Group items tagged

D-vitamiini - tarkemmin sanoen sen liian pieni viranomaissuositus - on suuresti hämmentänyt ja sekoittanut tutkijoita. Pekka Puska lupaili keväällä Ilta-Sanomissa Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) nostavan D-vitamiinisuositusta tänä syksynä, mutta suosituksen päivitys näyttää siirtyvän hamaan tulevaisuuteen.

Tutkimus: D-vitamiin puute yhteydessä suomalaisten sydänkuolemiin 24.09.2009 10:41 American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että veren alhainen D-vitamiinipitoisuus oli yhteydessä suurentuneeseen riskiin kuolla sydän- ja verisuonitautiehin. Varsinkin aivoverenkierron häiriöistä johtuvia kuolemia oli enemmän henkilöillä, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli alhainen. Lisää tutkimusnäyttöä tarvitaan Tutkimuksessa hyödynnettiin Mini-Suomi -tutkimuksen aineistoja, ja siihen osallistui 6 200 yli 30-vuotiasta miestä ja naista, jotka eivät sairastaneet sydän- ja verisuonitauteja tutkimuksen alkaessa vuosina 1978-1980. Vuoteen 2006 jatkuneen seurannan aikana 640 osallistujaa kuoli sepelvaltimotautiin ja 293 aivoverenkierron häiriöön. Tutkijoiden mukaan D-vitamiinin ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden yhteydestä tarvitaan vielä lisää tietoa. Tarvetta olisi muun muassa kontrolloiduille kokeellisille tutkimuksille.

Ajattelin, että me voisimme jatkaa keskustelua siten, että keräämme tähän uuteen keskusteluketjuun ajatuksiamme D-vitamiinin myrkyllisyydestä. Se näyttäisi olevan se kynnyskysymys, joka estää uusien, reilusti suurempien, D-vitamiiniannosten laajapohjaisen käyttöönoton.

Tuli jo pari mailia, että paljonko sitä D-vitskua nyt pitää sitten ottaa. Heaney suositteli ravintolisänä vähintään 2000 IU:ta eli 50 mcg vuorokaudessa. Suomessa kannattanee talvella ottaa vieläkin enemmän. 400 IU = 10 mcg. Anonyymi postasi kommenttiosioon mielenkiintoisen videon "Whats a Vitamin D Deficiency?". Tällä 44 minuutin kestoisella videolla luennoi maailman johtava D-vitamiiniasiantuntija, sisätautilääkäri Robert Heaney, M.D. Voit katsella videon napsauttamalla tästä.

Tunnettu suomalainen D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt näyttäisi siirtyneen Sauber-talliin. Hänen tuore kommenttinsa tuoksahtaa nimittäin varsin erehdyttävästi sauberilta (=saisselta)

Olen samoilla linjoilla, että huhut professorin siirtymisestä Sauber-talliin pitävät paikkansa. Etenkin kun kyseinen professori on jo ollut itsensä kanssa asiasta eri mieltä ihan suomeksikin jo viime vuoden lokakuussa: "Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäisen D-vitamiinisaannin tulisi olla ennen 70 ikävuotta 7,5 µg/VRK ja 10 µg/VRK sen jälkeen. Tällaisella saannilla elimistön D-vitamiinin tarve ei tule koskaan turvattua ilman riittäviä erillisiä D-vitamiinilisiä tai "etelän aurinkolomia". Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2004 laatimat suositukset ovatkin aikansa eläneitä eivätkä nykytiedon mukaan turvaa väestön D-vitamiinin tarvetta." http://www.osteoporoosiliitto.fi/sivu.php?artikkeli_id=699 Jep, pidän erityisesti tuosta "ei tule KOSKAAN turvattua" -kohdasta. Nyt pitää vaan päättää hyvinvoinnistaan kiinnostuneena kansalaisena mitä noista lähteistä uskoo, vai uskoako suosiolla jotain muuta tahoa.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjesti tänään torstaina puoliltapäivin tiedotustilaisuuden, jossa esiteltiin Suomen tuleva influenssa A(H1N1)-rokotusryhmien järjestys. THL:n rokoteosaston johtaja Terhi Kilpi esitteli tiedotustilaisuudessa rokotejärjestyksen, joka on seuraavanlainen: * Ensimmäisessä ryhmässä rokotetaan välittömässä tartuntavaarassa oleva terveydenhuollon henkilöstö * Toisessa ryhmässä rokotetaan raskaana olevat naiset, joille on muita suurempi riski kehittyä vakava taudinkuva * Kolmannessa ryhmässä rokotuksen saavat sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat kuuden kuukauden - 64 vuoden ikäiset * Neljännessä ryhmässä aletaan rokottaa perusterveitä ihmisiä nuoremmasta vanhempaan, ensiksi pienet lapset * Viidentenä vuorossa ovat 3-24-vuotiaat * Kuudennessa ryhmässä rokotusvuorossa ovat 65 vuotta täyttäneet vanhukset.

Ät extra D-vitamin och förläng livet. Tillskott minskar risken för att dö i alla sjukdomar med åtta procent, visar en stor internationell studie. Ledande forskare efterlyser nu en internationell debatt om berikning av mat och en försiktig omvärdering av vår restriktiva syn på solbad. Det är forskare vid WHO:s internationella institut för cancerforskning i Lyon, IARC, som gått igenom 18 stora studier kring D-vitamin som publicerats fram till november 2006. Sammanlagt ingick 57311 personer som i genomsnitt följdes i nästan sex år. Under perioden avled 4777 av dem. När forskarnas slog ihop alla olika dödsorsaker upptäckte de att den totala dödligheten var åtta procent mindre bland dem som regelbundet åt extra D-vitamin. Tillskotten låg mellan 300 och 2000 internationella enheter, IU, men var i medeltal på en nivå som är normal i vanliga vitamintabletter, närmare bestämt 528 IU.

Väestössä hyvin yleisesti esiintyvät, hampaiden kiinnityskudostulehdusta ja keuhkoklamydiaa aiheuttavat bakteerit edesauttavat myös sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä, osoittaa tuore Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus

D-vitamiinikeskustelu sfnet.keskustelu.terveys -ryhmässä vuodelta 2005. Mukana mm. Matti Narkia ja Juhana Harju. Osa 3

D-vitamiinikeskustelu sfnet.keskustelu.terveys -ryhmässä vuodelta 2005. Mukana mm. Matti Narkia ja Juhana Harju. Osa 1

D-vitamiinikeskustelu sfnet.keskustelu.terveys -ryhmässä vuodelta 2005. Mukana mm. Matti Narkia ja Juhana Harju. Osa 2

"Tässä kappaleessa käsitellään oleellisimpia eroja erityisesti arginiinin ja metioniinin ja niihin oleellisesti liittyvien muiden aminohappojen määrissä eli niiden aminohappojen määrissä, joilla ilmeisesti on eniten vaikutuksia eri kansansairauksiin ja elinikään. Nisäkkäille välttämättömiä aminohappoja on enemmän eläin- kuin kasviperäisessä proteiinissa. Puhtaassa kasvisruokavaliossa välttämättömien aminohappojen saanti voi rajoittaa proteiinisynteesiä ja johtaa puutostiloihin. Aliravitsemustilanteissa puutostilat voivat olla henkeä uhkaavia. On kuitenkin myös korkealaatuisia kasviproteiineja, joissa on paljon välttämättömiä aminohappoja. Soija on tässä suhteessa yleisimmin tunnettu. Soijaproteiinissa on esimerkiksi välttämättömiä haaraketjuisia aminohappoja yhtä paljon kuin lihaproteiineissa. Kuitenkin maito sisältää vielä soijaa ja lihaa enemmän haaraketjuisia aminohappoja.

"Glutamiinihappo tai glutamaatti, joka on sen anioninen muoto, on yleisin ravinnon eläinperäinen proteiini ja se on solujen metabolian määrällisesti tärkeimpiä aminohappoja. 16 % lihan ja 20 % maidon proteiineista on glutamiinihappoa. Eniten glutamiinihappoa ravinnostaan saavat vastasyntyneet. Rintarauhasessa on selektiivinen aminohappojen kuljetusmekanismi niin että glutamaatin pitoisuus nousee maidossa 40-kertaiseksi plasmaan verrattuna. Muiden aminohappojen pitoisuudet ovat 1-15-kertaisia äidinmaidossa plasmaan verrattuna (Ramirez, 2001). Vastasyntyneet saavat äidinmaidossa 5 g/kg proteiinia päivässä (Koletzko, 2002) ja tästä on glutamiinihappoa noin 1 g/kg."

Ravinnon aminohappojen perussaannin tulisi olla tasaista, jotta proteiinien synteesi olisi tehokasta. Pääsääntöisesti aminohapot imeytyvät tasaisemmin luonnonmukaisista tuotteista kuin teollisesti pitkälle puhdistetuista tuotteista. Kasvun ja kehityksen eri vaiheissa proteiinitarve on erilainen. Proteiinien liikasaannista on terveydellistä haittaa. Kansojen proteiinien saannin eroilla on vaikutus niiden eliniänodotteeseen. Proteiinien saannin lievä rajoitus lisää populaation eliniänodotetta. Yksittäisistä aminohapoista haitallinen vaikutus populaation elinikäodotteeseen on eläinkokeissa todettu metioniinilla. On mahdollista, että ihmisilläkin proteiinien saannin rajoituksen elinikää pidentävä vaikutus selittyy pääosin metioniinin saannin vähenemisellä. Metioniini on kaikkein välttämättömin aminohappo. Lisäksi se poikkeaa muista aminohapoista myös siinä, että turvallisen saannin yläraja on hyvin lähellä välttämättömän saannin alarajaa.

Tällä hetkellä suomalaisten 3-60-vuotiaiden D-vitamiinin saantisuositus on 7,5 mikrogrammaa päivässä. Osa tutkijoista olisi valmis nostamaan saantisuosituksia rajustikin. Lamberg-Allardtin mielestä suositusta voisi nostaa hieman. Asian pulmalliseksi tekee se, että rasvaliukoinen D-vitamiini on elintärkeä, mutta myrkyllinen aine. "Emme tiedä mitä seuraa, jos sitä pitkällä tähtäimellä saa liikaa", Lamberg-Allardt sanoo.

Vaikuttaa siltä, että Tolonen on paikka paikoin aika huolimaton. Hän väittää näet: "Elimistö näet muuttaa E-EPA:a DHA:ksi tarpeensa mukaisesti. DHA sitä vastoin ei muutu elimistössä EPA:ksi." Kuitenkin seuraavat abtraktisitaatit osoittanevat, että DHA voi retrokonvertoitua EPA:ksi sekä ihmisissä että rotissa