Group items tagged

Lääkäri Juha-Petri Ruoholan väitöskirjan mukaan liian vähäinen D-vitamiinin saanti voi altistaa rasitusmurtumien syntymiselle urheilijoille. Tutkimuksen mukaan murtumapotilailla oli selkeästi normaalia alhaisemmat D-vitamiinitasot. On olemassa erityinen TRACP5b-entsyymi (tartrate-resistant acid phosphatase 5b), joka antaa aika selvän kuvan luun hajotuksen määrästä elimistössä. Tätä entsyymiä mitataan osteoporoosin (luukato) diagnostiikassa ja yllätyksettömästi sama entsyymi soveltui myös rasitusmurtumien osoittamiseen. Kohonnut seerumin TRACP5b-arvo nosti murtuman todennäköisyyden kahdeksankertaiseksi verrokkeihin nähden näissä Ruoholan tutkimuksissa. D-vitamiinia voi siis lämpimästi suositella urheilijoille varsinkin talvikuukausina, jolloin auringon kautta saatava D-vitamiinivaikutus on Suomessa lähes olematon.

D-vitamiini vähentää merkittävästi riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, raportoivat Kansanterveyslaitoksen tutkijat. He seurasivat 17 vuotta noin 4000 naisen ja miehen terveydentilaa. Niillä henkilöillä, joiden veressä oli eniten D-vitamiinia, oli 40 % pienempi sairastumisriski verrattuna niihin, joiden veressä vitamiinia oli vähiten. Terveysviranomaiset ovat tehneet valtavan karhunpalveluksen väestölle vähättelemällä vitamiinien hyötyjä ja liioittelemalla niiden vaaroja

D-vitamiini on yksi ihmisen tarvitsemista rasvaliukoisista vitamiineista. D-vitamiinin muotoja ovat kolekalsiferoli (D3) ja ergokalsiferoli (D2). Ihminen pystyy itsekin tuottamaan D-vitamiinia riittävässä auringonvalossa UVB-säteilyn vaikutuksesta. D-vitamiini on steroidihormoni, jonka esimuotoa muodostuu ihossa tai saadaan ruoasta. D-vitamiinin vaikutukset välittyvät vitamiinireseptorin (VDR) kautta. Reseptoreita on kaikissa soluissa keskushermosto mukaan lukien. Useat kliiniset ja kokeelliset tulokset osoittavat D-vitamiinin vaikuttavan aivojen toimintaan. D-vitamiini voi vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen[6]. Kansanterveyslaitoksen tutkijat seurasivat 17 vuotta noin 4000 suomalaisen naisen ja miehen terveydentilaa. Niillä henkilöillä, joiden veressä oli eniten D-vitamiinia, oli 40 % pienempi sairastumisriski verrattuna niihin, joiden veressä vitamiinia oli vähiten. Maailman terveysjärjestön (WHO:n) syöväntutkimuslaitos IARC Lyonissa analysoi 18 suurta D-vitamiinitutkimusta, joihin oli osallistunut 57 311 ihmistä[7]. Heidän terveydentilaansa oli seurattu lähes kuusi vuotta. Sinä aikana 4 777 heistä kuoli. D-vitamiinia ravintolisänä käyttäneiden kuolleisuus oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin muiden. D-vitamiinilisän päiväannos vaihteli 7,5:stä 50 µg:aan; keskimäärin se oli 14 µg. D-vitamiinilisää käyttävien ihmisten veressä oli 1,5-5,2 kertaa enemmän tätä vitamiinia kuin muilla[8]. Lontoon King's Collegessa tehdyn tutkimuksen mukaan D-vitamiini lisää keuhkoissa tulehdusta vaimentavan tulehdussytokiinin, interleukiini 10:n (IL10:n) tuotantoa. Silloin astman oireet vähenevät, jopa sellaisilla potilailla, joihin kortisoni (deksametasoni) ei ole tehonnut[

Alhainen veren D-vitamiinitaso liittyy sydän- ja verisuonitaudin aiheuttamiin kuolemiin, kirjoittaa Archives of Internal Medicine-lehti. Uudet tutkimustulokset ovat vakuuttaneet lääkärit siitä, että 50-60 prosenttia pohjoisamerikkalaisista ja koko maapallon vanhuksista kärsii D-vitamiinipuutoksesta. Tutkimuksen taustatieto antaa viitteitä siitä, että myös nuorempien ikäluokkien D-vitamiinin saanti on liian vähäistä. D-vitamiinin "varastomuotoa", 25-hydroksivitamiinia esiintyi tutkittavien veressa 20-30 nanogrammaa vähemmän millilitrassa. D-vitamiinilla on laajat vaikutukset terveyteen. D-vitamiinipuutos voi johtaa muun muassa kaatumisiin, luiden murtumiin, syöpään, munuaisen toimintahäiriöihin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä kohonneeseen verenpaineeseen.

"Helsingin Sanomat kertoo 13.12.03 suomalaistutkijoiden löydöstä seuraavasti: "Tampereen yliopiston anatomian professorin Pentti Tuohimaan ja solubiologian professorin Timo Ylikomin tutkimusryhmät ovat sekoittaneet D-vitamiinitutkimuksen koko mailmassa. Niiden mukaan D-vitamiinia ei ole olemassakaan, ei ainakaan sellaista kuin on luultu. Sitä vastoin tutkijat ovat löytäneet uuden hormonin ja sen myötä uuden hormonijärjestelmän. Havainto muuttaa käsityksiä syövän ja monien muiden tautien hoidosta, sillä hormoni vaikuttaakin koko elimistöön". Kirjoituksen mukaan tutkimusryhmän kiinalaisjäsen Yan-Ru Lou teki vuosi sitten mullistavan havainnon, jonka mukaan maksan tuottama kalsidioli, jota aikaisemmin on pidetty mitättömänä, on hormoni joka vaikuttaa kaikkiin kudoksiin. Se viestittää niille ympäristön tilasta, kertoo milloin niiden pitää jakautua, ja myös estää niitä jakautumasta. D-vitamiinin puutos saa kudokset villiintymään ja voi aiheuttaa syöpää. Tutkimuksen mukaan tämä maksan tuottama D-vitamiini ehkäisee eturauhassyöpää tai lykkää sen puhkeamista. Se vähentää myös rintasyövän, paksusuolen, peräsuolen, munuaisen, munasarjan, haiman, virtsarakon, ruokatorven, sappirakon ja mahalaukun syövän riskiä, samoin alttiutta sairastua lymfoomaan tai leukemiaan. Lamberg-Allardtin mukaan monet tutkimustulokset viittaavat siihen, että nykyinen D-vitamiinin saantisuositus ei riitä nostamaan veren kalsidiolipitoisuuksia sopivalle tasolle. D-vitamiinin liikasaanti on haitallista, mutta tällöin puhutaan aivan toisista annoksista kuin mitä ruuasta voi saada. "

"D-vitamiini parantaa yli 65-vuotiaiden ihmisten elämänlaatua ja ehkäisee ennenaikaista sydänkuolemaa, ilmenee Amerikan geriatriyhdistyksen lehden julkaisemasta tutkimuksesta. Myös Suomen THL julkaisi vastikään raportin, jonka mukaan seerumin vähäinen D-vitamiinin pitoisuus liittyi sydäntauteihin ja -kuolemiin. Seerumin D-vitamiinin pitoisuus (25-0HD eli S-D-25), joka on pienempi kuin 25 nmol/l, liittyy suurentuneeseen sydäntautien ja kuoleman riskiin, kirjoittavat amerikkalaiset tutkijat. Heidän aineistonsa käsitti 3408 yli 65-vuotiasta miestä ja naista, joiden terveydentilaa seurattiin Third National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES III) -tutkimuksessa. Keskimäärin 7,3 vuoden seuruun aikana kuoli 1493 (44 %) tutkituista. Vähän yli puolet (767) kuolemista johtui sydänkohtauksista."

Aurinko, D-vitamiini ja sydäntaudit liittyvät toisiinsa. On väärin syyttää kolesterolia ja ruokavaliota sydän- ja verisuonitaudeista, sanoo englantilainen gastroenterologi David Grimes Machesterin yliopistosta. Hän on tutkinut yli 20 vuotta sydän- ja valtimotautien esiintymistä eri väestöissä, ja nyt hän on julkaissut aiheesta 642-sivuisen perusteellisen kirjan ´Vitamin D and Cholesterol´. Sen mukaan sepelvaltimotaudin pääasiallinen syy on auringonvalon ja D-vitamiinin puute, eikä suinkaan kolesteroli ja rasvainen ruoka. Tohtori Grimes sai kimmokkeen alkaa tutkia auringonvalon, veren D-vitamiinin ja sydäntautien yhteyksiä havaittuaan, että Englantiin muuttaneet aasialaiset sairastuivat sydäntauteihin sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi he asettuivat asumaan. Pohjoiseen muuttaneet aasialaiset sairastuivat useammin kuin Etelä-Englantiin muuttaneet, ruokavaliosta riippumatta. Grimes selvitti kuinka paljon aurinkoisia päiviä eri paikkakunnilla oli ja kuinka paljon asukkaat saivat aurinkoa, ja hän vertasi lukuja sairaustilastoihin. Yhteys oli selvä: Sydänpotilailla on "leveysastetauti" (latitude sickness). Lenkki on D-vitamiini, päätteli Grimes. Sen pääasiallinen lähdehän ihmiskunnalle on auringovalo; ruoasta saamme vain hyvin mitättömän pienen määrän päivittäin, 5-7 mikrogrammaa (µg). Tarve voi olla jopa 100 µg, minkä useimmat maahanmuuttajat olivat saaneet helposti päivittäin auringosta lähtömaissaan.

"Kuluttajille on eräillä keskustelufoorumeilla yritelty uskotella, että öljypohjaiset D-vitamiinivalmisteet omaavat paremman biologisen hyväksikäytettävyyden kuin D-vitamiinitabletit, mutta tälle väitteelle ei löydy mitään tukea tieteellisestä kirjallisuudesta. Norjalaistutkimuksessa verrattiin D3-vitamiinia sisältävät multivitamiinitabletin ja D3-vitamiinia sisältävän kalaöljykapselin vaikutuksia seerumin (veren) 25-OH-D-vitamiinipitoisuuteen (S-25(OH)D). Koehenkilöt saivat neljän viikon ajan 10 mikrogrammaa D3-vitamiinia joko tableteista tai öljykapseleista. Tablettiryhmässä S-25(OH)D-pitoisuus nousi keskimäärin 35,8 nmol/l ja kapseliryhmässä 32,3 nmol/l. "We conclude that fish oil capsules and multivitamin tablets containing 10 microg cholecalciferol administered over a 4-week period produced a similar mean increase in s-25(OH)D concentration", päättelivät tutkijat. Vuotta aiemmin julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että D3-vitamiini imeytyy erilaisista leivistä samalla tehokkuudella kuin D-vitamiinivalmisteesta. Kanadalaistutkijat raportoivat juuston osalta samanlaisia tuloksia. Vuonna 2003 jenkkitutkijat totesivat, että "fat is not required for vitamin D to be bioavailable." Mainittakoon lopuksi, että D3-vitamiinitabletteihin lisätään yleensä D3-vitamiinivalmistetta, jossa on öljy jo valmiina. Ainesosaluetteloissa lukee lähes säännönmukaisesti "D3-vitamiinivalmiste" ja sen jälkeen suluissa pelkkä aktiiviaine eli "kolekalsiferoli" tai "sisältää mm. kolekalsiferolia ja soijaöljyä" tai jotain vastaavaa. Tämä D3-vitamiinivalmiste on sitten ympäröity täyteaineilla, jotka eivät vaikuta D3-vitamiinin imeytymiseen millään tavalla. Tabletti hajoaa hyvin nopeasti maha-suolikanavassa."

"Tällä sivulla mainitut lääkkeet voivat estää auringon valon UVB-säteitä muodostamasta ihossa D-vitamiinia ja D-vitamiinin imeytymistä ravinnosta ja ravintolisistä. Lääkkeiden käyttäjän D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) voi olla pienempi kuin mikä on terveyden kannalta ihanteellista (75-250 nmol/l). Suomalaisten S-D-25 on muutoinkin keskimäärin vain noin 40 nmol/l, elleivät he käytä D-vitamiinilisiä. Lääkkeen säännöllinen käyttö voi siten vaatia tavallistakin suurempaa D-vitamiinin saantia ravintolisän muodossa. Orlistaatti (kauppanimiä Alli ja Xenical, laihdutuslääkkeitä, estävät rasvojen ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä suolesta vereen), barbituraatit (unilääkkeet), karbamatsepiini (epilepsialääke), kolestyramiini, simetidiini (Tagamet), kolestipoli, kortikosteroidit (kortisonit), famotidiini (käytetään liikahappoisuuteen), fosfenytoiini (epilepsialääke), isoniatsidi (tuberkuloosilääke, nitsatidiini (mahahaavalääke), fenobarbitaali (epilepsia- ja unilääke), fenytoiini (epilepsialääke), ranitidiini (mahahaavalääke), rifampiini eli fluvastatiini ja valproaatti (epilepsialääke)."

"Suomalaisten vähäinen D-vitamiinin saanti lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin ja aivan erityisesti aivohalvaukseen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) uudessa raportissaan. Laitos on tehnyt suuren virheen vastustaessaan vitamiinien käyttöä ravintolisänä. Nyt on korkea aika nostaa D-vitamiinin saantisuositus ajan tasalle, vähintään 50, mieluiten 100 mikrogrammaan (µg) päivässä. Nykyinen viranomaissuositus on 3-60-vuotiaille 7,5 ja alle 3 ja yli 60-vuotiaille 10 µg/vrk."