Group items tagged

"Artikkelit Täältä löydät kaikki tuoreimmat asiakaslehdessämme, Tietopulssissa julkaistut jutut. Artikkeleissa on tietoa eri sairauksista, niiden tutkimuksesta ja hoidoista. Jokaisen jutun lopussa on päivämäärä koska se on julkaistu. Voit etsiä hakusanalla tai valita vasemmalta luettelosta lääketieteen erikoisalan mukaan."

"Tervetuloa lukemaan Lääkäriasema Pulssin verkkolehteä. Siirry lehteen kuvaa klikkaamalla tai kirjoita aihe hakukenttään. Vanhemmat verkkolehdet löytyvät pdf-muodossa artikkelit-sivulta "arkistoidut numerot" -napin alta."

Veteraaniurheilija Christer Sundqvistin ravintoaiheisten artikkelien sisällysluettelo. "Kerään tässä yhteen kaikki kirjoittamani ravintojutut. Juttuja ravinnosta on nyt koossa tuhatmäärin. Tässä teille moneksi tunniksi ilmaista luettavaa. Terveyttänne silmälläpitäen on monipuolista ammennettavaa ja sensaatiomaisiakin paljastuksia löytyy kunhan jaksatte lueskella."

Tunnettu ravitsemus- ja antioksidanttihoitoja antava lääkäri Erkki Antila sanoo suoraan, että tämänhetkiset D-vitamiinin saantisuositukset ovat riittämättömiä. Kun virallinen suositus puhuu 7,5 mikrogramman päiväsaannista ravinnosta, Antila suosittelee seitsenkertaista annostusta. - Näin pystyttäisiin torjumaan monia vaikeita sairauksia. 7,5 mikrogrammaa takaa vain sen, ettei riisitautia tule, hän sivaltelee.

Alhainen veren D-vitamiinitaso liittyy sydän- ja verisuonitaudin aiheuttamiin kuolemiin, kirjoittaa Archives of Internal Medicine-lehti. Uudet tutkimustulokset ovat vakuuttaneet lääkärit siitä, että 50-60 prosenttia pohjoisamerikkalaisista ja koko maapallon vanhuksista kärsii D-vitamiinipuutoksesta. Tutkimuksen taustatieto antaa viitteitä siitä, että myös nuorempien ikäluokkien D-vitamiinin saanti on liian vähäistä. D-vitamiinin "varastomuotoa", 25-hydroksivitamiinia esiintyi tutkittavien veressa 20-30 nanogrammaa vähemmän millilitrassa. D-vitamiinilla on laajat vaikutukset terveyteen. D-vitamiinipuutos voi johtaa muun muassa kaatumisiin, luiden murtumiin, syöpään, munuaisen toimintahäiriöihin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä kohonneeseen verenpaineeseen.

Yleisesti kakkostyypin diabetekseen käytetty lääke, metformiini, tehostaa elimistön puolustus- eli immuunijärjestelmän toimintaa ja voi vahvistaa syöpähoitojen ja syöpää ehkäisevien rokotteiden tehoa, havaittiin Kanadassa McGill-yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. [...] Kanadalaistutkimuksessa todettiin että immunologisen muistin hyvyys riippuu siitä miten T-solut metabolisoivat eli polttavat rasvahappoja tartunnan huippukohdan jälkeen. Diabeteslääke metformiini vaikuttaa rasvahappojen metaboliaan ja tutkijat pystyivät metformiinilla tehostamaan "muistijäljen" muodostumista. Hiirikokeissa osoitettiin lisäksi että metformiini vahvisti kokeiluvaiheessa olevan syöpärokotteen suojavaikutusta näiden T-solujen kautta.

"Berberiini on uusi ravintolisä, joka alentaa tehokkaasti kohonnutta verensokeria, sokerihemoglobiinia (HbA1c), kolesterolia ja triglyseridejä. Vaikka diabeteksen hoitoon on käytettävissä lukuisia lääkkeitä insuliinia myöten, millään niistä ei ole pystytty oleellisesti muuttamaan taudinkulkua, sanotaan lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -ohjeissa. Toisin sanoen tarvitaan uusia hoitokeinoja. Niistä berberiini on tehokkaimpia ja parhaiten tieteellisesti dokumentoituja, kertoo tohtori Matti Tolonen, joka toi berberiinin Suomeen. Tuote on jo kaupoissa ja apteekeissa. Berberiini on kasveista (mm. Berberis aristata) uutettu flavonoidi, jota on käytetty Kaukoidässä kansanlää"

"Neidonhiuspuu-uute ei estä dementiaa (29.12.2009 klo 23.00) Neidonhiuspuu-uute ei estä dementiaa Neidonhiuspuun uute ei estä dementiaa eikä hidasta sen etenemistä, osoittaa Yhdysvalloissa tehty kaksoissokkotutkimus. Yli 3000 ihmisellä tehty seurantatutkimus on laajin aiheesta tehty satunnaistettu kaksoissokkotutkimus ja tuloksiltaan yhdenmukainen aiempien, pienempään koehenkilöiden joukkoon perustuvien tutkimusten kanssa. Neidonhiuspuun eli Gingko biloba -puun uutetta mainostetaan dementiaa ja Alzheimerin tautia estävänä tuotteena myös Suomessa. Sen hyödystä ei ole kunnollista tieteellistä tutkimusta ja väitteet perustuvat lyhyisiin kokeisiin pienillä koehenkilöiden määrillä. Äskettäin ilmestynyt ns. Cochrane-tutkimus joka kokoaa kriittisesti aiempia tutkimuksia, päätyi arvioon että uutteesta ei ole hyötyä. Arvovaltaisessa JAMA-lehdessä julkaistu amerikkalaistutkimus aloitettiin vuonna 2000 ja siihen on osallistunut 3069 ihmistä, iältään 72-90-vuotiaita. Tutkimuksen alussa he asuivat itsenäisesti kotonaan ja olivat henkisesti hyväkuntoisia, älyllisiltä toiminnoiltaan normaaleja tai kärsivät korkeintaan lievästä älyllisten toimintojen heikkenemisestä."

"Vitamiinilisissä kannattaa suosia D3-vitamiinia On ilmeistä, että suomalaiset eivät saa ruoasta ja auringonvalosta riittävästi D-vitamiinia, niinpä onkin turvauduttava D-vitamiinilisiin. Kannattaa huomioida, että D-vitamiineissa on eroja. D2-valmisteet ovat tehottomampia kuin D3-valmisteet. D-vitamiinitason nostaminen kannattaa. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että jo pelkällä D-vitamiinilla pystytään vähentämään murtumia, kun potilaan D-vitamiinitaso saadaan yli 75 nmol/l. Tärkeä syy D-vitamiinin käyttöön on myös se, että D-vitamiinilla voidaan vähentää kaatumisia. D-vitamiinin on todettu parantavan ikäihmisillä lihasvoimaa ja tasapainoa ja sitä kautta vaikuttavan kaatumisriskiä pienentävästi. Erityishuomiota vaativat myös potilaat, joilta on poistettu mahalaukku tai joilla on imeytymishäiriöitä aiheuttava suolistosairaus. Heillä, kuten myös kirroosi- ja keliakiapotilailla, vaste ravinnosta saatuun D-vitamiiniin on muita huonompi. D-vitamiinilisän annosta voidaan joutua heidän kohdallaan nostamaan huomattavasti."

"Saantisuositukset liian alhaisia D-vitamiinin mittayksikkönä käytetään mikrogrammaa (µg) ja kansainvälistä yksikköä (KY tai eng. IU). Tämänhetkinen suositus 3-60-vuotiaille on 7,5 mikrogrammaa (300 KY) vuorokaudessa. Aivan pienille lapsille, raskaana oleville ja yli 60-vuotiaille yleiset suositukset ovat hieman korkeammat (10µg eli 400 KY). Uusimpien tutkimusten valossa ne ovat kuitenkin aivan liian alhaiset. Nykyisin tutkijat pitävät täysin turvallisena jopa 50 mikrogramman päiväannosta. Arvioiden mukaan jopa puolet suomalaisista saa D-vitamiinia liian vähän. Matalimmillaan vitamiinitasot ovat tammi-maaliskuussa. Asiantuntijan mukaan D-vitamiinin puutteesta kärsivät erityisesti nuoret tytöt, armeijaikäiset miehet ja vaihdevuosi-ikäiset naiset. Ongelma on yleinen myös vanhuksilla, sillä D-vitamiinitasolla on taipumus laskea ikäännyttäessä. - D-vitamiinin puutos altistaa iäkkäämmät ihmiset muun muassa kaatumisille ja lonkkamurtumille. Alokkailla sen vajaus saattaa ilmetä marssimurtumina, ja kasvuikäisillä tytöillä puute vaikuttaa epäedullisesti luun vahvistumiseen. Raskauden aikainen D-vitamiinin puute on haitallista lapsen luuston kehitykselle, minkä lisäksi se lisää raskausmyrkytyksen riskiä, Lehtonen-Veromaa luettelee."

"Ruuan valkuaisaineiden oikea suhde voi olla tärkeämpi kuin ruuan energian vähentäminen, jos yrittää elää pitkään ja terveenä. Näin on ainakin banaanikärpäsillä, havaittiin Englannissa, University College of London -yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Oleelliseksi osoittautui metioniini, yksi tärkeimmistä ruuan aminohapoista. Sillä pystyttiin vaikuttamaan sekä eliniän pituuteen että hedelmällisyyteen. Niukalla dieetillä olleiden hiirten hedelmällisyys nousi kun niiden ravintoon lisättiin metioniinia. Siitä huolimatta kärpäset elivät pitkään kuten yleensä niukkaenergisellä dieetillä. Toisaalta runsaasti energiaa sisältävällä ruokavaliolla olleiden kärpästen elinikä piteni, kun ruuan metioniinia vähennettiin. Aiemmin on havaittu että metioniinin vähentäminen pidentää elinikää myös jyrsijöillä."

"Pohjolan kitsas aurinko tarjoaa D-vitamiinia seuraavan kerran maaliskuussa. Talvella luustovitamiinit pitää tankata ruoasta tai purkista. Kala on D-vitamiininlähteistä parhaita. D on se aurinkovitamiini, jota jokainen muistaa lapsena napsineensa - onnekkaimmat Vitol-helmien tai peräti suklaan muodossa, karskimpien perheiden kasvatit kalanmaksaöljynä. Ilman D-vitamiinia ihmisen elimistö ei kykene käyttämään hyväkseen ruoasta tulevaa kalsiumia, ja se näkyy luustossa. Riisitauti on puutostautien klassikko, jota tavataan meillä yhä. Joka vuosi siihen sairastuu muutama pikkulapsi, jolle ei ole annettu D-vitamiinilisää. D-vitamiinin puute pehmentää aikuistenkin luustoa, mutta silloin taudin nimi on osteomalasia. D:n puutteen katsotaan olevan myös yksi osteoporoosin riskitekijöistä. - D-vitamiinin vajaus ei tunnu olossa eikä näy päälle, ennen kuin luut tosiaan alkavat pehmentyä. Omaa vitamiinitilannettaan kannattaa miettiä, jos ei syö lainkaan kalaa ja käyttää vain vähän D-vitaminoituja maitovalmisteita, toteaa dosentti Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopistosta."

"Kolme-neljä kupillista kahvia tai teetä päivässä pienentää noin viidenneksellä riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen, päättelevät tutkijat useiden aiheesta tehtyjen tutkimusten meta-analyysin perusteella. Kahvin juomisessa ei ollut merkitystä oliko kahvi tavallista vai kofeiinitonta kahvia, joten kofeiini ei ole ilmeisesti diabeteksen riskiä pienentävä aine. Silti painon alentaminen ja liikunnan lisääminen ovat kahvin juonnin lisäämistä parempia keinoja, muistuttaa tutkimusta kommentoiva ruotsalaisprofessori Lennart Rydén. Kahvinjuonnin kakkostyypin diabetesta torjuvasta tehosta on tutkimuksia mm. Suomesta. Nyt julkaistussa meta-analyysissä on mukana 18 kahvin vaikutusta selvittävää tutkimusta joihin on osallistunut yli 450 000 ihmistä. Tutkimukset on julkaistu vuosina 1966-2009. Kuusi tutkimusta käsitteli kofeiinitonta kahvia ja niissä osallistujia oli 225 000. Teen juomista ja diabetesriskiä oli selvitetty seitsemässä tutkimuksessa, joihin osallistui 290 000 ihmistä."

"American Journal of Clinical Nutrition lehden (AJCN) tammikuun 2007 numerossa julkaistussa laajassa kokoomatutkimuksessa kritisoidaan voimakkaasti nykyisiä alhaisia D-vitamiinin saantisuosituksia (1). Lehden tutkimuksessa päivittäinen turvallinen annostus terveille ihmisille nostetaan aivan uudelle tasolle. Tällä hetkellä yleisesti hyväksyttynä turvallisena ylärajana pidetään 50 mikrogrammaa päivässä, tämän seurauksena Suomessakin nostettiin vuonna 2006 päivittäinen saantisuositus 7 mikrogrammasta 10 mikrogrammaan. Tiedeyhteisö on jo pitkään kritisoinut liian alhaisia D-vitamiinisuosituksia. Useimmat D-vitamiini-asiantuntijat ovat sitä mieltä, että 25(OH)D:n veripitoisuus tulisi olla vähintään 80 nmol/l, jotta D-vitamiinista saavutettaisiin optimaalinen hyöty. Viitearvoalue 25(OH)D:lle on Suomessa määritetty 10 - 105 nmol/l (tavoitetaso 40-80 nmol/l). Jotta 97.5 % väestöstä pääsisi 80 nmol/l tasolle tulisi D3-vitamiinin saanti olla vähintään 75 ug (3000 ky)/pv (2)."

"Mosambikissa eteläisessä Afrikassa eläneet ihmiset ovat syöneet viljakasvi durran jyviä jo 105 000 vuotta sitten, päättelee kanadalainen tutkijaryhmä. Jos päätelmä pitää paikkansa, se aikaistaa ihmislajin viljan jyvien syömistä 80 000 vuodella. Johtopäätös perustuu syvästä luolasta löytyneissä kiviesineissä olleiden tärkkelysjyvästen analyysiin. Tätä ennen varhaisin tunnettu viljanjyvien hyödyntäminen on todistettavasti tapahtunut Välimeren itäpäässä, Israelin alueelta löydetyllä kivikautisella asuinpaikalla joka on ajoitettu 23 000 vuoden taakse. Viljansiemenien syöminen aikaistuisi löydön perusteella melkoisesti suuri eivätkä kaikki asiantuntijat ole vakuuttuneita kanadalaistutkijoiden tulkinnasta. Nykyihmislaji on syntynyt noin 150 -200 000 vuotta sitten Afrikassa. Näiden ihmisten elämäntavat eivät poikenneet muista samaan aikaan eläneistä hominiineista. 100 000 vuotta sitten ruokavalion on oletettu koostuneen kasvi- ja eläinkunnan tuotteista kuten kasvien juurista, pähkinöistä ja hedelmistä ja satunnaisista lihanpaloista. Viljakasvien jyvät ovat pienempiä ja vaikeammin valmistettavia kuin monet muut, joten niiden hyödyntämisen on päätelty alkaneen vasta myöhemmin. Viljan viljely alkoi noin 15 000-10 000 vuotta sitten mutta ensin on syöty villien kantalajien jyviä."

"Huonomaineinen LDL-kolesteroli saattaa olla eduksi dementiaa aiheuttavan Alzheimerin taudin estämisessä, havaittiin Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa. Hiirillä tehdyssä kokeessa LDL-kolesterolin tietyn reseptorin, LDLR:n määrän lisääminen aivoissa pienensi Alzheimerin taudille tyypillisten amyloidiplakkien kertymistä aivoihin ja niiden aiheuttamia hermovaurioita. Havainto mahdollistaa uudenlaisten dementialääkkeiden kehittämisen."

"Vanhana ei kannata olla kovin laiha jos haluaa välttää dementiaa (15.12.2009 klo 23.02) Vanhana ei kannata olla kovin laiha jos haluaa välttää dementiaa Yli 70-vuotiaat ihmiset joilla oli veressään paljon leptiiniä, rasvasolujen erittämää hormonia, sairastuivat harvemmin dementiaan ja erityisesti Alzheimerin tautiin kuin ne joilla oli vähän leptiiniä. Pienimmän ja suurimman leptiinin ryhmissä ero oli nelinkertainen. Tulos on yllättävä siinä mielessä että leptiinin määrä nousee rasvakudoksen mukana. Keski-ikäisten ylipainoisten ihmisten riski sairastua dementiaan vanhuudessa on suurempi kuin normaalipainoisilla mutta vanhuudessa rasvakudoksesta näyttää siis olevan etua. Leptiini säätelee elimistössä mm. ruokahalua ja aivoissa tämä vaikutus välittyy hypotalamus-tumakkeen kautta. Eläinkokeissa on saatu viitteitä että sama hormoni vaikuttaa myös muualla aivoissa, erityisesti muistin kannalta tärkeässä hippokampuksessa. Siellä leptiini edistää muistin toimintaa."

"Liika suola lisää sydän- ja aivohalvauskuolemia (25.11.2009 klo 07.15) Liika suola lisää sydän- ja aivohalvauskuolemia Jos suolan päivittäistä syömistä vähennettäisiin keskimäärin viidellä grammalla päivässä, aivohalvaukset vähenisivät neljänneksen ja sydänverisuonisairaudet noin kuudenneksella. Maailmanlaajuisesti tämä merkitsisi että aivohalvauksia tapahtuisi vuodessa 1,25 miljoonaa vähemmän ja sydänverisuonisairauksiin liittyviä kohtauksia noin kolme miljoonaa vähemmän. Vuotuisia kuolemantapauksia suolan käytön pudottaminen tämän verran vähentäisi noin 850 000. Maailman terveysjärjestön suositus on nykyisin enintään viisi grammaa suolaa päivässä. Silti suolaa kuluu tyypillisesti kaksinkertainen määrä eli noin kymmenen grammaa. Kiistattomat todisteet osoittavat suolan nostavan verenpainetta, jonka nousu suositustason yläpuolelle lisää sekä aivohalvauksien että sydänverisuonisairauksien esiintymistä."

"Elimistön puolustusjärjestelmä täytyy saada toimimaan syntymän jälkeen. Hiirillä tehdyt tutkimukset osoittavat, että oleellisia siinä ovat ns. SFB-bakteerit (segmented filamentous bacteria). Japanilais-yhdysvaltalainen tutkimus lähti liikkeelle sattumalta tehdystä havainnoista kuten usein käy. New Yorkin yliopistossa tutkittiin hiiren puolustusjärjestelmän ns. T-soluja suolistossa ja tuloksissa oli ristiriitaisuuksia. Erot johtuivat koe-eläiminä käytettyjen hiirten alkuperästä eli eri paikoissa kasvatettujen hiirten elimistö toimi eri tavoin. Niiden suoliston bakteerikanta poikkesi toisistaan ja oleelliseksi osoittautuivat SFB-bakteerit. Jos niitä ei ollut, hiirten elimistö ei pystynyt tuottamaan Th17-tyyppisiä immuunisoluja."

"Sydänkohtausten tapahtumista ennustavat riskikertoimet olivat lähes identtiset kun arviointiin käytettiin HDL-kolesterolin ja muun kolesterolin määrää tai kun arviointi tehtiin kahdella apolipoproteiinilla. Toisin sanoen, molempia ei kannata mitata vaan valinnan voi tehdä sen mukaan mikä on mittaustilanteessa halvempaa ja käytännöllisempää. Mittaamista edeltävällä paastolla ei ollut vaikutusta riskikertoimiin, joten se ei näytä olevan välttämätöntä. Kolmanneksi, suoraan mitattu LDL-arvo tuotti samanlaiset riskikertoimet kuin ns. ei-HDL-kolesterolimäärä, joka saadaan vähentämällä mitattu HDL-määrä kokonaiskolesterolista."