Group items tagged

"Ruuan valkuaisaineiden oikea suhde voi olla tärkeämpi kuin ruuan energian vähentäminen, jos yrittää elää pitkään ja terveenä. Näin on ainakin banaanikärpäsillä, havaittiin Englannissa, University College of London -yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Oleelliseksi osoittautui metioniini, yksi tärkeimmistä ruuan aminohapoista. Sillä pystyttiin vaikuttamaan sekä eliniän pituuteen että hedelmällisyyteen. Niukalla dieetillä olleiden hiirten hedelmällisyys nousi kun niiden ravintoon lisättiin metioniinia. Siitä huolimatta kärpäset elivät pitkään kuten yleensä niukkaenergisellä dieetillä. Toisaalta runsaasti energiaa sisältävällä ruokavaliolla olleiden kärpästen elinikä piteni, kun ruuan metioniinia vähennettiin. Aiemmin on havaittu että metioniinin vähentäminen pidentää elinikää myös jyrsijöillä."

Ravinnon aminohappojen perussaannin tulisi olla tasaista, jotta proteiinien synteesi olisi tehokasta. Pääsääntöisesti aminohapot imeytyvät tasaisemmin luonnonmukaisista tuotteista kuin teollisesti pitkälle puhdistetuista tuotteista. Kasvun ja kehityksen eri vaiheissa proteiinitarve on erilainen. Proteiinien liikasaannista on terveydellistä haittaa. Kansojen proteiinien saannin eroilla on vaikutus niiden eliniänodotteeseen. Proteiinien saannin lievä rajoitus lisää populaation eliniänodotetta. Yksittäisistä aminohapoista haitallinen vaikutus populaation elinikäodotteeseen on eläinkokeissa todettu metioniinilla. On mahdollista, että ihmisilläkin proteiinien saannin rajoituksen elinikää pidentävä vaikutus selittyy pääosin metioniinin saannin vähenemisellä. Metioniini on kaikkein välttämättömin aminohappo. Lisäksi se poikkeaa muista aminohapoista myös siinä, että turvallisen saannin yläraja on hyvin lähellä välttämättömän saannin alarajaa.

"Tässä kappaleessa käsitellään oleellisimpia eroja erityisesti arginiinin ja metioniinin ja niihin oleellisesti liittyvien muiden aminohappojen määrissä eli niiden aminohappojen määrissä, joilla ilmeisesti on eniten vaikutuksia eri kansansairauksiin ja elinikään. Nisäkkäille välttämättömiä aminohappoja on enemmän eläin- kuin kasviperäisessä proteiinissa. Puhtaassa kasvisruokavaliossa välttämättömien aminohappojen saanti voi rajoittaa proteiinisynteesiä ja johtaa puutostiloihin. Aliravitsemustilanteissa puutostilat voivat olla henkeä uhkaavia. On kuitenkin myös korkealaatuisia kasviproteiineja, joissa on paljon välttämättömiä aminohappoja. Soija on tässä suhteessa yleisimmin tunnettu. Soijaproteiinissa on esimerkiksi välttämättömiä haaraketjuisia aminohappoja yhtä paljon kuin lihaproteiineissa. Kuitenkin maito sisältää vielä soijaa ja lihaa enemmän haaraketjuisia aminohappoja.