Jaaliaiheiset linkit

"Muistisairaudesta kärsivä mies kadonnut Oulussa Sydänsairautta ja alzheimerin tautia sairastava 71-vuotias mies on kadoksissa Oulun seudulla. Häntä ei ollut tavoitettu vielä kello 16.30 maanantaina. Poliisi oli saanut useita vihjeitä, mutta yksikään ei johtanut miehen löytymiseen. Mies oli lähtenyt kotoaan Jäälistä pyörällä sunnuntaina kello 17.30. Poliisille katoamisesta ilmoitettiin yhdeksän aikaan. Kadonnut on voinut tällä välillä pyöräillä pitkänkin matkan. Poliisi etsi miestä illan ja yön aikana Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun ja lentokoneen avustuksella Oulun ja naapurikuntien alueelta. Mies on hoikka ja noin 165 - 170 senttiä pitkä. Hänellä oli ollut päällään musta lippis, harmaat housut sekä tummansininen pusero, jossa myös vihreää. Miehen pyörä on hopea naisten polkupyörä. Mies on mahdollisesti nähty illalla Ruskossa. Poliisi toivoo mahdolliset havainnot hätänumeroon 112."

"Jäälin valoristeyksiin asennetaan syksyn aikana automaattiset valvontakamerat, jotka valvovat paitsi ylinopeutta myös punaisia päin ajamista. Liikenneturvallisuusinsinööri Heino Heikkinen Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta vahvistaa, että kamerat saadaan käyttöön syksyn myötä, kun kaikki kameroiden vaatimat asennustyöt valmistuvat ja automaattisesta valvonnasta kertovat taulut saadaan paikoilleen. Sen jälkeen itse valvonta siirtyy poliisille. Valvontakamerat ovat tiettävästi ensimmäiset Pohjois-Suomessa, jotka valvovat punaisia päin ajamista. Heikkisen mukaan sijoituksen taustalla on se, että eteenkin Jäälin kaupungin puoleisessa risteyksessä ajetaan usein ja ronskisti päin punaisia. Heikkinen huomauttaa, että tolpat valvovat myös ylinopeuksia, eli kamera saattaa välähtää myös vihreillä, jos vauhtia tolpan ohituksessa on liikaa. Vastaava valvontamenettely on tulossa myös Raaheen 8/88 -teiden risteykseen."

"Lasse Seppälä puhdistaa graffitia jäätelökioskista. Sotku pitää pyyhkiä graffitiliinalla ja liinan kemikaalit vielä huuhdella painepesurilla. Tämä koppi vietti kesän Jäälissä."

"Kolari aiheutti liikennesuman Kiimingissä Kuorma-auto ja henkilöauto tömäsivät tiellä numero 20 Kiimingissä varhain maanantaiaamuna. Onnettomuus aiheutti suuren ruuhkan työmatkaliikenteessä. Onnettomuus tapahtui Kukkivan Kunnaan -vihermyymälän kohdalla. Kuorma-auton ja henkilöauton törmäyksessä loukkaantui lievästi yksi ihminen. Kiimingistä Ouluun matkannut henkilöauto ajautui tuntemattomasta syystä vastaantulleen kuorma-auton oikeaan kylkeen. Henkilöauto sinkoutui törmäyksen voimasta tien oikealle puolen ojaan. Tie suljettiin liikenteellä onnettomuuspaikan raivauksen ajaksi. Liikenne ruuhkautui paikalla ajoittain erittäin pahoin. Poliisi ohjasi liikenteen Välikylän kautta. Raivaus on kuitenkin nyt ohi ja liikenne Kuusamontiellä kulkee normaalisti. Ruuhka vielä paheni, kun kiertotiellä linja-auto ajoi ojaan. Ruuhkan vuoksi myös Jäälissä syntyi viiden auton ketjukolari Laivakankaan risteyksessä. Tuossa onnettomuudessa ei kukaan loukkaantunut."

Poika nostaa täydet marjakopat mönkijän kyytiin. Hän on Alex Siira, 9, mansikoiden keskellä Jäälissä varttunut reipas miehenalku. Elina Siira, 22, ottaa kopat veljeltään hallissa. Hän vastaa laaduntarkkailusta eli on valvontaketjun viimeinen lenkki. Laatikoihin ropisevat vain parhaat punaposket. - Elinakin on ollut mukana pikkutytöstä. Kasvanut tuossa hallin lattialla, naureskelee isä, mansikanviljelijä Tapani Siira. Hänen marjatilallaan käy kuhina. Samaan aikaan valtakunnan lehdet repivät, että mansikka-aika on ohi. - Ei pidä paikkansa! Me poimimme mansikkaa pitkälle elokuulle, Siira lupaa. Nyt nautitaan sadosta, jota antavat kesäkuun istutukset. Suurin osa alkaa olla poimintavalmista, mutta raakileita, jopa kukkia, näkyy paljon. - Nyt kypsyy kiinteä ja makea Polka, joka meilläkin on päälajike. Siiran tämän kesän istutuksia ovat myös Polkan tyyppinen mutta kookkaampi Sonata sekä iso ja mehukas Honeoye. Mansikkaa Siiralla on noin viisi peltohehtaaria, josta kaksi uutta. - Tässä nämä ovat näköetäisyydellä, isäntä esittelee. Parempi kuin etelän vetelä Pohjoisen mansikka on laadukas. - Etelän mansikka jää tasoltaan sen alapuolelle, Siira uskoo. Etelä-Suomessa tuotetaan mansikkaa valtaisat määrät. Pohjoisen viljelijät kutsuvatkin etelän marjaa bulkkituotteeksi. Makeimmat mansikat saadaan lämpiminä ja aurinkoisina kesinä. Sadekesinä mansikatkin ovat vetisiä, mutta Pohjolan valkeat yöt lisäävät marjojen sokeripitoisuutta. - Viileys puolestaan vaikuttaa niin, että marja kypsyy pitempään. Myös siksi pohjoisen mansikka maistuu niin hyvältä. Lisäksi kasvupaikan maalaji, rakenne ja kosteus antavat oman säväyksensä makuun. Osataanko täällä arvostaa paikallista mansikkaa? - Yhä enemmän. Tajutaan myös lyhyen kuljetusmatkan ja -ajan päälle. - Onneksi meitä on täällä useita viljelijöitä. Yksin ei tulisi mitään, Siira puntaroi. Hyvän sadon salaisuus Elina-tytär keskeyttÃ

"Liikemies Toivo Sukari aikoo rakennuttaa suunnitteilla olevan Ideaparkin kylkeen yksi yhteen -kopion uponneesta Titanic-laivasta. Laivan kopion kustannusarvio olisi noin 30 miljoonaa euroa. Asiasta kertoo tiistaina ilmestynyt Forum24 -lehti. "Se lisäisi entisestään Kiimingin Ideaparkin matkailullista vetovoimaa", perustelee Toivo Sukari lehdessä hurjia suunnitelmiaan. Sukari uskoo Titanic-kopion vetävän matkailijoita eri puolilta maailmaa laivan tunnettavuuden vuoksi. Hänen mukaansa laivan kopion rakentaminen voisi lähteä liikkeellä heti alkuvaiheessa. Titanic upposi Pohjois-Atlantilla vuonna 1912, laivan mukana hukkui noin 1 500 matkustajaa. Titanic-laivan suurin pituus oli 267,8, leveys 28,9 ja suurin syväys 10,5 metriä. Kaavakiemurat viivästyttävät aloittamista Toivo Sukari arvelee, että Kiimingin Ideaparkin rakentaminen alkaa 2-3 kuukauden kuluttua. Esteenä ovat vielä keskeneräiset kaava-asiat. Sukari kertoo varautuneensa siihen, että kaava-asiat mahdollisine valituksineen viivästyttävät rakentamisen aloituskohtaa vielä vuodella. "Se vielä menettilisi, mutta kahden vuoden viivästys olisi jo huono vaihtoehto", pohtii Toivo Sukari Forum24 -lehdessä. Ideaparkin rakentaminen kestää noin 2,5 vuotta."

"Teatteriryhmä Lakat esittää tragikomediaa Liian paksu perhoseksi Jäälin majan rannassa. Ensi-ilta on huomenna keskiviikkona kello 19. Kyseessä ei ole se perinteisin versio Sisko Istanmäen teoksesta, vaan teatteriryhmä on tarttunut Aila Lavasteen dramatisointiin. Siinä näyttäytyy koko elämän kirjo. - Sovituksessa saa tilaa esimerkiksi Kaisun kuollut kaksoissisko Maaria, näytelmän toinen ohjaaja Leena Tiainen kertoo. Tarja Kannus-Kivelä on hänen ohjaajaparinsa. Vahva Kaisu lähtee pakoon muistojaan ja pestautuu kauppa-apulaiseksi Jäälinojalle. Huonosti hoidettua kyläkauppaa isännöi hintelä Erni. Kaikkien yllätykseksi Kaisun ja Ernin välille syttyy rakkaus. Onnea varjostavat miehen suhde äitiinsä ja siskoonsa. Suhdetta koettelevat myös kipeät muistot ja traagiset tapahtumat. Näytelmän pääparia esittävät Jaana Vahtola ja Matti Harju. - Tunnelmaa keventää 60-luvun musiikki, jota esityksessä on paljon, Tiainen jatkaa."

"Työkseen Oulun kaupungin virkistysalueiden käyttöä valvova Seppo Nykänen aloitti oman mönkijäharrastuksen jo kahdeksankymmentäluvulla, jolloin mönkijät olivat vielä kolmirenkaisia. Nykänen kertoo, että harrastajien iloksi Jääliin on rakenteilla mönkijäpuisto, johon tulee erilaisia ratoja ja reittejä. Puisto valmistuu näillä näkymin kevään aikana. Mönkijäharrastajille löytyy myös muita luvallisia ajopaikkoja. Yksi on Iinatin moottoriurheilukeskuksessa. Annalankankaalla on sorakuoppa, jonne maanomistaja on antanut luvan ajella. Nykänen on Oulussa pari vuotta toimineen Mönkijät ry:n puheenjohtaja. Yhdistyksellä on jäseniä nelisenkymmentä ja mukana toiminnassa on noin 80 mönkijäharrastajaa. "Olemme järjestäneet muun muassa yhteisiä ajotapahtumia. Mönkijöissä on sekä nelivetoista että kaksivetoisia malleja. Kaksivetoiset on tarkoitettu pelkkään ajokäyttöön, mutta nelivetoisia käytetään paljon myös työkoneina. "Mönkijällä voi tehdä lumitöitä, kun hankkii puskulevyn. Sillä on myös helppo tuoda metsästä puutavaraa. Kaupungissa käydessä se on helppo parkkeeratakin", Nykänen vinkkaa. Mönkijät ry Oulun osasto on lähtenyt mukaan myös Vapepan eli vapaaehtoiseen pelastuspalveluun. "Meillä on paljon harrastajia, jotka tuntevat hyvin Oulun maastot. Lisäksi halusimme näyttää, että näille vehkeille riittää myös hyötykäyttöä ", Nykänen sanoo. "

un Mola-teamin pojat, Pekka Kurkela, Matias Liedes ja Kalle Lumila tuomaroivat järjestämissään Big air -skaboissa Jäälissä, arvioidaan hypyistä korkeus, temppu ja tyyli. Hyppyri rakennettiin traktorimiehen avustuksella, samoin kun hiukan lisää vauhtimäkeä jatkeeksi mäen harjalle. - Olemme erittäin tyytyväisiä näihin olosuhteisiin. Yllättävän hyvä mäki ja hyppyri saatiin aikaan, Matias Liedes kiittelee hyvin sujunutta yhteistyötä. Big air -lautailutapahtuma syntyi, kun nuorisosihteeri Anu Saukkonen kyseli nuorilta, mitä toimintaa Kiimingissä pitäisi nuorille järjestää. Pojat saivat tästä kimmokkeen ja alkoivat suunnitella Tarhanmäen tapahtumaa. Paljon yleisöä ensimmäisissä kisoissa Runsaan yleisön edessä esiintyi näissä Kiimingin ensimmäisissä Big air -kisoissa perjantaina kymmenkunta laskijaa, osa suksilla, osa laudalla. Yhteensattumien vuoksi paikalle ei saatu ihan niin paljon laskijoita, kuin järjestäjien toiveissa oli, mutta se ei tunnelmassa näkynyt. Lumilautasarjan ykköseksi laski Lari Paavola ja kakkoseksi Taneli Jolanki. Suksisarjan voitti Ilkka Pinola ja toiseksi tuli Henry Haataja. Kolmen jääliläisen kaveruksen perustama poikaporukka tunnetaan nimellä Mola. Porukkaan on ollut halukkaita tulijoita, mutta Pekka, Matias ja Kalle ovat halunneet pitää homman omanaan. Pojilla on kuitenkin Irc-galleriassa omat fanisivut ja Youtubessa on nähtävänä kesällä kuvattua pyöräilymateriaalia. - Kesällä Dirt-pyöräilemme, eli teemme hyppyjä ja temppuja pyörillä. Talvella lautailemme. Tämä on parasta ajankulua, mahottoman mukavaa hommaa, Pekka Kurkela kertoo.

"Jäälin liikennevalot käyttöön kuukauden päästä Kiimingin Jääliin rakennettavat kahdet liikennevalot Kuusamontien varrelle valmistuvat lokakuun lopussa. Vilkkaasti liikennöityihin Laivakankaan ja Jäälintien risteyksiin tulevat valot parantavat merkittävästi liikenneturvallisuutta ja parantavat Kuusamontielle kääntymistä etenkin ruuhka-aikoina. Valojen asentaminen häiritsee vielä kuukauden ajan Kuusamontien liikennettä jonkin verran. Koska anturat ja kaapelit on jo ehditty asentaa ajoradalle, haitta on kuitenkin vähäinen. Liikennevalot on tilannut Jääliin Tielaitoksen Oulun tiepiiri. "

"Suuresta sunnuntaista tuli fiasko Sunnuntain piti olla Teemu Kattilakosken suuri päivä. Sellaista siitä ei kuitenkaan tullut. "Ei tullut mitalia, tuli fiasko", jääliläinen kiteytti. 43:s sija on kaukana mitalista. Kattilakoski oli valtavan kokoisen ryhmän mukana hyvin rapiat 30 kilometriä, mutta loppukierroksille mies ei pystynyt lisäämään vauhtiaan. Alavieskan Virin mies on ollut viimeisen viikon aikana osittain sairaana ja antibioottikuurilla. Hiihtäjä ei silti halunnut selitellä epäonnistumistaan sairastelun avulla. "Tuskin tätä voi antibioottikuurin piikkiin laittaa. Ovathan monet muutkin joutuneet niitä syömään. Kokonaisuudessaan tämä viikko meni kaikin osin plörinäksi." Kattilakoski oli vielä aamulla toiveikas, kun verryttely sujui paremmin kuin koko viikon aikana. "30 kilometriä tuntui ihan kivalta, mutta kyllä minä tiesin aika nopeasti, että en pysty kamppailemaan kärkisijoista. Viimeisen kymmenen kilometrin aikana tuli seinä täysin vastaan, kun energiavarastot loppuivat. Olisiko sairaus vaikuttanut sitten tankkauksen epäonnistumiseen", mies tuumasi. Massalähtö osoitti jälleen heikkoutensa. Reilun 50 hiihtäjän kärkiryhmä pysyi kasassa viimeisille kierroksille asti ja loppukirissä oli mukana kymmenkunta hiihtäjää. Voittajaksi seuloutui isäntämaan Giorgio di Centa. Venäjän Jevgeni Dementiev otti hopeaa ja Itävallasta takaisin kisapaikalle palannut Mikhail Botwinov pronssia. Olli Ohtonen sinnitteli maaliin asti sijalla 52. Kuumesairas Ville Nousiainen ei pystynyt luistelemaan kuin 10 kilometrin verran. Nykyhiihto on erikoistujalle julmaa. Puhdasverisenä luistelijana Kattilakoskelle on arvokisoissa tarjolla vain yksi henkilökohtainen matka. Olympialaisissa se oli 50 kilometriä, ensi vuoden MM-kisoissa Sapporossa sen sijaan 15 kilometriä. "Nyt ei jaksa ajatella ensi vuotta, vaikka ura jatkuukin vielä. Näiden lumien pitää ensin sulaa pois. Kun on monta vuotta satsannut tähän yhteen kisaan, on

"Sukari valoi uskoa Kiimingin Ideaparkiin Lempäälässä kunta päätti keskiviikkona vetäytyä Ideaparkin uimahalli- ja kylpyläkuvioista, koska rakennustyö ei ole edennyt sovitusti, eikä rahoituksesta ole toimitettu riittäviä selvityksiä. Lempäälän esimerkikki ei pelota Kiimingissä, jossa uskoa hankkeeseen riittää. Torstaina Ideaparkin isä, liikemies Toivo Sukari lennähti Kiiminkiin päivittämään hankkeen tilannetta ja aikatauluja. Esimerkiksi rahoituksesta ei tullut uutta tietoa, mutta Kiimingin elinkeinojohtaja Jyrki Kemppainen ei usko sen olevan mikään ongelma. Kiimingin Ideaparkia viedään edelleen eteenpäin entisessä laajuudessaan. Kiimingin kunta ja Masku Kiinteistöt kuitenkin toivovat, että Ideaparkia puntaroitaisiin ennen kaikkea matkailullisena hankkeena. "Se ei ole pelkkä liikekeskus", huomauttaa Kemppainen. Tapaamisen jälkeen todettiin, että hanketta viedään eteenpäin Oulun seudun seutuhallituksen käynnistämien kaupallisten ja liikenteellisten selvitysten aikataulun mukaan."Ideaparkin vaatima asemakaavamuutos ja rakentamisen käynnistäminen odottavat seudullisen kaupallisen selvityksen valmistumista helmikuulla 2010", sanoo Kemppainen. Ympäristökeskuksen ja kunnan välillä on edelleen selvä ristiriita siitä, milloin selvitykset ja kaavakäsittelyt ovat siinä vaiheessa, että rakentamiseen päästään kiinni. Ympäristökeskuksen mukaan kaava ei missään nimessä ole selvä vielä ensi kesään mennessä. Kemppaisen mukaan asia ei ole noin yksioikoinen, sillä hänen mielestään ympäristökeskuksessakin on erilaisia näkemyksiä asiasta. Hankkeesta on esisopimus Kiimingin kunnan ja Masku Kiinteistöt Oy:n kanssa. Alueen kunnallistekniset työt on aloitettu tänä kesänä. Ideapark on suunniteltu noin 30 hehtaarin alueelle Valtatie 20:n varteen, Kiimingin Yrityspuistoon noin yhdeksän kilometrin päähän Oulun keskustasta. Vuosittaiseksi kävijämääräksi tavoitellaan noin seitsemää miljoonaa ja liik

"Kiimingin liitosilta oli yleisömenestys Kuntaliitosselvitys kiinnosti kiiminkiläisiä. Oulun seudun suurta kuuden kunnan liitosta pohtiva kansalaisilta Kiimingin Jäälin Laivakankaan koululla oli yleisömenestys. Osanottajalistaan kirjoitti nimensä 146 henkilöä, eikä siinä vielä kaikki, sillä osaa nimilista ei edes tavoittanut. Haukiputaallakin oli päästy edellisenä iltana yli 120 hengen. Miten käy tänään Muhoksella? Nimi listassa on sikäli tärkeä, että valtio maksaa euron osallistujaa kohti kahvitusrahaa. Jääliläinen Antti Rautio kysyi, onko kuntaliitoksen ainoa käyttövoima rahan puute? Pentti Nykänen Kiimingistä kyseli, miten on kuntien valtionosuuksien kanssa. Kuntajakoselvittäjä Arto Koski totesi, että valtionosuudet menevät täysin päikseen vuoteen 2017 saakka, mutta kuka osaa sanoa, miten osuuksia jaetaan 2018 alkaen. Koski lupasi selvitystyön jatkossa laskelmia tästäkin jaosta. Varsinainen yhdistymisavustus olisi kuusi miljoonaa euroa. "Tulevaisuudessa porkkanan sijaan on tarjolla pikemminkin keppiä", Koski arvioi valtion tulevia suunnitelmia. Kiimingin kirkkoherra Pauli Niemelä toi iltaan seurakunnallisen näkemyksen, sillä hän huomautti kuntaliitoksen merkitsevän myös seurakuntien yhdistymisiä. "Jos se olisi ollut tiedossa, monessa kunnassa olisi painettu varmasti aikoinaan toista nappulaa." Niemelän mukaan liitos merkitsisi Oulun seudulle noin 200 000 asukkaan jättiseurakuntaan, kun Oulussa ollaan neljää seurakuntaa ajamassa yhteen. Kansanedustaja, kirkkovaltuutettu Lyly Rajala Oulusta oikoi Niemelän puheita, että Oulussa yksi suurseurakunta on vain yksi mahdollisuus. Rajala toisti Kiimingissä tilaisuuden puheenjohtajan Marjo Korhosen aikahuomautuksista huolimatta samoja kuntaliitosjorinoita Siikalatvan suunnasta kuin edellisenä iltana Haukiputaalla. Maakuntavaltuuston puheenjohtajan ominaisuudessa Rajala aikoo kiertää kaikki kunnat. Aikaa puheenvuorolle oli Kiimingissä kuten muissakin kunniss

"Jätevedestä maanparannusainetta Taskilan jätevedenpuhdistamoon tulee noin 150 000 asukkaan asumajätevedet, pienen ja keskisuuren teollisuuden jätevedet sekä sekaviemäröintialueiden hulevedet. Kemira käsittelee lietteen rikkihappohapotuksesta ja vetyperoksidihapotuksesta koostuvalla kemicond- menetelmällä. Osa menee suoraan pelloille lannoitteeksi, osa kompostoidaan ja myydään multatuotteena viherrakentamiseen ja maanparannusaineeksi. Kompostoinnin hoitaa Viherrengas Vittakankaalla Haukiputaan puolella lähellä Jääliä. Koko maassa jätevesilietettä käytetään lannoitteena alle miljoona kuutiota. Karjanlietelantaa käytetään 20 miljoonaa kuutiota."

"Mies, joka lensi postimerkkiin Ehkä otin, ehkä en.Valkoiset kirjaimet seisovat ytimekkäästi mustan paidan rintamuksessa. Me, suomalaiset, tunnemme tämän paidan kantajan. Paitaan kirjailtu sanonta on vain yksi hänen kuuluisista letkautuksistaan, jotka kiertävät kansanperintönä jo sukupolvelta toiselle. Yleensä pohjaväri on keltainen, se on lööpin väri. Niissä on juotu ja sekoiltu, rakastettu ja erottu, vangittu ja vapautettu, naurettu ja itketty. Naurun ja itkun pitkä välimatka on käsittämättömän lyhyt. Yksi nauraa näille lööpeille, toinen itkee. Eli saisiko olla lisää alkoholia? Kenties jotain sekoilua? Haluaisitteko vielä lisää keltaista väriä tähän juttuun? Ei kiitos. Palataan mieluummin 1980-luvulle. Sinne, mistä kaikki todella alkoi. On nimittäin syytä muistaa, mikä tämän kaiken takana on. Sieltä löytyy mäkihypyn suurin legenda. Urheilunero, joka pääsi Björn Dählien ohella ainoana pohjoismaisten hiihtolajien edustajana arvostetun ranskalaisen L´Equipe-urheilulehden viime vuosisadan sadan parhaan urheilijan listalle. Puhutaanko siis mäkihypystä? Tänä iltana keikalla: Matti Nykänen. Lokakuinen lauantai-ilta on musta kuin salmiakkitehtaan seinä. Kenties juuri siksi kansa on pakkautunut mölisemään sisälle ravintolaan. Jääliläisen ravintolan takahuone on keittiö. Uunit hohkaavat lämpöä ja kokit pyyhkivät hikeä kiireensä keskellä. Matti Nykänen, 46, nostaa punaisen urheilukassinsa pöydän päälle. "Tästä on olympialaiset aika kaukana", hän hymähtää ja vilkuilee ympärilleen. Totta, Calgaryn olympialaiset ovat yli 21 vuoden ja reilun 7 000 kilometrin päässä. Calgaryssa vuonna 1988 Nykänen sementoi paikkansa maailman kaikkien aikojen hyppääjänä. Vastaavaa ylivoimaa ei ole sen jälkeen nähty. Nykänen tuli, näki ja voitti kaikki kolme kultamitalia. Neljä vuotta aikaisemmin Sarajevon kisoissa Nykänen sai suurmäessä kultaa ja normaalimäessä hopeaa. Jos joukkuem

"Kiiminki täynnä homerakennuksia Seurakunnan leirikeskus Suvela purettiin vakavan homevaurion takia.Kiimingin Honkimaalla on päiväkoti räjäytetty kokonaan maan tasalle ihan hiljattain lokakuun aikana. Syynä ovat tietenkin homeen aiheuttamat ongelmat sisäilmalle. Sekä päiväkodin lapset että henkilökunta saivat oireita. Päiväkodista löytyi sädesientä ja hometta. Talon korjauksista tehtiin kustannusarvio ja todettiin, että se olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi. Remontin jälkeenkään ei olisi ollut takeita sisäilman puhtaudesta. Nyt kunta suunnittelee, että paikalle rakennetaan kokonaan uusi yksityinen päiväkoti. Kesällä Kiimingistä purettiin seurakunnan leirikeskus Suvela vakavan homevaurion takia, ja paraikaa tontille rakennetaan uutta noin 1,9 miljoonaa euroa maksavaa pytinkiä. Sisäilmaongelmia, kosteusvaurioita tai hometta on havaittu ja osin korjattu Kiimingin yläasteella, Hannuksen, Ylikylän, Alakylän ja Huttukylän pienissä kouluissa, Kiiminkijoen koulussa, Jäälin koulussa, kunnanvirastolla, Jäälin Tuokkosen päiväkodissa, lukiolla sekä terveyskeskuksessa. Jäljelle ei jää monta tervettä julkista rakennusta. "Ei niitä käytännöllisesti katsoen ole missään muuallakaan. Tässä on tullut 20 vuoden aikana oltua homekoulussa kantapäästä lähtien. Valtakunnallisten tutkimusten mukaan noin 70 prosenttia kaikista valtakunnan rakennuksista kärsii jonkinlaisista vesi-, kosteus- ja sitä kautta homevaurioista--myös yksityisten ihmisten kodit. Ei se yksistään Kiimingin ongelma ole", puolustautuu Kiimingin kunnan tilapalvelupäällikkö Hannu Kuusela. Antti Ervasti "

"Jäälin diesel kaahaili moottorikelkalla Yhtenä päivänä pötköttelijät päättivät tempaista. Vuokrasivat moottorikelkat ja karauttivat päiväksi Silver Starin vuorille. Kumpikaan ei uskaltanut katsoa nopeusmittaria eikä siis tiedä, paljonko vauhtia oli, mutta ainakaan vehkeillä ei olisi päässyt yhtään lujempaa. Jäälin diesel oli puikoissa ensimmäistä kertaa elämässään. Varjelus lienee ollut mukana, sillä sekä Teemu Kattilakoski että Ville Nousiainen starttaavat terveinä ja hyvissä voimissa olympialaisten 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kisaan maanantaina. "Se oli Magnarin (päävalmentaja Dalen) idea", Kattilakoski puolustautuu. "Vaikka ehkä hänellä oli mielessä sellainen rauhallinen safari." Kattilakoski ja Nousiainen, vakituiset kämppäkaverukset, ovat olleet reissussa jo melkein kolme viikkoa. Valmistavalla leirillä Silver Starin hiihtokeskuksessa - puolimatkassa Vancouverista Calgaryyn - oli jo pakko alkaa torjua hotellikuolemaa. "Meillä on Villen kanssa semmoinen vika, että olemme molemmat vähän liiankin flegmaattisia. Kotona olen tottunut jatkuvaan sähinään, mutta reissussa hommasta tulee heti pötköttelyä", perheenisä, yrittäjä ja hiihtäjä sanoo. "Vaimo kävi viikon Silver Starissa, se onneksi vähän katkaisi rutiinia." Tylsää eli ei, pitkä leiritys oli silti oikea ratkaisu, Kattilakoski uskoo. 1 600 metristä haettiin vauhtia olympialaduille seitsemisensataa metriä alemmas. Myös aikaerosta toipuminen vei Kattilakoskelta verrattain kauan. Olympiakylään leiriläiset laskeutuivat perjantaina. Reilu viikko sitten Kattilakoski hiihti Canmoressa maailmancupin 15 kilometriä vapaalla. Sijoitus oli hyvä 12:s, vaikka tuntemukset kropassa olivat kammottavia. "Se on hyvä merkki, jos sellaisella ololla pääsee noille sijoille." Maanantain avausmatka on Kattilakosken ainoa henkilökohtainen uran viimeisiksi jäävissä olympialaisissa. Mies tiedostaa selkeästi olevansa mukana viestimiehenä, hakema

Janne Niinimaan polvi selvinnee ilman leikkausta. Langnaun jääkiekkojoukkueen tähtipuolustaja Janne Niinimaa sai seuransa ortopediltä huojentavan viestin maanantai-iltana. Magneettikuvista paljastui, että Niinimaan oikean polven sivusiteessä on repeämä.Tuomio olisi voinut olla paljon pahempi. "Repeämä on hyvässä paikassa. Nyt näyttäisi siltä, että leikkausta ei tarvita. Sveitsin liigan runkosarjassa en enää pelaa -- mutta myöhemmin tämän kauden aikana kyllä. Siitä lähdetään", Niinimaa painotti. Niinimaa, 33, loukkasi polvensa lauantain Biel-ottelussa. Langnaun lääkäri tutkii polven vielä tiistaina. Juuri nyt polvi on turvonnut ja kosketusarka. Niinimaa on informoinut myös A-maajoukkueen lääkäriä Harri Hakkaraista tilanteestaan. Jääliläinen ei halua ottaa polvensa kuntoutuksessa mitään riskejä. "Pari tyyppiä Suomessa saa vielä katsoa kuvat", Niinimaa mainitsi. Viime päivät ovat olleet Kärppien kasvatille raskaita. Uhkakuva kauden päättymisestä oli jo tapetilla -- synkeän viime kevään tapaan. Tuolloin remontissa oli vasen polvi. Vamma tuhosi haaveet MM-kisoista ja paluusta NHL:ään. "Tämän uusimman tällin jälkeen mielessä kävi, että "ei kai taas". Epätietoisuudessa eläminen rassasi todella paljon." Niinimaa kuntoutti leikattua polveaan kesän ja alkusyksyn. Puolustajan pelikausi alkoi vasta marraskuun lopussa Sveitsissä. "Siitä nostan itselleni hattua, että pääsin pitkän tauon jälkeen aika nopeasti hyvälle tasolle. Juuri ennen loukkaantumista peli kulki jo helvetin hyvin. Kunto oli ehkä 90-prosenttinen." Paluunsa tarkkaa aikataulua Niinimaa ei halunnut vielä hahmotella. "Täytyy testata jalan kuntoa polvituen kanssa, kun turvotus laskee ja aristus katoaa." Kimmo Siira "

"Olympiakylän oloneuvos Eteisessä on kuin yhdeksäsluokkalaisten kollien kotibileissä. Miten tästä kasasta löytää omat tennarinsa? Muutenkin näyttää siltä, ettei äiti ole kotona. "Täällä ei ole kaappitilaa, ja kuukauden reissulla kaikilla on hirveästi tavaraa", pahoittelee Teemu Kattilakoski, kotioloissa kuulemma hyvinkin siisti mies. Muovimatoilla peitetyillä lattioilla lainehtii kassia, pussia, nyssäkkää ja vaatekasaa. "Ensin sitä yrittää pitää paikat siistinä, mutta näin siinä aina käy. Joukossa on aina joku sottapytty." Ollaan osoitteessa 1090 Legacy Way, Whistlerin olympiakylässä, kahdeksan kilometriä valtatie 99:aa keskustasta Vancouverin suuntaan. Rivitalossa, jonka jokaisen viiden asunnon ulko-oven päällä roikkuu iso siniristilippu. Kolmikerroksisista asunnoista ensimmäisessä, siinä, jossa majailee 11 suomalaisen mieshiihdon ja yhdistetyn mitalitoivoa. "Mutta rottia ei ole, eikä päivä paista ovista", Kattilakoski höröttää. Perusasiat ovat siis kunnossa. Kaikkea, mitä rahalla saa Neljä vuotta sitten Kaleva kävi Italian Pragelatossa katsomassa, miten Teemu Kattilakoski valmistautui Torinon olympialaisten 50 kilometrin kilpailuun asumalla irvokkaan mökinrähjän keittokomerossa. Kesäasuttavassa murjussa veti niin että sukat pyörivät jaloissa - luonnollisesti, koska ovi oli täynnä reikiä - ja siivoojien tuomisina oli rotanmyrkkyä. Vilustunut Jäälin mies niiskutti kuninkuusmatkalta maaliin sijalla 43. Nyt moitteen aiheet ovat kovin erilaiset. "Huone on vähän pieni", Kattilakoski viittoo ympärilleen. Viereisessä sängyssä kämppäkaveri Ville Nousiainen potee hotellikuolemaa lökäverkkareissaan, läppäri mahan päällä ja tukka vielä enemmän pystyssä kuin tavallisesti. "Ja nettiyhteys surkea." Mutta onneksi liki 3 000 asukkaan olympiakylästä löytyy nettikahviloita, mehubaareja, kuntosali, liikuntahalli ja pelihalli, sprintteripoikien mukaan oikein hyvä. Valtavassa ravintolar

"Kiiminkiläiset eväät selvitysmiehelle Rantapohja 20.10.2009 Kiiminki Kuuden kunnan yhteinen kuntajakoselvitys jatkui keskiviikkona Kiimingissä kuntalaisten kuulemistilaisuudella. Kiimingissä jännitettiin, olisiko osallistujia enemmän kuin edellisenä päivänä Haukiputaalla. Kiiminki veti pitemmän korren. Läsnä oli 150 kuulijaa, ja heistä 22 käytti kaikkiaan 31 puheenvuoroa. Puheenvuorot kirjattiin ylös, ja osallistujilta kerättiin myös kirjallista palautetta palautekorteilla. Arto Koski kertoi, että kysymyksiä ja kommentteja voi nyt lähettää myös kuntajakoselvityksen verkkosivujen kautta osoitteessa www.ouka.fi/kuntajakoselvitys. Selvitys hyvässä vauhdissa Arto Koski on tyytyväinen työskentelyyn, jota on nyt kestänyt noin kaksi kuukautta. Muhoslainen Tuula Salminen kysyi, käytetäänkö selvitystyön pohjana muita vastaavankaltaisia alueella jo toteutettuja selvityksiä. Koski vastasi, että kaikki valmis aineisto otetaan käyttöön. Turhaa työtä ei tehdä. Kiiminkiläinen Pentti Nykänen kommentoi, että kun Kiiminki sijoittuu kartalla keskelle selvityksessä mukana olevia kuntia, niin eikö uuden kaupungin nimeksi samalla voisi laittaa Kiimingin kaupunki. Kiiminkiläinen Pekka Broström huolehti siitä, miten lähidemokratia saataisiin toteutettua uudessa kaupungissa. Koski kommentoi, että se on erittäin keskeinen kysymys selvitystyössä. Suuren yleisön kommentteja kaivataan siihenkin asiaan. Antti Rautio Kiimingistä kysyi, onko raha tai sen puute ainoa käyttövoima liitoshankkeelle. Hänen mielestään selvityksestä on jäänyt joitain sopivia kuntia pois, ja joku sopimatonkin on mukana. Arto Koski kommentoi, että kuntatalous on monesti selvitysten taustalla oleva iso tekijä. - Suomessa ei ole juuri yhtään kuntaa, joka ei tällä hetkellä pohtisi, miten kuntatalous kestää, Koski sanoi. Seurakunta liittyy samalla Kiimingin seurakunnan kirkkoherra Pauli Niemelä muistutti läsnäolijoita siitä, että kunt