Group items tagged

"Adiponektiini on hormoni, jonka puute liittyy lihomiseen, serotoniiniin, insuliiniresistenssiin, metaboliseen oireyhtymään, diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, stressiin, masennukseen ja syöpätauteihin. Niissä kaikissa on siis kyse hormonihäiriöistä. Onneksi niitä voidaan hillitä ja korjata ortoglykeemisellä ruokavaliolla ja tietyillä ravintolisillä. Tupakointi vähentää adiponektiinia, mikä on omiaan aiheuttamaan insuliiniresistenssiä, metabolista oireyhtymää ja diabetesta sekä sen lisätauteja. Adiponektiinin pitoisuutta veressä voidaan lisätä nauttimalla ruoan lisänä berberiiniä ja E-EPAa."

"Postiluukku kolahti aamulla (16.1.2010). Lääketieteen tohtori ja arvostettu rasvatutkija Ronald M Krauss lähetti minulle uusimman metatutkimuksen, jossa oli arvioitu aiheuttavatko tyydyttyneet rasvat sydän- ja verisuonitauteja. Tutkimus on julkaistu erittäin arvostetussa tiedelehdessä, American Journal of Clinical Nutrition. Tulos on häkellyttävän selvä: Tyydyttyneet rasvat eivät vaikuta millään tavalla sepelvaltimotautiin, sydänhalvaukseen tai sydän- ja verisuonitautiin! Vuosikymmenien aikana harjoitettu eläinrasvojen demonisointi on ollut aivan turhaa. Sydämet eivät pysähtele, verisuonet eivät mene tukkoon ja sydän- ja aivohalvauksia ei tapahdu jos syö voita, sianrasvaa tai nauttii kookosöljyä. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (entinen Kansanterveyslaitos) on linjaukselleen uskollisesti väittänyt, että eläinrasvoja pitää välttää. Kaikki eivät ole uskoneet vaan syödä rouskuttaneet rasvaisia pihvejä, panneet paksuja kerroksia voita ruisleipänsä päälle ja nauttineet kylmäpuristetun kookosöljyn ihanuudesta. Se on loppu nyt! Suomalaisille ei enää saa valehdella, että eläinrasvat ovat vaarallisia. Jos joku haluaa tyydyttää nälkänsä tyydyttyneitä rasvoja nauttien, annettakoon hänen tehdä se rauhassa. Sydänsairauksia aiheuttavat ennen kaikkea tupakointi, stressi, vähäinen liikunta ja vähäiset vihannesannokset. "

Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut Euroopan komission pyynnöstä elintarvikkeissa esiintyvän kadmiumin mahdollista riskiä ihmisten terveydelle. EFSAn mukaan siedettävä viikoittainen kadmiumin saanti (TWI, tolerable weekly intake) on 2,5 mikrogrammaa/viikko, kun aiemmin turvallisena on pidetty 7 mikrogramman altistusta/viikko (ruumiin painokiloa kohden laskettuna). EFSA arvioi keskimääräisen altistumisen olevan lähellä tätä alhaisemman siedettävän viikoittaisen saannin määrää ja suosittelee, että eurooppalaisten altistumisen tasoa tulisi alentaa. Suomessa keskimääräisen altistumisen arvioidaan olevan noin 40 prosenttia siedettävän saannin määrästä.

Tutkijoiden mukaan kolmannes yleisimmistä syöpätyypeistä voitaisiin estää terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla ja painon hallinnalla. Tätä mieltä on Maailman syöpätutkimussäätiö ja Yhdysvaltain syöpätutkimusinstituutti.

"Sydänkohtausten tapahtumista ennustavat riskikertoimet olivat lähes identtiset kun arviointiin käytettiin HDL-kolesterolin ja muun kolesterolin määrää tai kun arviointi tehtiin kahdella apolipoproteiinilla. Toisin sanoen, molempia ei kannata mitata vaan valinnan voi tehdä sen mukaan mikä on mittaustilanteessa halvempaa ja käytännöllisempää. Mittaamista edeltävällä paastolla ei ollut vaikutusta riskikertoimiin, joten se ei näytä olevan välttämätöntä. Kolmanneksi, suoraan mitattu LDL-arvo tuotti samanlaiset riskikertoimet kuin ns. ei-HDL-kolesterolimäärä, joka saadaan vähentämällä mitattu HDL-määrä kokonaiskolesterolista."