Skip to main content

Home/ Terveys/ Group items tagged 2008

Rss Feed Group items tagged

Matti Narkia

veteraaniurheilija (christer sundqvist): Suomessa oli huono kesä - pitäisikö ... - 0 views

  •  
    sunnuntai, lokakuu 19, 2008\nSuomessa oli huono kesä - pitäisikö olla huolestunut D-vitamiinin riittävyydestä?\n*\nKirjoitettu 25.9.2008. Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti ja asiantuntevasti! Jo 61 kommenttia 19.10.2008. Sano sinäkin mielipiteesi D-vitamiinista! Ystäväni Christel Lamberg-Allardt on valittu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asiantuntijajäseneksi (Osteoporoosiliitto). Uskoisin D-vitamiiniasian tarkentumiseen, ehkä jopa D-vitamiinisuositusten nostamiseen. \n\nMatti Narkia tarjoaa hienon vinkin englanninkielen taitoisille: Lukekaa tohtori John Cannellin uutiskirjeitä D-vitamiinista. Viimeisin löytyy tästä. Koko portaali on erittäin mielenkiintoinen! Kiitos vihjeestä.
Matti Narkia

Maitohappobakteerit - sfnet.keskustelu.terveys | Google Groups - 0 views

  •  
    Keskustelua maitohappobakteereista ja probiooteista sfnet.keskustelu.terveys -ryhmassä 17.8.2008.
Matti Narkia

Proteiinien ja hiilihydraattien suositeltava suhde muuttumassa - Poliklinikka.fi - Terv... - 2 views

  •  
    Proteiinien ja hiilihydraattien suositeltava suhde muuttumassa 01.08.2008. Heinäkuussa ravitsemusalaa kiinnosti New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan kasvispitoinen Atkinsin dieetti on tehokas laihtumiskeino. Kaksivuotisessa tutkimuksessa vertailtiin Atkinsin dieetin, Välimeren ruokavalion ja vähärasvaisen ruokavalion purevuutta laihtumiseen. Ne, jotka aterioivat Atkinsin oppien mukaan, kevenivät eniten, noin 5,5 kiloa, kun vähärasvaiselle ruokavaliolla olleiden paino putosi vain 3,3 kiloa. Onko rasva mainettaan parempi? Suomen Akatemian johtaja, dosentti Mikael Fogelholm toppuuttelee ja huomauttaa, että tutkittavat eivät noudattaneet oikeaa Atkinsin ruokavaliota. -Rasvojen osuus oli 38 prosenttia eli ei aivan tolkuton. Atkinsissa usein yli puolet energiasta tulee rasvasta. Myös hiilihydraattien osuus oli suurempi ja kasviksia tutkittavat söivät paljon. Vähärasvainen ruokavaliokin oli itse asiassa normaalirasvainen. Proteiinit ja eettisyys Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset valmistuvat vuonna 2012. Ne eivät haasta nykyisiä suosituksia: kuitupitoinen vilja on terveellisempää kuin vähäkuituinen ja kasvi- ja kalarasva parempaa kuin eläinrasva. -Sen sijaan paljon pohdintaa herättää kysymys on, kumpaan on suhtauduttava kriittisemmin; nopeisiin hiilihydraatteihin vai eläinrasvaan, miettii Fogelholm. -Kun pohditaan kysymystä ranskanleipä vai juusto, voi vastaus olla jopa juusto eli valkoisia viljoja olisi aikomus vähentää, proteiineja lisätä ja suhtautua ehkä vähän suopeammin myös koviin rasvoihin, Fogelholm arvaa. Laihduttajalle proteiinit tuovat kylläisyyttä. Lisäksi proteiinien palaessa noin 20 prosenttia energiasta haihtuu lämpönä harakoille, kun taas rasvoilla osuus on 5 prosenttia. Onkin ehdotettu, että proteiinien osuutta ruokavaliossa pitäisi selvästi nostaa. -Mutta onko eettistä suosia ruokavaliota, jonka tuottaminen kuluttaa paljon energiaa tai saa eläimet vo
Matti Narkia

Manninen Nutraceuticals: Taubes vastaa Braylle - 0 views

  •  
    Manninen Nutraceuticals: Taubes vastaa Braylle Taubes vastaa Braylle "Lihavuusauktoriteetti" George Bray julkaisi varsin kummallisen kirja-arvion Obesity Reviews -tiedelehdessä muutama viikko takaperin. Artikkelissa käsiteltiin Gary Taubesin Good Calories, Bad Calories -teosta. Alla Taubesin vastine.
Matti Narkia

A(H1N1)-influenssa ja D-vitamiini - Terveesti - 0 views

  •  
    Influenssan leviämisen vuodenaikatekijää on haettu 80-luvulta lähtien (Hope-Simpson 1987). Auringon valon saantia ja elimistön D-vitamiinitasojen vaihtelua on jo pitkään epäilty täksi vuodenaikatekijäksi. Viime vuosina tämä yhteys on jo hyvin pitkälle varmistunut kun seerumin D-vitamiinitasoja on opittu mittaaman ja sen myötä on voitu todeta että väestön D-vitamiinitasot elimistössä laskevat voimakkaasti syksyllä ja talvella samanaikaisesti kun influenssa leviää. Lisäksi kun viime vuosina on selvinnyt D-vitamiinin merkittävä asema elimistön immuunipuolustuksen säätelijänä, niin yhteyttä voidaan pitää ainakin suurelta osin selvitettynä eli laskevien D-vitamiinitasojen huonontama immuniteetti altistaa ihmiset influenssalle kuten ilmeisesti monille muillekin infektioille (Cannell 2008).
Matti Narkia

K-vitamiinit - Terveesti - 0 views

  •  
    Miksi verisuonet kalkkeutuvat ja luusto haurastuu kalkin puutteessa? Miksi vihreitä kasviksia pitäisi syödä useita kertoja päivässä. Kasvit muodostavat lyhytketjuista fyllokinonia eli K1-vitamiinia. Bakteerit muodostavat pitempiketjuisia menakinoneja (MK) eli K2-vitamiineja. Bakteerien tuottamat menakinonit erotetaan toisistaan sivuketjujen pituuden mukaan toisistaan lyhenteellä MK-n jossa n voi olla 5-13. Bakteerit syntetisoivat pitkäketjuisia muotoja käymisprosesseissa joko suolistossa tai käyttämällä valmistetuissa ruoka-aineissa kuten esimerkiksi eräissä hapanmaitotuotteissa ja juustoissa sekä eräissä hapatetuissa tuotteissa, varsinkin Japanissa yleisissä hapatetuissa soijapavuissa (natto). Nisäkkäillä useiden elinten solut kykenevät muuntamaan K1-vitamiinista K2-vitamiinia (MK-4). Menakinoni-4:ää (MK-4) syntetisoidaan eri puolilla elimistöä fyllokinonista, mutta sen merkitys tunnetaan vielä huonosti. Sitä tavataan runsaasti esimerkiksi aivoissa, mutta sen tehtäviä siellä ei tiedetä. Ravinnosta MK-4:ää saadaan varsinkin kananmunista ja lihasta, MK-8:aa ja MK-9:ää taas juustoista. Japanissa MK-7:ää saadaan erityisen runsaasti hapatetusta natto-soijasta. Eräälle tietyn bacillus subtilis -bakteerin syntetisoimalle erityisen paljon MK-7- vitamiinia tuottavalle nattokannalle onkin myönnetty terveysvaikutteisen elintarvikkeen asema Japanissa. Hyvin pitkäsivuketjuiset menakinonit MK-10 - MK-13) ovat Bacteroides-suvun anaerobisten bakteerien tuottamia. Niitä ei ole merkittävissä määrin ruoka-aineissa, mutta silti niitä on ihmisen ja eläinten maksassa. Tämä viittaa siihen, että niiden alkuperä on suolistossa.
Matti Narkia

D-vitamiinia saadaan edelleen liian vähän - Helsingin yliopisto - Maatalous-m... - 0 views

  •  
    "D-vitamiinin saanti on edelleenkin riittämätöntä suurella osalla suomalaisia. Heli Viljakainen selvitti väestön D-vitamiininsaantia 23.5. tarkastettavassa väitöskirjassaan. Hän toivoo nykyistä enemmän D-vitamiinilla täydennettyjä elintarvikkeita helpottamaan tilannetta"
Matti Narkia

Suomalaisten D-vitamiinin saanti on riittämätöntä - 0 views

  •  
    Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäisen D-vitamiinisaannin tulisi olla ennen 70 ikävuotta 7,5 µg/VRK ja 10 µg/VRK sen jälkeen. Tällaisella saannilla elimistön D-vitamiinin tarve ei tule koskaan turvattua ilman riittäviä erillisiä D-vitamiinilisiä tai "etelän aurinkolomia". Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2004 laatimat suositukset ovatkin aikansa eläneitä eivätkä nykytiedon mukaan turvaa väestön D-vitamiinin tarvetta. D-vitamiinireseptoreita, jotka yhdessä D-vitamiinin kanssa toimivat solun sisäisinä säätelijöinä, on mm aivoissa, eturauhasessa, rintarauhasessa, paksussa suolessa ja vasta-aineita tuottavissa soluissa. D-vitamiini säätelee yli 200 geeniä, joista osa säätelee solujen lisääntymistä, erilaistumista, kuolemaa ja verisuonten syntyä. Riittävän D-vitamiinin saanti vähentää tutkimustiedon mukaan selvästi riskiä sairastua eturauhasen, rintarauhasen ja imukudoksen syöpiin, diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin - siis sairauksiin, jotka ovat suomalaisten suuria terveysongelmia. Lisätietoja: Olli Simonen, Suomen Osteoporoosiliiton pj puh 044-3080306 ( D-vitamiinin puute kansanterveyshaasteena) Christel Lamberg-Allardt, professori, puh 09-19158266 tai 040-5769500 (väestön D-vitamiinin tarve ja saanti) Hannu Aro, professori puh 040-353 7644 (osteoporoosin, -malasian ja murtumien diagnostiikka ja hoito)
Matti Narkia

D-vitamiinin puutos on suuri terveysriski - Terveyshymy - 0 views

  •  
    Tunnettu ravitsemus- ja antioksidanttihoitoja antava lääkäri Erkki Antila sanoo suoraan, että tämänhetkiset D-vitamiinin saantisuositukset ovat riittämättömiä. Kun virallinen suositus puhuu 7,5 mikrogramman päiväsaannista ravinnosta, Antila suosittelee seitsenkertaista annostusta. - Näin pystyttäisiin torjumaan monia vaikeita sairauksia. 7,5 mikrogrammaa takaa vain sen, ettei riisitautia tule, hän sivaltelee.
Matti Narkia

D-vitamiini: Puutteellisesti ymmärretty, turhaan pelätty - 0 views

  •  
    Ihmiskunta on lähes koko olemassaoloaikansa elänyt eteläisemmillä leveysasteilla kuin mitä Suomi sijaitsee, ollut ulkoilmassa suurimman osan päivästä ja ilmeisesti käyttänyt vaatetusta, joka on antanut auringolle hyvän mahdollisuuden valmistaa ihon kautta D-vitamiinia. Vasta viimeisien satojen vuosien aikana on lisääntynyt urbanisaatio katkaissut tämän käytännön. Ihmiset ovat siirtyneet paljolti työskentelemään sisätiloissa, ulkoilun määrä on selvästi vähentynyt ja terveellisen perusravinnon laatu on heikentynyt.
Matti Narkia

D - etelän hormoni ja pohjoisen vitamiini - 0 views

  •  
    Vaikka riisitautia ei enää merkittävästi esiinny kehittyneen terveydenhuollon maissa, on viitteitä siitä, että talvikautena D-vitamiinin saanti on puutteellista maapallon pohjoisten alueiden väestöissä ja että tällä saattaa olla epäedullisia luustoon liittyviä (osteoporoosi) ja liittymättömiä terveysvaikutuksia (MS-tauti, tyypin I diabetes, verenkierto- ja syöpätaudit). D-vitamiinin laaja-alaiset vaikutukset solutasolla tekevät väestöhavaintoihin perustuvien sairausyhteyksien tarkemman tutkimisen houkuttelevaksi. Vaikka D-vitamiinin riisitaudin estoon tarvittava annos on pieni, on mahdollista, että kokonaisterveyden kannalta D-vitamiinin optimaalinen tarve saattaa olla huomattavasti suurempi.
Matti Narkia

D-vitamiinipuute yhteydessä sydän- ja verisuonitaudin aiheuttamiin kuolemiin ... - 0 views

  •  
    Alhainen veren D-vitamiinitaso liittyy sydän- ja verisuonitaudin aiheuttamiin kuolemiin, kirjoittaa Archives of Internal Medicine-lehti. Uudet tutkimustulokset ovat vakuuttaneet lääkärit siitä, että 50-60 prosenttia pohjoisamerikkalaisista ja koko maapallon vanhuksista kärsii D-vitamiinipuutoksesta. Tutkimuksen taustatieto antaa viitteitä siitä, että myös nuorempien ikäluokkien D-vitamiinin saanti on liian vähäistä. D-vitamiinin "varastomuotoa", 25-hydroksivitamiinia esiintyi tutkittavien veressa 20-30 nanogrammaa vähemmän millilitrassa. D-vitamiinilla on laajat vaikutukset terveyteen. D-vitamiinipuutos voi johtaa muun muassa kaatumisiin, luiden murtumiin, syöpään, munuaisen toimintahäiriöihin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä kohonneeseen verenpaineeseen.
Matti Narkia

Menakinoni - Terveesti - 0 views

  •  
    Menakinoni-4:ää (MK-4) syntetisoidaan eri puolilla elimistöä fyllokinonista, mutta sen merkitys tunnetaan vielä huonosti. Sitä tavataan runsaasti esimerkiksi aivoissa, mutta sen tehtäviä siellä ei tiedetä. Ravinnosta MK-4:ää saadaan varsinkin kananmunista ja lihasta, MK-8:aa ja MK-9:ää taas juustoista. Japanissa MK-7:ää saadaan erityisen runsaasti hapatetusta natto-soijasta. Eräälle tietyn bacillus subtilis -bakteerin syntetisoimalle erityisen paljon MK-7- vitamiinia tuottavalle nattokannalle onkin myönnetty terveysvaikutteisen elintarvikkeen asema Japanissa
Matti Narkia

D-vitamiinilla masennusta torjumaan - Uutisia masennuksesta - Tohtori.fi - 0 views

  •  
    D-vitamiinilla masennusta torjumaan Hollantilaistutkimuksen mukaan masennusta potevien D-vitamiinin saanti on usein vähäisempään kuin terveiden. Tulokset eivät kuitenkaan osoita kumpi potilaille tulee ensin, masennus vai D-vitamiinin vähyys
Matti Narkia

Mitä tarkoittaa viitearvo :: Terveyskirjasto - 0 views

  •  
    Laboratoriokokeiden tuloslistassa annetaan yleensä suluissa niin sanotut normaaliarvot eli ne rajat, joiden välissä tulos on vielä "normaali". Sana normaali on lainausmerkeissä siksi, että sitä termiä ei haluta lääketieteessä käyttää, koska ei ole mitään jyrkkää rajaa sille, mikä on normaalia ja mikä ei. Viitearvot ilmoittavat, että 95 %:lla terveistä ihmisistä arvot ovat annettujen lukujen välissä. Noin viidellä prosentilla terveistä ihmisistä tulos voi olla viitearvoa suurempi tai pienempi. Miksi ei pyritä sataan prosenttiin? Syynä on ihmisten suuri yksilöllisyys. Jos pyrittäisiin sataan prosenttiin eli siihen, että kaikki terveet sijoittuisivat viitearvojen sisälle, tulisi liikaa "vääriä normaaleja". Tämä tarkoittaa, että joillakin yksilöillä tulos olisi lähellä ylä- tai alarajaa mutta kuitenkin viitearvojen sisällä, vaikka heillä olisi sairaus. Normaaliarvojen sijasta ammattikielessä puhutaan viitearvoista. Ne saadaan, kun tutkitaan riittävän suuri joukko terveitä ihmisiä. Ihmiset ovat yksilöitä ja sen vuoksi jokaisen laboratoriotutkimuksen tulos on yksilöllinen ja vaihtelee tiettyjen rajojen sisällä. Viitearvot ilmoittavat, että 95 %:lla terveistä ihmisistä arvot ovat annettujen lukujen välissä. Noin viidellä prosentilla terveistä ihmisistä tulos voi olla viitearvoa suurempi tai pienempi. Miksi ei pyritä sataan prosenttiin? Syynä on ihmisten suuri yksilöllisyys. Jos pyrittäisiin sataan prosenttiin eli siihen, että kaikki terveet sijoittuisivat viitearvojen sisälle, tulisi liikaa "vääriä normaaleja". Tämä tarkoittaa, että joillakin yksilöillä tulos olisi lähellä ylä- tai alarajaa mutta kuitenkin viitearvojen sisällä, vaikka heillä olisi sairaus. Viitearvojen 95 prosentin sääntö merkitsee, että viidellä prosentilla terveistä ihmisistä laboratoriotulos on viitearvojen ulkopuolella. Vastaavasti, jos tutkimuksia tehdään samalle ihmiselle paljon, todennäköisyys viit
1 - 16 of 16
Showing 20 items per page