Group items tagged

"Vuoden pimeimpien kuukausien kynnyksellä jokaisen suomalaisen kannattaa pohtia omaa D-vitamiinin saantiaan, sillä erityisesti talvella monet kärsivät tietämättään D-vitamiinin puutteesta. Suomessa on tarpeeksi auringonvaloa ihon D-vitamiinin muodostukseen vain kesäisin keskipäivän tienoilla, joten ruoasta ja lisäravinteista saatavan D-vitamiinin merkitys korostuu pohjoisilla leveyspiireillä entisestään"

Tämän uutispalvelun tarkoituksena on luoda katsauksia maailmalla liikkuvaan ravitsemustietoon. Uutisoinnin lähteinä toimivat arvovaltaisimmat tieteelliset julkaisusarjat ja tietotoimistot. Lehden etusivulla on kolme tuoreinta uutista. Archives-sivulta löydät vanhemmat uutiset

"lisäkilpirauhasten vajaatoiminta, hypoparatyreoosi Lisäkilpirauhasten vajaatoiminnassa (hypoparatyreoosissa) lisäkilpirauhashormonin eritys on vajaata, jolloin veren kalsiumpitoisuus vähenee normaalia pienemmäksi (=hypokalsemia) ja fosfaattipitoisuus lisääntyy normaalia suuremmaksi (=hyperfosfatemia). Molemmat muutokset lisäävät hermoston ja lihasten ärtyvyyttä. Jos hormonin vajaus on vaikea, seurauksena voi olla kouristuskohtaus tai jopa tajuttomuus. "

"Elimistö säätelee nesteidensä kalsiumin pitoisuutta tarkasti, sillä kalsium osallistuu lukuisin tärkeisiin aineenvaihdunnan tapahtumiin. Säätelyyn osallistuvat kilpirauhasen pinnalla sijaitsevat pienet lisäkilpirauhaset (ks. kuva «Lisäkilpirauhaset» 1) ja D-vitamiini. Ravinnon kalsiumin määrä ei merkittävästi vaikuta veren kalsiumarvoihin (ks. «Kalsium (P-Ca ja P-Ca-ion)» 1), vaikka sillä on tärkeä osuus luun lujuuden kehittymisessä."

"Hypokalsemialla tarkoitetaan tilaa, jossa seerumin kalsiumin pitoisuus on pienentynyt. Koska kalsiumi eli kalkki on välttämätöntä mm. lihasten toiminnalle, vaikea hypokalsemia aiheuttaa lihaskramppeja, kouristuksia ja sydämen toimintahäiriöitä. Yleensä kalsiumin puute on kuitenkin lievä ja oireena ovat raajojen pistely ja puutuminen. Tavallisimpia hypokalsemian syitä ovat lisäkilpirauhasen vajaatoiminta, munuaisten vajaatoiminta ja D-vitamiinin puute. Hoitona käytetään perussairauden hoitoa, kalsiumin antamista joko tabletteina tai vaikeissa tilanteissa injektioina ja tarvittaessa D-vitamiinia."

"Tohtori Tolonen on lukenut Aftonbladet -lehdestä sen teettämän puolueettoman analyysin lohen sisältämistä omega-3-rasvahappojen määristä. Pitoisuudet olivat pienemmät kuin mitä Ruotsin elintarvikevirasto ilmoittaa. Vähenemisen syyksi arvellaan muutoksia kasvatetun lohen ruokinnassa. Kirjolohelle syötetään kasviksia ja viljaa, joissa on runsaasti omega-6- ja vähän omega-3-rasvahappoja. Lohinäytteiden omega-3-pitoisuudet jäivät alle 3 g / 100 g (Elintarvikeviraston ilmoittama määrä) ja huonoimmillaan pitoisuus oli vain 1,7 g. Professori Livar Frøylandin mukaan syynä on juuri kalojen ruokinta yhä enemmän viljalla ja kasviperäisillä öljyillä. Seurauksena on ollut kalan omega-3:n väheneminen puoleen ja omega-6:n lisääntyminen. Frøylandin mukaan villi norjalainen lohi sisältää keskimäärin 4 grammaa omega-3:a/100 g lohta. "

"Uusi yhdysvaltalainen tutkimus yhdistää D-vitamiinin puutteen sydän-ja verisuonitauteihin. Sen vähäinen saanti näyttää lisäävän selvästi kuoleman riskiä. Pitkään on ollut tiedossa, että D-vitamiini on välttämätöntä pikkulasten luuston kehitykselle. Uusi amerikkalaistutkimus viittaa siihen, että D-vitamiini vahvistaa myös sydäntä. "

"Sydänkohtausten tapahtumista ennustavat riskikertoimet olivat lähes identtiset kun arviointiin käytettiin HDL-kolesterolin ja muun kolesterolin määrää tai kun arviointi tehtiin kahdella apolipoproteiinilla. Toisin sanoen, molempia ei kannata mitata vaan valinnan voi tehdä sen mukaan mikä on mittaustilanteessa halvempaa ja käytännöllisempää. Mittaamista edeltävällä paastolla ei ollut vaikutusta riskikertoimiin, joten se ei näytä olevan välttämätöntä. Kolmanneksi, suoraan mitattu LDL-arvo tuotti samanlaiset riskikertoimet kuin ns. ei-HDL-kolesterolimäärä, joka saadaan vähentämällä mitattu HDL-määrä kokonaiskolesterolista."

"Ubikinoni (eli CoQ10 tai Q10) on vitamiinien kaltainen fysiologinen yhdiste, monipuolinen rasvaliukoinen antioksidantti, erinomainen suosittu ravintolisä. Se ehkäisee vanhenemismuutoksia, ihon rypistymistä ja LDL-kolesterolin hapettumista. Ubikinoni tuottaa energiaa muun muassa sydän- ja aivosoluille, joita se suojaa sairastumiselta ja rappeutumiselta. Ubikinoni on siis kardio- ja neuroprotektantti. Jokaisen statiineja käyttävän ihmisen tulisi ottaa ubikinonia suojaksi lääkkeiden sivuvaikutuksia vastaan. Ubikinonin suojaava päiväannos on vähintään 50 mg päivässä. Belgia hyväksyi huhtikuussa 2009 virallisesti 200 mg:n ubikinonivalmisteen ravintolisäksi, kertoi Nutraingedients.com. Suuremmatkaan päiväannokset (jopa 3000 mg) eivät aiheuta sivuvaikutuksia."

"Saantisuosituksia muutetaan aikaisintaan vuonna 2012, jolloin Pohjoismaat niitä yhdessä pohtivat. Asiantuntija kuitenkin neuvoo, että nykyisen virallisen suosituksen voi hyvin ylittää, kunhan pysyttelee alle 50 mikrogramman päiväannoksessa. Hyötyä siitä on varsinkin yli kuusikymppisille. Hyvä nyrkkisääntö on Lamberg-Allardtin mukaan 20 mikrogrammaa päivässä aikuisille ja 10 mikrogrammaa pikkulapsille."

Tuoreen tutkimuksen mukaan sisäelinten ympärillä oleva rasva on yhteydessä heikentyneeseen sydämen toimintaan. Painoindeksi ei ole luotettava mittari tässä yhteydessä, koska se ei kerro paljonko rasvaa on kertyneenä sisäelinten ympärille.

Ett tillräckligt intag av omega 3-fettsyror i vår kost är viktigt såväl för normal utveckling av det lilla barnets hjärna som för att bibehålla hälsan hos vuxna individer. Vetenskapliga studier har visat gynnsam effekt på flera normalfysiologiska funktioner såsom syn och minnesförmåga samt på hjärtats retledningssystem och blodfetter. Det finns även epidemiologiskt stöd för att ett högt omega 3-intag sannolikt skyddar mot uppkomst av vissa tumörsjukdomar. Studier talar dessutom för att omega 3-syror kan dämpa inflammatorisk aktivitet. På molekylär nivå medieras ome­ga 3-syrornas effekter sannolikt via flera mekanismer såsom genreglering och förändrad balans mellan prosta­glan­diner och leukotriener samt genom direkta effekter på cellmembranernas struktur och funktion. I vår diet är fet fisk från kalla hav särskilt rik på omega 3-syror. Är omega 3-syrorna då alltigenom nyttiga och sjukdomsförebyggande? Om man får tro hälsokosttillverkarna tycks det vara så. Under den nu allt snabbare accelererande influensapandemin kan det emellertid vara av vikt att belysa en potentiell hälsorisk med omega 3-syrorna. Jämfört med vanlig influensa karakteriseras den nya influensan (H1N1) bl a av att individer som insjuknar drabbas av mer uttalade skador på luftvägsslemhinnan, och de tycks ha högre risk för aggressivt förlöpande viral pneumoni.

"B-vitamiinilisistä suurentunut syöpäriski? Foolihappo- ja B12-vitamiinilisät on yhdistetty suurentuneeseen syöpäriskiin.B-ryhmän vitamiineihin luettavasta foolihaposta ei näytä olevan odotettua apua sydänsairauksien ja syövän ehkäisyyn. Tuore norjalaistutkimus päinvastoin paljastaa, että foolihappo ja B12-vitamiini yhdessä saattavat lisätä syövän ja syöpäkuolleisuuden riskiä."

"Myös elintarviketeollisuus käyttää aromiaineena äskettäin syöpävaaralliseksi luokiteltua asetaldehydiä. Kukaan ei kuitenkaan tällä hetkellä tiedä, ovatko tuotteisiin lisätyt määrät terveydelle haitallisia. Asiasta kirjoittaa perjantain Maaseudun Tulevaisuus. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC luokitteli lokakuussa alkoholitutkimusten perusteella asetaldehydin syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan asetaldehydiä lisätään joihinkin maitovalmisteisiin, jälkiruokiin, leivonnaisiin, makeisiin, virvoitusjuomiin ja hedelmämehuihin. Elintarvikepakkauksessa asetaldehydistä ei kuitenkaan ole mainintaa. Jos sitä on tuotteeseen lisätty, nykysääntöjen mukaan pelkkä maininta aromista riittää. EU:n sallimia aromeja saa käyttää suhteellisen vapaasti eikä käyttökohteita tai määriä ole lisäaineiden tapaan rajoitettu. "

Helsingin yliopistossa on tarjolla ravitsemustieteen koulutusta, josta valmistutaan tutkintonimikkeellä elintarviketieteiden maisteri (180 + 120 op). Helsingissä ravitsemustiedettä pääaineenaan opiskelevat eivät valmistu laillistetuiksi ravitsemusterapeuteiksi, joksi voi valmistua ainoastaan Kuopion yliopistosta. Kuopiosta valmistuneiden tutkintonimike on terveystieteiden maisteri (180 + 120op). Toki myös Helsingissä ravitsemustiedettä opiskelleet voivat työskennellä hyvin moninaisissa ravitsemusneuvontaan liittyvissä asiantuntijatason osaamista vaativissa tehtävissä, mutta Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (nyk. Valvira) myöntämää oikeutta toimia laillistettuna ammattihenkilönä heillä ei ole. Sipoosta löytyy yksityinen Terveysopisto Salus, jonka tarjontaan kuuluu ravintoneuvojan koulutusta, mutta varsinaisesti Saluksessa annettava koulutus ei pätevöitä mihinkään tiettyyn ammattiin. Saluksen tarjoama koulutus on tarkoitettu pääasiassa terveydenhoitoalalla jo työskenteleville henkilöille.

"Kuopion yliopistossa suunnitellaan laajaa tutkimusta D-vitamiinin terveysvaikutuksista. Vuoden 2011 alussa alkavaksi kaavaillussa tutkimuksessa selvitettäisiin kokeellisesti, onko lisääntyneestä D-vitamiinin määrästä apua sydän- ja verisuonisairauksien sekä syövän ehkäisemisessä. Tällä hetkellä hanke odottaa vielä lopullista rahoitusta, mutta tutkijaryhmä on erittäin toiveikas, että tutkimus päästäisiin aloittamaan suunnitellusti tammikuussa 2011."

Laboratoriokokeiden tuloslistassa annetaan yleensä suluissa niin sanotut normaaliarvot eli ne rajat, joiden välissä tulos on vielä "normaali". Sana normaali on lainausmerkeissä siksi, että sitä termiä ei haluta lääketieteessä käyttää, koska ei ole mitään jyrkkää rajaa sille, mikä on normaalia ja mikä ei. Viitearvot ilmoittavat, että 95 %:lla terveistä ihmisistä arvot ovat annettujen lukujen välissä. Noin viidellä prosentilla terveistä ihmisistä tulos voi olla viitearvoa suurempi tai pienempi. Miksi ei pyritä sataan prosenttiin? Syynä on ihmisten suuri yksilöllisyys. Jos pyrittäisiin sataan prosenttiin eli siihen, että kaikki terveet sijoittuisivat viitearvojen sisälle, tulisi liikaa "vääriä normaaleja". Tämä tarkoittaa, että joillakin yksilöillä tulos olisi lähellä ylä- tai alarajaa mutta kuitenkin viitearvojen sisällä, vaikka heillä olisi sairaus. Normaaliarvojen sijasta ammattikielessä puhutaan viitearvoista. Ne saadaan, kun tutkitaan riittävän suuri joukko terveitä ihmisiä. Ihmiset ovat yksilöitä ja sen vuoksi jokaisen laboratoriotutkimuksen tulos on yksilöllinen ja vaihtelee tiettyjen rajojen sisällä. Viitearvot ilmoittavat, että 95 %:lla terveistä ihmisistä arvot ovat annettujen lukujen välissä. Noin viidellä prosentilla terveistä ihmisistä tulos voi olla viitearvoa suurempi tai pienempi. Miksi ei pyritä sataan prosenttiin? Syynä on ihmisten suuri yksilöllisyys. Jos pyrittäisiin sataan prosenttiin eli siihen, että kaikki terveet sijoittuisivat viitearvojen sisälle, tulisi liikaa "vääriä normaaleja". Tämä tarkoittaa, että joillakin yksilöillä tulos olisi lähellä ylä- tai alarajaa mutta kuitenkin viitearvojen sisällä, vaikka heillä olisi sairaus. Viitearvojen 95 prosentin sääntö merkitsee, että viidellä prosentilla terveistä ihmisistä laboratoriotulos on viitearvojen ulkopuolella. Vastaavasti, jos tutkimuksia tehdään samalle ihmiselle paljon, todennäköisyys viit

Kalsiumaineenvaihdunnan häiriöt ilmenevät hyper- tai hypokalsemiana, hyperkalsiuriana tai luuston aineenvaihduntahäiriöinä (osteoporoosi, osteomalasia, riisitauti, renaalinen osteodystrofia, Pagetin tauti). Epäiltäessä kalsiumaineenvaihdunnan häiriöitä voidaan käyttää seuraavanlaisia tutkimuksia: seerumin ja virtsan kalsium, seerumin ionosoitu kalsium, seerumin fosfaatti, albumiini, alkaalinen fosfataasi ja tarvittaessa sen isoentsyymit, kreatiniini, kloridi ja PTH. PTH:sta on mahdollista määrittää intakti PTH sekä sen keskimolekyyli- ja N-terminaalifragmentti. Luun aineenvaihdunnan biokemiallisia mittareita voidaan käyttää kuvantamaan luun hajoamista ja/tai rakentumista. Luun rakentumisen seerumimarkkereita ovat osteokalsiini ja tyypin 1 prokollageenin aminoterminaalinen propeptidi (PINP). Vastaavasti luunhajoamista kuvastavat virtsan ja seerumin tyypin 1 kollageenin aminoterminaalinen telopeptidi (NTx) sekä seerumin tartraattiresistentti alkalinen fosfataasi (TRAP). Luuston tilaa voidaan selvittää röntgenologisesti natiivikuvin (destruktiot, murtumat ja valemurtumat, resorptio- ja osteoskleroosipesäkkeet). Luun mineraalipitoisuuden määrittämisessä käytetään tiheysmittareita. Koepalan otto luustosta tulee kyseeseen erikoistilanteissa histologisen diagnoosin saamiseksi. Hyperkalsemia Hyperkalsemia on monasti sattumalöydös varsin vähäoireisella epämääräisiä vaivoja valittavalla potilaalla. Tavallisimmat oireet on esitetty taulukossa 1. Tyypillinen hyperkalsemiapotilas on epämääräisistä neuropsykiatrisista oireista kärsivä henkilö. Aikaisemmin tyypilliset munuaiskivipotilaat ovat jäämässä selvään vähemmistöön. Vanhuksilla hyperkalsemia voi aiheuttaa dementian kaltaisen sekavuustilan. Mikäli S-Ca on alle 3 mmol/l, voidaan potilas tutkia rauhassa polikliinisesti. Mikäli arvo sen sijaan on selvästi yli 3 mmol/l ja se vielä nousee perättäisissä mittauksissa, on tutkimuksia kiirehdittävä. Kalsiumarvon

"Finravinto-tutkimukset ovat viiden vuoden välein toteutettavia tutkimuksia, joiden tavoitteena on seurata suomalaisen aikuisväestön ruokavaliota. Finravinto -tutkimukset ovat osa kansallista FINRISKI -terveystutkimusta. Vuonna 2007 toteutettiin viimeisin Finravinto -tutkimus. Aikaisemmat tutkimukset on toteutettu vuosina 1982, 1992, 1997 ja 2002. "

"Liite 5. Ravintoaineiden saanti Ravintoaineiden keskimääräinen päivittäinen saanti sukup"