Tunnettu suomalainen D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt näyttäisi siirtyneen Sauber-talliin. Hänen tuore kommenttinsa tuoksahtaa nimittäin varsin erehdyttävästi sauberilta (=saisselta)

Olen samoilla linjoilla, että huhut professorin siirtymisestä Sauber-talliin pitävät paikkansa. Etenkin kun kyseinen professori on jo ollut itsensä kanssa asiasta eri mieltä ihan suomeksikin jo viime vuoden lokakuussa: "Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäisen D-vitamiinisaannin tulisi olla ennen 70 ikävuotta 7,5 µg/VRK ja 10 µg/VRK sen jälkeen. Tällaisella saannilla elimistön D-vitamiinin tarve ei tule koskaan turvattua ilman riittäviä erillisiä D-vitamiinilisiä tai "etelän aurinkolomia". Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2004 laatimat suositukset ovatkin aikansa eläneitä eivätkä nykytiedon mukaan turvaa väestön D-vitamiinin tarvetta." http://www.osteoporoosiliitto.fi/sivu.php?artikkeli_id=699 Jep, pidän erityisesti tuosta "ei tule KOSKAAN turvattua" -kohdasta. Nyt pitää vaan päättää hyvinvoinnistaan kiinnostuneena kansalaisena mitä noista lähteistä uskoo, vai uskoako suosiolla jotain muuta tahoa.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjesti tänään torstaina puoliltapäivin tiedotustilaisuuden, jossa esiteltiin Suomen tuleva influenssa A(H1N1)-rokotusryhmien järjestys. THL:n rokoteosaston johtaja Terhi Kilpi esitteli tiedotustilaisuudessa rokotejärjestyksen, joka on seuraavanlainen: * Ensimmäisessä ryhmässä rokotetaan välittömässä tartuntavaarassa oleva terveydenhuollon henkilöstö * Toisessa ryhmässä rokotetaan raskaana olevat naiset, joille on muita suurempi riski kehittyä vakava taudinkuva * Kolmannessa ryhmässä rokotuksen saavat sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat kuuden kuukauden - 64 vuoden ikäiset * Neljännessä ryhmässä aletaan rokottaa perusterveitä ihmisiä nuoremmasta vanhempaan, ensiksi pienet lapset * Viidentenä vuorossa ovat 3-24-vuotiaat * Kuudennessa ryhmässä rokotusvuorossa ovat 65 vuotta täyttäneet vanhukset.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus, edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia, huolehtia kasvin- ja eläintuotannon edellytyksistä sekä kasvinterveydestä. Eviran osastot: * hallintopalvelu * tutkimus- ja analytiikka * valvonta Pääjohtajan ohjauksessa ovat viestintäyksikkö, zoonoosikeskus ja prosessit, joita ovat eläinten terveys ja hyvinvointi, elintarviketurvallisuus, kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys. Ylijohtajan alaisuudessa toimivat seuraavat yksiköt: riskinarviointi, lihantarkastus- ja valvonta sekä kasvinjalostajan oikeus.\nPääjohtajan ohjauksessa ovat viestintäyksikkö, zoonoosikeskus ja prosessit, joita ovat eläinten terveys ja hyvinvointi, elintarviketurvallisuus, kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys.\n\nYlijohtajan alaisuudessa toimivat seuraavat yksiköt: riskinarviointi, lihantarkastus- ja valvonta sekä kasvinjalostajan oikeus.

SUOMALAISTEN KANSANRAVITSEMUS RAVITSEMUSSUOSITUKSET JA TOIMINTAOHJELMA Yleiset ravitsemussuositukset terveelle väestölle Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut uusimmat suomalaiset ravitsemussuositukset vuonna 2005. Sosiaali- ja terveysministeriö on uudistanut D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositukset vuonna 2003. Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi on julkaistu vuonna 2003. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemia ruokamallikuvia saa käyttää vapaasti opetuskäyttössä, kunhan lähde mainitaan. © Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Ät extra D-vitamin och förläng livet. Tillskott minskar risken för att dö i alla sjukdomar med åtta procent, visar en stor internationell studie. Ledande forskare efterlyser nu en internationell debatt om berikning av mat och en försiktig omvärdering av vår restriktiva syn på solbad. Det är forskare vid WHO:s internationella institut för cancerforskning i Lyon, IARC, som gått igenom 18 stora studier kring D-vitamin som publicerats fram till november 2006. Sammanlagt ingick 57311 personer som i genomsnitt följdes i nästan sex år. Under perioden avled 4777 av dem. När forskarnas slog ihop alla olika dödsorsaker upptäckte de att den totala dödligheten var åtta procent mindre bland dem som regelbundet åt extra D-vitamin. Tillskotten låg mellan 300 och 2000 internationella enheter, IU, men var i medeltal på en nivå som är normal i vanliga vitamintabletter, närmare bestämt 528 IU.

Väestössä hyvin yleisesti esiintyvät, hampaiden kiinnityskudostulehdusta ja keuhkoklamydiaa aiheuttavat bakteerit edesauttavat myös sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä, osoittaa tuore Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus

D-vitamiini vähentää merkittävästi riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, raportoivat Kansanterveyslaitoksen tutkijat. He seurasivat 17 vuotta noin 4000 naisen ja miehen terveydentilaa. Niillä henkilöillä, joiden veressä oli eniten D-vitamiinia, oli 40 % pienempi sairastumisriski verrattuna niihin, joiden veressä vitamiinia oli vähiten. Terveysviranomaiset ovat tehneet valtavan karhunpalveluksen väestölle vähättelemällä vitamiinien hyötyjä ja liioittelemalla niiden vaaroja

D-vitamiini on yksi ihmisen tarvitsemista rasvaliukoisista vitamiineista. D-vitamiinin muotoja ovat kolekalsiferoli (D3) ja ergokalsiferoli (D2). Ihminen pystyy itsekin tuottamaan D-vitamiinia riittävässä auringonvalossa UVB-säteilyn vaikutuksesta. D-vitamiini on steroidihormoni, jonka esimuotoa muodostuu ihossa tai saadaan ruoasta. D-vitamiinin vaikutukset välittyvät vitamiinireseptorin (VDR) kautta. Reseptoreita on kaikissa soluissa keskushermosto mukaan lukien. Useat kliiniset ja kokeelliset tulokset osoittavat D-vitamiinin vaikuttavan aivojen toimintaan. D-vitamiini voi vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen[6]. Kansanterveyslaitoksen tutkijat seurasivat 17 vuotta noin 4000 suomalaisen naisen ja miehen terveydentilaa. Niillä henkilöillä, joiden veressä oli eniten D-vitamiinia, oli 40 % pienempi sairastumisriski verrattuna niihin, joiden veressä vitamiinia oli vähiten. Maailman terveysjärjestön (WHO:n) syöväntutkimuslaitos IARC Lyonissa analysoi 18 suurta D-vitamiinitutkimusta, joihin oli osallistunut 57 311 ihmistä[7]. Heidän terveydentilaansa oli seurattu lähes kuusi vuotta. Sinä aikana 4 777 heistä kuoli. D-vitamiinia ravintolisänä käyttäneiden kuolleisuus oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin muiden. D-vitamiinilisän päiväannos vaihteli 7,5:stä 50 µg:aan; keskimäärin se oli 14 µg. D-vitamiinilisää käyttävien ihmisten veressä oli 1,5-5,2 kertaa enemmän tätä vitamiinia kuin muilla[8]. Lontoon King's Collegessa tehdyn tutkimuksen mukaan D-vitamiini lisää keuhkoissa tulehdusta vaimentavan tulehdussytokiinin, interleukiini 10:n (IL10:n) tuotantoa. Silloin astman oireet vähenevät, jopa sellaisilla potilailla, joihin kortisoni (deksametasoni) ei ole tehonnut[

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota saadaan ravinnosta. Se on myös hormoni, jota elimistö tuottaa ihossa auringonvalon vaikutuksesta. Veressä kiertävä D-vitamiini on näiden kahden summa. D-vitamiini on tärkeä vitamiini, joka esimerkiksi turvaa luulle tärkeiden rakennusaineiden riittävän saannin, vaikuttaa suotuisasti immuunipuolustusjärjestelmään ja vähentää infektiosairauksien riskiä

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäisen D-vitamiinisaannin tulisi olla ennen 70 ikävuotta 7,5 µg/VRK ja 10 µg/VRK sen jälkeen. Tällaisella saannilla elimistön D-vitamiinin tarve ei tule koskaan turvattua ilman riittäviä erillisiä D-vitamiinilisiä tai "etelän aurinkolomia". Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2004 laatimat suositukset ovatkin aikansa eläneitä eivätkä nykytiedon mukaan turvaa väestön D-vitamiinin tarvetta. D-vitamiinireseptoreita, jotka yhdessä D-vitamiinin kanssa toimivat solun sisäisinä säätelijöinä, on mm aivoissa, eturauhasessa, rintarauhasessa, paksussa suolessa ja vasta-aineita tuottavissa soluissa. D-vitamiini säätelee yli 200 geeniä, joista osa säätelee solujen lisääntymistä, erilaistumista, kuolemaa ja verisuonten syntyä. Riittävän D-vitamiinin saanti vähentää tutkimustiedon mukaan selvästi riskiä sairastua eturauhasen, rintarauhasen ja imukudoksen syöpiin, diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin - siis sairauksiin, jotka ovat suomalaisten suuria terveysongelmia. Lisätietoja: Olli Simonen, Suomen Osteoporoosiliiton pj puh 044-3080306 ( D-vitamiinin puute kansanterveyshaasteena) Christel Lamberg-Allardt, professori, puh 09-19158266 tai 040-5769500 (väestön D-vitamiinin tarve ja saanti) Hannu Aro, professori puh 040-353 7644 (osteoporoosin, -malasian ja murtumien diagnostiikka ja hoito)

Influenssan leviämisen vuodenaikatekijää on haettu 80-luvulta lähtien (Hope-Simpson 1987). Auringon valon saantia ja elimistön D-vitamiinitasojen vaihtelua on jo pitkään epäilty täksi vuodenaikatekijäksi. Viime vuosina tämä yhteys on jo hyvin pitkälle varmistunut kun seerumin D-vitamiinitasoja on opittu mittaaman ja sen myötä on voitu todeta että väestön D-vitamiinitasot elimistössä laskevat voimakkaasti syksyllä ja talvella samanaikaisesti kun influenssa leviää. Lisäksi kun viime vuosina on selvinnyt D-vitamiinin merkittävä asema elimistön immuunipuolustuksen säätelijänä, niin yhteyttä voidaan pitää ainakin suurelta osin selvitettynä eli laskevien D-vitamiinitasojen huonontama immuniteetti altistaa ihmiset influenssalle kuten ilmeisesti monille muillekin infektioille (Cannell 2008).

Pitkään kestänyt ja toistuvat happaman mahanesteen refluksoituminen ruokatorveen voi vaurioittaa sen limakalvoa ja aiheuttaa eriasteisia vaurioita. Refluksitaudin komplikaatiot voidaan todeta ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystyksessä eli gastroskopiassa. Valtaosalla (n. 70 %) refluksitautipotilaista, tähystyksessä ei voida osoittaa komplikaatiota, jolloin puhutaan ns. nonerosiivisesta refluksitaudista. Komplikaation löytyminen on aina varma osoitus refluksitaudin olemassaolosta.

D-vitamiinilla masennusta torjumaan Hollantilaistutkimuksen mukaan masennusta potevien D-vitamiinin saanti on usein vähäisempään kuin terveiden. Tulokset eivät kuitenkaan osoita kumpi potilaille tulee ensin, masennus vai D-vitamiinin vähyys

Ihmiskunta on lähes koko olemassaoloaikansa elänyt eteläisemmillä leveysasteilla kuin mitä Suomi sijaitsee, ollut ulkoilmassa suurimman osan päivästä ja ilmeisesti käyttänyt vaatetusta, joka on antanut auringolle hyvän mahdollisuuden valmistaa ihon kautta D-vitamiinia. Vasta viimeisien satojen vuosien aikana on lisääntynyt urbanisaatio katkaissut tämän käytännön. Ihmiset ovat siirtyneet paljolti työskentelemään sisätiloissa, ulkoilun määrä on selvästi vähentynyt ja terveellisen perusravinnon laatu on heikentynyt.

Tähän 8.8.2009 kirjoitettuun juttuun on ilmestynyt mielenkiintoisia kommentteja (lue kaikki!). Viimeisin päivitys 22.8.2009. Ota sinäkin kantaa siihen onko Neonomide -nimimerkillä esiintyvä asiantuntija oikeassa, että saantisuosituksia pitäisi todella reippaasti kohottaa. Kommentteja on tullut tähän blogikirjoitukseen tosi paljon (yli 100 kpl!) ja sähköpostia varsin runsaasti (yli 30 kpl). Tasapuolisuuden kannalta on ollut hyvä, että erityisesti viime päivinä on tullut D-vitamiinin saantisuositusten nostamiseen kielteisemmin suhtautuvia kommentteja.

Pekka J Nykänen Helsingin ympäristön reumatoimisto Tässä yhteenvedossa tarkastelen D-vitamiinin sekä kalsiumin merkitystä lähinnä luuston hyvinvoinnin kannalta.

D-vitamiini on sekä ihossa syntyvä hormoni että suolistosta imeytyvä vitamiini. Vaatteettomalla alkuihmisellä iho todennäköisesti tuotti auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta tarpeeksi D-vitamiinia. Vaatteisiin verhoutunut nykyihminen elää alkuihmistä enemmän ravintoperäisen D-vitamiinin varassa. Sekä ihossa syntynyt että suolistosta imeytynyt D-vitamiini saatetaan elimistössä biologisesti aktiiviseen 1,25(OH)2D-vitamiinimuotoon kahden hydroksylaation kautta, joista ensimmäinen tapahtuu maksassa ja toinen munuaisissa. D-vitamiinin tärkein vaikutuskohta on suolisto, jossa se lisää sekä kalkin että fosfaatin imeytymistä ja turvaa näin luulle sen tärkeiden rakennusaineiden saannin. D-vitamiinin suorat luustovaikutukset ovat edelleenkin osin epäselviä ja todennäköisesti huomattavasti vähäisempiä merkitykseltään kuin D-vitamiinin vaikutukset kalsiumin ja fosfaatin imeytymiseen.