Group items tagged

Proteiinien ja hiilihydraattien suositeltava suhde muuttumassa 01.08.2008. Heinäkuussa ravitsemusalaa kiinnosti New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan kasvispitoinen Atkinsin dieetti on tehokas laihtumiskeino. Kaksivuotisessa tutkimuksessa vertailtiin Atkinsin dieetin, Välimeren ruokavalion ja vähärasvaisen ruokavalion purevuutta laihtumiseen. Ne, jotka aterioivat Atkinsin oppien mukaan, kevenivät eniten, noin 5,5 kiloa, kun vähärasvaiselle ruokavaliolla olleiden paino putosi vain 3,3 kiloa. Onko rasva mainettaan parempi? Suomen Akatemian johtaja, dosentti Mikael Fogelholm toppuuttelee ja huomauttaa, että tutkittavat eivät noudattaneet oikeaa Atkinsin ruokavaliota. -Rasvojen osuus oli 38 prosenttia eli ei aivan tolkuton. Atkinsissa usein yli puolet energiasta tulee rasvasta. Myös hiilihydraattien osuus oli suurempi ja kasviksia tutkittavat söivät paljon. Vähärasvainen ruokavaliokin oli itse asiassa normaalirasvainen. Proteiinit ja eettisyys Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset valmistuvat vuonna 2012. Ne eivät haasta nykyisiä suosituksia: kuitupitoinen vilja on terveellisempää kuin vähäkuituinen ja kasvi- ja kalarasva parempaa kuin eläinrasva. -Sen sijaan paljon pohdintaa herättää kysymys on, kumpaan on suhtauduttava kriittisemmin; nopeisiin hiilihydraatteihin vai eläinrasvaan, miettii Fogelholm. -Kun pohditaan kysymystä ranskanleipä vai juusto, voi vastaus olla jopa juusto eli valkoisia viljoja olisi aikomus vähentää, proteiineja lisätä ja suhtautua ehkä vähän suopeammin myös koviin rasvoihin, Fogelholm arvaa. Laihduttajalle proteiinit tuovat kylläisyyttä. Lisäksi proteiinien palaessa noin 20 prosenttia energiasta haihtuu lämpönä harakoille, kun taas rasvoilla osuus on 5 prosenttia. Onkin ehdotettu, että proteiinien osuutta ruokavaliossa pitäisi selvästi nostaa. -Mutta onko eettistä suosia ruokavaliota, jonka tuottaminen kuluttaa paljon energiaa tai saa eläimet vo

"Tässä kappaleessa käsitellään oleellisimpia eroja erityisesti arginiinin ja metioniinin ja niihin oleellisesti liittyvien muiden aminohappojen määrissä eli niiden aminohappojen määrissä, joilla ilmeisesti on eniten vaikutuksia eri kansansairauksiin ja elinikään. Nisäkkäille välttämättömiä aminohappoja on enemmän eläin- kuin kasviperäisessä proteiinissa. Puhtaassa kasvisruokavaliossa välttämättömien aminohappojen saanti voi rajoittaa proteiinisynteesiä ja johtaa puutostiloihin. Aliravitsemustilanteissa puutostilat voivat olla henkeä uhkaavia. On kuitenkin myös korkealaatuisia kasviproteiineja, joissa on paljon välttämättömiä aminohappoja. Soija on tässä suhteessa yleisimmin tunnettu. Soijaproteiinissa on esimerkiksi välttämättömiä haaraketjuisia aminohappoja yhtä paljon kuin lihaproteiineissa. Kuitenkin maito sisältää vielä soijaa ja lihaa enemmän haaraketjuisia aminohappoja.

"Glutamiinihappo tai glutamaatti, joka on sen anioninen muoto, on yleisin ravinnon eläinperäinen proteiini ja se on solujen metabolian määrällisesti tärkeimpiä aminohappoja. 16 % lihan ja 20 % maidon proteiineista on glutamiinihappoa. Eniten glutamiinihappoa ravinnostaan saavat vastasyntyneet. Rintarauhasessa on selektiivinen aminohappojen kuljetusmekanismi niin että glutamaatin pitoisuus nousee maidossa 40-kertaiseksi plasmaan verrattuna. Muiden aminohappojen pitoisuudet ovat 1-15-kertaisia äidinmaidossa plasmaan verrattuna (Ramirez, 2001). Vastasyntyneet saavat äidinmaidossa 5 g/kg proteiinia päivässä (Koletzko, 2002) ja tästä on glutamiinihappoa noin 1 g/kg."

"Soijan terveysvaikutuksia on selitetty sen sisältämillä isoflavonoideilla ja proteiineilla. Kanadalaiset tutkijat halusivat selvittää kumpi näistä tekijöistä on soijan edullisten sydänvaikutusten takana. He syöttivät joukolle nuoria miehiä (keski-ikä 28v) vuorotellen joko maitoproteiineja ja soijaproteiinia, sisältäen soijan isoflavonoidit, tai pelkkää soijaproteiineja, joista oli poistettu isoflavonoidit. "Hyvän" HDL-kolesterolin ja "pahan" LDL-kolesterolin suhde nousi soijaa käytettäessä eikä isoflavonoideilla ollut tähän vaikutusta."

Ravinnon aminohappojen perussaannin tulisi olla tasaista, jotta proteiinien synteesi olisi tehokasta. Pääsääntöisesti aminohapot imeytyvät tasaisemmin luonnonmukaisista tuotteista kuin teollisesti pitkälle puhdistetuista tuotteista. Kasvun ja kehityksen eri vaiheissa proteiinitarve on erilainen. Proteiinien liikasaannista on terveydellistä haittaa. Kansojen proteiinien saannin eroilla on vaikutus niiden eliniänodotteeseen. Proteiinien saannin lievä rajoitus lisää populaation eliniänodotetta. Yksittäisistä aminohapoista haitallinen vaikutus populaation elinikäodotteeseen on eläinkokeissa todettu metioniinilla. On mahdollista, että ihmisilläkin proteiinien saannin rajoituksen elinikää pidentävä vaikutus selittyy pääosin metioniinin saannin vähenemisellä. Metioniini on kaikkein välttämättömin aminohappo. Lisäksi se poikkeaa muista aminohapoista myös siinä, että turvallisen saannin yläraja on hyvin lähellä välttämättömän saannin alarajaa.