Group items tagged

Hiiret joiden solut eivät reagoi rasvakudoksen erittämään leptiinihormoniin, lihovat ja laiskistuvat ja sairastuvat lisäksi kakkostyypin diabetekseen. Mutta niiden diabetes saatiin korjatuksi ja sokeritasapaino normalisoitua palauttamalla kyky reagoida leptiiniin pieneen hermosolujoukkoon tietyllä aivojen alueella.

Diabeetikoiden ruokavaliosta käydään kiivasta keskustelua sekä populaarimediassa että tieteellisissä lehdissä. Kontrolloidut kliiniset tutkimukset ovat säännönmukaisesti osoittaneet, että kakkostyypin diabeteksen ja metaboolisen oireyhtymän hoidon kannalta keskeisintä on ruokavalion hiilihydraattien vähentäminen. Nämä tulokset ovat täysin sopusoinnissa molempien sairauksien patofysiologian kanssa; häiriintynyt sokerimetabolia ja sitä seuraava kompensatorinen hyperinsulinemia (jatkuvasti koholla olevat insuliinitasot). Lueskelin juuri uusinta Diabetes-lehteä (kesäkuu 2009), mikä on Diabetesliiton julkaisema ei-vertaisarvioitu harrastelehti. Kuopion yliopiston rehtori ja "Pohjolan suurimman sokeritehtaan" liittovaltuuston puheenjohtaja Matti Uusitupa puolusteli lehdessä nykyisiä, lähinnä uskomustietoon perustuvia runsashiilihydraattisia ruokavaliosuosituksia.

Yleisesti kakkostyypin diabetekseen käytetty lääke, metformiini, tehostaa elimistön puolustus- eli immuunijärjestelmän toimintaa ja voi vahvistaa syöpähoitojen ja syöpää ehkäisevien rokotteiden tehoa, havaittiin Kanadassa McGill-yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. [...] Kanadalaistutkimuksessa todettiin että immunologisen muistin hyvyys riippuu siitä miten T-solut metabolisoivat eli polttavat rasvahappoja tartunnan huippukohdan jälkeen. Diabeteslääke metformiini vaikuttaa rasvahappojen metaboliaan ja tutkijat pystyivät metformiinilla tehostamaan "muistijäljen" muodostumista. Hiirikokeissa osoitettiin lisäksi että metformiini vahvisti kokeiluvaiheessa olevan syöpärokotteen suojavaikutusta näiden T-solujen kautta.

Berberiini on isokinoliiniryhmän alkaloideihin kuuluva ammoniumsuola. Sitä saadaan useista kasvien, kuten ruostehappomarjan (Berberis vulgaris), Berberis aristata, hydrastisjuuren (Hydrastis canadensis) ja Coptis chinensis, juurista, rungosta ja kuoresta Berberiiniä on käytetty kaukoidässä perinteisessä lääkinnässä bakteerien, virusten, sienten ja loisten torjuntaan.[3][4] Joidenkin tutkimusten mukaan se voisi toimia myös sairaalabakteeria MRSA vastaan.[5] Uusien tutkimusten perusteella berberiini vaikuttaa lupaavalta aineelta sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden (diabetes, insuliiniresistenssi, dyslipidemiat) hoitoon. Uuden raportin mukaan berberiini tehostaa synergisesti flukonatsolin vaikutusta hiivainfektioissa, myös lääkeresistenteissä tapauksissa. [6] Uusien tutkimusten mukaan berberiini yhtäältä vaimentaa tulehdusta välittäviä sytokiineja ja E-selektiiniä [7][8] ja geenejä ja toisalta lisää adiponektiinin [9] tuotantoa, mikä osaltaan selittää sen äskettäin osoitettuja monipuolisia vaikutuksia terveyteen. Berberiini on ihanteellinen hoitoaine sekä sokeri- että rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden, kuten metabolisen oireyhtymän, hoitoon, koska se vaikuttaa samanaikaisesti sekä LDL-reseptoreihin että insuliinireseptoreihin[11]. Kliinisten tutkimusten mukaan berberiini (1-1,5 g/vrk) alentaa ihmisen veren kohonnutta sokeripitoisuutta [12] yhtä hyvin kuin metformiini.[13] . Berberiini on inotrooppinen yhdiste, joka koe-eläintutkimusten mukaan voi vahvistaa sydänlihasta ja ehkäistä rytmihäiriöitä [44] [45] [46] [47]. Alustava 156 potilaan hoitotutkimus berberiinillä tukee eläinkokeiden havaintoja.[48] Berberiini stabilisoi valtimoplakkeja ja ehkäisee niiden repeämistä, jolloin infarktin riski pienenee. Berberiini on herättynyt kiinnostusta syövän estoaineena. [61][62] Sitä on tutkittu viime aikoina koe-eläimillä ja ihmisillä useissa eri syöpätaudeissa (mm. rinta-[63], eturauhas-, keuhko-, paksu

"Työstressi on naisen terveydelle kova koetus Työstressi lisää naisen riskiä sairastua diabetekseen.Pitkään jatkuva työstressi ja haastavat työolot altistavat aikuistyypin diabetekselle, tuore brittitutkimus vihjaa. Erityisen alttiita ovat naiset, jotka tekevät vaativaa ja yksinäistä työtä, johon eivät juurikaan pysty vaikuttamaan. Heidän sairastumisriskinsä on kaksinkertainen muihin verrattuna. Stressi lisää mm. ylipainoisuutta, joka puolestaan edistää diabeteksen kehittymistä, mutta nyt saadut tulokset viittaavat suorempaan vaikutukseen. Lihavuus sekä monet elämäntavat ja riskitekijät selittivät vain viidenneksen yhteydestä, tutkijat kirjoittavat Diabetes Care -lehdessä. Tutkimukseen osallistui lähes 6 000 toimistotyötä tekevää miestä ja naista, jotka eivät sairastaneet diabetesta tutkimuksen alkaessa. Viidentoista vuoden seurannan aikana noin 300 osallistujaa sairastui tyypin 2 diabeteksee"

"Rakkaat lääkärit, tutkijakollegat, toimittajat, terveysasioista päättävät ja maamme lukuisat tyypin 2 diabeetikot. Haluan kiinnittää huomiotanne LKT Timo Kuuselan blogikirjoitukseen koskien erästä diabeteksen hoitoa tutkinutta ja arvioinutta väitöskirjaa. Kyseessä on tuore (9.10.2009) Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan väitöstutkimus nimeltään "Long-term effects of fenofibrate on lipoproteins and surrogate markers of macrovascular and microvascular disease in people with type 2 diabetes" (Tekijä: Anne Hiukka)"

Suomalainen arvostettu D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt rohkeni sanoa vihdoin ääneen sen, minkä D-vitamiinitutkimusta seuranneet ovat tienneet jo pitkään: D-vitamiinia kannattaa syödä yli nykyisten suositusten. Tämä kannattaa ottaa vakavasti kaikkien omasta ja läheisten terveydestään kiinnostuneiden. Koska ravitsemuspoliittinen päätöksenteko on hidasta, on syytä kuunnella tutkijaa: "Hyvä nyrkkisääntö on Lamberg-Allardtin mukaan 20 mikrogrammaa päivässä aikuisille ja 10 mikrogrammaa pikkulapsille" (Yle 24.11.2009). Nykyinen suositus on aikuisilla 10 mikrogrammaa, jonka alle jää suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti. D-vitamiinin vallankumous on tapahtunut tieteessä nopeasti 2000-luvulla. D-vitamiinia tarvitaan ympäri elimistöä ja alhaisilla D-vitamiinitasoilla on ollut tutkimuksissa yhteys laajaan joukkoon kroonisia tauteja (ennen kaikkea syövät, sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 1 diabetes, MS-tauti, infektiot ja osteoporoosi).

D-vitamiinin turvallisuutta tarkasteltaessa pitää huomioida ainakin seuraavat kaksi asiaa: 1) Nykyiset saantisuositukset ja turvallisuurajat ovat aivan liian pieniä, kts. Viethin tutkimukset ja esim. Merckin manuaalista "Vitamin D toxicity". 2) On olemassa näyttöä siitä, että nykyisenkaltaisten suositusten seuraaminen voi altistaa tietyille kroonisille taudeille monia yksilöitä, joiden auringonvalon saanti on syystä tai toisesta rajoitettu (talvisaika 40 leveyasteiden ulkopuolella, liian peittävä vaatetus (musliminaiset) jne..). Tällaisia tauteja ovat mm. tyypin 1 diabetes, multippeli skleroosi ja muut autoimmuunisairaudet, monet syövät (eturauhassyövästä on aika hyvää näyttöä), reuma, osteoporoosi, korkea verenpaine, kaamosmasennus, jne .... Jättiannokset ovat myrkyllisiä, mutta liian vähäinen saantikin voi olla huomattava turvallisuusriski.

Vaikka riisitautia ei enää merkittävästi esiinny kehittyneen terveydenhuollon maissa, on viitteitä siitä, että talvikautena D-vitamiinin saanti on puutteellista maapallon pohjoisten alueiden väestöissä ja että tällä saattaa olla epäedullisia luustoon liittyviä (osteoporoosi) ja liittymättömiä terveysvaikutuksia (MS-tauti, tyypin I diabetes, verenkierto- ja syöpätaudit). D-vitamiinin laaja-alaiset vaikutukset solutasolla tekevät väestöhavaintoihin perustuvien sairausyhteyksien tarkemman tutkimisen houkuttelevaksi. Vaikka D-vitamiinin riisitaudin estoon tarvittava annos on pieni, on mahdollista, että kokonaisterveyden kannalta D-vitamiinin optimaalinen tarve saattaa olla huomattavasti suurempi.

Berberiini on ikivanha kansanlääke, joka on uusien tutkimusten ihanteellinen aine sekä sokeri- että rasva-aineenvaihdunnan (metabolian) häiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon (Wang tm. 2009, Cicero ja Ertek 2009). Berberiini alentaa kohonnutta veren sokeria, sokerihemoglobiinia (HbA1c) ja rasvoja (kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit ja apo B). Berberiini alentaa suurentunutta verensokeripitoisuutta yhtä tehokkaasti kuin diabeteksen peruslääke metformiini. Vaikutusmekanismikin on osittain samanlainen, AMPK:n aktivointi. Berberiini sopii erinomaisesti täydentämään diabeetikoille määrättyjä lääkkeitä (metformiini, tiatsolidinit, sulfonyyliureat, insuliinit, statiinit, ym.). Berberiinin tehostaa niiden vaikutusta, jolloin lääkkeiden tarve ja sivuvaikutusten riski pienenee. Berberiinin vaikuttava päiväannos on 1-1,5 grammaa vuorokaudessa.

"Lääkärikirja Lääketieteen sanasto Klikkaa alkukirjainta a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö Reseptisanasto Tautiryhmät Klikkaa aihetta Aivosairaudet | Alkoholi | Allergiat | Astma | Dementia | Diabetes | Epilepsia | Erektiohäiriö | HIV-AIDS | Huumeet | Kehitysvammaisuus | Ihotaudit | KELA ja viranomaisapu | Korva-, nenä- ja kurkkutaudit | Laboratoriotutkimukset | Lapsettomuus | Lastentaudit | Lihastaudit | Masennus | Matkailusairaudet | Mielenterveys | Migreeni ja päänsärky | MS-tauti | Naistentaudit | Oppimishäiriöt | Osteoporoosi | Parkinsonin tauti | Psoriaasi | Raskauden ehkäisy | Raskaus ja synnytys | Reuma ja nivelrikko | Ruuansulatuselimistön sairaudet | Silmätaudit | Sukupuolitaudit | Sydäntaudit | Syöpä | Verenpainetauti | Virtsatietaudit | Yleislääketiede"

"Lastaan imettävät äidit saattavat säästyä metaboliselta oireyhtymältä muita äitejä todennäköisemmin. Erityisesti raskausdiabetesta sairastaneet hyötyvät imetyksestä, yhdysvaltalaistutkimuksen tulokset osoittavat. Diabetes-lehdessä julkaistut tulokset viittaavat siihen, että imettäminen saattaa pysyvästi pienentää naisen riskiä sairastua metaboliseen oireyhtymään ja siten myös diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Riippuen rintaruokinnan kestosta lapsen imettäminen pienensi metabolisen oireyhtymän riskiä 39-56 prosenttia. Raskausdiabetesta sairastaneiden riski pieneni 44 - 86 prosenttia imetyksen ansiosta."

"Osteoporoosin aiheuttama luun haurastuminen ja siihen liittyvät luunmurtumat ovat jo nyt kansanterveydellisesti merkittävä ongelma. Lähes puolet yli 50-vuotiaista naisista tulee loppuelämänsä aikana saamaan jonkin osteoporoottisen luunmurtuman. Suomessa arvioidaan olevan n. 400 000 osteoporoosia sairastavaa potilasta, osteoporoottisia murtumia Suomessa syntyy n. 40 000 vuosittain, näistä lonkkamurtumia on n. 8000. Lonkkamurtumien määrän ennustetaan lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Luuta muodostetaan ja hajotetaan läpi koko elämän. Kasvukauden ajan uutta luuta muodostuu enemmin kuin hajoaa. Luut saavuttavat perintötekijöiden määräämän huippumassansas suotuisissa ympäristöolosuhteissa noin 20-vuoden iässä. Terveellä aikuisella luun määrä pysyy vakiona, jos elintavat ovat terveelliset. Vaihdevuosi-ikää lähestyttäessä luun määrä alkaa naisella vähentyä, miehilläkin luun määrä vähenee ikääntymisen myötä. Kun luuntiheys on DEXA-mittauksessa n. 25-30 prosenttia alle nuoren aikuisen keskimääräisen luuntiheyden, on diagnoosina osteoporoosi ( T-score

D-vitamiini vähentää merkittävästi riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, raportoivat Kansanterveyslaitoksen tutkijat. He seurasivat 17 vuotta noin 4000 naisen ja miehen terveydentilaa. Niillä henkilöillä, joiden veressä oli eniten D-vitamiinia, oli 40 % pienempi sairastumisriski verrattuna niihin, joiden veressä vitamiinia oli vähiten. Terveysviranomaiset ovat tehneet valtavan karhunpalveluksen väestölle vähättelemällä vitamiinien hyötyjä ja liioittelemalla niiden vaaroja

D-vitamiini on yksi ihmisen tarvitsemista rasvaliukoisista vitamiineista. D-vitamiinin muotoja ovat kolekalsiferoli (D3) ja ergokalsiferoli (D2). Ihminen pystyy itsekin tuottamaan D-vitamiinia riittävässä auringonvalossa UVB-säteilyn vaikutuksesta. D-vitamiini on steroidihormoni, jonka esimuotoa muodostuu ihossa tai saadaan ruoasta. D-vitamiinin vaikutukset välittyvät vitamiinireseptorin (VDR) kautta. Reseptoreita on kaikissa soluissa keskushermosto mukaan lukien. Useat kliiniset ja kokeelliset tulokset osoittavat D-vitamiinin vaikuttavan aivojen toimintaan. D-vitamiini voi vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen[6]. Kansanterveyslaitoksen tutkijat seurasivat 17 vuotta noin 4000 suomalaisen naisen ja miehen terveydentilaa. Niillä henkilöillä, joiden veressä oli eniten D-vitamiinia, oli 40 % pienempi sairastumisriski verrattuna niihin, joiden veressä vitamiinia oli vähiten. Maailman terveysjärjestön (WHO:n) syöväntutkimuslaitos IARC Lyonissa analysoi 18 suurta D-vitamiinitutkimusta, joihin oli osallistunut 57 311 ihmistä[7]. Heidän terveydentilaansa oli seurattu lähes kuusi vuotta. Sinä aikana 4 777 heistä kuoli. D-vitamiinia ravintolisänä käyttäneiden kuolleisuus oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin muiden. D-vitamiinilisän päiväannos vaihteli 7,5:stä 50 µg:aan; keskimäärin se oli 14 µg. D-vitamiinilisää käyttävien ihmisten veressä oli 1,5-5,2 kertaa enemmän tätä vitamiinia kuin muilla[8]. Lontoon King's Collegessa tehdyn tutkimuksen mukaan D-vitamiini lisää keuhkoissa tulehdusta vaimentavan tulehdussytokiinin, interleukiini 10:n (IL10:n) tuotantoa. Silloin astman oireet vähenevät, jopa sellaisilla potilailla, joihin kortisoni (deksametasoni) ei ole tehonnut[

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota saadaan ravinnosta. Se on myös hormoni, jota elimistö tuottaa ihossa auringonvalon vaikutuksesta. Veressä kiertävä D-vitamiini on näiden kahden summa. D-vitamiini on tärkeä vitamiini, joka esimerkiksi turvaa luulle tärkeiden rakennusaineiden riittävän saannin, vaikuttaa suotuisasti immuunipuolustusjärjestelmään ja vähentää infektiosairauksien riskiä

Seerumin 25-hydroksikolekalsiferolipitoisuuden määrittäminen on ratkaisevasti parantanut mahdollisuuksia arvioida elimistön D-vitamiinitilaa ja tämän vitamiinin saannin riittävyyttä. D-vitamiinin muodostuminen ihossa ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta rajoittuu Suomessa kesäkuukausiin, ja vitamiinia tarvitaan ravinnosta ainakin talviaikaan. D-vitamiinin\nsaannin suositeltavaa määrää on suurennettu aikuisten osalta, koska tilannetta ei ole pidetty luuston hyvinvoinnin kannalta optimaalisena. Lisäksi tutkitaan D-vitamiinin ja sen metaboliittien mahdollisia suojavaikutuksia immunologisia sairauksia kuten tyypin 1 diabetesta sekä pahanlaatuisia kasvaimia kuten eturauhas- ja paksusuolisyöpää vastaan.

Ihmiskunta on lähes koko olemassaoloaikansa elänyt eteläisemmillä leveysasteilla kuin mitä Suomi sijaitsee, ollut ulkoilmassa suurimman osan päivästä ja ilmeisesti käyttänyt vaatetusta, joka on antanut auringolle hyvän mahdollisuuden valmistaa ihon kautta D-vitamiinia. Vasta viimeisien satojen vuosien aikana on lisääntynyt urbanisaatio katkaissut tämän käytännön. Ihmiset ovat siirtyneet paljolti työskentelemään sisätiloissa, ulkoilun määrä on selvästi vähentynyt ja terveellisen perusravinnon laatu on heikentynyt.

Kiinassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että mustan teen polysakkaridi sisälsi eniten glukoosia estäviä ominaisuuksia verrattuna vihreään ja oolong-teehen. Mustan teen polysakkaridit sisälsivät lisäksi eniten vapaita radikaaleja rajoittavia ominaisuuksia. Vapaat radikaalit aiheuttavat muun muassa syöpää. Näin ollen tutkijoiden mukaan mustaa teetä voisi olla mahdollista hyödyntää diabeteksen eli sokeritaudin hoidossa. Tutkimuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli nimenomaan selvittää, voidaanko eri teelaatuja käyttää diabeteksen hoidossa