Group items tagged

"D-vitamiinin puute on yleistä ikääntyvillä ihmisillä ja se heikentää aivotoimintaa, osoittaa uusi tutkimus. Suosittelen ikääntyville D-vitamiinia päivittäin niin paljon, että seerumin D-vitamiinin pitoisuus (25-OHD) ylittää 75 nmol/l. Yleensä siihen tarvitaan vähintään 50- 75 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Bostonissa vuosina 2003-2007 tehtyyn tutkimukseen osallistui 318 kotipalvelun piirissä olevaa henkilöä, iältään 65-99 vuotta (keski-ikä 73 vuotta). Heistä 231 (72,6 %) oli naisia. Kaikista mitattiin seerumin D-vitamiinin pitoisuus (25-OHD). Hyvin matalia pitoisuuksia (alle 25 nmol/l) oli 14,5 prosentill"

Antioksidanttien (etenkin karnosiinin) ja uuden farmaseuttisen kalaöljyn, E-EPAn nauttiminen (mieluiten yhdessä) ruuan lisänä parantaa lähes kaikkien neurologisten ja psykiatristen aivotautien ja -häiriöiden käypää hoitoa ja ehkäisee lääkkeiden sivuvaikutuksia. E-EPA on kalaöljystä valmistettu entistä tehokkaampi versio (jossa EPA-molekyyliin on lisätty etyyliryhmä), puhdas ja täysin turvallinen luonnonaine, joka voi auttaa moniin neurologisiin ja psykiatrisiin ongelmiin: ... DHA-puutoksen syynä ei ole välttämättä yksipuolinen tai puutteellinen ruokavalio, vaan liian aktiivisesti toimiva entsyymi, fosfolipaasi A2 (cPLA2), joka irrottaa ja hajottaa aivosolujen DHA-molekyylejä. (Bazan ym. 2002a, Gattaz ym. 1990, Hudson ym. 1999, Ross ym. 1997, 1999, Mahadik ym. 2001). PLA2:n liiallista aktiviteettia on kaikissa edellä luetelluissa neurologisissa aivosairauksissa, kuten Parkinsonin taudissa (Ross ym. 2001), Alzheimerin taudissa (Bazan ym. 2002b) ja harvinaisessa Friedrichin ataksiassa ja muissa aivojen surkastumistaudeissa (Ross ym. 2000). ... Tässä kohdin tulee EPA-rasvahappo apuun. EPA on PLA2:n estäjä, ja samalla se on itse solukalvojen olennainen rakenneosa, joka tuottaa hyviä prostaglandiineja ja leukotrieenejä (eikosanoideja) (Finnen ja Lowell 1991, Ho ym. 2000).

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on antanut tieteellisen lausunnon tauriinista ja glukuronolaktonista, jotka ovat energiajuomien yleisiä ainesosia. Lausunnon mukaan energiajuomien säännöllisestä nauttimisesta aiheutuva altistuminen näille aineille ei ole turvallisuuden kannalta huolestuttavaa. EFSAn elintarvikkeiden lisäaineita ja elintarvikkeisiin lisättäviä ravintoaineita käsittelevä lautakunta katsoo, että huolta tauriinin mahdollisista haittavaikutuksista aivoihin voidaan pitää aiheettomana. Lautakunnan mukaan myös huoli glukuronolaktonin mahdollisista haittavaikutuksista munuaisiin on aiheeton

D-vitamiini on yksi ihmisen tarvitsemista rasvaliukoisista vitamiineista. D-vitamiinin muotoja ovat kolekalsiferoli (D3) ja ergokalsiferoli (D2). Ihminen pystyy itsekin tuottamaan D-vitamiinia riittävässä auringonvalossa UVB-säteilyn vaikutuksesta. D-vitamiini on steroidihormoni, jonka esimuotoa muodostuu ihossa tai saadaan ruoasta. D-vitamiinin vaikutukset välittyvät vitamiinireseptorin (VDR) kautta. Reseptoreita on kaikissa soluissa keskushermosto mukaan lukien. Useat kliiniset ja kokeelliset tulokset osoittavat D-vitamiinin vaikuttavan aivojen toimintaan. D-vitamiini voi vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen[6]. Kansanterveyslaitoksen tutkijat seurasivat 17 vuotta noin 4000 suomalaisen naisen ja miehen terveydentilaa. Niillä henkilöillä, joiden veressä oli eniten D-vitamiinia, oli 40 % pienempi sairastumisriski verrattuna niihin, joiden veressä vitamiinia oli vähiten. Maailman terveysjärjestön (WHO:n) syöväntutkimuslaitos IARC Lyonissa analysoi 18 suurta D-vitamiinitutkimusta, joihin oli osallistunut 57 311 ihmistä[7]. Heidän terveydentilaansa oli seurattu lähes kuusi vuotta. Sinä aikana 4 777 heistä kuoli. D-vitamiinia ravintolisänä käyttäneiden kuolleisuus oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin muiden. D-vitamiinilisän päiväannos vaihteli 7,5:stä 50 µg:aan; keskimäärin se oli 14 µg. D-vitamiinilisää käyttävien ihmisten veressä oli 1,5-5,2 kertaa enemmän tätä vitamiinia kuin muilla[8]. Lontoon King's Collegessa tehdyn tutkimuksen mukaan D-vitamiini lisää keuhkoissa tulehdusta vaimentavan tulehdussytokiinin, interleukiini 10:n (IL10:n) tuotantoa. Silloin astman oireet vähenevät, jopa sellaisilla potilailla, joihin kortisoni (deksametasoni) ei ole tehonnut[

"D-vitamiini näyttäisi suojaavan keskushermoston rappeutumissairauksilta. Viime vuosien aikana on saatu lisävalaistusta normaaliin elimistön vanhenemiseen, kun on selvinnyt, että vanhenemista jarruttavan hormonin (FGF-23) vaikutus perustuu D-vitamiiniin. Sekä koe-eläimillä että ihmisillä on todettu, että FGF-23 jarruttaa D-vitamiinin hormonaalisten muotojen tuottoa. Siten FGF-23:n toimintaa häiritsevät mutaatiot saavat aikaan D-vitamiinin yliaktiivisuuden ja nopeuttavat vanhenemista. Tamperelainen tutkimusryhmä on juuri ilmestyneessä arvostetussa Psychoneuroendocrinology-lehdessä osoittanut, että sekä D-vitamiinin yliaktiivisuus että sen vaikutuksen puutos nopeuttavat fysiologista vanhenemista. Tutkimusryhmä on jo aikaisemmin raportoinut, että eturauhassyövän riski on pienimmillään, kun seerumin D-vitamiinipitoisuus on normaali, mutta riski lisääntyy sekä matalilla että korkeilla veripitoisuuksilla. Sairastumisriski noudattaa U-muotoista riippuvuutta D-vitamiinin veripitoisuudesta. Tällainen U-muotoinen riippuvuus D-vitamiinista näyttäisi olevan melko yleistä, koska sellainen ilmenee myös kokonaiskuolleisuudessa, sydänkuolleisuudessa ja luuston haurastumisessa. On mahdollista, että oikealla D-vitamiinin annostelulla voitaisiin lykätä monien kroonisten sairauksien alkamista jopa vuosilla myöhemmäksi. Tällaisia sairauksia ovat eräät yleiset syövät, sokeritauti, verisuonten kalkkeutuminen, verenpainetauti, keskushermoston rappeutumissairaudet, astma, autoimmuunisairaudet ja osteoporoosi."

"Aivojen magneettikuvaukseen perustuva seurantatutkimus on paljastanut, että lapsina lyijylle altistuneilla henkilöillä on aikuisena pysyvä aivovaurio. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltain radiologiseuran (RSNA) vuosikokouksessa. "Mikään osa aivoja ei säästy lyijyaltistukselta", tutkimuksen päätekijä Cincinnatin yliopiston radiologian professori Kim Cecil sanoi. "Aivojen eri osissa vaikutus on erilainen." Cicinnatin lyijytutkimuksessa seurattiin 376 vastasyntynyttä sikiöaikaisen ja varhaislapsuuden lyijyaltistuksen vaikutusten selvittämiseksi. Lapset syntyivät vuosien 1979 ja 1987 välillä Cincinnatin kohonneen lyijyaltistusriskin alueilla. Lapsille tehtiin käyttäytymistestejä ja verikokeita lyijyn määrän selvittämiseksi."

"Odottavan äidin lakritsin ahmiminen saattaa vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan runsas lakritsin syönti raskausaikana näkyy lasten kognitiivisessa päättelyssä kahdeksanvuotiaana. "

"Kalaa ja muita mereneläviä syövät äidit tarjoavat sikiölle hyvät eväät hermoston normaaliin kehittymiseen. Sopiva annos olisi runsas 300 grammaa viikossa, todetaan brittiläis-yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa. Kala sisältää runsaasti hyödyllisiä omega-3-rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä sikiön aivojen kehitykselle. Tämä todennäköisesti selittääkin tutkimuksen havainnot. Tutkimukseen osallistui lähes 12 000 raskaana olevaa naista, jotka arvioivat ruokavaliotaan raskauden loppupuolella. Lasten kielellistä älykkyyttä mitattiin heidän ollessaan 8-vuotiaita. Lisäksi äidit arvioivat lastensa kehitystä lasten ollessa 6 kuukauden, 1,5 vuoden ja 2,5, 3,5 ja 7 vuoden ikäisiä"