Group items tagged

Proteiinien ja hiilihydraattien suositeltava suhde muuttumassa 01.08.2008. Heinäkuussa ravitsemusalaa kiinnosti New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan kasvispitoinen Atkinsin dieetti on tehokas laihtumiskeino. Kaksivuotisessa tutkimuksessa vertailtiin Atkinsin dieetin, Välimeren ruokavalion ja vähärasvaisen ruokavalion purevuutta laihtumiseen. Ne, jotka aterioivat Atkinsin oppien mukaan, kevenivät eniten, noin 5,5 kiloa, kun vähärasvaiselle ruokavaliolla olleiden paino putosi vain 3,3 kiloa. Onko rasva mainettaan parempi? Suomen Akatemian johtaja, dosentti Mikael Fogelholm toppuuttelee ja huomauttaa, että tutkittavat eivät noudattaneet oikeaa Atkinsin ruokavaliota. -Rasvojen osuus oli 38 prosenttia eli ei aivan tolkuton. Atkinsissa usein yli puolet energiasta tulee rasvasta. Myös hiilihydraattien osuus oli suurempi ja kasviksia tutkittavat söivät paljon. Vähärasvainen ruokavaliokin oli itse asiassa normaalirasvainen. Proteiinit ja eettisyys Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset valmistuvat vuonna 2012. Ne eivät haasta nykyisiä suosituksia: kuitupitoinen vilja on terveellisempää kuin vähäkuituinen ja kasvi- ja kalarasva parempaa kuin eläinrasva. -Sen sijaan paljon pohdintaa herättää kysymys on, kumpaan on suhtauduttava kriittisemmin; nopeisiin hiilihydraatteihin vai eläinrasvaan, miettii Fogelholm. -Kun pohditaan kysymystä ranskanleipä vai juusto, voi vastaus olla jopa juusto eli valkoisia viljoja olisi aikomus vähentää, proteiineja lisätä ja suhtautua ehkä vähän suopeammin myös koviin rasvoihin, Fogelholm arvaa. Laihduttajalle proteiinit tuovat kylläisyyttä. Lisäksi proteiinien palaessa noin 20 prosenttia energiasta haihtuu lämpönä harakoille, kun taas rasvoilla osuus on 5 prosenttia. Onkin ehdotettu, että proteiinien osuutta ruokavaliossa pitäisi selvästi nostaa. -Mutta onko eettistä suosia ruokavaliota, jonka tuottaminen kuluttaa paljon energiaa tai saa eläimet vo

Liiallinen valkuaisen ja viljojen syönti saattaa happamoittaa ikääntyvien ihmisten elimistöä ja haurastuttaa luita. Kasvisten ja hedelmien syönti puolestaan lisää elimistöön emästä, neutraloi happamuutta ja voi auttaa ehkäisemään luukatoa, todettiin Tufts-yliopiston tutkimuksessa.

"Mainonnallako ei muka ole mitään vaikutusta? Katso vaikka aamiaispöytääsi. Pöydälläsi saattaa olla muropaketti. Murojen aamuinen valta-asema ei mitenkään voi johtua ravinto-opillisista tai kulinaarisista syistä. Muroja syödään etupäässä siksi, että niiden markkinoijat ovat suorittaneet järjestelmällistä aivopesua kansamme keskuudessa jo vuosikymmeniä. Muromainosten ansiosta kaikki 30-70 -vuotiaat suomalaiset tietävät, että aamuateria on päivän tärkein ateria. Niin onkin, mutta juuri sen takia aamu-aterialla ei pitäisi syödä muroja. Muropakkaukset huutavat isoin kirjaimin, kuinka mahtava täysjyväpitoisuus muroissa on. Siitä puhe mistä puute, kertoo sananlasku, ja on tällä kertaa oikeassa. Ruisleipäpussin ei tarvitse leveillä täysjyvillä, koska ruisleivässä on oikeasti paljon täysjyviä. SunMuro-pakkauksen kannessa lukee isolla: 33 prosenttia täysjyvää. Kyljessä lukee pienellä: 26,5 prosenttia sokeria. Muroja syödessä voi kuvitella noudattavansa terveellistä ruokavaliota, ja silti saa imeskellä suklaakuorrutusta. Vaan ehkäpä hedelmäiset fitness-murot ovat oikeaoppisia ja hoikistavia? Väärin arvattu. Sadassa grammassa Nestlé Fitness Fruits -hiutaleita on 35 grammaa sokeria. "

"Mosambikissa eteläisessä Afrikassa eläneet ihmiset ovat syöneet viljakasvi durran jyviä jo 105 000 vuotta sitten, päättelee kanadalainen tutkijaryhmä. Jos päätelmä pitää paikkansa, se aikaistaa ihmislajin viljan jyvien syömistä 80 000 vuodella. Johtopäätös perustuu syvästä luolasta löytyneissä kiviesineissä olleiden tärkkelysjyvästen analyysiin. Tätä ennen varhaisin tunnettu viljanjyvien hyödyntäminen on todistettavasti tapahtunut Välimeren itäpäässä, Israelin alueelta löydetyllä kivikautisella asuinpaikalla joka on ajoitettu 23 000 vuoden taakse. Viljansiemenien syöminen aikaistuisi löydön perusteella melkoisesti suuri eivätkä kaikki asiantuntijat ole vakuuttuneita kanadalaistutkijoiden tulkinnasta. Nykyihmislaji on syntynyt noin 150 -200 000 vuotta sitten Afrikassa. Näiden ihmisten elämäntavat eivät poikenneet muista samaan aikaan eläneistä hominiineista. 100 000 vuotta sitten ruokavalion on oletettu koostuneen kasvi- ja eläinkunnan tuotteista kuten kasvien juurista, pähkinöistä ja hedelmistä ja satunnaisista lihanpaloista. Viljakasvien jyvät ovat pienempiä ja vaikeammin valmistettavia kuin monet muut, joten niiden hyödyntämisen on päätelty alkaneen vasta myöhemmin. Viljan viljely alkoi noin 15 000-10 000 vuotta sitten mutta ensin on syöty villien kantalajien jyviä."