Group items tagged

Listeriainfektioiden määrä yli 60-vuotiailla on kaksinkertaistunut Isossa-Britanniassa yhdeksän viime vuoden aikana. Elintarvikevirasto (FSA) arvelee, että syynä on sodanjälkeisen niukkuuden ajan kokeneiden säästäväisyys: vanhukset syövät vanhentuneita elintarvikkeita, koska eivät raaski heittää niitä pois. Listeriainfektion aiheuttaa elintarvikkeiden välityksellä tarttuva Listeria monocytogenes -bakteeri. Listeriainfektio on vaarallinen vanhuksille, pienille lapsille, raskaana oleville naisille ja aikuisille, joilla on heikko immuunipuolustus. He myös saavat listeriainfektion helpommin kuin terveet aikuiset. Terveille aikuisille listeriabakteeritartunta ei välttämättä aiheuta oireita lainkaan.

Viljellyt sienet sisältävät kohtalaisen paljon B-ryhmän vitamiineihin kuuluvia riboflaviinia, niasiinia ja foolihappoja. Lisäksi sienistä saa kivennäis- ja hivenaineista esim. kaliumia, fosforia, sinkkiä ja kuparia. Herkkusienet ovat myös loistavia seleenin lähteitä. Terveysvaikutustutkimuksissa on todettu, että sienillä on veren kolesterolitasoa alentava, syöpää ehkäisevä sekä elimistön immuunipuolustusta voimistavia vaikutuksia.

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota saadaan ravinnosta. Se on myös hormoni, jota elimistö tuottaa ihossa auringonvalon vaikutuksesta. Veressä kiertävä D-vitamiini on näiden kahden summa. D-vitamiini on tärkeä vitamiini, joka esimerkiksi turvaa luulle tärkeiden rakennusaineiden riittävän saannin, vaikuttaa suotuisasti immuunipuolustusjärjestelmään ja vähentää infektiosairauksien riskiä

Nutrigenomiikka avartaa ymmärrystämme ravintolisien terveysvaikutuksista. Maitohappobakteerit (probiootit) parantavat ihmisen puolustuskykyä monia sairauksia vastaan vaikuttamalla edullisesti suolen limakalvon geeneihin, raportoivat hollantilaiset tutkijat Proceedings of the National Academy of Sciences -lehden verkkojulkaisussa  (PNAS Online Early Edition).

Yleisesti kakkostyypin diabetekseen käytetty lääke, metformiini, tehostaa elimistön puolustus- eli immuunijärjestelmän toimintaa ja voi vahvistaa syöpähoitojen ja syöpää ehkäisevien rokotteiden tehoa, havaittiin Kanadassa McGill-yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. [...] Kanadalaistutkimuksessa todettiin että immunologisen muistin hyvyys riippuu siitä miten T-solut metabolisoivat eli polttavat rasvahappoja tartunnan huippukohdan jälkeen. Diabeteslääke metformiini vaikuttaa rasvahappojen metaboliaan ja tutkijat pystyivät metformiinilla tehostamaan "muistijäljen" muodostumista. Hiirikokeissa osoitettiin lisäksi että metformiini vahvisti kokeiluvaiheessa olevan syöpärokotteen suojavaikutusta näiden T-solujen kautta.

Syöpärokote tarkoittaa rokotetta, jota voitaisiin käyttää solun immuunipuolustuksen aktivoimiseksi syöpäkasvaimia vastaan. Rokotteet on tunnettu jo pitkään infektiotautien estossa. Myös muiden tautien, kuten syövän, hoito rokotteilla on tullut mahdolliseksi, kun on opittu paremmin ymmärtämään syövän molekyylibiologiaa ja immunologiaa. Jo 100 vuotta sitten William Coley ehdotti, että rokotteita voitaisiin käyttää syövän hoidossa.

"Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin, suomalaisasiantuntijat muistuttavat. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan D-vitamiinityöryhmän puheenjohtaja ja ravitsemustieteiden dosentti Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopistosta sanoo, että D-vitamiinilla näyttää olevan vaikutusta sekä aikuisiässä hankitun että synnynnäisen immuunivasteen muodostumiseen. - Tutkimusten valossa kaikkien hedelmällisessä iässä olevien naisten olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota riittävään D-vitamiinin saantiin jo raskautta suunniteltaessa, jotta äidin elimistön D-vitamiinipitoisuus olisi riittävä sikiön immuunivasteen kehittymiselle, Lamberg-Allardt toteaa. "

"Elimistön puolustusjärjestelmä täytyy saada toimimaan syntymän jälkeen. Hiirillä tehdyt tutkimukset osoittavat, että oleellisia siinä ovat ns. SFB-bakteerit (segmented filamentous bacteria). Japanilais-yhdysvaltalainen tutkimus lähti liikkeelle sattumalta tehdystä havainnoista kuten usein käy. New Yorkin yliopistossa tutkittiin hiiren puolustusjärjestelmän ns. T-soluja suolistossa ja tuloksissa oli ristiriitaisuuksia. Erot johtuivat koe-eläiminä käytettyjen hiirten alkuperästä eli eri paikoissa kasvatettujen hiirten elimistö toimi eri tavoin. Niiden suoliston bakteerikanta poikkesi toisistaan ja oleelliseksi osoittautuivat SFB-bakteerit. Jos niitä ei ollut, hiirten elimistö ei pystynyt tuottamaan Th17-tyyppisiä immuunisoluja."

Ett tillräckligt intag av omega 3-fettsyror i vår kost är viktigt såväl för normal utveckling av det lilla barnets hjärna som för att bibehålla hälsan hos vuxna individer. Vetenskapliga studier har visat gynnsam effekt på flera normalfysiologiska funktioner såsom syn och minnesförmåga samt på hjärtats retledningssystem och blodfetter. Det finns även epidemiologiskt stöd för att ett högt omega 3-intag sannolikt skyddar mot uppkomst av vissa tumörsjukdomar. Studier talar dessutom för att omega 3-syror kan dämpa inflammatorisk aktivitet. På molekylär nivå medieras ome­ga 3-syrornas effekter sannolikt via flera mekanismer såsom genreglering och förändrad balans mellan prosta­glan­diner och leukotriener samt genom direkta effekter på cellmembranernas struktur och funktion. I vår diet är fet fisk från kalla hav särskilt rik på omega 3-syror. Är omega 3-syrorna då alltigenom nyttiga och sjukdomsförebyggande? Om man får tro hälsokosttillverkarna tycks det vara så. Under den nu allt snabbare accelererande influensapandemin kan det emellertid vara av vikt att belysa en potentiell hälsorisk med omega 3-syrorna. Jämfört med vanlig influensa karakteriseras den nya influensan (H1N1) bl a av att individer som insjuknar drabbas av mer uttalade skador på luftvägsslemhinnan, och de tycks ha högre risk för aggressivt förlöpande viral pneumoni.