Group items tagged

Lääkäri Juha-Petri Ruoholan väitöskirjan mukaan liian vähäinen D-vitamiinin saanti voi altistaa rasitusmurtumien syntymiselle urheilijoille. Tutkimuksen mukaan murtumapotilailla oli selkeästi normaalia alhaisemmat D-vitamiinitasot. On olemassa erityinen TRACP5b-entsyymi (tartrate-resistant acid phosphatase 5b), joka antaa aika selvän kuvan luun hajotuksen määrästä elimistössä. Tätä entsyymiä mitataan osteoporoosin (luukato) diagnostiikassa ja yllätyksettömästi sama entsyymi soveltui myös rasitusmurtumien osoittamiseen. Kohonnut seerumin TRACP5b-arvo nosti murtuman todennäköisyyden kahdeksankertaiseksi verrokkeihin nähden näissä Ruoholan tutkimuksissa. D-vitamiinia voi siis lämpimästi suositella urheilijoille varsinkin talvikuukausina, jolloin auringon kautta saatava D-vitamiinivaikutus on Suomessa lähes olematon.

Ajattelin, että me voisimme jatkaa keskustelua siten, että keräämme tähän uuteen keskusteluketjuun ajatuksiamme D-vitamiinin myrkyllisyydestä. Se näyttäisi olevan se kynnyskysymys, joka estää uusien, reilusti suurempien, D-vitamiiniannosten laajapohjaisen käyttöönoton.

Influenssan leviämisen vuodenaikatekijää on haettu 80-luvulta lähtien (Hope-Simpson 1987). Auringon valon saantia ja elimistön D-vitamiinitasojen vaihtelua on jo pitkään epäilty täksi vuodenaikatekijäksi. Viime vuosina tämä yhteys on jo hyvin pitkälle varmistunut kun seerumin D-vitamiinitasoja on opittu mittaaman ja sen myötä on voitu todeta että väestön D-vitamiinitasot elimistössä laskevat voimakkaasti syksyllä ja talvella samanaikaisesti kun influenssa leviää. Lisäksi kun viime vuosina on selvinnyt D-vitamiinin merkittävä asema elimistön immuunipuolustuksen säätelijänä, niin yhteyttä voidaan pitää ainakin suurelta osin selvitettynä eli laskevien D-vitamiinitasojen huonontama immuniteetti altistaa ihmiset influenssalle kuten ilmeisesti monille muillekin infektioille (Cannell 2008).

Mikä on länsimaisen lääketieteen suurin virhearvio? Miksi Suomen terveydenhuolto on rahoituskriisissä? Miksi rintasyöpä lisääntyy? Miksi Suomessa on diabetesta eniten maailmassa? Miksi vanhuksemme päätyvät laitoksiin? D-vitamiinin puuteko selittää kansantautimme? Johtuuko suomalainen kansanluonne vain D-vitamiinin puutteesta?

Tähän 8.8.2009 kirjoitettuun juttuun on ilmestynyt mielenkiintoisia kommentteja (lue kaikki!). Viimeisin päivitys 22.8.2009. Ota sinäkin kantaa siihen onko Neonomide -nimimerkillä esiintyvä asiantuntija oikeassa, että saantisuosituksia pitäisi todella reippaasti kohottaa. Kommentteja on tullut tähän blogikirjoitukseen tosi paljon (yli 100 kpl!) ja sähköpostia varsin runsaasti (yli 30 kpl). Tasapuolisuuden kannalta on ollut hyvä, että erityisesti viime päivinä on tullut D-vitamiinin saantisuositusten nostamiseen kielteisemmin suhtautuvia kommentteja.

Tähän kirjoitukseen on koottu (erilaisia yhteenveroartikkeleja läpi käyden) kaikki merkittävät ruokavaliokokeet, joissa on satunnaistettu suuri määrä ihmisiä vähentämään tyydyttyneen rasvan syömistä tehden mahdollisimman vähän muita muutoksia ja seurattu useiden vuosien ajan sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin tai kuolleisuutta. Tällaisten tutkimusten tekeminen on kallista. Siksi tutkimuksia ei ole suinkaan tuhansia, vaan pelkästään kymmenen kappaletta.

Vasabladet haastatteli 18.5.2009 diabetespotilas Ingemar Erikssonia ja asiantuntijoita Annika Dahlqvistia, Antti Heikkilää ja Christer Sundqvistia. Ingemarin tapaus on mielenkiintoinen. Hänellä todettiin lihavuuden lisäksi korkea verenpaine ja myöskin verensokeri oli koholla. Hoitona hänelle määrättiin kaksi lääkettä ja hän sai kehotuksen välttää rasvoja. Lisäksi häntä kehotettiin liikkumaan paljon. Hän onnistuikin pudottamaan painoaan lähinnä kovalla liikunnalla ja nälkäkuurilla. Tuli syksy ja liikunta jäi vähemmälle. Paino nousi entisiin lukemiin. Sattumalta hän löysi Sten Sture Skaldemanin kirjan. Skaldeman oli pudottanut painoaan 145 kilosta 80 kiloon syömällä paljon rasvoja. Niinpä Ingemar Eriksson päätti kokeilla samaa keinoa. Hän söi lihaa, läskiä, kalaa, voita, kananmunia ja vihanneksia. Jätti kokonaan pois perunan ja muut runsaasti hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet.

"D-vitamiini ja verenpainetauti liittyvät toisiinsa, osoitti suuri amerikkalainen sairaanhoitajien terveysseuranta. Nyt Connecticutin yliopiston professorit William White ja Pooja Luthra aloittavat uuden 3-vuotisen tutkimuksen selvittääkseen D-vitamiinin puutteen merkityksestä verenpainetaudin synnyssä ja hoidossa. "Potilaat eivät useinkaan ymmärrä, että heillä on puutetta D-vitamiinista tai he eivät osaa yhdistää D-vitamiinia muuhun kuin luuston sairauksiin", sanoo sisätautiopin professori William B. White. "

Miksi verisuonet kalkkeutuvat ja luusto haurastuu kalkin puutteessa? Miksi vihreitä kasviksia pitäisi syödä useita kertoja päivässä. Kasvit muodostavat lyhytketjuista fyllokinonia eli K1-vitamiinia. Bakteerit muodostavat pitempiketjuisia menakinoneja (MK) eli K2-vitamiineja. Bakteerien tuottamat menakinonit erotetaan toisistaan sivuketjujen pituuden mukaan toisistaan lyhenteellä MK-n jossa n voi olla 5-13. Bakteerit syntetisoivat pitkäketjuisia muotoja käymisprosesseissa joko suolistossa tai käyttämällä valmistetuissa ruoka-aineissa kuten esimerkiksi eräissä hapanmaitotuotteissa ja juustoissa sekä eräissä hapatetuissa tuotteissa, varsinkin Japanissa yleisissä hapatetuissa soijapavuissa (natto). Nisäkkäillä useiden elinten solut kykenevät muuntamaan K1-vitamiinista K2-vitamiinia (MK-4). Menakinoni-4:ää (MK-4) syntetisoidaan eri puolilla elimistöä fyllokinonista, mutta sen merkitys tunnetaan vielä huonosti. Sitä tavataan runsaasti esimerkiksi aivoissa, mutta sen tehtäviä siellä ei tiedetä. Ravinnosta MK-4:ää saadaan varsinkin kananmunista ja lihasta, MK-8:aa ja MK-9:ää taas juustoista. Japanissa MK-7:ää saadaan erityisen runsaasti hapatetusta natto-soijasta. Eräälle tietyn bacillus subtilis -bakteerin syntetisoimalle erityisen paljon MK-7- vitamiinia tuottavalle nattokannalle onkin myönnetty terveysvaikutteisen elintarvikkeen asema Japanissa. Hyvin pitkäsivuketjuiset menakinonit MK-10 - MK-13) ovat Bacteroides-suvun anaerobisten bakteerien tuottamia. Niitä ei ole merkittävissä määrin ruoka-aineissa, mutta silti niitä on ihmisen ja eläinten maksassa. Tämä viittaa siihen, että niiden alkuperä on suolistossa.

"Osteoporoosin tiedetään olevan pääasiassa D-vitamiinin ja auringon valon puutesairaus. Afrikasassa osteoporoosi on tuntematon ja mitä pohjoisemmaksi tullaan sitä enemmän on luuston haurastumista ja murtumia. Lonkkamurtumia ei Afrikassa juuri tunneta ja murtumien määrä kasvaa samanikäisellä väestöllä monisatakertaisesti tänne pohjoiseen tultaessa. Nyt on selvinnyt että jo äidin raskauden aikainen D-vitamiinin saanti on tärkeää lapsen tulevalle luuntiheydelle. Ne brittiäidit, jotka käyttivät D-vitamiinivalmisteita sekä ne äidit,jotka synnyttivät kesällä saivat vahvempiluisia jälkeläisiä ja ero näkyi vielä 9 vuoden iässä. "

"Japanilainen megatutkimus seurasi 40530 japanilaisen elämää 11 vuotta. Seuranta-aikana näistä kuoli 4209. Vihreän teen juonnilla todettiin merkittävä käänteinen korrelaatio kuolemiin. Naisten kuolleisuus väheni miehiä enemmän. Viisi kuppia tai enemmän vihreää teetä juovien kuolemat vähenivät 16%; miesten 12% ja naisten 23%. Kuolleisuusero alkoi näkyä jo yhden kupin jälkeen, mutta paras teho saavutettiin vasta viidellä kupillisella päivässä. Sydän- ja verisuonitautikuolemat vähenivät 7 vuoden seurannan aikana 26% ( naisilla 31%). Aivohalvaukset vähenivät eniten, miehillä 42% ja naisilla 62%. Muilla teelaaduilla, kahvilla tai 40 tutkitulla ruoka-aineella ei todettu merkittäviä vaikutuksia. Vihreän teen vaikutus todettiin myös hoikkien ja normaaliverenpaineisten alaryhmillä sekä tupakoitsijoilla, molemmilla sukupuolilla. Syöpäkuolleisuuteen ei saatu korrelaatioita. Miesten ja naisten kuolleisuuseron epäillään johtuvan miesten runsaammasta tupakoinista, vaikka monimuuttuja-analyysi ei tätä kyennyt osoittamaan."

"Tässä kappaleessa käsitellään oleellisimpia eroja erityisesti arginiinin ja metioniinin ja niihin oleellisesti liittyvien muiden aminohappojen määrissä eli niiden aminohappojen määrissä, joilla ilmeisesti on eniten vaikutuksia eri kansansairauksiin ja elinikään. Nisäkkäille välttämättömiä aminohappoja on enemmän eläin- kuin kasviperäisessä proteiinissa. Puhtaassa kasvisruokavaliossa välttämättömien aminohappojen saanti voi rajoittaa proteiinisynteesiä ja johtaa puutostiloihin. Aliravitsemustilanteissa puutostilat voivat olla henkeä uhkaavia. On kuitenkin myös korkealaatuisia kasviproteiineja, joissa on paljon välttämättömiä aminohappoja. Soija on tässä suhteessa yleisimmin tunnettu. Soijaproteiinissa on esimerkiksi välttämättömiä haaraketjuisia aminohappoja yhtä paljon kuin lihaproteiineissa. Kuitenkin maito sisältää vielä soijaa ja lihaa enemmän haaraketjuisia aminohappoja.

"Soijan terveysvaikutuksia on selitetty sen sisältämillä isoflavonoideilla ja proteiineilla. Kanadalaiset tutkijat halusivat selvittää kumpi näistä tekijöistä on soijan edullisten sydänvaikutusten takana. He syöttivät joukolle nuoria miehiä (keski-ikä 28v) vuorotellen joko maitoproteiineja ja soijaproteiinia, sisältäen soijan isoflavonoidit, tai pelkkää soijaproteiineja, joista oli poistettu isoflavonoidit. "Hyvän" HDL-kolesterolin ja "pahan" LDL-kolesterolin suhde nousi soijaa käytettäessä eikä isoflavonoideilla ollut tähän vaikutusta."

"Glutamiinihappo tai glutamaatti, joka on sen anioninen muoto, on yleisin ravinnon eläinperäinen proteiini ja se on solujen metabolian määrällisesti tärkeimpiä aminohappoja. 16 % lihan ja 20 % maidon proteiineista on glutamiinihappoa. Eniten glutamiinihappoa ravinnostaan saavat vastasyntyneet. Rintarauhasessa on selektiivinen aminohappojen kuljetusmekanismi niin että glutamaatin pitoisuus nousee maidossa 40-kertaiseksi plasmaan verrattuna. Muiden aminohappojen pitoisuudet ovat 1-15-kertaisia äidinmaidossa plasmaan verrattuna (Ramirez, 2001). Vastasyntyneet saavat äidinmaidossa 5 g/kg proteiinia päivässä (Koletzko, 2002) ja tästä on glutamiinihappoa noin 1 g/kg."

Ravinnon aminohappojen perussaannin tulisi olla tasaista, jotta proteiinien synteesi olisi tehokasta. Pääsääntöisesti aminohapot imeytyvät tasaisemmin luonnonmukaisista tuotteista kuin teollisesti pitkälle puhdistetuista tuotteista. Kasvun ja kehityksen eri vaiheissa proteiinitarve on erilainen. Proteiinien liikasaannista on terveydellistä haittaa. Kansojen proteiinien saannin eroilla on vaikutus niiden eliniänodotteeseen. Proteiinien saannin lievä rajoitus lisää populaation eliniänodotetta. Yksittäisistä aminohapoista haitallinen vaikutus populaation elinikäodotteeseen on eläinkokeissa todettu metioniinilla. On mahdollista, että ihmisilläkin proteiinien saannin rajoituksen elinikää pidentävä vaikutus selittyy pääosin metioniinin saannin vähenemisellä. Metioniini on kaikkein välttämättömin aminohappo. Lisäksi se poikkeaa muista aminohapoista myös siinä, että turvallisen saannin yläraja on hyvin lähellä välttämättömän saannin alarajaa.

"Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan optimaalinen D-vitamiinin saanti sijoittuu haarukkaan 1800-4000 IU/vrk (45-100 mcg/vrk). Tätä määrää ei kannata edes uneksia saavansa tavallisesta ruoasta, joten purkilla on käytävä. Suomessa D-vitamiinin saanti on keskimäärin naisilla 5,2 mcg/vrk ja miehillä 7,1 mcg/vrk. Tutkimusta johtivat Zürichin yliopistosairaalan tutkijat, mutta mukana oli myös muun muassa kuuluisa ravitsemusepidemiologi Walter Willett Harvardin yliopistosta. "

"Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on tehty lajissaan ensimmäinen tutkimus Suomessa paljon keskustelua aiheuttaneesta vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta (VHH). Ruokavaliolla oli edullisia vaikutuksia aikuisten ylipainoon ja terveyteen. Vähähiilihydraattisia ruokavalioita (niitä on useita erilaisia) voidaan suositella ylipainoisille henkilöille. Laihdutustulokset olivat erinomaisia. Fysioterapiaopiskelijat Heikki Laatikainen ja Johanna Joutsen ovat 18.12.2009 julkaisseet tutkimuksensa "KARPPAUS KANNATTAA! : Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden vaikutus aikuisten ylipainoon ja terveyteen pitkällä aikavälillä" Jyväskylän ammattikorkeakoulun palvelimella. Voit lukea koko tutkimuksen tästä (PDF-tiedosto"

"Tätä 11.12.2009 kirjoittamaani juttua kommentoidaan ahkerasti. Päivitys 12.12.2009 ja 14.12.2009 Kunto & terveys -lehti 6/2009 uhraa peräti 7 sivua D-vitamiinijutulleni. Jos vielä otetaan huomioon, että päätoimittaja Kalle Kotirannan pääkirjoituksessa on asiaa Deestä, niin mitä enää epäröit? Hae lehti kioskista - lue ja nauti Deetä!

"Riittävä D-vitamiinin saanti saattaa parantaa eturauhassyöpää sairastavien ennustetta. Tähän viittaa tuore norjalaistutkimus, johon osallistui 160 eturauhassyöpää sairastavaa miestä. Tulokset julkaistiin British Journal of Cancer -lehdessä. Tulosten perusteella runsaasti tai kohtalaisesti D-vitamiinia saavat kuolivat noin nelivuotisen seurannan aikana selvästi epätodennäköisemmin kuin potilaat, joiden veressä oli vähänlaisesti D-vitamiinia. Vitamiinipitoisuudet oli mitattu ennen tutkimuksen alkamista. D-vitamiiniin liitetty vaikutus oli suurin potilailla, jotka olivat saaneet hormonihoitoja ennen verinäytteiden ottamista"

"Postiluukku kolahti aamulla (16.1.2010). Lääketieteen tohtori ja arvostettu rasvatutkija Ronald M Krauss lähetti minulle uusimman metatutkimuksen, jossa oli arvioitu aiheuttavatko tyydyttyneet rasvat sydän- ja verisuonitauteja. Tutkimus on julkaistu erittäin arvostetussa tiedelehdessä, American Journal of Clinical Nutrition. Tulos on häkellyttävän selvä: Tyydyttyneet rasvat eivät vaikuta millään tavalla sepelvaltimotautiin, sydänhalvaukseen tai sydän- ja verisuonitautiin! Vuosikymmenien aikana harjoitettu eläinrasvojen demonisointi on ollut aivan turhaa. Sydämet eivät pysähtele, verisuonet eivät mene tukkoon ja sydän- ja aivohalvauksia ei tapahdu jos syö voita, sianrasvaa tai nauttii kookosöljyä. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (entinen Kansanterveyslaitos) on linjaukselleen uskollisesti väittänyt, että eläinrasvoja pitää välttää. Kaikki eivät ole uskoneet vaan syödä rouskuttaneet rasvaisia pihvejä, panneet paksuja kerroksia voita ruisleipänsä päälle ja nauttineet kylmäpuristetun kookosöljyn ihanuudesta. Se on loppu nyt! Suomalaisille ei enää saa valehdella, että eläinrasvat ovat vaarallisia. Jos joku haluaa tyydyttää nälkänsä tyydyttyneitä rasvoja nauttien, annettakoon hänen tehdä se rauhassa. Sydänsairauksia aiheuttavat ennen kaikkea tupakointi, stressi, vähäinen liikunta ja vähäiset vihannesannokset. "