Group items tagged

Pekka J Nykänen Helsingin ympäristön reumatoimisto Tässä yhteenvedossa tarkastelen D-vitamiinin sekä kalsiumin merkitystä lähinnä luuston hyvinvoinnin kannalta.

Miksi verisuonet kalkkeutuvat ja luusto haurastuu kalkin puutteessa? Miksi vihreitä kasviksia pitäisi syödä useita kertoja päivässä. Kasvit muodostavat lyhytketjuista fyllokinonia eli K1-vitamiinia. Bakteerit muodostavat pitempiketjuisia menakinoneja (MK) eli K2-vitamiineja. Bakteerien tuottamat menakinonit erotetaan toisistaan sivuketjujen pituuden mukaan toisistaan lyhenteellä MK-n jossa n voi olla 5-13. Bakteerit syntetisoivat pitkäketjuisia muotoja käymisprosesseissa joko suolistossa tai käyttämällä valmistetuissa ruoka-aineissa kuten esimerkiksi eräissä hapanmaitotuotteissa ja juustoissa sekä eräissä hapatetuissa tuotteissa, varsinkin Japanissa yleisissä hapatetuissa soijapavuissa (natto). Nisäkkäillä useiden elinten solut kykenevät muuntamaan K1-vitamiinista K2-vitamiinia (MK-4). Menakinoni-4:ää (MK-4) syntetisoidaan eri puolilla elimistöä fyllokinonista, mutta sen merkitys tunnetaan vielä huonosti. Sitä tavataan runsaasti esimerkiksi aivoissa, mutta sen tehtäviä siellä ei tiedetä. Ravinnosta MK-4:ää saadaan varsinkin kananmunista ja lihasta, MK-8:aa ja MK-9:ää taas juustoista. Japanissa MK-7:ää saadaan erityisen runsaasti hapatetusta natto-soijasta. Eräälle tietyn bacillus subtilis -bakteerin syntetisoimalle erityisen paljon MK-7- vitamiinia tuottavalle nattokannalle onkin myönnetty terveysvaikutteisen elintarvikkeen asema Japanissa. Hyvin pitkäsivuketjuiset menakinonit MK-10 - MK-13) ovat Bacteroides-suvun anaerobisten bakteerien tuottamia. Niitä ei ole merkittävissä määrin ruoka-aineissa, mutta silti niitä on ihmisen ja eläinten maksassa. Tämä viittaa siihen, että niiden alkuperä on suolistossa.

"Osteoporoosin tiedetään olevan pääasiassa D-vitamiinin ja auringon valon puutesairaus. Afrikasassa osteoporoosi on tuntematon ja mitä pohjoisemmaksi tullaan sitä enemmän on luuston haurastumista ja murtumia. Lonkkamurtumia ei Afrikassa juuri tunneta ja murtumien määrä kasvaa samanikäisellä väestöllä monisatakertaisesti tänne pohjoiseen tultaessa. Nyt on selvinnyt että jo äidin raskauden aikainen D-vitamiinin saanti on tärkeää lapsen tulevalle luuntiheydelle. Ne brittiäidit, jotka käyttivät D-vitamiinivalmisteita sekä ne äidit,jotka synnyttivät kesällä saivat vahvempiluisia jälkeläisiä ja ero näkyi vielä 9 vuoden iässä. "

Kovaa harjoittelevat urheilijat! Lukekaa tämä teksti! Kova harjoittelu voi aiheuttaa rasitusmurtumia alaraajan luihin ja D-vitamiinia nauttimalla voidaan rasitusmurtumien synty ehkäistä. Lääkäri Juha-Petri Ruoholan väitöskirjan mukaan liian vähäinen D-vitamiinin saanti voi altistaa rasitusmurtumien syntymiselle urheilijoille. Tutkimuksen mukaan murtumapotilailla oli selkeästi normaalia alhaisemmat D-vitamiinitasot.

"Vitamiinilisissä kannattaa suosia D3-vitamiinia On ilmeistä, että suomalaiset eivät saa ruoasta ja auringonvalosta riittävästi D-vitamiinia, niinpä onkin turvauduttava D-vitamiinilisiin. Kannattaa huomioida, että D-vitamiineissa on eroja. D2-valmisteet ovat tehottomampia kuin D3-valmisteet. D-vitamiinitason nostaminen kannattaa. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että jo pelkällä D-vitamiinilla pystytään vähentämään murtumia, kun potilaan D-vitamiinitaso saadaan yli 75 nmol/l. Tärkeä syy D-vitamiinin käyttöön on myös se, että D-vitamiinilla voidaan vähentää kaatumisia. D-vitamiinin on todettu parantavan ikäihmisillä lihasvoimaa ja tasapainoa ja sitä kautta vaikuttavan kaatumisriskiä pienentävästi. Erityishuomiota vaativat myös potilaat, joilta on poistettu mahalaukku tai joilla on imeytymishäiriöitä aiheuttava suolistosairaus. Heillä, kuten myös kirroosi- ja keliakiapotilailla, vaste ravinnosta saatuun D-vitamiiniin on muita huonompi. D-vitamiinilisän annosta voidaan joutua heidän kohdallaan nostamaan huomattavasti."

"Älä unohda D-vitamiinia Kalsiumin merkitys luuston hyvinvoinnin kannalta on pureutunut ihmisten mieliin tukevasti, mutta D-vitamiinin tärkeys luustolle on jostain syystä jäänyt vähemmälle huomiolle. Se on luiden haurastumisen ehkäisyn kannalta kuitenkin yhtä ratkaisevan tärkeässä asemassa kuin kalsiumkin. Ihminen saa D-vitamiinia erityisesti auringonvalosta, joka tekee suomalaisista pohjoisen pallonpuoliskon valottomuuden "uhreja". - Suomalaiset eivät saa riittävästi auringonvaloa, minkä takia kärsimme D-vitamiinin puutteesta oikeastaan ympäri vuoden, Tuppurainen kertoo. D-vitamiinin saaminen tulisikin turvata toisin keinoin, esimerkiksi ruokavalion avulla: luustolle korvaamattoman arvokasta vitamiinia saa etenkin kalasta."

"Pohjolan kitsas aurinko tarjoaa D-vitamiinia seuraavan kerran maaliskuussa. Talvella luustovitamiinit pitää tankata ruoasta tai purkista. Kala on D-vitamiininlähteistä parhaita. D on se aurinkovitamiini, jota jokainen muistaa lapsena napsineensa - onnekkaimmat Vitol-helmien tai peräti suklaan muodossa, karskimpien perheiden kasvatit kalanmaksaöljynä. Ilman D-vitamiinia ihmisen elimistö ei kykene käyttämään hyväkseen ruoasta tulevaa kalsiumia, ja se näkyy luustossa. Riisitauti on puutostautien klassikko, jota tavataan meillä yhä. Joka vuosi siihen sairastuu muutama pikkulapsi, jolle ei ole annettu D-vitamiinilisää. D-vitamiinin puute pehmentää aikuistenkin luustoa, mutta silloin taudin nimi on osteomalasia. D:n puutteen katsotaan olevan myös yksi osteoporoosin riskitekijöistä. - D-vitamiinin vajaus ei tunnu olossa eikä näy päälle, ennen kuin luut tosiaan alkavat pehmentyä. Omaa vitamiinitilannettaan kannattaa miettiä, jos ei syö lainkaan kalaa ja käyttää vain vähän D-vitaminoituja maitovalmisteita, toteaa dosentti Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopistosta."

"D-vitamiini näyttäisi suojaavan keskushermoston rappeutumissairauksilta. Viime vuosien aikana on saatu lisävalaistusta normaaliin elimistön vanhenemiseen, kun on selvinnyt, että vanhenemista jarruttavan hormonin (FGF-23) vaikutus perustuu D-vitamiiniin. Sekä koe-eläimillä että ihmisillä on todettu, että FGF-23 jarruttaa D-vitamiinin hormonaalisten muotojen tuottoa. Siten FGF-23:n toimintaa häiritsevät mutaatiot saavat aikaan D-vitamiinin yliaktiivisuuden ja nopeuttavat vanhenemista. Tamperelainen tutkimusryhmä on juuri ilmestyneessä arvostetussa Psychoneuroendocrinology-lehdessä osoittanut, että sekä D-vitamiinin yliaktiivisuus että sen vaikutuksen puutos nopeuttavat fysiologista vanhenemista. Tutkimusryhmä on jo aikaisemmin raportoinut, että eturauhassyövän riski on pienimmillään, kun seerumin D-vitamiinipitoisuus on normaali, mutta riski lisääntyy sekä matalilla että korkeilla veripitoisuuksilla. Sairastumisriski noudattaa U-muotoista riippuvuutta D-vitamiinin veripitoisuudesta. Tällainen U-muotoinen riippuvuus D-vitamiinista näyttäisi olevan melko yleistä, koska sellainen ilmenee myös kokonaiskuolleisuudessa, sydänkuolleisuudessa ja luuston haurastumisessa. On mahdollista, että oikealla D-vitamiinin annostelulla voitaisiin lykätä monien kroonisten sairauksien alkamista jopa vuosilla myöhemmäksi. Tällaisia sairauksia ovat eräät yleiset syövät, sokeritauti, verisuonten kalkkeutuminen, verenpainetauti, keskushermoston rappeutumissairaudet, astma, autoimmuunisairaudet ja osteoporoosi."

"04.01.2010 15:00 D-vitamiini ja kalisum vähentävät lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuutta, osoittaa tuore suomalaistutkimus. Lonkkamurtuma on vaikein osteoporoosin eli luukadon heikentämän luun murtuma, ja siihen liittyy huomattava ylikuolleisuus ja toimintakyvyn heikkeneminen. Drugs Aging -lehdessä (2009;26:409-421) hiljattain julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan kalsiumin ja D-vitamiinin samanaikaisella käytöllä lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuutta voitaisiin kuitenkin vähentää. Dosentti Peter Lüthje työryhmineen tutki Päijät-Hämeen keskussairaalan ja Kuusankosken aluesairaalan vastuualueella vuosina 2003-2004 hoidettujen lonkkamurtumapotilaiden elimistön D-vitamiinipitoisuuksia ja D-vitamiinin käytön yhteyttä murtuman jälkeiseen selviytymiseen. Tutkimusaineisto koostui 221 lonkkamurtumapotilaasta. Naisten keski-ikä oli 81 vuotta ja miesten 73 vuotta. Potilaiden selviytymistä seurattiin murtuman jälkeen 37-52 kuukautta. 28 kuukauden seurannan kohdalla 221 tutkimukseen kuuluvasta potilaasta elossa oli 137 potilasta (62 %). Tilastoanalyysissa tärkeimmäksi lonkkamurtumasta selviytymistä selittäväksi tekijäksi osoittautui D-vitamiinin ja kalsiumin käyttö (kalsium- ja D-vitamiinilääkitys). Toiseksi tärkein selittävä tekijä oli osteoporoosilääkitys"

"Lääkäri Hannu Vierolan mielestä suomalaisten D-vitamiinin puute alkaa olla hälyttävällä tasolla. Ruokavaliosta tai ympäristöstä kesällä saatu vitamiinimäärä ei riitä syksyllä edes isänpäivään saakka. Iisalmelaislääkäri Hannu Vierola on työnsä kautta päätynyt tutkimaan potilaidensa D-vitamiinin määriä. Tulokset ovat olleet hälyttäviä, esimerkiksi 15-vuotiaista tytöistä joka viides on lähestulkoon riisitaudin partaalla. D-vitamiinin vajaus koskee kuitenkin myös kaikkia muita ikäluokkia ja molempia sukupuolia. Kriisiryhmiä ovat nuoret ja vanhukset sekä laktoosi-intoleranssia ja keliakiaa potevat. D-vitamiinin puute aiheuttaa lukuisia puutostiloja. Matala D-vitamiini lisää Vierolan mukaan mm. syöpäriskiä, luun haurastumista, diabetesta, verenpainetautia, MS-tautia ja influenssaa.Vitamiinin lisääminen ruokavalioon vähentää nivel- ja lihassärkyjä, kohentaa lihasvoimaa, mielialaa ja karkoittaa väsymystä."

"Osteoporoosin aiheuttama luun haurastuminen ja siihen liittyvät luunmurtumat ovat jo nyt kansanterveydellisesti merkittävä ongelma. Lähes puolet yli 50-vuotiaista naisista tulee loppuelämänsä aikana saamaan jonkin osteoporoottisen luunmurtuman. Suomessa arvioidaan olevan n. 400 000 osteoporoosia sairastavaa potilasta, osteoporoottisia murtumia Suomessa syntyy n. 40 000 vuosittain, näistä lonkkamurtumia on n. 8000. Lonkkamurtumien määrän ennustetaan lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Luuta muodostetaan ja hajotetaan läpi koko elämän. Kasvukauden ajan uutta luuta muodostuu enemmin kuin hajoaa. Luut saavuttavat perintötekijöiden määräämän huippumassansas suotuisissa ympäristöolosuhteissa noin 20-vuoden iässä. Terveellä aikuisella luun määrä pysyy vakiona, jos elintavat ovat terveelliset. Vaihdevuosi-ikää lähestyttäessä luun määrä alkaa naisella vähentyä, miehilläkin luun määrä vähenee ikääntymisen myötä. Kun luuntiheys on DEXA-mittauksessa n. 25-30 prosenttia alle nuoren aikuisen keskimääräisen luuntiheyden, on diagnoosina osteoporoosi ( T-score