Group items tagged

Influenssan leviämisen vuodenaikatekijää on haettu 80-luvulta lähtien (Hope-Simpson 1987). Auringon valon saantia ja elimistön D-vitamiinitasojen vaihtelua on jo pitkään epäilty täksi vuodenaikatekijäksi. Viime vuosina tämä yhteys on jo hyvin pitkälle varmistunut kun seerumin D-vitamiinitasoja on opittu mittaaman ja sen myötä on voitu todeta että väestön D-vitamiinitasot elimistössä laskevat voimakkaasti syksyllä ja talvella samanaikaisesti kun influenssa leviää. Lisäksi kun viime vuosina on selvinnyt D-vitamiinin merkittävä asema elimistön immuunipuolustuksen säätelijänä, niin yhteyttä voidaan pitää ainakin suurelta osin selvitettynä eli laskevien D-vitamiinitasojen huonontama immuniteetti altistaa ihmiset influenssalle kuten ilmeisesti monille muillekin infektioille (Cannell 2008).

Mikä on länsimaisen lääketieteen suurin virhearvio? Miksi Suomen terveydenhuolto on rahoituskriisissä? Miksi rintasyöpä lisääntyy? Miksi Suomessa on diabetesta eniten maailmassa? Miksi vanhuksemme päätyvät laitoksiin? D-vitamiinin puuteko selittää kansantautimme? Johtuuko suomalainen kansanluonne vain D-vitamiinin puutteesta?

Miksi verisuonet kalkkeutuvat ja luusto haurastuu kalkin puutteessa? Miksi vihreitä kasviksia pitäisi syödä useita kertoja päivässä. Kasvit muodostavat lyhytketjuista fyllokinonia eli K1-vitamiinia. Bakteerit muodostavat pitempiketjuisia menakinoneja (MK) eli K2-vitamiineja. Bakteerien tuottamat menakinonit erotetaan toisistaan sivuketjujen pituuden mukaan toisistaan lyhenteellä MK-n jossa n voi olla 5-13. Bakteerit syntetisoivat pitkäketjuisia muotoja käymisprosesseissa joko suolistossa tai käyttämällä valmistetuissa ruoka-aineissa kuten esimerkiksi eräissä hapanmaitotuotteissa ja juustoissa sekä eräissä hapatetuissa tuotteissa, varsinkin Japanissa yleisissä hapatetuissa soijapavuissa (natto). Nisäkkäillä useiden elinten solut kykenevät muuntamaan K1-vitamiinista K2-vitamiinia (MK-4). Menakinoni-4:ää (MK-4) syntetisoidaan eri puolilla elimistöä fyllokinonista, mutta sen merkitys tunnetaan vielä huonosti. Sitä tavataan runsaasti esimerkiksi aivoissa, mutta sen tehtäviä siellä ei tiedetä. Ravinnosta MK-4:ää saadaan varsinkin kananmunista ja lihasta, MK-8:aa ja MK-9:ää taas juustoista. Japanissa MK-7:ää saadaan erityisen runsaasti hapatetusta natto-soijasta. Eräälle tietyn bacillus subtilis -bakteerin syntetisoimalle erityisen paljon MK-7- vitamiinia tuottavalle nattokannalle onkin myönnetty terveysvaikutteisen elintarvikkeen asema Japanissa. Hyvin pitkäsivuketjuiset menakinonit MK-10 - MK-13) ovat Bacteroides-suvun anaerobisten bakteerien tuottamia. Niitä ei ole merkittävissä määrin ruoka-aineissa, mutta silti niitä on ihmisen ja eläinten maksassa. Tämä viittaa siihen, että niiden alkuperä on suolistossa.

"Osteoporoosin tiedetään olevan pääasiassa D-vitamiinin ja auringon valon puutesairaus. Afrikasassa osteoporoosi on tuntematon ja mitä pohjoisemmaksi tullaan sitä enemmän on luuston haurastumista ja murtumia. Lonkkamurtumia ei Afrikassa juuri tunneta ja murtumien määrä kasvaa samanikäisellä väestöllä monisatakertaisesti tänne pohjoiseen tultaessa. Nyt on selvinnyt että jo äidin raskauden aikainen D-vitamiinin saanti on tärkeää lapsen tulevalle luuntiheydelle. Ne brittiäidit, jotka käyttivät D-vitamiinivalmisteita sekä ne äidit,jotka synnyttivät kesällä saivat vahvempiluisia jälkeläisiä ja ero näkyi vielä 9 vuoden iässä. "

"Japanilainen megatutkimus seurasi 40530 japanilaisen elämää 11 vuotta. Seuranta-aikana näistä kuoli 4209. Vihreän teen juonnilla todettiin merkittävä käänteinen korrelaatio kuolemiin. Naisten kuolleisuus väheni miehiä enemmän. Viisi kuppia tai enemmän vihreää teetä juovien kuolemat vähenivät 16%; miesten 12% ja naisten 23%. Kuolleisuusero alkoi näkyä jo yhden kupin jälkeen, mutta paras teho saavutettiin vasta viidellä kupillisella päivässä. Sydän- ja verisuonitautikuolemat vähenivät 7 vuoden seurannan aikana 26% ( naisilla 31%). Aivohalvaukset vähenivät eniten, miehillä 42% ja naisilla 62%. Muilla teelaaduilla, kahvilla tai 40 tutkitulla ruoka-aineella ei todettu merkittäviä vaikutuksia. Vihreän teen vaikutus todettiin myös hoikkien ja normaaliverenpaineisten alaryhmillä sekä tupakoitsijoilla, molemmilla sukupuolilla. Syöpäkuolleisuuteen ei saatu korrelaatioita. Miesten ja naisten kuolleisuuseron epäillään johtuvan miesten runsaammasta tupakoinista, vaikka monimuuttuja-analyysi ei tätä kyennyt osoittamaan."

"Tässä kappaleessa käsitellään oleellisimpia eroja erityisesti arginiinin ja metioniinin ja niihin oleellisesti liittyvien muiden aminohappojen määrissä eli niiden aminohappojen määrissä, joilla ilmeisesti on eniten vaikutuksia eri kansansairauksiin ja elinikään. Nisäkkäille välttämättömiä aminohappoja on enemmän eläin- kuin kasviperäisessä proteiinissa. Puhtaassa kasvisruokavaliossa välttämättömien aminohappojen saanti voi rajoittaa proteiinisynteesiä ja johtaa puutostiloihin. Aliravitsemustilanteissa puutostilat voivat olla henkeä uhkaavia. On kuitenkin myös korkealaatuisia kasviproteiineja, joissa on paljon välttämättömiä aminohappoja. Soija on tässä suhteessa yleisimmin tunnettu. Soijaproteiinissa on esimerkiksi välttämättömiä haaraketjuisia aminohappoja yhtä paljon kuin lihaproteiineissa. Kuitenkin maito sisältää vielä soijaa ja lihaa enemmän haaraketjuisia aminohappoja.

"Soijan terveysvaikutuksia on selitetty sen sisältämillä isoflavonoideilla ja proteiineilla. Kanadalaiset tutkijat halusivat selvittää kumpi näistä tekijöistä on soijan edullisten sydänvaikutusten takana. He syöttivät joukolle nuoria miehiä (keski-ikä 28v) vuorotellen joko maitoproteiineja ja soijaproteiinia, sisältäen soijan isoflavonoidit, tai pelkkää soijaproteiineja, joista oli poistettu isoflavonoidit. "Hyvän" HDL-kolesterolin ja "pahan" LDL-kolesterolin suhde nousi soijaa käytettäessä eikä isoflavonoideilla ollut tähän vaikutusta."

"Glutamiinihappo tai glutamaatti, joka on sen anioninen muoto, on yleisin ravinnon eläinperäinen proteiini ja se on solujen metabolian määrällisesti tärkeimpiä aminohappoja. 16 % lihan ja 20 % maidon proteiineista on glutamiinihappoa. Eniten glutamiinihappoa ravinnostaan saavat vastasyntyneet. Rintarauhasessa on selektiivinen aminohappojen kuljetusmekanismi niin että glutamaatin pitoisuus nousee maidossa 40-kertaiseksi plasmaan verrattuna. Muiden aminohappojen pitoisuudet ovat 1-15-kertaisia äidinmaidossa plasmaan verrattuna (Ramirez, 2001). Vastasyntyneet saavat äidinmaidossa 5 g/kg proteiinia päivässä (Koletzko, 2002) ja tästä on glutamiinihappoa noin 1 g/kg."

Ravinnon aminohappojen perussaannin tulisi olla tasaista, jotta proteiinien synteesi olisi tehokasta. Pääsääntöisesti aminohapot imeytyvät tasaisemmin luonnonmukaisista tuotteista kuin teollisesti pitkälle puhdistetuista tuotteista. Kasvun ja kehityksen eri vaiheissa proteiinitarve on erilainen. Proteiinien liikasaannista on terveydellistä haittaa. Kansojen proteiinien saannin eroilla on vaikutus niiden eliniänodotteeseen. Proteiinien saannin lievä rajoitus lisää populaation eliniänodotetta. Yksittäisistä aminohapoista haitallinen vaikutus populaation elinikäodotteeseen on eläinkokeissa todettu metioniinilla. On mahdollista, että ihmisilläkin proteiinien saannin rajoituksen elinikää pidentävä vaikutus selittyy pääosin metioniinin saannin vähenemisellä. Metioniini on kaikkein välttämättömin aminohappo. Lisäksi se poikkeaa muista aminohapoista myös siinä, että turvallisen saannin yläraja on hyvin lähellä välttämättömän saannin alarajaa.

"Jo vuonna 1981 Hope-Simpson yritti löytää vuodenajasta riippuvaa tekijää, joka selittäisi influenssan vuosittaisen vaihtelun. Tätä tekijää on siitä lähtien etsitty, mutta vasta nyt on huomattu, että tuo tekijä voisi olla D-vitamiinin puute (Cannell et al 2006). Suuri joukko nimekkäitä tutkijoita on päätynyt tähän tulokseen "Epidemiology and Infection" -lehden joulukuun 2006 numerossa. Influenssa esiintyy säännönmukaisesti talviaikaan kun aurinko pohjoisella pallonpuoliskolla on matalalla. Tropiikissa influenssaa esiintyy puolestaan sadekausina kun ihmiset ovat sisällä. Myös harvemmin eteläisellä pallonpuliskolla toistuvaan El Nino -ilmiöön ja sen mukanaan tuomiin sadekausiin liittyy influenssaepidemian esiintyminen. Seerumista mitattavan 25(OH)D-vitamiinin ja varsinaisen kudosten aktiivisen D-vitamiinin, 1,25(OH)2D:n, pitoisuudet laskevat pohjoisella pallonpuoliskolla talviaikaan ja eteläisellä pallonpuoliskolla sadekausina. Tummaihoisilla 1,25(OH)2D, pitoisuudet ovat pohjoisessa, esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, erityisen matalia, koska heidän ihonsa ei kykene täällä tuottamaan riittävästi D-vitamiinia. Tiedetäänkin että Pohjois-Amerikassa afrikkalaislähtöiset tummaihoiset sairastuvat influenssaan valkoihoisia enemmän ja heidän kuolleisuutensa on suurempi. "