Group items tagged

D-vitamiini on yksi ihmisen tarvitsemista rasvaliukoisista vitamiineista. D-vitamiinin muotoja ovat kolekalsiferoli (D3) ja ergokalsiferoli (D2). Ihminen pystyy itsekin tuottamaan D-vitamiinia riittävässä auringonvalossa UVB-säteilyn vaikutuksesta. D-vitamiini on steroidihormoni, jonka esimuotoa muodostuu ihossa tai saadaan ruoasta. D-vitamiinin vaikutukset välittyvät vitamiinireseptorin (VDR) kautta. Reseptoreita on kaikissa soluissa keskushermosto mukaan lukien. Useat kliiniset ja kokeelliset tulokset osoittavat D-vitamiinin vaikuttavan aivojen toimintaan. D-vitamiini voi vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen[6]. Kansanterveyslaitoksen tutkijat seurasivat 17 vuotta noin 4000 suomalaisen naisen ja miehen terveydentilaa. Niillä henkilöillä, joiden veressä oli eniten D-vitamiinia, oli 40 % pienempi sairastumisriski verrattuna niihin, joiden veressä vitamiinia oli vähiten. Maailman terveysjärjestön (WHO:n) syöväntutkimuslaitos IARC Lyonissa analysoi 18 suurta D-vitamiinitutkimusta, joihin oli osallistunut 57 311 ihmistä[7]. Heidän terveydentilaansa oli seurattu lähes kuusi vuotta. Sinä aikana 4 777 heistä kuoli. D-vitamiinia ravintolisänä käyttäneiden kuolleisuus oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin muiden. D-vitamiinilisän päiväannos vaihteli 7,5:stä 50 µg:aan; keskimäärin se oli 14 µg. D-vitamiinilisää käyttävien ihmisten veressä oli 1,5-5,2 kertaa enemmän tätä vitamiinia kuin muilla[8]. Lontoon King's Collegessa tehdyn tutkimuksen mukaan D-vitamiini lisää keuhkoissa tulehdusta vaimentavan tulehdussytokiinin, interleukiini 10:n (IL10:n) tuotantoa. Silloin astman oireet vähenevät, jopa sellaisilla potilailla, joihin kortisoni (deksametasoni) ei ole tehonnut[

Syöpärokote tarkoittaa rokotetta, jota voitaisiin käyttää solun immuunipuolustuksen aktivoimiseksi syöpäkasvaimia vastaan. Rokotteet on tunnettu jo pitkään infektiotautien estossa. Myös muiden tautien, kuten syövän, hoito rokotteilla on tullut mahdolliseksi, kun on opittu paremmin ymmärtämään syövän molekyylibiologiaa ja immunologiaa. Jo 100 vuotta sitten William Coley ehdotti, että rokotteita voitaisiin käyttää syövän hoidossa.

Berberiini on isokinoliiniryhmän alkaloideihin kuuluva ammoniumsuola. Sitä saadaan useista kasvien, kuten ruostehappomarjan (Berberis vulgaris), Berberis aristata, hydrastisjuuren (Hydrastis canadensis) ja Coptis chinensis, juurista, rungosta ja kuoresta Berberiiniä on käytetty kaukoidässä perinteisessä lääkinnässä bakteerien, virusten, sienten ja loisten torjuntaan.[3][4] Joidenkin tutkimusten mukaan se voisi toimia myös sairaalabakteeria MRSA vastaan.[5] Uusien tutkimusten perusteella berberiini vaikuttaa lupaavalta aineelta sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden (diabetes, insuliiniresistenssi, dyslipidemiat) hoitoon. Uuden raportin mukaan berberiini tehostaa synergisesti flukonatsolin vaikutusta hiivainfektioissa, myös lääkeresistenteissä tapauksissa. [6] Uusien tutkimusten mukaan berberiini yhtäältä vaimentaa tulehdusta välittäviä sytokiineja ja E-selektiiniä [7][8] ja geenejä ja toisalta lisää adiponektiinin [9] tuotantoa, mikä osaltaan selittää sen äskettäin osoitettuja monipuolisia vaikutuksia terveyteen. Berberiini on ihanteellinen hoitoaine sekä sokeri- että rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden, kuten metabolisen oireyhtymän, hoitoon, koska se vaikuttaa samanaikaisesti sekä LDL-reseptoreihin että insuliinireseptoreihin[11]. Kliinisten tutkimusten mukaan berberiini (1-1,5 g/vrk) alentaa ihmisen veren kohonnutta sokeripitoisuutta [12] yhtä hyvin kuin metformiini.[13] . Berberiini on inotrooppinen yhdiste, joka koe-eläintutkimusten mukaan voi vahvistaa sydänlihasta ja ehkäistä rytmihäiriöitä [44] [45] [46] [47]. Alustava 156 potilaan hoitotutkimus berberiinillä tukee eläinkokeiden havaintoja.[48] Berberiini stabilisoi valtimoplakkeja ja ehkäisee niiden repeämistä, jolloin infarktin riski pienenee. Berberiini on herättynyt kiinnostusta syövän estoaineena. [61][62] Sitä on tutkittu viime aikoina koe-eläimillä ja ihmisillä useissa eri syöpätaudeissa (mm. rinta-[63], eturauhas-, keuhko-, paksu

"Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvahappoja, joissa on hiiliatomien välillä vain yksinkertaisia sidoksia. Rasvoja, jotka sisältävät, glyserolin kanssa esteröityneinä, etupäässä tyydyttyneitä ja transrasvahappoja, kutsutaan kovaksi rasvaksi."

"Kannabinoidit ovat psykoaktiivisia aineita, jotka aktivoivat kannabinoidireseptoreja. Hampun kannabinoidit luovat kannabiksen päihtymystilan. Kannabinoideja, yleensä synteettisiä, käytetään myös lääkkeinä. Eräät kannabinoideista ovat sisäsyntyisiä, kuten N-arakidonyylietanoliamiini eli anandamidi ja 2-arakidonyyliglyseroli eli 2-AG. Elimistön kannabinoidireseptoreilla ja endokannabinoideilla on nykyarvion mukaan laaja ja merkityksellinen rooli monissa ihmisen elintoiminnoissa. Eräitä kannabispohjaisia lääkkeitä on käytetty Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa syöpä- ja AIDS-potilaiden heikentyneen ruokahalun hoidossa. Uudella CB1 reseptorisalpaajalla (rimonabantti) on saatu erittäin lupaavia tuloksia mm. liikalihavuuden hoidossa. Lääkkeen on myös todettu auttavan koehenkilöitä tupakoinnin lopettamisessa. Rimonabantti myydään reseptilääkkeenä Euroopassa kauppanimellä Acomplia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kannabinoidisysteemiin vaikuttavilla lääkeaineilla, kuten synteettinen kannabinoidi nabilone, voitaisiin hoitaa lisäksi mm. useita neurologisia sairauksia (Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti, MS tauti, Touretten syndrooma, skitsofrenia), silmänpainetautia, kipua, tulehdustiloja sekä erilaisia syöpiä."

"Durrat (Sorghum) on kasvisuku, joka käsittää noin 60 lajia. Durraa käytetään ihmisten ja kotieläinten ravinnoksi Afrikassa, Intiassa ja Etelä-Amerikassa. Alkujaan durra on kotoisin Afrikasta, missä sen käyttö on edelleen yleisintä. Durra on vehnän, kauran, maissin ja ohran ohella yksi maailman viidestä käytetyimmästä viljasta."