Group items tagged

Ajattelin, että me voisimme jatkaa keskustelua siten, että keräämme tähän uuteen keskusteluketjuun ajatuksiamme D-vitamiinin myrkyllisyydestä. Se näyttäisi olevan se kynnyskysymys, joka estää uusien, reilusti suurempien, D-vitamiiniannosten laajapohjaisen käyttöönoton.

Tutkijoiden mukaan kolmannes yleisimmistä syöpätyypeistä voitaisiin estää terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla ja painon hallinnalla. Tätä mieltä on Maailman syöpätutkimussäätiö ja Yhdysvaltain syöpätutkimusinstituutti.

"Helsingin Sanomat kertoo 13.12.03 suomalaistutkijoiden löydöstä seuraavasti: "Tampereen yliopiston anatomian professorin Pentti Tuohimaan ja solubiologian professorin Timo Ylikomin tutkimusryhmät ovat sekoittaneet D-vitamiinitutkimuksen koko mailmassa. Niiden mukaan D-vitamiinia ei ole olemassakaan, ei ainakaan sellaista kuin on luultu. Sitä vastoin tutkijat ovat löytäneet uuden hormonin ja sen myötä uuden hormonijärjestelmän. Havainto muuttaa käsityksiä syövän ja monien muiden tautien hoidosta, sillä hormoni vaikuttaakin koko elimistöön". Kirjoituksen mukaan tutkimusryhmän kiinalaisjäsen Yan-Ru Lou teki vuosi sitten mullistavan havainnon, jonka mukaan maksan tuottama kalsidioli, jota aikaisemmin on pidetty mitättömänä, on hormoni joka vaikuttaa kaikkiin kudoksiin. Se viestittää niille ympäristön tilasta, kertoo milloin niiden pitää jakautua, ja myös estää niitä jakautumasta. D-vitamiinin puutos saa kudokset villiintymään ja voi aiheuttaa syöpää. Tutkimuksen mukaan tämä maksan tuottama D-vitamiini ehkäisee eturauhassyöpää tai lykkää sen puhkeamista. Se vähentää myös rintasyövän, paksusuolen, peräsuolen, munuaisen, munasarjan, haiman, virtsarakon, ruokatorven, sappirakon ja mahalaukun syövän riskiä, samoin alttiutta sairastua lymfoomaan tai leukemiaan. Lamberg-Allardtin mukaan monet tutkimustulokset viittaavat siihen, että nykyinen D-vitamiinin saantisuositus ei riitä nostamaan veren kalsidiolipitoisuuksia sopivalle tasolle. D-vitamiinin liikasaanti on haitallista, mutta tällöin puhutaan aivan toisista annoksista kuin mitä ruuasta voi saada. "

"Kolme-neljä kupillista kahvia tai teetä päivässä pienentää noin viidenneksellä riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen, päättelevät tutkijat useiden aiheesta tehtyjen tutkimusten meta-analyysin perusteella. Kahvin juomisessa ei ollut merkitystä oliko kahvi tavallista vai kofeiinitonta kahvia, joten kofeiini ei ole ilmeisesti diabeteksen riskiä pienentävä aine. Silti painon alentaminen ja liikunnan lisääminen ovat kahvin juonnin lisäämistä parempia keinoja, muistuttaa tutkimusta kommentoiva ruotsalaisprofessori Lennart Rydén. Kahvinjuonnin kakkostyypin diabetesta torjuvasta tehosta on tutkimuksia mm. Suomesta. Nyt julkaistussa meta-analyysissä on mukana 18 kahvin vaikutusta selvittävää tutkimusta joihin on osallistunut yli 450 000 ihmistä. Tutkimukset on julkaistu vuosina 1966-2009. Kuusi tutkimusta käsitteli kofeiinitonta kahvia ja niissä osallistujia oli 225 000. Teen juomista ja diabetesriskiä oli selvitetty seitsemässä tutkimuksessa, joihin osallistui 290 000 ihmistä."

"Vihreässä teessä olevalla epigallokatekiinilla (EGCg) on influenssaviruksia torjuva vaikutus, osoittaa japanilaistutkimus. Se ehkäisee erityyppisiä influenssaviruksia, joihin sisältyy myös H1N1-virus. Aiemmin on osoitettu, että kurlaus vihreällä teellä estää kausi-influenssaa. Teen polyfenoliyhdisteellä katekiinilla katsotaan olevan siinä tärkeä osuus. Polyfenoleja pidetään yleisesti terveydelle hyödyllisinä yhdisteinä. Katekiineista EGCg:llä on voimakkain viruksen vastainen aktiivisuus"

"Reumataudit ja ravinto Ravinnolla on todettu olevan vaikutusta etenkin kivun syntyyn ja kokemiseen. On myös mahdollista, että ravinnolla on vaikutusta reumatautien sairastumisriskiin ja kulkuun. Näitä asioita on vaikeata tutkia, ja tieteellinen osoitus ravitsemuksen yhteyksistä on puutteellista. Monet näihin asioihin liittyvät uskomukset ovat perusteettomia. Aineenvaihdunta ja reumasairaudet Aineenvaihdunnalliset tekijät voivat olla reumasairauksien taustalla. Vain kihdin osalta tämä kehityskulku tunnetaan varsin tarkasti. Myös käynnissä jo oleva reumasairaus vaikuttaa aineenvaihduntaan. Kulutus lisääntyy tulehduksen vuoksi Tulehdus kiihdyttää aineenvaihduntaa. Elimistön energian tarve lisääntyy, mutta sairaus silti usein heikentää ruokahalua. Erityisesti valkuaisaineiden kulutus kasvaa. Se voi olla osasyy lihasten kuihtumiseen, jota myös nivelten kipu ja huono toiminta lisää. Tulehdus lisää myös vitamiinien ja kivennäisaineiden tarvetta. Pitkälle edenneessä reumasairaudessa voi amyloidoosi estää ruoan imeytymistä suolistosta. Amyloidoosi on kuitenkin käynyt viime vuosina harvinaiseksi. Krooniseen tulehdukseen liittyy lisäksi muita aineenvaihdunnan muutoksia, jotka esimerkiksi johtavat luuston heikkenemiseen, osteoporoosiin. Sen ehkäisy on muistettava jo reumasairauden varhaisvaiheessa. Oikea ravitsemus on tärkeä osa osteoporoosin hoitoa. "

"Tällä sivulla mainitut lääkkeet voivat estää auringon valon UVB-säteitä muodostamasta ihossa D-vitamiinia ja D-vitamiinin imeytymistä ravinnosta ja ravintolisistä. Lääkkeiden käyttäjän D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) voi olla pienempi kuin mikä on terveyden kannalta ihanteellista (75-250 nmol/l). Suomalaisten S-D-25 on muutoinkin keskimäärin vain noin 40 nmol/l, elleivät he käytä D-vitamiinilisiä. Lääkkeen säännöllinen käyttö voi siten vaatia tavallistakin suurempaa D-vitamiinin saantia ravintolisän muodossa. Orlistaatti (kauppanimiä Alli ja Xenical, laihdutuslääkkeitä, estävät rasvojen ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä suolesta vereen), barbituraatit (unilääkkeet), karbamatsepiini (epilepsialääke), kolestyramiini, simetidiini (Tagamet), kolestipoli, kortikosteroidit (kortisonit), famotidiini (käytetään liikahappoisuuteen), fosfenytoiini (epilepsialääke), isoniatsidi (tuberkuloosilääke, nitsatidiini (mahahaavalääke), fenobarbitaali (epilepsia- ja unilääke), fenytoiini (epilepsialääke), ranitidiini (mahahaavalääke), rifampiini eli fluvastatiini ja valproaatti (epilepsialääke)."

K-vitamiinia on kahta eri muotoa 1) fyllokinoni, joka tunnetaan myös nimellä fytonadioni (K1-vitamiini), sitä on runsaasti vihreissä vihanneksissa, kuten pinaatissa, parsakaalissa, lehtisalaatissa. 2) menakinonit (K2-vitamiini) ovat K-vitamiinin muotoja, joita valmistuu muun muassa suolistossamme bakteerikäymisen tuloksena. Menakinoneita (MK-n) on myös jonkinverran ruuassamme: MK-4 on lihassa, MK-7, MK-8 ja MK-9 on runsaasti käymisprosessilla valmistetuissa ruuissa, kuten juustossa. Myös synteettistä K3-vitamiinia voidaan valmistaa, mutta sitä ei suositella ihmisen käyttöön. Toisen kuuden viikon jakson jälkeen havaittiin, että varfariinia ja vähän K1-vitamiinia saanessa koe-eläinryhmässä valtimoiden kalkkeutuminen jatkui edelleen, samoin kävi koe-eläinryhmälle, joka sai vain normaaleja määriä K-vitamiinia. Sensijaan runsaasti K-vitamiinia saaneissa ryhmissä kalkin kertyminen estyi ja lopulta ylimääräistä kalkkia alkoi jopa poistua runsaasti valtimoista (vähintään 37 %) Tutkijoiden loppupäätelmä oli, että "ainakin eläinmalleissa K-vitamiini voi poistaa valtimoihin kertynyttä kalkkia". Heidän mukaansa "tutkimuksen sovellutusmahdollisuudet ihmisten hoidossa saattavat olla erittäin merkittävät".