Group items tagged

"Terveysviestit solmussa 30.11.-1 TEKSTI:Jukka Ruukki Tänään pahasta, huomenna hyvästä ja ylihuomenna molempia. Terveysuutisia ahmiva lukija on syystä ihmeissään. Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2001 Pari vuotta sitten monelta suomalaiselta takertui aamun uutispuuro kurkkuun. Otsikot kertoivat, ettei kuitu suojaa suolistosyövältä. Tuliko lusikoitua turhaan kaurapuuroa kaikki nämä vuodet? Viesti kummastutti, sillä terveysvalistajat olivat vuosikymmeniä toitottaneet, että viljatuotteiden ja kasvisten sisältämä kuitu nopeuttaa ruoan kulkua paksusuolessa ja vähentää seinämän altistumista karsinogeeneille. Soppaa hämmensi entisestään se, ettei tulos hetkauttanut tiedeyhteisön uskoa vallitseviin ravintosuosituksiin. Kuitua sopii popsia varmuuden vuoksi entiseen tahtiin, lausuivat uutista kommentoineet tutkijat. Kriittinen kuluttaja saattaa puolestaan kysyä, tuleeko muutaman vuoden päästä uusi tutkimus, joka tyrmää nämä havainnot ja palauttaa asiat takaisin lähtöruutuun. Takaiskut kuuluvat tutkimukseen - Se on mahdollista, sanoo Antti Aro Kansanterveyslaitoksesta. Ravitsemusosaston tutkimusprofessori myöntää, että kuitu-uutiset ovat olleet tutkijoille kiusallisia, mutta takaiskut kuuluvat tieteen luonteeseen: ajan ja lisätutkimusten myötä jotkin käsitykset varmistuvat ja toiset kumotaan. - Tieteen tarjoama tieto on epävarmaa, totta toistaiseksi, Aro korostaa. Usein uudet menetelmät ja aiempaa huolellisemmat tutkimukset suistavat vanhat totuudet jalustalta. Näin on käynyt myös kuidun tapauksessa. Syöpäsuoja on karissut, mutta samalla on tullut muuta tilalle. - Kuitupitoinen ruokavalio näyttää ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja sekä diabetesta, Aro huomauttaa. Ainakin kunnes toisin osoitetaan."

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäisen D-vitamiinisaannin tulisi olla ennen 70 ikävuotta 7,5 µg/VRK ja 10 µg/VRK sen jälkeen. Tällaisella saannilla elimistön D-vitamiinin tarve ei tule koskaan turvattua ilman riittäviä erillisiä D-vitamiinilisiä tai "etelän aurinkolomia". Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2004 laatimat suositukset ovatkin aikansa eläneitä eivätkä nykytiedon mukaan turvaa väestön D-vitamiinin tarvetta. D-vitamiinireseptoreita, jotka yhdessä D-vitamiinin kanssa toimivat solun sisäisinä säätelijöinä, on mm aivoissa, eturauhasessa, rintarauhasessa, paksussa suolessa ja vasta-aineita tuottavissa soluissa. D-vitamiini säätelee yli 200 geeniä, joista osa säätelee solujen lisääntymistä, erilaistumista, kuolemaa ja verisuonten syntyä. Riittävän D-vitamiinin saanti vähentää tutkimustiedon mukaan selvästi riskiä sairastua eturauhasen, rintarauhasen ja imukudoksen syöpiin, diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin - siis sairauksiin, jotka ovat suomalaisten suuria terveysongelmia. Lisätietoja: Olli Simonen, Suomen Osteoporoosiliiton pj puh 044-3080306 ( D-vitamiinin puute kansanterveyshaasteena) Christel Lamberg-Allardt, professori, puh 09-19158266 tai 040-5769500 (väestön D-vitamiinin tarve ja saanti) Hannu Aro, professori puh 040-353 7644 (osteoporoosin, -malasian ja murtumien diagnostiikka ja hoito)

Seerumin 25-hydroksikolekalsiferolipitoisuuden määrittäminen on ratkaisevasti parantanut mahdollisuuksia arvioida elimistön D-vitamiinitilaa ja tämän vitamiinin saannin riittävyyttä. D-vitamiinin muodostuminen ihossa ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta rajoittuu Suomessa kesäkuukausiin, ja vitamiinia tarvitaan ravinnosta ainakin talviaikaan. D-vitamiinin\nsaannin suositeltavaa määrää on suurennettu aikuisten osalta, koska tilannetta ei ole pidetty luuston hyvinvoinnin kannalta optimaalisena. Lisäksi tutkitaan D-vitamiinin ja sen metaboliittien mahdollisia suojavaikutuksia immunologisia sairauksia kuten tyypin 1 diabetesta sekä pahanlaatuisia kasvaimia kuten eturauhas- ja paksusuolisyöpää vastaan.