Group items tagged

Tällä hetkellä suomalaisten 3-60-vuotiaiden D-vitamiinin saantisuositus on 7,5 mikrogrammaa päivässä. Osa tutkijoista olisi valmis nostamaan saantisuosituksia rajustikin. Lamberg-Allardtin mielestä suositusta voisi nostaa hieman. Asian pulmalliseksi tekee se, että rasvaliukoinen D-vitamiini on elintärkeä, mutta myrkyllinen aine. "Emme tiedä mitä seuraa, jos sitä pitkällä tähtäimellä saa liikaa", Lamberg-Allardt sanoo.

Olen yksi niistä lukuisista suomalaisista, jotka kokevat tulleensa väärin hoidetuksi terveysviranomaisten taholta ylipainoon liittyen. Yli vuosikymmenen ajan yritin toteuttaa painonpudotusta rajoittamalla rasvan saantia. Tuloksena oli lähes kolmenkymmenen kilon painonnousu. Kun aloitin rajoittamaan ruokavaliossani hiilihydraatteja painoni putosi ja olen nyt 20 kg kevyempi kuin pahimmillaan. Lukuisia suomalaisia, lapsia ja vanhempia hoidetaan väärin ravitsemusterapeuttien, terveydenhoitajien ja lääkäreiden toimesta. Alan viranomaisten on kerrottava myös hiilihydraattien rajoittamisen tuomista eduista painonhallintaan. Samoin joukkoruokailuun: päiväkodit, koulut, sairaalat jne. on saatava mahdollisuus käyttää myös täysrasvaisia tuotteita. Tämä tarkoittaa esim. täysmaidon ja voin palauttamista kouluruokailuun. Kyse on demokratiasta. Koko kansaa ei saa pakottaa "kevyt linjalle",koska se nostaa hiilihydraattien saannin liian korkeaksi. Tämä puolestaan johtaa lukuisilla ihmisillä ikuiseen nälän tunteen noidankehään, lihomiseen ja aikuisiän diabetekseen.

Proteiinien ja hiilihydraattien suositeltava suhde muuttumassa 01.08.2008. Heinäkuussa ravitsemusalaa kiinnosti New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan kasvispitoinen Atkinsin dieetti on tehokas laihtumiskeino. Kaksivuotisessa tutkimuksessa vertailtiin Atkinsin dieetin, Välimeren ruokavalion ja vähärasvaisen ruokavalion purevuutta laihtumiseen. Ne, jotka aterioivat Atkinsin oppien mukaan, kevenivät eniten, noin 5,5 kiloa, kun vähärasvaiselle ruokavaliolla olleiden paino putosi vain 3,3 kiloa. Onko rasva mainettaan parempi? Suomen Akatemian johtaja, dosentti Mikael Fogelholm toppuuttelee ja huomauttaa, että tutkittavat eivät noudattaneet oikeaa Atkinsin ruokavaliota. -Rasvojen osuus oli 38 prosenttia eli ei aivan tolkuton. Atkinsissa usein yli puolet energiasta tulee rasvasta. Myös hiilihydraattien osuus oli suurempi ja kasviksia tutkittavat söivät paljon. Vähärasvainen ruokavaliokin oli itse asiassa normaalirasvainen. Proteiinit ja eettisyys Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset valmistuvat vuonna 2012. Ne eivät haasta nykyisiä suosituksia: kuitupitoinen vilja on terveellisempää kuin vähäkuituinen ja kasvi- ja kalarasva parempaa kuin eläinrasva. -Sen sijaan paljon pohdintaa herättää kysymys on, kumpaan on suhtauduttava kriittisemmin; nopeisiin hiilihydraatteihin vai eläinrasvaan, miettii Fogelholm. -Kun pohditaan kysymystä ranskanleipä vai juusto, voi vastaus olla jopa juusto eli valkoisia viljoja olisi aikomus vähentää, proteiineja lisätä ja suhtautua ehkä vähän suopeammin myös koviin rasvoihin, Fogelholm arvaa. Laihduttajalle proteiinit tuovat kylläisyyttä. Lisäksi proteiinien palaessa noin 20 prosenttia energiasta haihtuu lämpönä harakoille, kun taas rasvoilla osuus on 5 prosenttia. Onkin ehdotettu, että proteiinien osuutta ruokavaliossa pitäisi selvästi nostaa. -Mutta onko eettistä suosia ruokavaliota, jonka tuottaminen kuluttaa paljon energiaa tai saa eläimet vo

"Käsitykseni hiilihydraattirajoituksen eduista Ruokavalion hiilihydraattimäärän rajoittamisesta on hyötyä erityisesti ylipainoisille, diabeetikoille ja metabolista syndroomaa sairastaville. Itse asiassa hiilihydraattien rajoittamisen voidaan katsoa tuoreen tutkimustiedon valossa olevan "täsmähoitoa" edellä mainituille potilasryhmille; hiilihydraattien rajoittaminen edistää kehon rasvamäärän vähentymistä, parantaa verensokerin kontrollia, laskee triglyseridejä ja nostaa ns. "hyvää kolesterolia" (HDL). Nämä edulliset vaikutukset eivät taatusti selity pelkällä kehonpainon vähentymisellä. Triglyseridien lasku käy käsi kädessä hiilihydraattien rajoittamisen kanssa, kun taas HDL:n nousu johtunee pääasiassa tyydyttyneen rasvan lisääntyneestä saannista. "

"Suomalaisten vähäinen D-vitamiinin saanti lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin ja aivan erityisesti aivohalvaukseen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) uudessa raportissaan. Laitos on tehnyt suuren virheen vastustaessaan vitamiinien käyttöä ravintolisänä. Nyt on korkea aika nostaa D-vitamiinin saantisuositus ajan tasalle, vähintään 50, mieluiten 100 mikrogrammaan (µg) päivässä. Nykyinen viranomaissuositus on 3-60-vuotiaille 7,5 ja alle 3 ja yli 60-vuotiaille 10 µg/vrk."

Pentti Tuohimaan ja Heli Viljakaisen keskustelua D-vitamiinin saantisuosituksista