Group items tagged

Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut Euroopan komission pyynnöstä elintarvikkeissa esiintyvän kadmiumin mahdollista riskiä ihmisten terveydelle. EFSAn mukaan siedettävä viikoittainen kadmiumin saanti (TWI, tolerable weekly intake) on 2,5 mikrogrammaa/viikko, kun aiemmin turvallisena on pidetty 7 mikrogramman altistusta/viikko (ruumiin painokiloa kohden laskettuna). EFSA arvioi keskimääräisen altistumisen olevan lähellä tätä alhaisemman siedettävän viikoittaisen saannin määrää ja suosittelee, että eurooppalaisten altistumisen tasoa tulisi alentaa. Suomessa keskimääräisen altistumisen arvioidaan olevan noin 40 prosenttia siedettävän saannin määrästä.

Selekoksibi-tulehduskipulääkkeen johtava tutkija on myöntänyt väärentäneensä lääkettä koskevia aineistoja yli kahdessakymmenessä tutkimuksessaan. Huijaus on suurimpia tutkimushuijauksia kautta aikojen. Asiasta uutisoi British Medical Journal. Huijauksen tehnyt Scott S. Reuben joutui eroamaan Tuftsin yliopiston anestesiologian apulaisprofessorin virasta tammikuussa ja on laitettu sivuun kaikista tutkimustoimista.

Vain pieni osa syövistä johtuu perinnöllisyystekijöistä, kertoo ravitsemusterapeutti ja -tutkija Kerstin Hultén Dagens Nyheterille. Hulténin tuoreessa kirjassa "Maten som skyddar mot cancer" käsitellään sitä, kuinka ruoka suojaa syövältä. Oikein syöminen ja elintapojen terveellisemmiksi muuttaminen ovat hyvä ja tehokas tapa osittain suojautua syövältä. Länsimaiseen kulttuuriin kuuluva raskas ruoka ja vatsaan kertynyt rasva lisäävät olennaisesti syöpäriskiä. Varsinkin jos syöpään sairastumiseen on perinnöllinen riski, on hyvä tietää, kuinka elintavoilla ja terveellisemmillä valinnoilla voi vaikuttaa.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on antanut tieteellisen lausunnon tauriinista ja glukuronolaktonista, jotka ovat energiajuomien yleisiä ainesosia. Lausunnon mukaan energiajuomien säännöllisestä nauttimisesta aiheutuva altistuminen näille aineille ei ole turvallisuuden kannalta huolestuttavaa. EFSAn elintarvikkeiden lisäaineita ja elintarvikkeisiin lisättäviä ravintoaineita käsittelevä lautakunta katsoo, että huolta tauriinin mahdollisista haittavaikutuksista aivoihin voidaan pitää aiheettomana. Lautakunnan mukaan myös huoli glukuronolaktonin mahdollisista haittavaikutuksista munuaisiin on aiheeton

Lääkäri Juha-Petri Ruoholan väitöskirjan mukaan liian vähäinen D-vitamiinin saanti voi altistaa rasitusmurtumien syntymiselle urheilijoille. Tutkimuksen mukaan murtumapotilailla oli selkeästi normaalia alhaisemmat D-vitamiinitasot. On olemassa erityinen TRACP5b-entsyymi (tartrate-resistant acid phosphatase 5b), joka antaa aika selvän kuvan luun hajotuksen määrästä elimistössä. Tätä entsyymiä mitataan osteoporoosin (luukato) diagnostiikassa ja yllätyksettömästi sama entsyymi soveltui myös rasitusmurtumien osoittamiseen. Kohonnut seerumin TRACP5b-arvo nosti murtuman todennäköisyyden kahdeksankertaiseksi verrokkeihin nähden näissä Ruoholan tutkimuksissa. D-vitamiinia voi siis lämpimästi suositella urheilijoille varsinkin talvikuukausina, jolloin auringon kautta saatava D-vitamiinivaikutus on Suomessa lähes olematon.

"Soijan terveysvaikutuksia on selitetty sen sisältämillä isoflavonoideilla ja proteiineilla. Kanadalaiset tutkijat halusivat selvittää kumpi näistä tekijöistä on soijan edullisten sydänvaikutusten takana. He syöttivät joukolle nuoria miehiä (keski-ikä 28v) vuorotellen joko maitoproteiineja ja soijaproteiinia, sisältäen soijan isoflavonoidit, tai pelkkää soijaproteiineja, joista oli poistettu isoflavonoidit. "Hyvän" HDL-kolesterolin ja "pahan" LDL-kolesterolin suhde nousi soijaa käytettäessä eikä isoflavonoideilla ollut tähän vaikutusta."

"American Journal of Clinical Nutrition lehden (AJCN) tammikuun 2007 numerossa julkaistussa laajassa kokoomatutkimuksessa kritisoidaan voimakkaasti nykyisiä alhaisia D-vitamiinin saantisuosituksia (1). Lehden tutkimuksessa päivittäinen turvallinen annostus terveille ihmisille nostetaan aivan uudelle tasolle. Tällä hetkellä yleisesti hyväksyttynä turvallisena ylärajana pidetään 50 mikrogrammaa päivässä, tämän seurauksena Suomessakin nostettiin vuonna 2006 päivittäinen saantisuositus 7 mikrogrammasta 10 mikrogrammaan. Tiedeyhteisö on jo pitkään kritisoinut liian alhaisia D-vitamiinisuosituksia. Useimmat D-vitamiini-asiantuntijat ovat sitä mieltä, että 25(OH)D:n veripitoisuus tulisi olla vähintään 80 nmol/l, jotta D-vitamiinista saavutettaisiin optimaalinen hyöty. Viitearvoalue 25(OH)D:lle on Suomessa määritetty 10 - 105 nmol/l (tavoitetaso 40-80 nmol/l). Jotta 97.5 % väestöstä pääsisi 80 nmol/l tasolle tulisi D3-vitamiinin saanti olla vähintään 75 ug (3000 ky)/pv (2)."