Group items tagged

Olen samoilla linjoilla, että huhut professorin siirtymisestä Sauber-talliin pitävät paikkansa. Etenkin kun kyseinen professori on jo ollut itsensä kanssa asiasta eri mieltä ihan suomeksikin jo viime vuoden lokakuussa: "Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäisen D-vitamiinisaannin tulisi olla ennen 70 ikävuotta 7,5 µg/VRK ja 10 µg/VRK sen jälkeen. Tällaisella saannilla elimistön D-vitamiinin tarve ei tule koskaan turvattua ilman riittäviä erillisiä D-vitamiinilisiä tai "etelän aurinkolomia". Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2004 laatimat suositukset ovatkin aikansa eläneitä eivätkä nykytiedon mukaan turvaa väestön D-vitamiinin tarvetta." http://www.osteoporoosiliitto.fi/sivu.php?artikkeli_id=699 Jep, pidän erityisesti tuosta "ei tule KOSKAAN turvattua" -kohdasta. Nyt pitää vaan päättää hyvinvoinnistaan kiinnostuneena kansalaisena mitä noista lähteistä uskoo, vai uskoako suosiolla jotain muuta tahoa.

Ihmiskunta on lähes koko olemassaoloaikansa elänyt eteläisemmillä leveysasteilla kuin mitä Suomi sijaitsee, ollut ulkoilmassa suurimman osan päivästä ja ilmeisesti käyttänyt vaatetusta, joka on antanut auringolle hyvän mahdollisuuden valmistaa ihon kautta D-vitamiinia. Vasta viimeisien satojen vuosien aikana on lisääntynyt urbanisaatio katkaissut tämän käytännön. Ihmiset ovat siirtyneet paljolti työskentelemään sisätiloissa, ulkoilun määrä on selvästi vähentynyt ja terveellisen perusravinnon laatu on heikentynyt.

"Olen tässä blogissa keskittynyt esittelemään lääkekannabiksen käyttöäni sairastamani sekundäärisesti progressiivisen MS-taudin hoidossa. Noin puolentoista vuoden aikana, mitä blogia olen pitänyt, olen saanut jalkojeni toimintaa paremmaksi, maksimi kävelymatka on noussut parista kilometristä kuuteen. Myös käsien toiminta on parantunut, nyt voin mm. taas syödä veitsellä ja haarukalla sekä soittaa pianoa. Valitettavasti myös joitain oireita on ilmaantunut ja pahentunut, mikä on edelleen hankaloittanut arjessa selviämistä."

"D-vitamiini on nyt valtavan suosittu ravintolisä. Tähän asti tämän vitamiinin yliannostelun vaaroilla on peloteltu, mutta nyttemmin on käynyt ilmeiseksi, että pelottelu on ollut turhaa ja suorastaan turmiollista kansanterveydelle ja -taloudelle. Maailman johtavat sveitsiläiset ja amerikkalaiset D-vitamiinitutkijat esittävät arvionsa D-vitamiinin hyödyistä ja riskeistä luukadon ehkäisyssä. Voimassa olevat D-vitamiinin päivittäiset saantisuositukset - jotka vaihtelevat eri maissa 5 ja 15 mikrogramman (µg) välillä - voivat olla liian pienet tämän vitamiinin monipuolisten vaikutusten kannalta monien eri tautien ehkäisyssä, toteavat tutkijat kirjoituksensa alussa. He arvioivat suosituksia suurempien D-vitamiiniannosten hyötyjä ja punnitsivat mahdollisia riskejä erityisesti seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (25-OHD, S-D-25) valossa. Arviointi perustuu satunnaistettuihin kaksoissokkokokeisiin, joista 8 käsitteli ikääntyvien ihmisten kaatumisia (N=2426) ja 12 luunmurtumia (N=42279). Tulokset osoittivat, että mitä suurempi S-D-25 oli, sitä vähemmän oli kaatumisia ja murtumia. Tosiin sanoen, suuri S-D-25 ehkäisee ikäihmisillä sekä kaatumisia että luunmurtumia. Ihanteellinen S-D-25 näyttää olevan 75-110 nmol/l, johon on mahdollista päästä nauttimalla ruoan lisänä D-vitamiinia 17,5-25 µg, päättelivät tutkijat edellä mainittujen poikkileikkaustutkimusten valossa. "

"Helsingin Sanomat kertoo 13.12.03 suomalaistutkijoiden löydöstä seuraavasti: "Tampereen yliopiston anatomian professorin Pentti Tuohimaan ja solubiologian professorin Timo Ylikomin tutkimusryhmät ovat sekoittaneet D-vitamiinitutkimuksen koko mailmassa. Niiden mukaan D-vitamiinia ei ole olemassakaan, ei ainakaan sellaista kuin on luultu. Sitä vastoin tutkijat ovat löytäneet uuden hormonin ja sen myötä uuden hormonijärjestelmän. Havainto muuttaa käsityksiä syövän ja monien muiden tautien hoidosta, sillä hormoni vaikuttaakin koko elimistöön". Kirjoituksen mukaan tutkimusryhmän kiinalaisjäsen Yan-Ru Lou teki vuosi sitten mullistavan havainnon, jonka mukaan maksan tuottama kalsidioli, jota aikaisemmin on pidetty mitättömänä, on hormoni joka vaikuttaa kaikkiin kudoksiin. Se viestittää niille ympäristön tilasta, kertoo milloin niiden pitää jakautua, ja myös estää niitä jakautumasta. D-vitamiinin puutos saa kudokset villiintymään ja voi aiheuttaa syöpää. Tutkimuksen mukaan tämä maksan tuottama D-vitamiini ehkäisee eturauhassyöpää tai lykkää sen puhkeamista. Se vähentää myös rintasyövän, paksusuolen, peräsuolen, munuaisen, munasarjan, haiman, virtsarakon, ruokatorven, sappirakon ja mahalaukun syövän riskiä, samoin alttiutta sairastua lymfoomaan tai leukemiaan. Lamberg-Allardtin mukaan monet tutkimustulokset viittaavat siihen, että nykyinen D-vitamiinin saantisuositus ei riitä nostamaan veren kalsidiolipitoisuuksia sopivalle tasolle. D-vitamiinin liikasaanti on haitallista, mutta tällöin puhutaan aivan toisista annoksista kuin mitä ruuasta voi saada. "

"Ravintolisät Ravintolisät-klinikasta löydät kaiken, mitä tarvitsee tietää vitamiineista ja hivenaineista sekä ravintolisistä ja rohdoksista."

Päivän ohjelman vieras, emeritusprofessori Pentti Tuohimaa on tukinut Tampereen yliopistossa D-vitamiinia. Merkittävää on ollut huomata, että kalsidioli, joka on yksi D-vitamiinin muoto, on hormonaalisesti aktiivinen. Se taas merkitsee sitä, että d-vitamiini vaikuttaa ihmisen terveyteen paljon laajemmin, kuin mitä on tähän asti luultu. - D-vitamiinin puutos saattaa lisätä riskiä kaikkiin vanhenemiseen liittyviin kroonisiin sairauksiin, Pentti Tuohimaa sanoi päivän ohjelmassa. Toisaalta myös liian suuret D-vitamiinipitoisuudet lisäävät sairastuvuutta. - D-vitamiinin vaikutus tautiriskeihin on U-kirjaimen muotoinen eli sekä hyvin matalilla että hyvin korkeilla D-vitamiinipitoisuuksilla sairastumisriski lisääntyy, Tuohimaa selitti. - Englantilaisen tutkimuksen mukaan lapsena koetut palamiset auringossa vähentävät riskiä sairastua eturauhassyöpään.

Aurinko, D-vitamiini ja sydäntaudit liittyvät toisiinsa. On väärin syyttää kolesterolia ja ruokavaliota sydän- ja verisuonitaudeista, sanoo englantilainen gastroenterologi David Grimes Machesterin yliopistosta. Hän on tutkinut yli 20 vuotta sydän- ja valtimotautien esiintymistä eri väestöissä, ja nyt hän on julkaissut aiheesta 642-sivuisen perusteellisen kirjan ´Vitamin D and Cholesterol´. Sen mukaan sepelvaltimotaudin pääasiallinen syy on auringonvalon ja D-vitamiinin puute, eikä suinkaan kolesteroli ja rasvainen ruoka. Tohtori Grimes sai kimmokkeen alkaa tutkia auringonvalon, veren D-vitamiinin ja sydäntautien yhteyksiä havaittuaan, että Englantiin muuttaneet aasialaiset sairastuivat sydäntauteihin sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi he asettuivat asumaan. Pohjoiseen muuttaneet aasialaiset sairastuivat useammin kuin Etelä-Englantiin muuttaneet, ruokavaliosta riippumatta. Grimes selvitti kuinka paljon aurinkoisia päiviä eri paikkakunnilla oli ja kuinka paljon asukkaat saivat aurinkoa, ja hän vertasi lukuja sairaustilastoihin. Yhteys oli selvä: Sydänpotilailla on "leveysastetauti" (latitude sickness). Lenkki on D-vitamiini, päätteli Grimes. Sen pääasiallinen lähdehän ihmiskunnalle on auringovalo; ruoasta saamme vain hyvin mitättömän pienen määrän päivittäin, 5-7 mikrogrammaa (µg). Tarve voi olla jopa 100 µg, minkä useimmat maahanmuuttajat olivat saaneet helposti päivittäin auringosta lähtömaissaan.

"Osteoporoosin tiedetään olevan pääasiassa D-vitamiinin ja auringon valon puutesairaus. Afrikasassa osteoporoosi on tuntematon ja mitä pohjoisemmaksi tullaan sitä enemmän on luuston haurastumista ja murtumia. Lonkkamurtumia ei Afrikassa juuri tunneta ja murtumien määrä kasvaa samanikäisellä väestöllä monisatakertaisesti tänne pohjoiseen tultaessa. Nyt on selvinnyt että jo äidin raskauden aikainen D-vitamiinin saanti on tärkeää lapsen tulevalle luuntiheydelle. Ne brittiäidit, jotka käyttivät D-vitamiinivalmisteita sekä ne äidit,jotka synnyttivät kesällä saivat vahvempiluisia jälkeläisiä ja ero näkyi vielä 9 vuoden iässä. "

Onko D-vitamiini ihmelääke? Auringosta tai purkista saatavan supervitamiinin väitetään suojaavan syövältä, sydänsairauksilta, sikainfluenssalta, masennukselta ja auttavan jopa laihtumaan.\n\nMonet kokevat kaamosmasennuksen helpottavan, kun syövät riittävän korkeita määriä D-vitamiinia.\n\nKuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Vanha tuttu D-vitamiini onkin yhtäkkiä kuin taikajuoma, joka auttaa melkein mihin tahansa. Se laihduttaa, ehkäisee syöpää, laskee verenpainetta, kohottaa mielialaa. Vitamiini tuntuu tekevän melkein mitä tahansa, kunhan se on positiivista. Uusista hyötyvaikutuksista kerrotaan päivittäin. Time-lehti julisti jo pari vuotta sitten D-vitamiinin saannin ja vaikutuksien selvittämisen yhdeksi tieteen tärkeimmistä tutkimuskohteista! "D-vitamiini on hyvä tietokilpailukysymys, kun kysytään, mihin sairauteen sen puute ei näytä jotenkin liittyvän", toteaa Jouni Karhu. Hänet tunnetaan verkkokeskusteluissa väsymättömästi D-vitamiinia suitsuttavana nimimerkki Neonomidena, jonka monipuolisten tietojen innoittamana monet ovat marssineet apteekin vitamiinihyllylle tai tilanneet D-pillereitä verkkokaupasta.

"Tätä 11.12.2009 kirjoittamaani juttua kommentoidaan ahkerasti. Päivitys 12.12.2009 ja 14.12.2009 Kunto & terveys -lehti 6/2009 uhraa peräti 7 sivua D-vitamiinijutulleni. Jos vielä otetaan huomioon, että päätoimittaja Kalle Kotirannan pääkirjoituksessa on asiaa Deestä, niin mitä enää epäröit? Hae lehti kioskista - lue ja nauti Deetä!

"Runsas maitopohjaisten elintarvikkeiden nauttiminen voi ehkäistä korkeaa verenpainetta yli 55-vuotiailla. Hollantilaistutkimuksessa vaikutusta havaittiin etenkin nestemaidoilla ja vähärasvaisilla maitotuotteilla. Juuston ja rasvaisten maitotuotteiden kulutus ei vaikuttanut verenpaineriskiin. The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että tilastollinen riski korkeaan verenpaineeseen pieneni mitä enemmän ruokavalio sisälsi maitoa. Jokainen 1,5 desilitran lisäys maidonkäytössä vastasi seitsemän prosentin laskua verenpaineriskissä. Wageningen yliopiston ja Erasmus Medical Centren tutkijat Rotterdamissa, Hollannissa seurasivat 2 245 hollantilaista 55 vuotta täyttänyttä aikuista kolmen käynnin ajan vuosina 1990 - 1999. Toinen tarkastus tehtiin kahden ja kolmas tarkastus kuuden vuoden kuluttua ensimmäisestä."

Tällä hetkellä suomalaisten 3-60-vuotiaiden D-vitamiinin saantisuositus on 7,5 mikrogrammaa päivässä. Osa tutkijoista olisi valmis nostamaan saantisuosituksia rajustikin. Lamberg-Allardtin mielestä suositusta voisi nostaa hieman. Asian pulmalliseksi tekee se, että rasvaliukoinen D-vitamiini on elintärkeä, mutta myrkyllinen aine. "Emme tiedä mitä seuraa, jos sitä pitkällä tähtäimellä saa liikaa", Lamberg-Allardt sanoo.

"Tohtori Tolonen on lukenut Aftonbladet -lehdestä sen teettämän puolueettoman analyysin lohen sisältämistä omega-3-rasvahappojen määristä. Pitoisuudet olivat pienemmät kuin mitä Ruotsin elintarvikevirasto ilmoittaa. Vähenemisen syyksi arvellaan muutoksia kasvatetun lohen ruokinnassa. Kirjolohelle syötetään kasviksia ja viljaa, joissa on runsaasti omega-6- ja vähän omega-3-rasvahappoja. Lohinäytteiden omega-3-pitoisuudet jäivät alle 3 g / 100 g (Elintarvikeviraston ilmoittama määrä) ja huonoimmillaan pitoisuus oli vain 1,7 g. Professori Livar Frøylandin mukaan syynä on juuri kalojen ruokinta yhä enemmän viljalla ja kasviperäisillä öljyillä. Seurauksena on ollut kalan omega-3:n väheneminen puoleen ja omega-6:n lisääntyminen. Frøylandin mukaan villi norjalainen lohi sisältää keskimäärin 4 grammaa omega-3:a/100 g lohta. "

Laboratoriokokeiden tuloslistassa annetaan yleensä suluissa niin sanotut normaaliarvot eli ne rajat, joiden välissä tulos on vielä "normaali". Sana normaali on lainausmerkeissä siksi, että sitä termiä ei haluta lääketieteessä käyttää, koska ei ole mitään jyrkkää rajaa sille, mikä on normaalia ja mikä ei. Viitearvot ilmoittavat, että 95 %:lla terveistä ihmisistä arvot ovat annettujen lukujen välissä. Noin viidellä prosentilla terveistä ihmisistä tulos voi olla viitearvoa suurempi tai pienempi. Miksi ei pyritä sataan prosenttiin? Syynä on ihmisten suuri yksilöllisyys. Jos pyrittäisiin sataan prosenttiin eli siihen, että kaikki terveet sijoittuisivat viitearvojen sisälle, tulisi liikaa "vääriä normaaleja". Tämä tarkoittaa, että joillakin yksilöillä tulos olisi lähellä ylä- tai alarajaa mutta kuitenkin viitearvojen sisällä, vaikka heillä olisi sairaus. Normaaliarvojen sijasta ammattikielessä puhutaan viitearvoista. Ne saadaan, kun tutkitaan riittävän suuri joukko terveitä ihmisiä. Ihmiset ovat yksilöitä ja sen vuoksi jokaisen laboratoriotutkimuksen tulos on yksilöllinen ja vaihtelee tiettyjen rajojen sisällä. Viitearvot ilmoittavat, että 95 %:lla terveistä ihmisistä arvot ovat annettujen lukujen välissä. Noin viidellä prosentilla terveistä ihmisistä tulos voi olla viitearvoa suurempi tai pienempi. Miksi ei pyritä sataan prosenttiin? Syynä on ihmisten suuri yksilöllisyys. Jos pyrittäisiin sataan prosenttiin eli siihen, että kaikki terveet sijoittuisivat viitearvojen sisälle, tulisi liikaa "vääriä normaaleja". Tämä tarkoittaa, että joillakin yksilöillä tulos olisi lähellä ylä- tai alarajaa mutta kuitenkin viitearvojen sisällä, vaikka heillä olisi sairaus. Viitearvojen 95 prosentin sääntö merkitsee, että viidellä prosentilla terveistä ihmisistä laboratoriotulos on viitearvojen ulkopuolella. Vastaavasti, jos tutkimuksia tehdään samalle ihmiselle paljon, todennäköisyys viit

"Tiedämme, että auringon puute aiheuttaa myös D-vitamiinin puutoksen. Englantilainen lääkäri David Grimes väittää Aftonbladetin mukaan, että D-vitamiinin puute voi aiheuttaa myös sydäntauteja. - Sydäntautien riskiä eivät lisää epäterveelliset ruokavaliot tai korkea kolesteroli, vaan asuinpaikka, Grimes sanoo. Grimes on pakertanut 20 vuoden ajan tutkimuksensa parissa. Nyt siitä on tehty kirja. Siinä tohtori Grimes väittää, että mitä korkeampi D-vitamiinipitoisuus veressä on, sitä pienempi on sydäntautien riski."

"rasvahappojen tiedetään vaikuttavan edullisesti muun muassa sydämeen ja verisuoniin, mutta kalastajien luvatusta maasta pukkaa ulos ihan uutta tietoa. Vastikään julkaistun islantilaistutkimuksen mukaan runsas turskan syönti nimittäin nopeuttaa merkitsevästi laihtumista. Itse asiassa tutkijat havaitsivat jopa jonkinmoisen annos-vastesuhteen; mitä enemmän turskaa syötiin sitä nopeammin lähtivät rasvat. Oheisessa kuviossa näkyvät kehonkoostumuksen muutokset turskaryhmissä ja punaista lihaa saaneiden ryhmässä. Turska myös säilytti tehokkaammin lihasmassaa. Tämä on erityisen tärkeää, sillä laihdutuksen tavoitteena ei ole nahalla vuorattu luusäkki. "

"Statiinia kolesterolilääkkeenä käyttävillä miehillä todettiin merkittävästi muuta väestöä vähemmän eturauhassyöpää ilmenee LL Teemu Murtolan väitöstutkimuksesta. Yhteys todettiin kaikenasteisilla eturauhasen kasvaimilla, mutta kansallisella tasolla statiinien käyttäjillä oli vähemmän erityisesti syövän vaarallisinta muotoa, levinnyttä eturauhassyöpää. Myös eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa käytetyn finasteridin käyttöön liittyi alentunut paikallisen eturauhassyövän ilmaantuvuus, mutta koko Suomen väestön tasolla tämä suojavaikutus oli peittynyt. Luultavimmin tämä johtui eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitoon liittyvästä tehostuneesta eturauhassyöpädiagnostiikasta. Lisäksi miehillä, jotka olivat käyttäneet finasteridia vähintään neljän vuoden ajan, todettiin enemmän aggressiivista eturauhassyöpää. Myös diabeteslääkkeitä käyttävillä miehillä todettiin muuta väestöä vähemmän eturauhassyöpää käytetystä lääketyypistä riippumatta. Syövän ilmaantuvuus oli sitä matalampi mitä pidempään diabeteslääkkeitä oli käytetty. Vaikutus johtuu luultavimmin diabeetikkomiesten alentuneesta miessukuhormonien tasosta. Väitöstyössä todettiin, että oireettoman eturauhassyövän seulonnassa käytetty PSA-testaus on todennäköisesti merkittävästi muita tavallisempaa niiden miesten keskuudessa, jotka käyttävät lääkkeitä säännöllisesti

"Tässä kappaleessa käsitellään oleellisimpia eroja erityisesti arginiinin ja metioniinin ja niihin oleellisesti liittyvien muiden aminohappojen määrissä eli niiden aminohappojen määrissä, joilla ilmeisesti on eniten vaikutuksia eri kansansairauksiin ja elinikään. Nisäkkäille välttämättömiä aminohappoja on enemmän eläin- kuin kasviperäisessä proteiinissa. Puhtaassa kasvisruokavaliossa välttämättömien aminohappojen saanti voi rajoittaa proteiinisynteesiä ja johtaa puutostiloihin. Aliravitsemustilanteissa puutostilat voivat olla henkeä uhkaavia. On kuitenkin myös korkealaatuisia kasviproteiineja, joissa on paljon välttämättömiä aminohappoja. Soija on tässä suhteessa yleisimmin tunnettu. Soijaproteiinissa on esimerkiksi välttämättömiä haaraketjuisia aminohappoja yhtä paljon kuin lihaproteiineissa. Kuitenkin maito sisältää vielä soijaa ja lihaa enemmän haaraketjuisia aminohappoja.