijaltaan. Suurimpia nousijoita ovat Haukiputaan Kello ja Limingan Tupos uusine suurine asuinalueineen. Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Oulun yliopiston maantieteen laitoksen aluetietorekisteristä. Myös heikoimpien alueiden tiedot ovat hyvin pysyviä. Niinpä hännähuippuna oleva Ylikiimingin keskusta oli vuonna 1996 samalla sijalla ja vuonna 1990 sijalla 25. Häntäpäässä olevat Ylikiiminki, Arkala, Temmes, Kylmälänkylä ja Hailuoto ovat pieniä Oulusta aika kaukana olevia alueita. Professori Jarmo Rusanen Oulun yliopston maantieteen laitokselta sanoo, että eri alueiden väliset sijoitukset ovat varsin pysyviä Oulun seudulla. Muutokset ovat olleet vuosikymmenen aikana pieniä. Selvityksessä yhtenä alueena mukana ollut Oulu sijoittuu tuloissa kuudenneksi. Sen asema on hieman heikentynyt. Vuonna 1990 se oli kolmas ja vuosikymmenen puolivälissä viides. Jos Oulu jaetaan postinumeroalueisiin, nousevat Kuivasjärvi reiluine 25 000 euron keskituloineen, Värttö-Maikkula, Mäntylä ja Iinatti

"Kuntaliitos koskettaa nyt joka kolmatta suomalaista julkaistu 14.10.2009 klo 06:31, päivitetty 15.10.2009 klo 08:03 Kartta Oulun ja Lahden ympäristön kuntaliittoselvityksistä. Oulun ja Lahden ympäristössä on vireillä kuntaliittoselvityksiä. Kuntaliitosselvityksiä on vireillä runsaasti. Niiden piirissä on 1,5 miljoonaa suomalaista. Esimerkiksi Pohjois-Suomen pääkaupungin Oulun ympärille muovataan mittavaa kuntaliitosta. Kuuden kunnan liitto synnyttäisi lähes kahdensadan tuhannen asukkaan Suur-Oulun. Oulusta tulisi lähes kahden sadan tuhannen asukkaan suurkunta. Suuri Suomen mitassa. Viime toukokuussa valtiovarainministeriö päätti Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien pyynnöstä selvityttää niiden yhdistämisen. Kuntafuusion selvittäjäksi tuli kuntien toivomuksesta Arto Koski. Koski on ollut viime vuosien johtava kuntaliitoskätilö. Hän veti esimerkiksi Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisen. Haukiputaalla liitostahtoa ilmassa Tiistai-iltana selvitysmies Koski kokosi Haukiputaan teollisuusalueen auditorioon toistasataa kuntalaista kuulemaan ja kuultavaksi liitossuunnitelmista. Koski näytti tilastoja nousseista veroäyreistä, kuntien veloista ja väestön ikääntymisen aiheuttamasta huoltotaakasta. Koski varoi tuputtamasta liitosta. -Sen verran laskin, että liitoksen jälkeen velkataakka olisi 1 700 euroa per kuntalainen, kertoi Koski kuulijoille. Tämä on porkkanaa muille kuin oululaisille. Nyt velkaa on vähiten Oulussa 1 200 euroa asukasta kohti. Velkaisin on Kiiminki, lainaa 3 300 euroa per asukas. Oulun taso on reilusti alle maan kuntien keskiarvon, Kiimingin tuplasti yli. Fuusio lisäisi nykyoululaisten velkataakkaa, ympäryskuntalaisten velka pienenisi. - Minusta ainoa järkevä keino on se että nämä rajat täältä alueelta poistetaan ja kaikki alueen voimavarat keskitetään, kiteytti auditorion etuosassa Erkki Röntynen Haukiputaalta. Tahtoa liittoon on ilmassa, mutta