Group items tagged

K-vitamiinia on kahta eri muotoa 1) fyllokinoni, joka tunnetaan myös nimellä fytonadioni (K1-vitamiini), sitä on runsaasti vihreissä vihanneksissa, kuten pinaatissa, parsakaalissa, lehtisalaatissa. 2) menakinonit (K2-vitamiini) ovat K-vitamiinin muotoja, joita valmistuu muun muassa suolistossamme bakteerikäymisen tuloksena. Menakinoneita (MK-n) on myös jonkinverran ruuassamme: MK-4 on lihassa, MK-7, MK-8 ja MK-9 on runsaasti käymisprosessilla valmistetuissa ruuissa, kuten juustossa. Myös synteettistä K3-vitamiinia voidaan valmistaa, mutta sitä ei suositella ihmisen käyttöön. Toisen kuuden viikon jakson jälkeen havaittiin, että varfariinia ja vähän K1-vitamiinia saanessa koe-eläinryhmässä valtimoiden kalkkeutuminen jatkui edelleen, samoin kävi koe-eläinryhmälle, joka sai vain normaaleja määriä K-vitamiinia. Sensijaan runsaasti K-vitamiinia saaneissa ryhmissä kalkin kertyminen estyi ja lopulta ylimääräistä kalkkia alkoi jopa poistua runsaasti valtimoista (vähintään 37 %) Tutkijoiden loppupäätelmä oli, että "ainakin eläinmalleissa K-vitamiini voi poistaa valtimoihin kertynyttä kalkkia". Heidän mukaansa "tutkimuksen sovellutusmahdollisuudet ihmisten hoidossa saattavat olla erittäin merkittävät".

"Rasvainen ruoka ei lihota eikä aiheuta valtimotauteja, osoittavat uudet suuret väestötutkimukset. Johtava ravitsemuslääketieteen lehti julkaisi tammikuun numerossaan jättimäisen meta-analyysin, joka kumoaa vallitsevan käsityksen tyydytetyn maaeläinrasvan yhteydestä sepelvaltimotautiin. Samalla myös nykyiset suomalaiset viranomaisten antamat ravitsemusohjeet joutavat romukoppaan. Terveellinen ruokavalio on vähähiilihydraattinen, ei vähärasvainen. Yhdysvaltain terveysviraston ja Harvardin yliopiston yhteisen raportin lähtökohtana oli vallitseva käsitys, jonka mukaan tyydytetty, niin sanottu kova rasva on syynä valtimoiden kovettumiseen. Kaikkialla maailmassa ihmisiä neuvotaan vähentämään tyydytetyn rasvan syöntiä, minkä uskotaan ehkäisevän valtimotauteja. Meta-analyysi tyrmää tämän teorian."